Kurjenpesä

Väjen Taivaanvaski "Vaski"
✝ 16.10.2023

Perustiedot

Meriitit

rakenne- ja pääkuva © scirlin, liikekuvat © SN

Tausta

"Kouluvarsa tai pari", sanoin Katariinalle, kun tunnustelin mahdollisuutta tilausvarsaan tai pariin. Kyllähän minä varsat sain - kenttäpainotteiset sellaiset. Kuinkas tässä nyt näin pääsi käymään?
Katariina on erinomainen kaupantekijä, ja onhan hänellä tallillinen erinomaisia hevosia. Tässä yhdistelmässä minua kiehtoi suku, eikä Katariinan juurikaan tarvinnut puhua minua ympäri. Ukkosneiti astutettiin Turmeltajan Atlaksella, ja ultrakuvan kertoessa pienestä hevosenalusta jäimme molemmat odottamaan varsomista sekä tulevaa varsaa. Minä tapani mukaan hyvin hermostuneena.

Kaikki sujui hyvin, ja lopulta maailmaan saapui täydellinen pieni hevosenalku, pitkäjalkainen ja melko suurinivelinen orivarsa. Sain Katariinalta paljon kuvia ja videoita ihasteltavakseni, minkä lisäksi kävin tietenkin myös katsomassa varsaani. Nimi oli todella helppo, Katariina oli jo alustavasti pohdiskellut nimeksi Väjen Taivaanvaski, mikä mielestäni sopi varsalle kuin nenä päähän. Taivaanvaski pikkuherrasta siis tuli, lyhyemmin, hyvin mielikuvituksettomasti Vaski.

Alusta asti pikkuori oli eläväinen, vähän keskittymiskyvytönkin kaveri, jolle paikallaan seisominen oli haaste. Uuden opetteleminen ja kaikenlainen työnteko, fyysinen ja älyllinen, tuntuivat kiehtovan Vaskea ja pitävän sen tyytyväisenä. Nuoruuden orilaitumilla Vaski juoksi ja pukitteli varmasti enemmän kuin muut orit yhteensä! Ikä onneksi vähän rauhoitti ja järkevöitti tätä punaista metsäferraria, mutta mihinkäs se perusluonne olisi muuttunut? Kiltti, mutta aika malttamaton, eivätkä ne vapaapäivät vieläkään herran luonnolle sovi, vaikka kroppa niitä kaipaisikin.

Luonne

Minua hieman pelotti, että saisin tästä yhdistelmästä itsepäisen, pöllöenergiaa keräävän töhöttäjän. Itsepäisyys jäi pois, pöllöenergiaa keräävä töhöttäjä jäi. Vaski on selkeästi isänsä poika, samanlainen pohjimmiltaan rohkea, kiltti hevonen, jolla on hieman turhankin levoton sielu. Malttia ei ole pojalle suotu juuri enempää kuin isälleen, mikä tekee pitkistä seisoskelupätkistä haastavia – erityisesti, jos Vasken pitäisi olla yksinään! Se ei onnekseni hätäänny yksinolosta, se vain pitkästyy kahta kauheammin, kun ei ole ketään, kelle höpötellä. Kengitys ja muut pidempikestoiset hoitotoimet ovat valitettavasti koettelemus niin käsittelijälle kuin hevoselle itselleen. Vaski nojailee ketjuihin, koettaa pyöriä, steppaa, huutelee, nojailee ihmiseen eikä selkeästi malta olla paikoillaan turhan pitkiä pätkiä. Oria kehutaan aina hyvästä käytöksestä, sille jutellaan, sitä rapsutellaan, seisoskelu koetetaan pitää jokseenkin mielenkiintoisena. Eihän siitä mitään tule.
Vaan kuten todettua, Vaski on kiltti, ja kaikessa levottomuudessaankin sen verran fiksu, ettei se periaatteessa ole moksiskaan mistään. Se ei arastele ääniä (suihkepullo, klipperi, tarranauhat, loriseva kaivovesi, sähköraspi, mitä näitä nyt on) eikä oikein mitään muutakaan, ja kunhan sen kanssa tekee hommat tehokkaasti eikä unohdu mallailemaan instakuvaa tai juoruamaan, kaikki sujuu hyvin. Vasken kanssa ripeys on kaiken A ja O, silloin herra hätähousu ei ehdi turhautumaan. Samaa ripeyttä suosittelen myös taluttaessa sekä lastatessa; juosta ei tarvitse, mutta kävelyvauhdin on syytä olla ripeä. Madellen käveleminen ei Vaskelta suju, vaan se muuttuu steppaavaksi, pyöriväksi karusellihevoseksi unohtaen kaikki käytöstapansa sekä sen, miten fiksu oikeasti onkaan. Matkustamisessakin huono puoli on matkan kesto, vähemmän yllättäen yli tunnin matkoilla Vaskea pitkästyttää. Olenkin virittänyt niin rekkaan kuin koppiin kaikki mahdolliset hevosten älyvirikkeet, jotka suinkin olen kiinni saanut, jotta Vaskella riittäisi puuhaa jalan polkemisen ja kuopimisen tilalle.

Vapaapäivät eivät Vaskelle sovi, kevyet päivätkin ovat vähän siinä ja siinä. Lihasten kannalta lepopäivät sekä kevyet treenit olisivat enemmän kuin paikallaan, siksi niitä pidetäänkin, mutta Vasken pää ei meinaa kestää! Nuorena orina Vaski oli orilaitumellakin se ikiliikkuja, joka jaksoi haastaa muita leikkiin ja juosta menemään siinäkin vaiheessa, kun kanssalaiduntajilla oli loppunut jaksaminen niin juoksemiseen kuin Vaski-parkaankin. Aikuisuus ei ole vähentänyt menohaluja ollenkaan. Välillä epäilen hevosparan käyvän jatkuvasti ylikierroksilla, mikä tietenkin tekee minut (tai ainakin hiukseni) huolesta harmaiksi.
Keskittyäkseen työntekoon Vaski tarvitsee paljon tekemistä, vaihtelevia tehtäviä sekä haasteita. Joka ikinen askel tulee oikeasti ratsastaa, tämän hevosen selässä ei voi edes loppukäyntejä istua maisemia ihastelemassa. Kaikeksi onneksi Vaski pitää työnteosta ja on tavattoman yhteistyöhaluinen hevonen, joten kunhan orin saa kuulolle se on valmiina kuin partiolainen tekemään ja kokeilemaan asioita. Kaikesta ajoittaisesta häsläämisestä huolimatta Vaski oli ilo ratsuttaa, niin suurella innolla se pureutui uuden opettelemiseen!

Innokas raudikkoni on edelleen, niin sileätreeneissä kuin hypätessä. Minä en todellakaan uskalla hypätä Vaskella, vaikka se homman osaakin. Vauhtia on liikaa tämmöisen esteiden edessä tutisevan koulutädin makuun. Vaski menee lujaa, muttei ole kuuro, se kuuntelee ratsastajaansa, on tarkka jaloistaan ja muutenkin jalkatekniikka on orin hyppyjen vahvin puoli. Se on rohkea, luottavainen ja varmajalkainen estehevonen, ketterä ja kaikkensa antava. Ikä on tuonut malttia ja viisautta, nuorempana Vaski rymisteli muutamia kertoja esteen sekaan, kun ei malttanut odottaa ponnistamisen kanssa. Maastoesteilläkin se on rymynnyt, onneksi mitään vakavaa ei sattunut hevoselle tai ratsastajalle! Onneksi Vaski nykyään malttaa odottaa ponnistamisen kanssa ja ihan kieltääkin, mikäli lähestyminen on susihuono. En minä siltikään uskalla orin esteratoja, saati maastoesteratoja, katsoa, vaikka sitä ihan fiksuksi, kivan herkäksi ja kuuliaiseksi kaveriksi kehutaankin.
Fiksun, herkän ja kuuliaisen allekirjoitan täysin. Koulupuolella Vasken keskittyminen herpaantuu ilmeisesti herkemmin kuin esteillä, ja erityisesti innostuessaan (lähinnä laukkatehtävistä) ori saattaa toisinaan kadottaa korvansa esittäen ihan omia liikkeitään. Liikkujana Vaski on perushyvä, askel on puhdas, pitkä ja tahdikas, mutta ravissa se saisi venyä paremmin. Kunhan Vasken pitää kuulolla se tekee mielellään töitä, ei hermostu, jos jokin tuntuu hankalalta ja samaan tehtävään palataan treenin aikana useamman kerran. (Turhan monta peräkkäistä toistoa turhauttaa oria enemmän, mikä saa sen helposti keräämään kierroksia ja keskittymisen murenemaan.)

Kotipihaa pidemmälle lähdettäessä Vasken kyllä erottaa joukosta, sen verran melua se itsestään pitää. Ori on kuin mikäkin innokas nuori orilaitumen portilla nähdessään kaikki ne uudet kaverit. Samanlaista intoa raudikon silmissä näkyy edelleen, ja onhan tässä sellaista miltei varsamaista viattomuuttakin. Vaski nimittäin mielellään tekisi tuttavuutta vähän kaikkien kanssa, eikä se aina tunnu tajuavan tammojenkaan päälle. Saa nähdä, mitä jalostusorin hommista aikanaan tulee.. Kovan äänen lisäksi ori on tietenkin pörheä, eikä oikein malttaisi kävellä, vaan ihan vähintään tanssahdella tai vallan ravata käsihevosalueella.
Verryttelyissä virtaa on yhtä paljon, samaten radalla, ja vieraissa paikoissa Vasken kanssa saakin tehdä tavallista enemmän töitä energian kanavoimiseen siihen työntekoon. Orin keskittyminen herpaantuu puolet helpommin kuin kotona, etenkin koulukokeen aikana sekä näyttelyissä Vaski esittää turhan helposti omia ohjelmanumeroitaan. Mutta kun kaikki menee kuten pitääkin, orini on melkoinen suoritushevonen, erityisesti esteillä! En tiedä, onko Vaski suorastaan hyvähermoinen ja kylmäpäinen, ennemminkin se taitaa vain nauttia vauhdista ja tekemisestä. Ei sitä kyllä jännitä tai pelota, se on varmaa.

Sukutiedot

Jälkeläiset

05.06.2021 sh-t. Kurjen Messinkimoaree (KTK-III) e. Samettisuudelmia om. Mandelbacke (VRL-00692)
31.05.2022 sh-o. Kurjen Ukonvirva (KTK-III) e. Malvikki om. Aino Kurkinen (VRL-12701), Kurjenpesä

Kilpailutulokset

Väjen Taivaanvaski kilpailee porrastetuissa kenttäkilpailuissa. Ajantasaisen ominaisuuspistetilanteen näkee orin VH-profiilista.

KERJ Cupit 3 sijoitusta joista 0 voittoa
30.11.2021 Haltiasalo KERJ CUP CIC1 6/65 31.3 + 20 + 3.9 = 55.2
31.03.2022 Haltiasalo KERJ CUP CIC1 9/87 43.1 + 8 + 5.5 = 56.6
31.05.2022 Hiivurin Suomenhevoset KERJ Cup CIC1 7/62

VSR Cupit 5 sijoitusta joista 2 voittoa
30.09.2021 Susiraja VSR Cup CIC1 5/27
30.11.2021 Hiivurin Suomenhevoset VSR Cup 110cm 3/39
31.12.2021 Susiraja VSR Cup CIC1 4/32
31.03.2022 Susiraja VSR Cup CIC1 1/34
30.04.2022 Susiraja VSR Cup CIC1 1/23

Päiväkirja & valmennukset

20.03.2021 Ensimmäinen varsa-arvostelu
Vasken ensimmäinen varsa-arvostelu on takana, ja voi, miten ylpeä minä nuoresta orista olenkaan! Ori palkittiin SV-II -palkinnolla, eikä ensimmäinen palkinto jäänyt kauas. Kokonaispisteitä rokottivat matalahkot käytöspisteet, mutta se nyt oli odotettavissa tämmöisen töhön kanssa, kun lähdetään kotipihaa pidemmälle. Vaski tarvitsee vielä paljon kokemusta ja rutiinia niin reissaamiseen kuin vieraissa paikoissa toimimiseen. Vähän levottomana sieluna Vaski ei oikein meinannut malttaa pysyä paikoillaan, se huuteli muille nuorille, steppaili, hyöri ja pyöri. Se ei kuitenkaan rynninyt ylitseni, hyppinyt pystyyn tai mitään sellaista, isoin ongelma oli ehdottomasti kadonneet korvat. Vasken keskittyminen lipsui herkästi kaikkialle muualle paitsi minuun sekä siihen, mitä siltä pyysin. Suunta on kuitenkin pelkästään ylöspäin!

25.05.2021 Estevalmennus, valmensi Siguri
"Tue enemmän pohkeella. Hyvä. Löysää vähän ulko-ohjaa. Noin!"

Ratsastaja kuunteli ohjeita ja hyppäsi jälleen onnistuneesti esteen yli. Päivän valmennus oli sujunut tähän asti erinomaisesti. Alkutunnilla verryttelimme sileällä, ja Vaski vaikutti olevan todella nopeasti valmiina töihin. Asiaan saattoi vaikuttaa ratsukon alkukäynnit lyhyellä maastoreissulla, sillä myös ratsastaja oli heti ensiaskeleista lähtien todella skarppina. Lämmittelimme hevosta hyppyjä varten ensin kavaleteilla ja sitten matalilla ristikoilla, jotka olin asettanut kummallekin pitkälle sivulle tasaisin välein. Siitä oli hyvä jatkaa seitsemästä esteestä koostuvaan rataan, jota harjoittelimme ensin matalilla pystyesteillä ja nostimme korkeutta aina onnistuneiden ylitysten jälkeen.

"Hyvä, anna hetkeksi pitkät ohjat." Vaski kulki ratsastajan alla todella reippaasti eteenpäin, ja se kuunteli ratsastajan istuntaa myös pitkillä ohjilla liikkuessa. Huomasi, että Vaskilla oli myös kouluhevosen virkaa, sillä sen askeleet näyttivät todella hyviltä, mitä niitä pääsi sileällä työskennellessä seuraamaan. Mutta ne esteet - tänään Vaskista oli kuoriutunut todellinen kisatykki, joka tuntui ylittävän jokaisen esteen niin suoralla kuin kaarevallakin lähestymisellä aivan leikiten, ja vaikka muutamassa hypyssä oli havaittavissa pientä epävarmuutta, auttoi ratsastajalta saatu tuki hevosta eteenpäin.

Nostin esteiden korkeutta vielä hevosen maksimitasolle ja pyysin ratsastajaa kokoamaan ohjat. Erityisesti kolmen esteen sarjaa neuvoin lähestymään hieman askelia lyhentäen, jotta tahdin ylläpitäminen olisi helppoa ja sujuvaa myös esteiden välissä. Ratsastaja valmisteli hevosen jälleen radalle, ja vaikka ensimmäinen lähestyminen oli hieman huono ja jouduimme ottamaan sen uusiksi, sujui loppurata ratsukolta aivan leikiten. Myös sarja, jonka kanssa oli aiemmin ollut ongelmia, onnistui nyt erinomaisesti. Niinpä ylitimme radan vielä muutamaan kertaan, ja annoin sitten ratsastajalle luvan siirtyä itsenäisten loppuverryttelyjen kautta käyntiin. Hyvää työtä molemmilta, tästä oli ilo jatkaa ensi viikolla!

04.06.2021 Estevalmennus, valmensi Siguri
Viime viikon valmennus oli sujunut Vaskilta ja ratsastajalta todella hyvin, joten minulla oli suuret odotukset myös tälle päivälle. Tunti ei lähtenyt liikkeelle aivan yhtä jouhevasti kuin viime kerralla, vaan Vaskin kanssa sai todella tehdä huolelliset verryttelyt, jotka sisälsivät paljon siirtymisiä sekä kiemurauralla ja ympyröillä työskentelyä. Lopulta Vaskista alkoi kuitenkin löytyä rentoutta, kuuliaisuutta ja jopa hyvää oma-aloitteisuutta, joten pääsimme lämmittelemään puomeista ja matalista pystyesteistä rakennetulla jumppasarjalla.

Vaski ylitti esteet tasaisen varmasti, vaikka ratsastajalla oli toisinaan lähestymisten kanssa ongelmia. Ori saattoi lähteä hieman väistämään ennen ensimmäistä estettä, ja sen pitäminen radalla tuotti ratsastajalle päänvaivaa. Lähdimme kuitenkin työstämään asiaa niinkin perusteellisesta asiasta kuin istunnasta ja jalkojen asennosta, ja hiljalleen ratsastajan yhteistyö hevosen kanssa alkoi pelittää. Jatkoimme lämmittelyä jumppasarjalla, jonka tarkoitus oli auttaa Vaskia löytämään hyvä laukka ja pyöristämään selkäänsä sekä saada hevonen siirtämään painoa enemmän takaosalle.

Jatkoimme tänään melko yksinkertaisilla harjoituksilla, jotka auttoivat hevosta parempaan laukkaan esteradalla. Teimme erilaisia puomitehtäviä ja innareita, joiden aikana ratsastaja sai todella työskennellä askelpituuksien kanssa. Energiaa Vaskilta löytyi, joten keskityimme enemmän siihen, että esteet ylittyivät rauhassa ja laukka oli laadukasta. Liian kovalla vauhdilla kaviot osuivat puomeihin ja hevonen pudotti raviin, mutta pitkäjänteisillä toistoilla laukka pysyi yllä, kuten myös ratsastajan tasapainokin.

Vasta lopputunnista otimme työn alle harjoittelumielessä muutaman yksittäisen korkeamman esteen. Ylitimme estettä ensin suoralla lähestymisellä, minkä jälkeen siirryimme hieman kaarevampiin ratoihin. Vaski oli selvästi saanut hieman lisää ponnetta hyppytekniikkaan, ja se ylitti yksittäisen esteen todella hyvällä tyylillä. Niinpä pyysin ratsastajaa siirtymään hiljalleen itsenäisiin loppuverryttelyihin ja käyntiin pitkin ohjin. Kiitin ratsastajaa erittäin onnistuneesta valmennuksesta ja annoin hänelle vielä neuvoja päivän ongelmakohtiin jatkoa ajatellen.

15.06.2021 Kuulumiskertomuksia
Vasken elämässä on sattunut ja tapahtunut! Niinkin paljon, etten edes tiedä, mistä aloittaa.

Tällä hetkellä Vaski majailee Susirajassa kisattavana. Lissu on ehtinyt startata orin kanssa jokusen helpon luokan, eikä lainkaan hullummin tuloksin; sijoitusprosentti on tällä hetkellä 67%. Kisarintamalla sujuu siis erinomaisesti, Vasken ura starttasi paremmin kuin uskalsin toivoa! Totta kai minä tiesin orin olevan hieno ja kyvykäs, sen persoona vain on paikoin vähän haastava kaiken sen eläväisyyden sekä turhankin helposti herpaantuvan keskittymiskyvyn kanssa. Minäkin olen ehtinyt saada siitä osani käyttäessäni Vaskea varsojen laatuarvosteluissa sekä suomenratsujen ikäryhmäkilpailuissa, joissa Lissu tosin hoiti estepuolen. Vaski viisvee ei oikein keskittynyt, koulukokeessa sijoituksemme oli 10/15, estekokeessa Lissun kanssa sijoitus oli 14/15, ja kokonaistuloksissa ori jäi ikäryhmänsä viimeiseksi. Ainahan joku on viimeinen, se nyt kuuluu kilpailun henkeen, minkä lisäksi nuorten kanssa on aina vähän enemmän liikkuvia osasia kuin mitä aikuisten, rutinoituneiden kilpahevosten. Mutta kyllä se viimeinen sija harmitti! Ja harmittaa itse asiassa edelleen, vaikka sattuuhan näitä, eikä se mitenkään määritä Vasken tulevaisuutta tai arvoa kilparatsuna tai jalostusorista.

Jalostusorimaininnasta saankin loistavan aasinsillan orin elämän yhteen merkittävimmistä virstanpylväistä – Vasken ensimmäinen varsa syntyi alkukuusta! Voikko tammavarsa, Sametin tytär, on jo myyty Mandelbackeen. Pikkuneiti tuntuu aivan yhtä laiskalta ja mukavuudenhaluiselta kuin isosiskonsakin, vaikka on kovin, kovin nuori, eikä siltä vaadita vielä oikeastaan yhtään mitään. Vasken luonne ei tunnu turhan paljoa tyttäreen tarttuneen. Suvullisesti yhdistelmä on mielestäni erittäin mielenkiintoinen, enkä malta odottaa, millainen pikkuneiti Messinkimoareesta kasvaa! Näkyyköhän siinä lainkaan Vasken piirteitä? Edes Samettia sporttisempana rakenteena?

03.06.2022 Kuulumiskertomuksia, osa 2
Vasken kaksikymppiset ovat lähempänä kuin sen kymmenvuotissyntymäpäivä. Ei orini vielä vanha ole, hyvässä iässähän se on! Huomaan silti nauravani, pudistelevani päätäni, kuinka Vasken keskittymiskyky rakoilee edelleen kuin silloin nuorena, ensimmäisissä hormonipöllyissään, maailman ollessa äkkiä vieläkin jännittävämpi kuin aikaisemmin. Virtaa riittää edelleen, toisinaan vähän liiankin kanssa, eikä malttavaisuus ihan joka seisoskeluhommaan ole vieläkään kasvanut. Vaskesta paikoillaan seisominen on ikävää, vapaapäivät turhia. Poikansa, kotiin jäävä Ukonvirva, tuntuu olevan samantapaisista aineksista tehty, aivan kuten Vaskikin on muokattu hyvin samanlaisista aineksista kuin oma isänsä. Vasken tytär sen sijaan ei pursua (liika)energiaa, mutta Messinkimoaree onkin Sametin pullasorsaisia tyttäriä.

Viime aikoina olen treenannut Vasken kanssa paljon perusasioita pysähdyksistä siirtymisiin, peruutuksista kulmatyöskentelyyn, vähän myötä- ja vasta-asetuksia ja -taivutuksia siihen sekaan. Kertaustahan tämä kyllä, vähän hiomista. Treenejä tukemaan olen valmentautunut Vasken kanssa lähinnä vakivalmentajani kanssa; ulkopuolinen näkemys on aina paikallaan! Hyppäämään en ole lähtenyt, Vasken vauhdikkuus on minulle liikaa. Autan kyllä mielelläni estetreeneissä rakentamalla esteitä sekä nostelemalla puomeja, ja mielellään hyppäävää hevosta katsoo ilokseen. Nyt kun uskallan katsoa, en minä ihan jokaista Vasken rataa, etenkään maastoesteiltä, ole tähän päivään mennessä uskaltanut katsoa, vaikka valtaosasta videot onkin.
Ihan täysin ohi raudikkoni kilpaura ei ole, ori starttaa vielä Kenttäratsastusjaoksen Cupeissa. Voi olla, että Vaski starttaa myös jokusen muun kenttä-/estestartin, lähinnä huvin vuoksi, Vaski kun niin tykkää.. jos ei varsinaisesti kilpailemisesta, niin ainakin vauhdikkaasta työskentelystä. Ei hyppäämiseen toki yleisöä tarvita, Vaski viihtyy yhtäläisen hyvin kotikentällä. Saa nyt nähdä. Se on ainakin varmaa, että tälle kesälle Vaskikin pääsee monet kerrat kahlaamaan ja uimaan!

© KURJENPESÄ
Ulkoasu © Narie
taustakuva Cano Vääri (CC BY-NC-SA 2.0)
virtuaalitalli // virtuaalihevonen