Kuvagalleria

Lieto-Vehka VH13-018-0402

Luonnekuvaus

Veeti haluaisi kovasti olla kaikki tammat ja ihmiset hurmaava, korskuva tukkajumalori, jonka pelkkä olemus kirvoittaa ihastuneita huokauksia ja saa heikoimmat pyörtyilemään. Valitettavasti ori on auttamattoman ujo, pehmeä ja epävarma yksilö, jonka kuka tahansa naapurin 3-vuotiaasta penskasta alkaen saa alistettua. Raukkariepu, reppana, pikku kullanmuru ja muut sen suuntaiset nimitykset ovat arkipäivää Veetille sen uljaankomean siitosorhin sijaan, joka hevonen haluaisi olla.
Pörhistelyt jäävät aina yritykseksi, ujopiimä mikä ujopiimä, joskin pohjattoman lempeä ja suloinen sellainen. Veeti on rakastettava omalla surkuhupaisalla, säälipisteitä keräävällä tavallaan.

Karsinalle astellessa vastassa on pohjattoman itsevarma ja komea ori, jonka ryhdikkyys ja lempeä katse saa polvet veteliksi. Tai näin Veeti ainakin haluaisi vaikuttaa kaikkiin, mutta kun ei niin ei. Ujopiimä kyllä pyrkii olemaan parhaansa mukaan ryhdikäs, komea ja itsevarma, mutta jo vähääkään reippaampi tervehdys saa orin arastelemaan ja ujostelemaan tulijaa, ja se näyttää parhaansa mukaan koettavan piiloutua otsatukkansa taakse. Veetistä ei ole mitään harmia hoitaessa, se ei uskalla laittaa vastaan mihinkään, edes korvien solmimiseen rusetille. Jokainen sen yritys sanoa oma mielipiteensä on helppo murskata vain pusuttamalla sen turpaa.
Taluttaessa Veeti haluaisi kovasti esittää maailmalle olevansa paikalla ja etenkin tammoille olevansa niin hieno orinkomistus että oksat pois! Jo ensimmäinen narusta tuntuva paine tai tamman katse saavat sen kutistumaan kasaan aivan silmissä. Ori hipsii taluttajan takana kuin ei olisikaan siellä: Veetin olemassaolo on helppo unohtaa ja alkaa miettiä, miksi ihmeessä kanniskelee narua ympäriinsä. Eikä sen narun niin väliksi ole, Veeti ei uskaltaisi lähteä omille teilleen vaikka narua ei olisi.

Oli kysymys ratsastuksesta tai ajamisesta Veetin on pakko yrittää tehdä kaikille selväksi, että hän on paikalla ja ah-niin-upeana! Orilla on suuret luulot itsestään, mutta ne saa otettua pois varsin tehokkaasti, kerran kun komentaa niin Veeti palaa takaisin siksi ylisuloiseksi, ujonpuoleiseksi pojanviikariksi joka suomenhevonen on.

Veetillä riittää osaamista vaikka muille jakaa, etenkin kouluradoilla ja kärryjen edessä. Monitoiminen oripoika hallitsee vaativan valjakon ja koulukiemuroitavaativaan B:hen asti, rataesteillä osaaminen ja kapasiteetti riittävät metriin.
Hyväluontoisena, nöyränä ja innokkaana luonteenlaatuna Veeti on oikea unelma; hevonen, joka opettelee ja tekee asioita mielellään pyrkien aina parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Aika ajoin into korvaa taidon, mutta ainakin Veeti on täydestä sydämestään mukana oli kyse sitten maastoesteistä tai valjakkoajon tarkkuuskokeesta.

Koulutyöskentely tuntuu olevan ujopiimämme mielihommaa, ainakin siihen paneudutaan sellaisella vakavuudella jota Veetiltä harvoin näkee. Välillä ratsastaja voi kuulla, miten hammasrattaat nakuttavat orin päässä kun Veeti käsittelee saamiaan apuja pyrkien toteuttamaan saamansa pyynnöt pilkuntarkasti.
Orilta puuttuu ratsuna se näyttävyys, jonka se kärryjen edessä löytää, mutta se on täsmällinen, nöyrä ja miellyttämisenhaluinen ratsu, jolla riittää mielenkiintoa ja hermoja hioa samaa asiaa koko päivä. Veeti on samaan aikaan hyvän mielen tätiratsu, joka tytön puskamopo, tavoitteellinen treenikaveri ja kilparatsastajan hiomaton timantti. Kun vain orille saisi itsevarmuutta muuallekin kuin kotikentälle!

Esteillä ori on pörhäkämpi ja vähän häslä, intoa löytyy välillä enemmän kuin malttia kuunnella ratsastajaa. Veeti suoriutuu hyvin metristä, sitä isommilla esteillä alkaa koluutteleminen ja kieltäminen, kun ori ei äkkiä uskallakaan hypätä. Vaikka hyppääminen on suomenhevoselle mieleen Veeti kaipaa rohkaisua kun esteet kasvavat, jos este on hurjan pelottava (esimerkiksi siinä on koristeellisemmat johteet kuin yleensä).
Maastossa pörhäkkyys katoaa, Veetilla menee pupu pöksyyn, ja oria saa rohkaista ja kannustaa koko ajan. Kun Veetin saa rentoutumaan se uskaltaa jopa nauttia metsälenkeistä ja suostuu hyppäämään maastoesteitäkin - vaikka ne ovat hurjan jännittäviä! - ilman isompia ongelmia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Veetin rohkeus ja itsevarmuus ovat ikävän murenevaa sorttia.

Kärryjen edessä Veetistä kuoriutuu uskomattoman karismaattinen ori, jolla on näköä, liikettä ja taitoa naapuripitäjälle asti. Ori on loistava, herkkä ajettava ja ehdottomasti parhaimmillaan kärryjen edessä, vaikka toimii toki ratsunakin. Vaativien valjakkoluokkien taiturina Veeti hallitsee tempun jos toisenkin ja on huomattavasti itsevarmempi ja vetävämpi valjastettuna kuin satuloituna. Orin ajettavuudesta ei ole pahaa sanaa, ei myöskään työmotivaatiosta, tässä on hevonen, jonka kuskinpukille jokainen valjakkoihminen haluaa päästä.

Veeti haluaisi kovasti tehdä vaikutuksen kaikkiin kisapaikoilla, mutta koko kisapaikka on niin täynnä kaikkea, että ori ei uskalla muuta kuin piilotella hoitajansa selän takana. Ainakaan ori ei missään kohtaa ala kiskoa ja tempoilla, ei tammojen perään tai mihinkään muuhunkaan suuntaan. Kilpaileminen voi silti olla tuskallinen kokemus Veetin kanssa, ori kun tuntuu vain hiipivän eteenpäin. Verkassa se on pakko koettaa saada ratsastettua itsevarmemmaksi tai suorituksen voi aivan yhtä hyvin jättää välistä, sillä jos orilla ei ole minkäännäköistä itsevarmuutta lähteä radalle, se ei sinne lähde vaan juuttuu portille. Veetistä ei parhaimmillaankaan saa näyttävää, upeaa kilparatsua, mutta se on perushyvä ja luotettava hevonen joka menee ja tekee.

Sukutaulu & -selvitys

Nähdessään jukolalaisen suomenhevosorin, Kalevan Ujo-Lemminkäisen Lissu oli myyty ja höpötti orista ja varsahaaveista narrille niin kauan, että orin omistajalle laitettiin viestiä. Komea yleispainotteinen suomenhevosori on ujo, hyväntahtoinen ja kiltti hevonen, oikea sydäntenmurskaaja, ja etenkin Lissu on hyvin ylpeä voidessaan todeta orin olevan Veetin isä. "Unski" on kisannut monipuolisesti eri ratsastuksen lajeissa ja valjakkoajossa.

ii. 15.2.2012 20-vuotiaana kuollut Kalervon Poika oli yleispainotteinen. Omapäinen, hellyttävä perusjuntti kisasi niin (maasto)esteitä kuin kouluakin. Kalervon pojalla on kaksi jälkeläistä, ori ja tamma.

ie. Troijan Neidon, 155cm korkuinen punarautiaa tamma kuoli 26.10.2012 30-vuotiaana. Kahden varsan emä oli rehellinen, mukava hevonen, josta löytyi rauhallisuutta lasten ratsuksi ja reippautta kilpakentille.

Veetin emä Mörkövaaran Lilja on mukavasti menestynyt yleispainotteinen tamma, joka omaksi epäonnekseen on varsin tavanomainen, massamuotin mukaan valmistettu stereotyyppinen suomenhevostamma. Hyvin utelias ja jos malttaa tutustua kunnolla myös hurmaava stereotyyppinen tapaus, mutta valitettavan usein tamma ohitetaan olankohautuksella. Täysin turha tamma ei kuitenkaan ole, siitä on todisteena SLA-I -palkinto. Veeti on emänsä ensimmäinen varsa.

ei. Rikkimeni, KRJ-II ja ERJ-I palkinnot saanut vaaleanrautias yleispainotteinen suomenhevonen, on näyttänyt osaamisensa useaan kertaan kilparadoilla, mistä todisteena on yli 170 voittoa ja sijoitusta. Vaaleanrautias, 156cm korkuinen ori on utelias ja hivenen hölmö, mutta ehdottoman rakastettava luonteenlaatu.

ee. Punarautias, 157cm korkuinen Hovililja on perinteisen kiltti suomenhevostamma, joskaan ei aivan aloittelijan ratsu. Yleispainotteinen tamma on pärjännyt kilparadoilla hyvin, kotiin on tuotu vähän reilu 100 voittoa ja sijoitusta.

Jälkeläiset

Veeti on tarjolla jalostukseen koulu- ja yleispainotteisille, kaksipolvisille s(p)h-tammoille.

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

19.06.2013 kouluvalmennus, valmensi daria
Veeti liikkui laiskanoloisesti eteenpäin kun verryttelit sitä. Orii oli hieman poissa avuilta ja jouduit ratsastamaan sitä ihan kunnolla. Annoin sinulle raipan avuksi jota sait käyttää tarvittaessa pohkeen tukena. Pikkuhiljaa alkoikin orista irrota enemmän liikettä, teitte pajon ympyröitä ravissa sekä muutamia temponlisäyksiä. Otit muutaman laukannoston molempiin suuntiin ja näiden avulla sait oriin kunnolla heräilemään. Siirryitte takaisin raviin ja pääsitte nyt työskentelemään paljon paremmin. Aluksi teitte muutamia avotaivutuksia, ne onnistuivat muutaman epäonnistumisen jälkeen todella hyvän näköisesti joten saitte kävellä pienet välikäynnit. Välikäyntien jälkeen kokosit Veetiä hieman enemmän kuin aijemmin ja siirsit oriin takaisin raviin. Ravissa teitte muutamia pohkeenväistöjä, aluksi Veeti jäi hieman pois avuilta mutta seuraavalla kerralla sait oriin hyvin avuille ja väistöt onnistuivat todella hyvän näköisesti. Seuraavaksi siirryitte laukkaan, saitte ensin laukata hieman reippaampia pätkiä uralla jonka jälkeen aloit kokoamaan laukkaa. Aluksi tempo meinasi hidastua kokoamisen myötä mutta reippaan eteenratsastuksen avulla sait Veetin liikkumaan reippaasti eteen. Teitte uralla laukanvaihtoja, ensimmäiset vaihdot sekoittivat oriin pään eikä se saanut jalkojaan oikein jonka seurauksena laukka hajosi. Muutamien epäonnistuneiden yristysten jälkeen Veeti tajusi mistä on kyse ja vaihdot alkoivat onnistua. Päätimme valmennuksen näihin onnistumisiin ja pääsit jäähdyttelemään oriin.

10.08.2013 kouluvalmennus, valmensi Gibran
narri lämmitteli liinakkoa oriaan kentällä. Ori liikutteli korviaan edestakaisin vilkaisten välillä minua kentän laidalla ja palaten taas takaisin käskyjä antavaan ratsastajaan. Hieman jäykältä Veeti vaikutti, mutta uskoin että tämä saataisiin hoidettua pois perinteisellä kiemurauralla. Kehotin narria ohjaamaan Veetin harjoitusravissa kiemurauralle ja tekemään sitä muutamaan otteeseen, jotta saataisiin koko hevonen vetreäksi ja väistämään sitä sisäpohjetta kun pyydetään. Muutaman kiemuraurauurastuksen jälkeen alkoi se kouluori löytyä sieltä. Ratsukon ollessa hyvin lämmennyt kehotin narria siirtämään Veetin käyntiin. Tänään ajattelin ottaa aiheeksi kootut askellajit, jotta saataisiin ehkä hieman näyttävyyttä etenkin Veetin muotoon ja askellukseen.

Aloitimme kootusta käynnistä. Kehotin narria lyhentämään ja pidentämään käyntiä ensin, jotta avut olisivat varmasti menneet Veetille perille. Tämä tuntui kuitenkin sujuvat heti joten lähdimme harjoittelemaan. narri lyhensi ensin hieman Veetin askelta, joka otti asian hieman liiankin kirjaimellisesti ja alkoi oikein urakalla sipsuttamaan. narri antoi Veeti hieman pohkeita, jotta askelta saataisiin vähän pidemmäksi. Kun askel alkoi näyttää sopivalta kehotin tekemään muutamat ympyrät, jotta muoto alkaisi tulemaan paremmin esille. Kyllähän se sieltä pikkuhiljaa alkoi kaivautumaan, joten ajattelin kokeilla samaa ravissa. Veeti nosti reippaan ravin jota narri lähti sitten työstämään. Ravissa homma sujuikin kuin tanssi ja ympyrällä ravatessa alkoi ujopiimästä kuorutua komea ori. Veeti kantoi itseään paljon paremmin ja ujopiimästä alkoi kuoriutua upea kouluhevonen.

Loppuun harjoittelimme vielä koottua laukkaa. Vaikka Veeti olikin jo hikinen jatkoi se silti ahkerasti työskentelyä ja kuunteli tarkkaavaisesti kaikkia ohjeita. Muutamaan otteeseen laukan tahti hieman rikkoontui, mutta narri korjasi tilanteen hienosti ja taas jatkettiin ympyröillä hienoa koottua laukkaa. Homma näytti sujuvan ratsukolla ja kehotin narria tekemään loppuverryttelyt ja viemään sitten hikisen Veetin vilvoittavaan pesuun.

12.08.2013 kouluvalmennus, valmensi leah VRL-11523

Veetin kanssa tarkoituksena oli tehdä kokoamistehtäviä. Käyntiä koottiin ensin pienissä määrin, ja kun ori jaksoi koota itseään jo muutaman askeleen kerran, se sai kävellä taas reippaammin. Kun kokoamiset alkoi sujumaan, lisättiin askelten määrää. Ravissa sama homma, ja Veetiä joutui kunnolla pyytää kokoamaan, sillä orilla kesti vähän liiankin kauan apujen käsittelyyn, jolloin se oli vähän hidas. Kun ravissakin alettiin lisäämään koottujen askelten määrää, Veeti tuli nopeammaksi ja keskittyi paremmin kokoamiseen. Ravissa tehtiin myös suoralla uralla myös muutaman kerran mielen virkistämiseksi sulku- ja avotaivutuksia. Välillä sai muistuttaa raipalla, että ori myös etenee ravissa taivutuksessa, eikä vaan jää paikalleen ravaamaan. Veetin annettiin hetken kävellä ennen laukkatyöskentelyä. Laukassa tehtiin myös kokoamisia, jotka onnistuivat jopa paremmin kuin ravissa. Kun Veeti jaksoi koota itseään koko pitkän sivun, valmennus päätettiin lopettaa hyvin tuloksin.

05.09.2013 kouluvalmennus, valmensi minttu`

Maneesissa verkkaileva Veeti ratsastajineen olikin jo saanut hommansa loppuun, joten aloitimme suoraan valmennuksen aiheesta. Olin jo aiemmin pistänyt muutaman puomin maneesin keskihalkaisijalle vähän joka päin, tänään nimittäin harjoteltaisiin laukanvaihtoja ja askeleenpidennyksiä. Veeti olikin jo oikein kevyen näköinen, joskin takaosa saisi olla aktiivisemmin mukana. Pyysin ratsastajaa pyytämään hevoselta aktiivisempaa käyntiä ja ratsastamaan Veetin kunnolla kuolaimen ja pohkeen väliin niin, että hevosen olisi käytettävä takaosaansa. Heti parani, ja kävimme läpi muutaman pohkeenväistön ja sulku- ja avotaivutuksen kumpaankin suuntaan ennenkuin siirryimme raviin. Ideana olisi näin aluksi tulla ravissa keskihalkaisijalle pitkän sivun keskeltä siirtyen lisättyyn raviin puomin päällä ja jatkaen siitä takaisin uralle. Suuntaa saisi vaihtaa aina välillä. Aluksi lisäykset olivat hiukan vaisun näköisiä, mutta ratsastajan ryhdistäytyessä alkoivat ne näyttää jo oikein hyviltä ja Veetikin ihan kasvoi silmissä kun ratsastajaankin tuli puhtia. Lisäysten sujuessa hyvin puomin päällä siirryimme hetkeksi käyntiin selittäessäni vähän seuraavaa tehtävää, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan olisi seuraavanlainen: maneesin keskelle tehtäisiin kahdeksikkoa, joka tultaisiin siis laukassa, aina kahdeksikon keskellä laukkaa vaihtaen. Vaihdot olivat hyvin siistejä ja napakoita alusta asti, ja Veeti vaikutti hyvin tasapainoiselta ja iloiselta koko tehtävän ajan. Ratsukko sai hoitaa loppuverryttelyt haluamallaan tavalla. Hyvä pari!

07.09.2013 estevalmennus, valmensi Alison

Valmennettavikseni kentällä oli jo komea rautias suomenhevosori, joka ravasi uralla tahdikkaasti ja tervehti minua oitis ratsastajan hymyillessä leveästi. Kanniskelin estetolppia kentälle ja ohjeistin ratsukkoa sivusilmällä. "Ratsasta se pehmeeksi taivuttelemalla ja yritä saada myötäämään pienin pidättein", huusin toiselle puolelle kesken kävelyn. Narri nyökkäsi ja paneutui työskentelemään Veetiä pehmeämmäksi. Kasasin pitkin kenttää pari puolimetristä pystyä, yhden helpon okserin ja juuri Veetin tasoiset metriset pystyt. Treenasimme hetken ravia, jonka jälkeen ratsukon piti tehdä ensin puhdas lähestyminen ensimmäiselle pystyesteelle, mutta narri ei saanut ensiyrittämällä Leeviä tarpeeksi kokoon ja ori pääsi puskemaan kaikin voimin hätiköiden yli puomin, joka kalahti maahan. Kirosanojen saattelemana narri ratsasti orin uudelleen esteelle ja tällä kertaa Veeti ylitti esteen ongelmitta. "No nyt se meni", kehuin ratsukkoa naureskellen. Rata jatkui eteenpäin ja vihdoin vuorossa oli okseri, johon narri tsemppasi orin. Veeti ylitti esteen ja kentän hiekka pölähti, kun orin kaviot kuopaisivat pohjaa. Viimeiset pystyesteet ori ylitti taitavasti ja puhtaasti, joten kiitin valmennuksesta ja poistuin.

Päiväkirja

Päiväkirjaan

Hoito-ohjeet

Päiväjärjestys
maanantai: kevyt estetreeni
tiistai: koulutreeni
keskiviikko: estetreeni (maastossa / kentällä)
torstai: verryttelyä ratsain / ajaen
perjantai: vapaa
lauantai: koulutreeni
sunnuntai: maasto ajaen / ratsain

Hoito-ohjeet
Jos hikinen / märkä fleeceloimi.

Varusteet
Sileällä koulusatula, turparemmittömät suitset kolmipalalla tai kankisuitset kangilla, etusiin pintelit (sävy sävyyn huovan kanssa!).
Esteille yleissatula, turparemmittömät suitset kolmipalalla, etusiin pintelit (sävy sävyyn huovan kanssa!).