Pieni welshlaumani on kasvattanut varkain kokoaan, siinä määrin, että tuoreimman kasvattini kumpainenkin vanhemmista löytyi omasta tallistani. Suurimman osan ajasta joudun katselemaan ulkopuolisia oreja, minkä toki selittää ponikantani vahva tammavoittoisuus. Maggielle kuitenkin löytyi erittäin sopiva sulhanen omasta tallista, oma kasvattini Angus, jonka toivoin tuovan Maggien jälkikasvuun ennen kaikkea kapasiteettia. Toki orissa on ryhtiä ja raamia enemmän kuin emätammassa, mutta ei Maggieta aivan syyttä ole kantakirjattu toisella palkinnolla! Luonteeltaanhan tamma on ihana, sympaattinen, nuorena mummoutunut murunen, enkä lainkaan laittaisi pahakseni noin hurmaavan persoonan periytymistä jälkipolville.
Toukokuisena perjantaina, päivän hämärryttyä iltaa kohden, Maggie varsoi melko kookkaan, rotevan orivarsan, jolla oli varmasti enemmän kaulaa kuin monella aikaisemmalla kasvateistani. Tiesin välittömästi, jo ennen suurenpuoleisia jalkojen niveliä isommin tutkimatta, tämän varsan kasvavan aikanaan hevoskokoiseksi, aivan kuten isänsäkin. (Niin kasvoikin, ei ihan isänsä kokoiseksi mutta hevosmittoihin yhtä kaikki.) Maggie osoittautui erinomaiseksi emäksi, jonka emänvaistot ottivat välittömästi vallan. Aivan kuin tammani olisi ennenkin varsonut, hoivannut vastasyntynyttä sekä huolehtinut varsansa nisälle! Se nisän löytäminen olikin operaatio, varsaparka kun ei meinannut saada päätään käännettyä sellaiseen asentoon, että imeminen lähti sujumaan kunnolla.
Hevosten nimeäminen aiheuttaa minulle monta kertaa päänvaivaa. Tällä kertaa naapurini ratkaisi ongelman puolestani keksiessään, tai ennemmin löytäessään raivokkaan googlettamisen seurauksena, tuoreimman welshkasvattini nimeksi Crane Morhaiarn. Morhiksihan se lyheni, enkä mielelläni lausu virallista nimeä ainakaan kovin kovaan ääneen; aiarn saa kieleni kummalliseen solmuun ja jotenkin nielaisen viimeiset kolme kirjainta.
Morhista kasvoi melkoisen ryhdikäs, raamikas, näyttävä cob, joka näyttää totisemmalta kuin onkaan. Tästä tuli lämpimän pehmoinen pappaheppa, emänsä ihana persoona toden totta periytyi vahvasti ainakin esikoisvarsalle!
i. Crane Anghrist KTK-I, PSB-III wD, tprt, 156cm |
ii. Llancarfan Brenin Mawr wD, tprt, 150cm |
iii. Eironi Llewychaidd Dawn VWY-II, ERJ-I, KRJ-II wD, rt, 149cm |
iie. Llancarfan Ffawydd ✝ wD, tprn, 149cm |
ie. VIR MVA Ch Crane Y Groes Sanctaidd ✝ KTK-III, VWY-II, KRJ-I wD, rt, 146cm |
iei. Rhediad Llachar Llew KTK-I wD, m, 152cm |
iee. VIR MVA Ch Crane Coron y Rhosynnau ✝ KTK-III, VWY-II, KRJ-I wD, rt, 144cm |
||
e. Cadogan Imaginaerum KTK-II, VWY-II, KRJ-I wD, m, 146cm |
ei. Ch Gwynedd Muhrdinn KTK-I wD, rnvkk, 147cm |
eii. Cymrod Mud Cake YLA2, VWY-II wD, rnvkk, 149cm |
eie. Gwynedd Morwenna KTK-III wD, trn, 145cm |
ee. Ch Cadogan Illyria KTK-II wD, m, 144cm |
eei. Ch Cadogan Iorwerth KTK-II wD, m, 143cm |
eee. Ch Cadogan Tefity KTK-I wD, trn, 147cm |
iiii. Caemawr Eironi Eryrod KTK-I / iiie. Caerfyrddin Llawen Meinird / iiei. Blaenllechau Twm Ffawr KTK-II, VWY-II / iiee. Queen Gwenhwyfar / ieii. Lleinau Lwynog KTK-II / ieie. Brithdir Heledd / ieei. Ch Caerwent Coch Gwilym KTK-III / ieee. VIR MVA Ch Masquerade Smile KTK-II, VWY-II, KRJ-I
eiii. Fairford Mad Hatter YLA2, VWY-III / eiie. Never Willow Narcissa YLA2, VWY-III / eiei. VIR MVA Ch Llywelyn Igor YLA2, KTK-II, VWY-II, VPA2/ eiee. VIR MVA Ch Pontwydd Myfina KTK-I / eeii. Ivor Darkness KTK-II / eeie. VIR MVA Ch Angharad Swynol KTK-I / eeei. Cadogan Tudor KTK-III, VWY-III, ERJ-I / eeee. VIR MVA Ch Lleinau Gwenllian KTK-I
Crane Morhaiarn kilpailee porrastetuissa kouluratsastuskilpailuissa. Ajantasainen taso- ja ominaisuuspistetilanne löytyy orin VH-profiilista.
04.06.2024 Nuorten welsh-ponien arviointi
Morhin ensimmäinen isompi esiintyminen, Nuorten welsh-ponien arviointi, muistutti vuoristorataa. Jännitys piti oriparan sellaisessa pihtiotteessa, että sen normaalisti hyvät hermot pettivät, rento olemus olikin äkkiä pingottunut eikä keskittymisestä oikein ollut tietoakaan. Tämä tietysti vaikutti negatiivisesti käytösnumeroon, mutta eihän Morhia voi jännittämisestä moittia. Uusi, erilainen tilanne, aivan toista kuin aikaisemmin tekemämme reissut lähimaneeseille sekä huomattavasti vapaamuotoisemmat irtohypytystilaisuudet, joissa olemme käyneet. Niin paljon kuin Morhi jännittikin se ajoittain tsemppasi todella hyvin, lähinnä käyttökokeen aikana, vaikka ravin kohdalla nuoren keskittyminen herpaantui jolloin jännitys pääsi jälleen kuiskimaan kaikkea ikävää Morhin korviin. Tietysti minua harmittaa, mutta näitä sattuu, junnut eivät tietenkään ole mitenkään päin valmiita eikä niiltä voi odottaa samaa suoritusvarmuutta ja ennakoitavaa käytöstä kuin aikuisilta hevosilta – etenkin, kun niiden aikuistenkin kanssa sattuu ja tapahtuu! Eläviä eläimiä kuitenkin, eivät robotteja.
Keskentekoinen Morhi-parka on rakenteeltaankin, onnistuin jälleen viemään nuorten arviointiin todella epätasaisesti kasvavan, takakorkean, vähemmän edustavan nuoren. Eihän sillekään mitään mahda, itse asiassa minua melkein naurattaa, miten onnistunkin kerta toisensa jälkeen esittelemään kasvattejani niiden ollessa epäsopusuhtaisimmillaan! Morhin rakennepisteiden keskiarvo oli kuitenkin 5; päästä sekä kaulasta 5 pistettä, rungosta hyvä kahdeksan ja se ainoa minua oikeasti harmittava piste, 1 vaivainen piste jaloista sekä kavioista. Kavioiden nyt tiesin tiputtavan pisteitä, vasen etunen on vähän rujon näköinen lohkeaman ja paikkaamisen vuoksi, ja vaikka tiesin tämänkin ponin jaloissa olevan sanomista (kuten käytännössä katsoen joka hevosella on) niin kyllähän noin matalat jalkapisteet vetävät suupieliä alaspäin. No, josko ne koivetkin siitä vielä parempaan kuosiin asettuisivat Morhin kasvaessa lopullisiin mittoihinsa. Kunhan ori pysyy terveenä ja kestää käyttöä, katsellaan sitten suorajalkaisempia morsiamia. Rakennearvostelun aikana Morhi ei oikein seissyt paikoillaan, se steppaili ja peruutteli hermostuneena, söi kuolaimia, viskeli päätänsä, kävi aivan ylikierroksilla muistuttamatta lainkaan sitä syntymässä pappautunutta, sympaattista lupsakkaa rentoa ponia, joka se kotona on.
Askellajikokeessa Morhi kuitenkin tsemppasi, selkeästi paikoillaan seisominen oli kaiken jännityksen keskellä liikaa ja liike oli lääke tähänkin vaivaan. Askellajikokeesta ori sai 7 pistettä, askellajeistaan keskiarvona 6 pistettä. Ravi laski keskiarvopisteitä todella paljon, käynnistään raudikko kuitenkin sai komeat 9 pistettä, laukastaan taas hyvät 8 pistettä. Keskiarvo kuitenkin notkahti 1 pisteen arvoisen ravin myötä, eikä siitä epäluonteenomaisesta riehumisesta ja loikkimisesta paljoa enempää pisteitä olisi voinut antaakaan kun ravia ei turhan montaa askelta näkynyt. Laukan Morhi esitti paljon paremmin, selkeästi itsensä kooten. Suvusta ori sai odotusten mukaiset 2 pistettä, mikä muihin pisteisiin lisättynä teki yhteensä 23 pistettä tuoden Morhille Excellent Welsh Youngster -palkinnon. Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka totta kai harmissani siitä, kuinka paljon Morhia jännitti ja kuinka väsynyt ori päivän päätteeksi olikaan! Morhi sai tietysti paljon kehuja, ja nyt se saakin hetken huilata. Eiköhän tämäkin tästä ajan kanssa, esiintymisvarmuus kasvaa vain kokemuksen myötä.
Käytös: 3p
Rakenne: 5p (pää ja kaula/runko/jalat ja kaviot - 5/8/1 p)
Liike: 6p (käynti/ravi/laukka - 9/1/8 p)
Askellajikoe: 7p
Suku: 2p
Yhteispisteet: 23p - Excellent Welsh Youngster
© KURJENPESÄ
Ulkoasu © Narie
taustakuva Cano Vääri (CC BY-NC-SA 2.0)
virtuaalitalli // virtuaalihevonen