Tervalieko VH18-018-1013

28.01.2024 Lähes kolmekymppinen pappa-Telkkä lopetettiin hevosessa näkyvien iän merkkien vuoksi. Korkean iän saavuttanut teräsvaari oli edelleen hyväkuntoinen, oma itsensä, mutta kyllä nämä on paras päästää ikivihreille ennemmin vähän aikaisemmin kuin liian myöhään. Kiitos kaikesta, Telkkä.

Nimi	Tervalieko "Telkkä"	Kasvattaja	Susiraja, Suomi
Rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori	Omistaja	Susiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri	165cm, rautiaanpäistärikkö	Meriitit	Ch, YLA1, KTK-III, SLA-I*, KERJ-I
Syntynyt, ikääntyminen	s. 16.04.2018, 28v satunnainen (3v 07.05.2018)	Painotuslaji, koulutustaso	kenttäratsastus he B / 100cm / 100cm / helppo

30.06.2018 ylimääräisessä kantakirjatilaisuudessa päistärikkömme kirjattiin R-suunnalle KTK-III -palkinnolla.

30.04.2021 Telkkä ilahdutti ja yllätti totaalisesti; KERJ-I tilaisuuden korkeimmilla pisteillä (109,5p.)! Kyllä sitä osaakin olla hevosestaan ylpeä.

01.05.2021 lintuhepalle myönnettiin Championin arvonimi.

20.05.2021 Voi Telkkä minkä teit! Ori palkittiin rotunsa laatuarvostelussa tilaisuuden korkeimmilla pisteillä 105p., ja ainoalla SLA-I* -palkinnolla! Lissu tarvitsi taas nessupakettia.

31.12.2022 Telkkäsemme suorastaan sädehti YLA-tilaisuudessa, ja ori palkittiinkin YLA1 -palkinnolla! Päistärikkömme oli myös AP3, joten tilaisuus antoi paljon aihetta kilistellä ja kiitellä Telkkää.

Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan.

Luonnekuvaus

Telkällä ei ole kiire minnekään. Ei voi sanoa, että päistärikkö olisi varsinaisesti hidas, siitä löytyy kyllä eteenpäinpyrkimystä, reaktionopeutta sekä nopeasti leikkaava pää. Telkkä kuitenkin katselee ja pohtii asioita rauhassa, säikähtäessäänkin ennemmin odottaa puntaroiden tilanteen uudelleen, kannattaako tässä nyt oikeasti juosta mihinkään. Harkitsevaisuutensa sekä tasaisen rauhallisen perusluonteensa vuoksi orin onnistuu rauhoittaa muutkin hevoset lähellään. Tämän takia Telkkä on melko nuoresta pitäen saanut olla tuki ja turva esimerkiksi matkustamista tai maastoilua jännittävillä lajitovereilleen.

Uusien asioiden kohdalla Telkälle kannattaa antaa tilaa ja aikaa, se kyllä maksaa itsensä takaisin. Esimerkiksi ensimmäinen kengitys sujui tämän hevosen kanssa vähän tavanomaista hitaammin, kun seppä antoi orin tutkia kaikki välineet ja vain olla paikoillaan tuumimassa, mitä on mieltä mistäkin äänestä. Seppää nauratti, hän intoutui selittämään työvaiheita Telkälle työskennellessään. Vaan ensikengityksen jälkeen Telkkä ei ole ollut moksiskaan koko hommasta, se seisoo sievästi paikoillaan, ei kisko tai nojaile, ja antaa sepän tehdä kavioilleen ihan mitä tahansa, ihan missä tahansa. Samaan tapaan ori oppi kaikkeen muuhunkin. Mikäli tätä kaveria menee hoputtamaan uuden asian kanssa, se ahdistuu, peruuttaa, sulkeutuu, eikä varmasti opi mitään ollen seuraavalla kerralla vain epäluuloinen ja hermostunut. Hiljaa hyvä tulee, kun Telkän antaa prosessoida rauhassa, se hyväksyy asiat kerrasta ollen sen jälkeen niin helppo ja mutkaton kuin hevonen voi ikinä olla. Eikä haittaa, vaikka jokin pitäisi tehdä kirjaimellisesti puolijuoksua, asian ollessa tuttu ori mukautuu juuri siihen tahtiin kuin tilanne vaatii.

Ratsukoulutuskin oli melkoisen hidas rasti. Kannattava, mutta hidas. Nykyään Telkkä on ”puoliautomatisoitu ratsastussimulaatio, joka oppii kouluohjelmat ja vakioradat vähän liian tehokkaasti”. Ratsastaessa Telkän äly tulee parhaiten esille. Se on kiltti, sopivan reipas ja työteliäs hevonen, joka haluaa miellyttää ratsastajaansa. Tämä taas näkyy ennakointina; Telkkä lukee ratsastajaansa sekä tilannetta todella tarkasti, minkä lisäksi tämän hevosen muisti on miltei ällistyttävän hyvä! Perusratsastuksessa Telkkä ennakoi kulmat, pysähdykset sekä siirtymiset saattaen tehdä ne jo puolittaisista avuista, pahimmillaan vain ennakko-oletuksensa perusteella ilman yhtään valmistelevaa apua. Kouluratojen kanssa saa tosissaan olla tarkkana, ori kun ehti ihan oikeasti oppia muutaman helppo C -radan ulkoa, eikä niitä voi enää ratsastaa kunnolla Telkän itsepintaisen ennakoinnin vuoksi. Kürit sekä vaihtelevat kotitreenit ovat pelastus tämän hevosen kanssa, liiat rutiinit sekä kaavat painuvat syvälle raudikon muistiin, eikä niitä ole muuttaminen.
Telkkä on kuitenkin hyvä ratsu, vastaanottavainen, kiltti, itsensä kantava ja mielellään liikkuva. Sillä on hyvä liikemekaniikka, näyttävyys jättää vähän toivomisen varaa, samaten täsmällisyys ennakoinnin vuoksi. Aloittelevat ratsastajat saavat toisinaan tarpeetontakin itsetuntoboostausta tämän hevosen selässä, kokeneemmat taas joutuvat tekemään tosissaan töitä, ettei Telkkä vedä puoliautomaatilla.

Esteillä sama ennakoiminen on Telkän suurin vika. Se ennakoi ponnistuspaikkoja, pahimmillaan myös mihin suuntaan esteeltä lähdetään. Ori hyppää jalkojaan varoen, riittävästi kaulaansa ja selkäänsä käyttäen, pehmeästi ja pyöreästi, joskin vähän hitaasti ja ”leijuen”. Virhearviointeja Telkkä paikkaa enemmän sisulla ja miellyttämishalulla kuin taidolla, ja sen kyky pysyä pystyssä, haparoida voittajana ylös, vaikka miten menisi polvilleen ja miltei nurin, on lähes ilmiömäinen. Ennakoimisensa vuoksi Telkkä ei sovi aloittelijan estehevoseksi, päistärikön jokainen arvio kun ei mene nappiin, eikä muutenkaan ole aivan toivottavaa, että hevonen tekee radalla kaikki ratkaisut. Maastoesteillä Telkkä on varovaisempi eikä ennakoi aivan niin paljoa, vaan kuuntelee herkemmin ratsastajaa. Se tietää, että näiden esteiden kanssa mennään herkemmin nokalleen. Maastovarmahan tämä on, ei kyttäile pusikoita tai säpsy rusakonpoikien ohijuoksuja.
Kun Telkän kanssa sujuu, sen saa pidettyä avuilla ja samassa tahdissa itsensä kanssa, se on todella miellyttävä ratsu. Välillä hieman huolestuneen oloinen (ennakointi ilmeisesti tuo hevoselle turvaa ja mielenrauhaa), mutta rentoutuessaan iloinen hyvän mielen treenikaveri.

Vieraissa paikoissa Telkkä haluaisi tuijottaa ja pohtia asioita sekä ilmiöitä, kuten amppelikukkia ja stewardin kukkahattua. Varikko- ja käsihevosalueella saakin olla tarkkana, että Telkkä kävelee, muttei koe tulevansa hoputetuksi. Verryttelyn aikana orin mielenkiinto on saatava saman tien ratsastajaan tämän kertaisten puitteiden sekä kilpakumppaneiden sijaan. Mikäli Telkkä jää tuijottelemaan ja pohtimaan, suoritus on todennäköisesti yksi pannukakku päistärikön harmistuessa ajatusriihensä keskeyttämisestä. Kun orin ei anna aloittaa ajatuskelojansa, se suorittaa samalla tavalla ja varmuudella kuin kotonakin. Ennakointeineen kaikkineen.

Sukutaulu

i. Tervatalvi ✝ KTK-III, SLA-I, KERJ-I sh, rtpäis, 170cm	ii. Ch Tervapiru ✝ KTK-II, SLA-I*, KERJ-I sh, klm, 159cm	iii. Tervaskanto evm, sh, klm, 161cm
		iie. Pihlajapalo evm, sh, prn, 157cm
	ie. Helike Huura ✝ KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I sh, rnpäis, 151cm	iei. Elmeri Helmeri evm, sh, rtpäis, 149cm
		iee. Kylmäsydän evm, sh, m, 157cm
e. VIR MVA Ch Sielikkösotku ✝ KTK-II, SLA-I, KERJ-I sh, vrt, 160cm	ei. Kaaosteoria ✝ KTK-II, SLA-I*, KERJ-I sh, prt, 171cm	eii. Jalopeura evm, sh, prt, 167cm
		eie. Ylväsilves evm, sh, trt, 166cm
	ee. Ch Lapinleimu ✝ KTK-II, SLA-I, KERJ-I sh, vrt, 155cm	eei. Raivohuntu evm, sh, trt, 155cm
		eee. Pohjanlieska evm, sh, prt, 157cm

Jälkeläiset

s. 27.07.2018 sh-t. Turmeltajan Tunturiturpa (KTK-II), e. Turmeltajan Hankivalkea, om. dookie VRL-04373, Turmeltaja
s. 07.04.2019 sh-t. Tervasaunavihta (VIR MVA Ch, KTK-II, SLA-I*, KERJ-I), e. Savusaunamajuri, om. Susiraja
s. 01.02.2021 sh-t. Tervatsarina (Ch, KTK-II), e. Inarinkruunu, om. Mandelbacke (VRL-00692)

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset & päiväkirja

16.05.2018 Pieni irtohypytyshetki, kirjoittanut Lissu T.

Telkkä laukkaa irtohypytyskujaan hyvällä tahdilla, ylittää kujan esteet melko näppärällä tekniikalla ja antaa kujan jälkeen hyvin kiinni. narri taputtaa orin lapaa taluttaessaan sen lähemmäs kujan alkua samalla, kun minä nostan kujan puomeja parilla pykälällä ylemmäs.
”Tää on varmaan viimeinen kerta?”
”Joo, onhan tässäkin ollut tekemistä, pidetään homma vielä kevyenä ja helppona. Okserille tuli aika hyvä hyppy, Telkkä käytti oikeasti selkäänsä ja kaulakin teki jotain.”
”Niin teki, kinttujaanhan se on aina varonut hyvin. Ponnistuspaikatkin löytyvät melkoisen näppärästi. Vähän hidashan toi hyppy on, mutta se nyt on pieni miinus muuten tosi lupaavassa paketissa.” Käväisen rapsuttelemassa Telkän ryntäitä, ori painaa päätään alemmas, sen ylähuuli venyy; löysin hyvän rapsutuskohdan.

Palaan paikalleni, ja narri tuo Telkän uudelleen kujaan. Viimeinen suorituskerta sujuu yhtä mallikkaasti kuin edellisetkin, kuten odotimmekin. Estekorkeuskaan ei ole niissä lukemissa, kuin Telkkä on parhaimmillaan hypännyt, tämä oli tosiaan kevyt irtohypytyspäivä. Viimeiselle okserille Telkkä teki taas huomattavasti paremman hypyn kuin pystyille, vaikka eivät ne hypyt huonoja niillekään ollut. Okserilla ori vain selkeästi yritti enemmän. Seuraan hetken Telkän liikkumista narrin juoksuttaessa sitä hypytyksen päätteeksi. Ei mitenkään päin se meidän näyttävin hevosemme, vaan tarvitseeko niiden ollakaan? Kiltti, yritteliäs ja hyväluontoinen, niillä Telkkä pärjää ja on meidät hurmannut. Onhan se vähän.. hidas, ja kovasti ennakoivan oloinen, vaan kyllä se siitä, kun ikää ja kokemusta kertyy. Ja mikäli ei, sitten me elämme hitaan, ennakoivan hevosen kanssa.

28.11.2020 Kouluvalmennus, valmensi Viixi

Rautiaanpäistärikkö suokkiori ravaili rennosti Susirajan kenttää lähestyessäni hieman koleassa marraskuisessa aamussa. Kentän oletti olevan kova yöllisten pakkasten jälkeen, mutta se oltiin onneksemme lanattu juuri ennen valmennuksen alkua, eli pohja oli mitä mahtavin muutamia kokkareita lukuunottamatta. Telkällä näytti jo olevan hyvässä vireessä työskentelyn aloittamiseksi, joten pyysin ratsukon oitis tekemään pohkeenväistöjä käynnissä. Tarkoitus oli aloittaa väistö pitkänsivun alusta kohti keskihalkaisijaa, jossa tehtiin pysähdys ja etuosakäännös sinne suuntaan, mistä oltiin tultu ja väistäen takaisin samalle uralle. Väistön jälkeen vaihtui suunta, jolloin ravattiin ympyrä tai kaksi ennen seuraavaa väistöä. Ensimmäinen yritys oli vähän empivä ja ratsastajakin jo hieman sekaisin siitä, minne päin seuraavaksi olikaan tarkoitus väistää. Parin toiston jälkeen homma alkoi lutviutua ja tehtävä selkeentyi niin, että meno alkoi vaikuttaa hyvältä. Telkkä liikkui kauniissa muodossa ja kantoi itsensä hyvin, vaikkakin välillä oli havaittavissa jonkinlaista ennakointia etenkin ensimmäiseen väistöön lähdettäessä. Vaihtelimme tämän takia väistön kohtaa pitkin kenttää ja saimme turhat ennakoinnit kynittyä pois.

Ensimmäisen tehtävän alkaessa sujua jatkettiin väistöjen kanssa, mutta tällä kertaa väistettiin uralta kentän keskelle ja tehtiin laukannosto. Laukan oli hyvä nousta heti viimeisen väistöaskeleen kohdalla, jolloin sisätakajalka oli hyvin hevosen alla ja laukka helpoin nostaa suoraan käynnistä. Telkkä innostui laukasta ja etenkin pari ensimmäistä laukannostoa olivat tomeria ja täsmällisiä, minkä jälkeen ennakointi puuttui peliin eikä Telkkä olisi millään malttanut väistää loppuun asti rauhassa. Lisäsimme tehtävään vähän maustetta tekemällä välillä väistön jälkeen pysähdyksen tai pelkän voltin ja täysin aavistamatta taas laukannoston, jolloin hevosen oli miltein mahdoton ennakoida, mitä seuraavaksi oli tapahtumassa. Tämä sujui molempiin suuntiin lopulta niin kivasti, että päästin ratsukon keventelemään loppuraveja. Telkkä tarjosi kivaa eteen-alas -muotoa ja siinä se saikin liikkua. Rempseiden loppuravien jälkeen ratsukko lähti kävelemään maastoon ja minä jäin odottelemaan seuraavaa valmennettavaa tallin kulmalle.

09.12.2020 Kristiinaa ja Telkkää esteohjeistamassa, kirjoittanut Lissu T.

”Muista kääntää ihan itse, älä anna Telkän ennakoida. Linja itsessään meni hyvin, hyvätahtinen laukka ja ponnistuspaikat just missä piti, olit hypyissä mukana, et jäänyt suuhun kiinni ja matka jatkui linjan jälkeen miten pitikin. Mutta kun kulma, aita tai mikä tahansa pakkokääntäjä lähestyy, käännät silti itse, vaikka hevonen miten ennakoi tarjoten käännöstä itse. Älä anna fiksun, tekevän hevosen passivoida itseäsi.” Kristiina nyökkää suoristautuen, hän oli juuri kumartunut taputtamaan Telkän kaulaa. Ori ravailee rentona siirtyen pehmeästi käyntiin Kristiinan sitä pyytäessä. ”Ole tarkkana muutenkin, Telkällä on paha tapa ennakoida myös ponnistuspaikat ja minne esteen jälkeen lähdetään, joten oman kropan, katseen, joka asian kanssa saa olla tarkkana kuin porkkana. Olet ratsastanut erittäin hyvin, ratkaisut ovat tähän mennessä olleet selkeästi sinun, eivät Telkän.”

Kristiinan ja Telkän treeni oli alkanut lämmittelyiden jälkeen yksittäisesteillä sekä kolmen ja viiden esteen minikorkuisilla innareilla, tasakokoisilla ja ”aaltoilevilla” (viiden esteen innarin toinen ja neljäs este pykälän korkeammalla kuin muut puomit). Ratsukon suorittaminen oli ollut ihanan tasaista, rennon ja pehmeän näköistä, laukka ei jäänyt alitempoiseksi eikä epämääräisiä kiihdytyspätkiäkään näkynyt. Telkän ennakointi kuitenkin nosti ajoittain päätään, erityisesti käännösten suhteen.
”Ota nyt valkovihreä pysty, toi Marianne-pysty –”
”Punavalkoinen ei kelpaa?”
”- joo ei, Marianne se on, ja sitten toi lankku. Todella simppelit, pitkät linjat, voit tehdä lyhyempää ja vinompaa jos tykkäät, kun on tilaa. Pääasia, että sinä päätät, ei Telkkä. Äskeinen laukka oli oikein passeli, jatkahan sillä.” Kristiina nosti ravin, sitten laukan, ja lähestyi 80cm korkeuteen nostettua valkovihreäpuomista pystyä melko pitkällä, suoralla tiellä. Ponnistus lähti mistä pitikin, hyppy tuli keskelle estettä, ja matka jatkui kohti Marianne-karkin sävyistä pystyä. Samanlainen pitkä, suora linja. Lankulle Kristiina kuitenkin teki lyhyemmän, vinomman linjan, hyppy tuli selkeästi enemmän esteen vasempaan laitaan kuin keskelle.
”Oikein hyvä suoritus jokaiselle esteelle, viimeinen hyppy ei mennyt niin reunaan, että minua olisi hirvittänyt. Ja nyt teit käännöksen ennen aitaa ihan itse, hyvä! Tämmöisillä petollisen helpoilla tehtävillä on hyvä katsoa Telkän kaltaisen hevosen kanssa, että ratsastaja on oikeasti hereillä ja tekee töitä, kuten sinä nyt teit. Esteistuntasi on muuten parantunut hurjasti. Otahan loppuverkat, kehu itseäsi ja Telkkää, teillä meni oikein hyvin.”

01.05.2021 Maastoilua parhaassa seurassa, kirjoittanut Lissu T.

Satuloimme narrin kanssa uljaat ratsumme, minä Telkän ja narri Vitjan, heti aamutallin jälkeen pientä maastoretkeä varten. Joskus metsässä on mukava hölkkäillä yksinään, toisinaan taas hyvä seura kruunaa kaiken.

Kahden maastovarman hevosen kanssa ei juuri yllätyksiä satu, kun jokainen kivi tai kanto ei piilottele sapelihammastiikereitä takanaan, eivätkä risahdukset ja linnunlaulu tarkoita väistämätöntä kuolemaa. Ratsastimme suurimman osan matkaa metsäteillä, rinnakkain, joskin siirryimme pikku possujunaan heti vastaantulijoita huomatessamme. Jokunen naapuritallin ravuri lenkillä sekä lenkkelijöitä, koiran kanssa tai ilman. Vitja sekä Telkkä eivät korvaansa lotkauttaneet yhdellekään kaksi- tai nelijalkaiselle vastaantulijalle, edes sille hurjan sievälle lämppäritammalle, joka perinteisesti pistää meidäkin tallin orien päät sekaisin. No, kyllä Telkän pää vähän kääntyi kaulan jatkeena katsomaan perään, mutta keskittyminen palasi saman tien takaisin minuun.

Hyvä sää, kaksi hienoa hevosta, rauhallinen, rento käynti ja yhtäläisen rento ravihölkkä hyvin hoidetuilla teillä, jokunen käyntipätkä metsän puolella. Retki, josta ei välttämättä jää isommin kerrottavaa, mutta sitäkin leveämpi hymy ja lämpimämpi tunne sisimpään.

07.10.2022 Pappakerholainen, kirjoittanut Lissu T.

Telkkäkin on aikoja sitten siirtynyt pappakerhoon; ikä on lähempänä kolmea- kuin kahtakymmentä, jälkikasvun jälkikasvullakin on jälkikasvua. Tämänkin asian olisi voinut todeta helpommin, mutta sehän ei ole tämän tontin tapa. Ikä ei ainakaan toistaiseksi ihan hirveästi Telkässä näy, ainakaan negatiivisesti. Hienoinen harmaantuminen luo vain charmantin vivahteen päistärikön ulkonäköön, rauhallinen ja pohtivainen tämä on ollut aina. Toki tämän ikäisellä entisellä kilpahevosella jotain pikkukremppaa on, se nyt on selvä, mutta isommilta ongelmilta olemme toistaiseksi säästyneet. Telkän hampaat ovat loistokunnossa, selästä ei löydy sanomista ja koivetkin ovat kunnossa. Liikunta tietysti pitää pappahevosen hyvässä kunnossa, vaikkei treeni tosiaankaan ole samanlaista kuin orin aktiivikilpavuosina. Ainoa motkottamisen aihe, jonka äkkiseltään keksin, on herran alati korostuva ennakointi. Ainahan tämä on ennakoinut, tehnyt asioita jo puolittaisista avuista ja joskus ihan itsekseenkin, eikä tämä piirre ole muuta tehnytkään kuin korostunut korostumistaan mitä vanhemmaksi Telkkä-pappa käy. Juuri toissapäivänä vitsailimme narrin kanssa kaiken kulminoituvan kokonaiseen kouluohjelmaan, jonka Telkkä vetää ihan itsekseen hölmistynyt ratsastaja selässään.