Järky-Tys VH15-018-0210

21.12.2017 ufot hakivat Tyrkyn matkaansa. Tammaa jää kaipaamaan koko talliväki.

Nimi	Järky-Tys "Tyrkky"	Kasvattaja	Susiraja, Suomi
Rotu, sukupuoli	suomenpienhevonen, tamma	Omistaja	Susiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri	142cm, rautias	Meriitit	Ch, YLA1, KTK-II, SLA-I*, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I
Syntynyt, ikääntyminen	s. 30.01.2015, 26v satunnainen (4v 27.02.2015)	Painotuslaji, koulutustaso	yleis-/kenttäratsastus he A / 100cm / 100cm / helppo

15.03.2015 kiljuimme riemusta, kun suomenhevostammojen KTK-tulokset tulivat. Tyrkytimme Tyrkkyämme (ehehehehe) P-suunnalle, ja tulos oli komeat 73p. ja KTK-II!

30.04.2016 pikkuraudikkomme esiintyi edukseen ERJ:n laatuarvostelussa keräten komeat 108 pistettä ja ERJ-I -palkinnon.

10.05.2016 Tyrkylle myönnettiin jälkeläisluokka C.

28.02.2017 pikku Tyrkkymme nappasi 99 pisteellä YLA1 -palkinnon!

25.08.2017 pikkunäppärä ufotutkijamme palkittiin KERJ-I -palkinnolla.

04.09.2017 rautiaallemme myönnettiin Championin arvonimi.

20.09.2017 ihanainen pieni ufoponimme sai suomenhevosten laatuarvostelussa 105 pistettä ja palkinnon SLA-I* - emme voisi olla ylpeämpiä pikkuisestamme!7

15.12.2017 ufotutkijan viimeinen laatuarvostelu toi tammalle hienon KRJ-I -palkinnon 107,25 pisteellä!

© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Luonnekuvaus

Tyrkky on onneksi mennyt siihen suuntaan, mitä sen emänemä oli. Tamma on kilttiluontoinen työmyyrä, se pitää hommista eikä oikein välitä vapaapäivistä, vaikka ne sietääkin. Sitten kysytään se kuuluisa kysymys, "mutta se on susirajalainen, mikä siinä on vikana?" Se, että se on oman elämänsä ufotutkija. Tyrkky näkee pieniä vihreänkukertavia miehiä vähän joka puolella, se on säikky ja ääniarka hevonen, joka sinkoaa valoakin nopeammin kentän toiseen päähän, kun havaitsee nurkassa vaarallisen pikku marsilaisen.
Lempinimi? No, tässä meillä on sellainen kiimatamma ettei hyvä tosikaan. Keväällä Tyrkky on sananmukaisesti tyrkky, aidantolpat, tallikissa, jopa ne pelottavat punaiset muoviämpärit kelpaavat.

Kiltti kuin mikä, mutta parasta on ottaa Tyrkky käytävälle hoitotoimenpiteitä varten. Tamma saattaa pelästyä omassa karsinassaankin, ja silloin sen kanssa ei kannata olla samassa pienessä tilassa. Kun hevonen on tuotu käytävälle ja sen kanssa muistaa jutustella koko ajan, ja toimii rauhallisesti on tamma mitä mukavin hoidokki. Arkojen aloittelijoiden tai meluisten lasten hoitoponiksi ei siitä ole, sillä se vaistoaa herkästi ihmisen pelon ja hermostuu toden teolla. Melu ja äkkiliikkeet saavat Tyrkyn muuten vain säpsymään, joten sen kanssa pitää olla itse määrätietoinen, rauhallinen ja viitata kaikille säpsähdyksille kintaalla. Eläinlääkäriä Tyrkky hieman vierastaa, mutta toimii kuitenkin, ellei kyse ole raspauksesta. Hammaslääkäriä ja klippausta varten tamma pitää rauhoittaa, tai mistään ei tule mitään. Kengittäjän käyntiä varten korviin tungetaan pumpulit ja rukoillaan, ettei kenkiä tarvitse paljoa takoa muotoon. Itse vuolu ja kenkäys sujuvat kyllä ilman ongelmaa, mutta se takominen... Onneksi leivän suuhun tunkeminen rauhoittaa.
Tyrkky on niitä hevosia, jotka lähtevät lentoon tuulen mukana, kun niitä vie jalan paikasta A paikkaan B. Risahdukset ja rasahdukset saavat sen pomppimaan paikoillaan ja auta armias, jos joku aamu mennäänkin tarhaan eri kautta kuin yleensä! Yhtäkkiä tamman maailmassa on joku pahasti vialla ja siihen pitää reagoida pyörimällä taluttajan ympärillä. Koppiin Tyrkky kävelee epävarmana, mutta nätisti. Se matkustaa tulpat korvissa ja rauhallisen kaverin kanssa hyvin, yksinkin matkustus sujuu, vaikka ei olekaan hauskaa. Stressiperseen kanssa Tyrkkyä ei koskaan kuljeteta, sillä se tulee kopista kirjaimellisesti läpi, jos kaverikaan ei uskalla olla rauhassa.

Yritteliäs, työteliäs, nöyrä, miellyttämisenhaluinen. Sinänsä Tyrkky kuulostaa paperilla erittäin mukavalta ja pätevältä ratsulta, mutta valitettavasti myös paperin kääntöpuoli on täynnä tekstiä. Kyllä, tamma on todella mukava ratsastaa, sillä se on aina mukana ja yrittää parhaansa, mutta koska hevonen on oman elämänsä ufohörhö, se säikkyy venuksen vierailijoita suunnilleen joka toisen tolpan kohdalla. Ei ole hirvittävän kivaa istua jännittyneenä tikittävän pienhevosen selässä odottamassa seuraavaa räjähdystä, kun samalla pikkutamma ottaa joka avun niin helvetin tosissaan, että yksi liian luja pohkeen puristus saa sen singahtamaan pakoon kaikkea elollista. Niinpä, Tyrkkyä pitää kohdella silkkihansikkain ja parhaansa mukaan saada se rentoutumaan ja unohtamaan mokoman möröt. Tamma on myös ääniarka, yksikin epäilyttävä kahina tai rämähdys ja hevonen on jälleen kiitolaukalla matkalla Kiinaan.
Kun, tai ehkä pikemminkin jos, Tyrkyn saa rauhoittumaan se on juuri niin mukava ratsu, kuin miltä alku kuulostikin. Tamma tekee kaiken tosissaan, se haluaa näyttää osaavansa ja kulkee todella nätisti ratsastajaansa tarkasti kuunnellen. Kunnes seuraava marsilainen tai ääni sen säikäyttää. Ei olekaan mikään ihme, että mieluiten Tyrkkyä treenaa pumpulit korvissa, jotta se edes joskus pystyisi keskittymään.

Esteillä sama linja jatkuu ja etenkin erikoisesteet ovat jotain, mitä Tyrkky ei vain ymmärrä. Siksipä niitä onkin sen kanssa kotona treenattu enemmän kuin mitään muuta, ja nykyään tamma kyllä ylittää ne. Mulkoillen ja varoen kyllä, mutta ylittää. Se ei tarvitse niinkään eteenpäin ajamista, sillä silloin tuloksena on vain ilman kontrollia sinkoileva hevonen, mutta rutkasti rohkaisua kylläkin. Tyrkky kieltää todella herkästi, jos ratsastaja ei ole varma ylipääsystä, oli este sitten tavallinen tai erikoinen. No, ainakin tamma hyppää yleensä aina puhtaasti varoessaan marsilaisten myrkkytikkuj-- siis puomeja niin tarkasti.
Miksi Tyrkyn kanssa sitten lähdetään maastoon? Koska se tykkää maastoilla, eikä ole niin hirvittävä maastohevonen kuin luulisi. Kyllä, se säikkyy ja hyppii sivuloikkia säikkyessään, meinaa jännittää ja mulkoilla, mutta erityisesti luotettavan kaverin kanssa uskaltaa tamma hieman rentoutuakin. Se myös silminnähden nauttii uusista maisemista, askel kevenee ja huolestunut ilme väistyy. Maastoesteillä Tyrkky kaipaa rohkean, rauhallisen ratsastajan joka luotsaa tamman esteiden yli ilman kiirettä, muutoin tuloksena on varma kielto.

Ääniä, hälinää, vilskettä ja vilinää, ja ääniarka hevonen. Voi kyllä. Kisapaikoilla Tyrkky on säpsähtelevää mallia, mutta yllättävän hyvin se on tottunut kisapaikkoihin. Toki asiaa auttaa myös se, että joka paikassa, jossa säännöt eivät sitä kiellä ovat tamman korvat täynnä pumpulia. Etenkin alkuun Tyrkky on tietenkin jännittynyt hermokimppu ja se kaipaakin pitkät, huolelliset verryttelyt rentoutuakseen suoritusta varten. Etenkin, koska radalla yksin oleminen on aina vähän jännäkakan paikka, kaverit jäivät! Rauhallinen kisaaja saa Tyrkyn suorittamaan parastaa - ainakin, jos yleisöstä ei kuulu mitään yhtäkkistä kieuntaa tai vastaavaa pelottavaa ääntä, tai kukaan ei ole päättänyt asettaa tuomarin pöydälle kukkia. Tamman kanssa tehdään kyllä tulosta, sillä hyvin suorittaessaan se myös suorittaa hyvin, ja selkeästi pitää esiintymisestä. Onnistumiset riippuvat kuitenkin aina paljolti ympäristötekijöistä pelokkaan hevosen kanssa.

Sukutaulu

i. Silinterivintiö KISS YLA1, KTK-II, ERJ-I sh, vkk, 152cm	ii. Verivana YLA2 sph, m, 146cm	iii. Herra Punainen evm, sph, m
		iie. Suklaakukka evm, sph, rt
	ie. Ch Neliapila YLA2, KTK-II sph, rn, 143cm	iei. Reima evm, sph, prn, 145cm
		iee. Terttu evm, sph, rt, 148cm
e. Kummas-Tus ✝ YLA2, SLA-I, KRJ-I, ERJ-II, KERJ-I sph, prt, 148cm	ei. VIR MVA Ch Kahlitun Savumerkki YLA3, KTK-II, SLA-I*, ERJ-I, KERJ-I sph, rt, 144cm	eii. Sumun Vakooja evm, sph, rt, 148cm
		eie. Vaniljainen Jälkivaikutus evm, sph, rt, 143cm
	ee. Kangas-Tus ✝ SLA-I, KRJ-I sh, rt, 153cm	eei. Aavikkovaeltaja evm, sh, prt, 157cm
		eee. Ilmes-Tys evm, sph, vrn, 147cm

Jälkeläiset

s. 07.03.2015 sph-o. Kauhis-Tus, i. Säkkihuikka, om. Rajaton / Riella VRL-01744
s. 20.05.2015 sph-t. Tyrmis-Tys, i. Viehättävän Uneton, om. dookie VRL-04373, Turmeltaja
s. 19.07.2015 sh-o. Hairah-Dus, i. Noelin Haihatus, om. Sippe (VRL-13703) / Nuppulanharju
s. 11.08.2017 sph-t. Aivas-Tus, i. Runon Aamos, om. Susiraja

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

05.03.2015 kouluvalmennus, valmensi Sippe

Tänään valmentaisin Lissua ja Tyrkkyä kouluratsastuksen puolella. Olin suunnitellut tehtäviksi pääasiassa siirtymisten harjoittelua ja laukkatyöskentelyä kahdeksikolla. Jo valmennuksen alussa selitin Lissulle mitä tekisimme ensimmäisenä, ja ratsukon tehtyä itsenäisen alkuverryttelyn aloimme tekemään ensimmäistä tehtävää. Aluksi pyysin Lissua ja Tyrkkyä ravaamaan kahdeksikolla niin, että aina ympyrän keskellä siirryttäisiin muutaman askeleen ajaksi käyntiin ja siirryttäisiin takaisin raviin. Tyrkky suorittikin tehtävän nohevana, mutta juuri kun olin avaamassa suutani kehuihin, pomppasi tamma suoraan sivulle pöristen ja kentän L-tolppaa tuijottaen. Naurahdimme ja jatkoimme tehtävää.

Muutaman toiston jälkeen vaihdoimme tehtävää niin, että ratsukon tuli laukata kumpikin ympyrä, mutta vaihdoskohdassa siirtyä suoraan laukasta käyntiin noin viiden askeleen ajaksi, ja siirtyä takaisin laukkaan. Pienikokoisella Tyrkyllä oli suloisen ponimainen laukka, mutta se suoritti tehtävää silti konkarimaisesti, lukuun ottamatta sivuhypähdyksiä joita se välillä vihreiden ukkeleiden takia otti. Kun olin hetken päästä tyytyväinen näkemääni, armahdin jo hieman hionnutta ratsukkoa ja annoin heidän siirtyä loppuverryttelyihin.

08.03.2015 estevalmennus, valmensi Sippe

Tyrkyn ja Lissun lupaavan kouluvalmennuksen jälkeen valmentaisin samaista ratsukkoa estepuolella. Olin jo rakentanut maneesiin pienen sarjan innariväleillä, ja lisäksi muutaman yksittäisen esteen. Yksi näistä esteistä oli muuri - mitenhän Tyrkky siihen suhtautuisi? Lissu saapui maneesille ratsunsa kanssa, ja suoritti alkuverryttelyn minun antaessa samalla jo alkuun hieman ohjeita. Ratsukon verryteltyä aloitimme jo äsken mainitsemallani matalalla in and out-sarjalla. Lissu ohjasi Tyrkyn innarille, ja tamma kyllä hyppäsi - joskin hätäisesti. Entä jos nuo lähekkäin olevat esteet söisivät sen? Seuraavallla kerralla pyysin Lissua tekemään muutaman puolipidätteen lisää ja tarvittaessa rauhoittelemaan Tyrkkyä äänellä. Näin tamma hyppäsi jo rauhallisemmin.

Innaria vielä pari kertaa hypättyämme siirryimme vielä yksittäisistä esteistä rakentamani pienen radan pariin. Esteitä oli neljä. Ensimmäinen este oli normaali pystyeste, sitten okseri, muuri ja lopuksi vielä helpohko ristikko. Lissu ja Tyrkky lähtivät lupaavasti matkaan. Ensimmäinen este sujui loistavasti, toinenkin, muuria lähestyttäessä Tyrkky alkoi muljautella silmänvalkuaisiaan ja kiemurrella hieman. Ohjeistin ratsukkoa tekemään uuden lähestymisen, ja Lissua rauhoittelemaan tammaansa puhelemalla. Nyt Tyrkky rohkaistui hyppäämään kauhean muurinkin, ja myös viimeinen ristikko sujui leikiten. Lyhyen radan jälkeen tamma sai paljon kehuja, ja päästin ratsukon loppuverkkaamaan, kierroksen reippaamman revittelylaukan jälkeen.

19.03.2015 kouluvalmennus, valmensi Ireth

Voihan sentään, taisin aiheuttaa Tyrkylle sen elämän pahimmat traumat saapumalla valmentamaan teitä sadeviitta niskassani. Sain tamman puolelta osakseni niin pahaa mulkoilua, että kaikki sen keskittyminen taisikin mennä minun paheksumiseeni. Olit kuitenkin varautunut tähän ja hetkisen kuluttua saitkin ratsusi kuuntelemaan sinua ja pystyitte suorittamaan alkuverryttelyt.

Tänään aiheena oli pohkeenväistö käynnissä ja ravissa sekä eri tiet laukassa. Aloittelittekin nopeasti käyntipohkeenväistöt pitkillä sivuilla, väistäen ensin kentän keskiosaa kohti ja sitten takaisin uralle. Tyrkky toimi varsin kivasti kanssasi, tosin yksi kentän kulma oli selvästi vähintään riivattu, sillä sinne tamma ei suostunut astumaan jalallaankaan. Kun kerran sait sen menemään noin metrin pidemmälle kuin yleensä niin myönnyin siihen, että teidän ei tarvinnut mennä aivan kulmaan asti.

Ravissa teitte samaa tehtävää ja nyt tuo kulmaan menokin luonnistui paremmin kun tamma ei voinut keskittyä samaan aikaan kyttäämään sitä tai sen jalat olisivat menneet solmuun. Hienoa, eleetöntä ratsastusta sinulta ja Tyrkky reagoikin apuihisi erittäin täsmällisesti. Teitte tämän harjoituksen muutaman kerran kumpaankin suuntaan ennen kuin siirryitte laukkatehtäviin.

Tarkoitus oli, että tekisitte loivan kiemurauran laukassa ilman laukanvaihtoa, pääty-ympyrä laukassa ja lävistäjä keskilaukassa. Ensimmäinen laukannosto oli varsin vauhdikas, mutta sait hillittyä vauhdin nopeasti ja kiemuraura sujuikin todella mallikkaasti. Pääty-ympyrästäkään en keksinyt juuri korjattavaa, mutta keskilaukka olisi saanut olla selvempi, nyt vauhti kiihtyi mutta askel ei pidentynyt. Toisella yrityksellä onnistuitte hyvin.

Olin postiviisesti yllättynyt miten hyvin sait Tyrkyn kuuntelemaan sinua ja keskittymään tehtäviin, vaikka se tuollainen elämää säikähtänyt onkin. Tamma on hyvin osaava, joten olisi sääli jos sen taidot eivät pääsisi näytille. Olette hyvä ja toisianne täydentävä ratsukko.

24.03.2015 maastoestevalmennus, valmensi Siiri K.

Tyrkky steppaili ja kuopi maata etusillaan odottaessaan kärsimättömänä, kun selostin sille sekä sen ratsastajalle tämänpäiväisen treenin aihetta. Olimme siirtyneet maneesin neljän seinän sisältä kauniiseen auringonpaisteeseen ulos aukealle niitylle, jossa ratsukkoa odotti muutama helpohko maastoeste. Päivän treenin ideana oli totuttaa arkaa hevosta uudenlaisiin esteisiin sekä tilanteisiin ja saada molemmille, sekä kuskille että hevoselle, vähän varmuutta myös maastossa hyppäämiseen.

Parivaljakko oli tehnyt alkuverryttelyt jo ennen tuloani, joten pääsimme aloittamaan hypyt heti. Niityllä oli pystyssä pieni talo-este, banketti sekä niin kutsuttu "skinny". Hypyt aloitettiin ihan vain käymällä läpi jokainen este yksitellen, joka tosin ei ollut yhtä helposti tehty kuin sanottu. Erityisesti keltaisena paistava talo pelotti Tyrkkyä, ja se heti alkuun testasi ratsastajansa kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä kieltämällä tai kiertämällä koko esteen. Vaikka tamma olikin saanut tutustua rakennelmaan rauhassa, se ilmeisesti vaikutti hyvin hurjalta kyhäelmältä ylittää, mutta onneksi ratsastaja oli tilanteen tasalla lähestymisessä ja Tyrkky hyppäsi kuin hyppäsikin esteen yli - järkyttävällä loikalla tosin. Skinny ja banketti eivät tuottaneet yhtä suuria vaikeuksia, vaikkakin banketilta laskeutumisessa kysyttiin jo rohkeutta, mutta ratsukko suoritti esteen pariin otteeseen mallikkaasti. Verryttelyhyppyjen jälkeen ratsastettiin näiden kolmen esteen minimaalinen "rata", jossa välit olivat suhteellisen pitkiä eikä lähestymisissä vaadittu tiukkaa linjaa tai vaikeaa ponnistuspaikkaa. Radan hyppääminen alkoi selvästi rutinoitua loppua kohden, mitä tällä treenillä lähdettiinkin hakemaan: itsevarmuutta ratsastajalle ja erityisesti hevoselle. Koska esteet oli jo käyty läpi erikseen, ei ratana hyppääminen enää ollut niin ongelmallista. Talo sai Tyrkyn yhä hieman mulkoilemaan ja hyppäämään suurilla tiikerinloikilla, mutta muutoin ratsukko suoriutui hypyistä oikein hyvin. Loppuun teimme vielä muutamia hyvänmielen harjoituksia ja päästin ratsukon loppuverryttelemään itsenäisesti. Hyvää työtä!

28.06.2015 estevalmennus, valmensi kuristaja

Saavuin taas jälleen kerran Susirajaan valmentamaan tällä kertaa Lissua ja Tyrkkyä esteillä. Päivä olikin sateinen ja kenttä oli ihan sohjolla, joten jouduimme menemään maneesin suojaan tänään. Kyselinkin hieman ratsukon kuulumisia ja keskustelimme heidän tavoitteistaan. Tänään laittaisinkin ratsukolle jumppasarjan kaarevalla uralle ja sen jälkeen tulisi pitkälle suoralle vielä yksi kahden esteen sarja, johon tulisi jättää kaksi laukka-askelta. Aluksi tulisimme vain jumppasarjaa ravissa, joka muodostui kuudesta esteestä, joista kaksi oli nostettu mataliksi esteiksi ja toiset vain maapuomeiksi kaarevalle uralle. Ja kun suoriutuisimme tästä lähtisimme hakemaan seuraavan jumppasarjan laukassa. Kun tämäkin onnistuisi tulisi tämän jälkeen suorittaa sarjaeste heidän kisakorkeudeltaan.

Jumppasarja ravissa meni aluksi ihan päin seiniä ja tuntui, että Tyrkky menisi seiniä pitkin, eikä taipuisi kaarevaan uraan. Laukkain meinasi ratsukolla nousta pariin otteeseen jumppasarjalla, mutta Lissu saikin onneksi pidettyä hyvin askeleen vain ravissa. Hinkkasimme jumppasarjaa niin kauan, kunnes Tyrkkykin alkoi tajuamaan idean ja tuli sen hyvässä ryhdissä ja oikeassa tahdissa turhia kolisuttamatta esteitä. Pystyimme siis siirtymään laukkatehtäviin seuraavana ja tämä oli Tyrkyllekkin huomattavasti helpompi askellaji. Se tuli hetkittäin hieman mollotellen esteitä, mutta kumminkin paljon paremmin kuin ravissa. Lissu saikin rohkaistua Tyrkkyä hyvin omalla päättäväisyydellään ja asenteelle menemään sarjan joka kerta uusiksi ja uusiksi.

Viimeiseksi nostinkin sarjan suoralle uralle kaarevan uran jumppasarjan jälkeen, joka myös tultaisiin laukassa. Ensimmäinen suoritus meni pieleen ja sarjaesteelle tuli kielto, mutta jumppasarjan ratsukko suoritti kumminkin kunnolla. Pyysin hieman jumppasarjan jälkeen lisäämään laukkaa, että saataisiin enemmän vauhtia ennen hyppyä, koska nyt se pääsi laskemaan liian hitaaksi ja sen takia Tyrkkin epäröi ennen hyppyä. Moneen otteeseen tultuamme hyvällä tahdilla ja onnistuneilla suorituksilla lopetimme siltä päivää ja annoin ratsukon jäädä loppuverrytteleen.

24.03.2016 kouluvalmennus, valmensi Minja E.

Valmennettavien listassani (kyllä vain, ne on listattuna paperille, jotten unohtaisi niitä!) luki tämän päivän kohdalla ”kouluvalmennus, Järky-Tys & Lissu klo 12, Susiraja”. Ja hevosen nimi onnistuikin sitten kiteyttämään myös kaikki ajatukseni yhteen pakettiin, kun tämän parivaljakon näin - melkoinen järkytys tosiaan. Tamma oli jännittynyt kuin viulun kieli ja näytti aivan siltä, että liian raskas hengitys onnistuisi säikäyttämään sen hengiltä. Niinpä tyydyin ihan varovasti kokeilemaan onneani ja moikkaamaan Lissua. Ei Tyrkky sentään sydäriä saanut, mutta kovasti se näytti pelästyneen - ja totta kai jännittyneen siinä samassa hieman lisää. Johan olisi työmaa!

Pääsimme kahdenkymmenen minuutin verkkojen jälkeen aloittelemaan pohkeenväistöjen parissa, joita olin tälle ratsukolle suunnitellut. Ensimmäisen tehtävän ohjeet annettuani pari aloitti ja eipä siitä mitään meinannut tulla. Olihan Tyrkky, ainakin ulkopuolisen silmään, yritteliään, nöyrän ja miellyttämisenhaluinen, mutta kulki kuin rautakanki syvällä siellä, minne aurinko ei paista. Annoin Lissulle muutamia ohjeita, joilla tämä voisi yrittää saada tamman rentoutumaan edes pikkuisen, mutta aivan turhaan - tamma taisi ihan tosissaan pelätä jotain marsilaisia, jotka voisivat milloin vain hyökätä. Aikamme kuitenkin väänsimme väistöjen kanssa, mutta koko ajan tehtävää vaihdellen ja pikku hiljaa se ihme sitten tapahtui. Tamma kulki jopa viisi minuuttia täysin rennosti ja mitään ajattelematta! Kunnes ne marsilaiset onnistui tekemään hyökkäyksen sen alitajuntaan... Päätimme Lissun kanssa yhteistuumin, että tämä oli paras mahdollinen esiintyminen Tyrkyltä ja tähän olisi hyvä lopettaa. Ratsukko aloitti alkuverryttelyt, joita jäin itse mielenkiinnolla seuraamaan. Jo oli taas Susirajaan onnistuttu löytämään persoonallinen kapistus!

14.07.2016 kouluvalmennus, valmensi Crimis

Vasta alkulämmittely menossa ja pieni suomenhevonen sinkoili kuin maailmanloppu kolkuttelisi ovella. Katselin ratsukon menoa kulmat kurtussa ja kehoitin selässä keikkuvaa naista tekemään ahkerasti puolipidätteitä ja juttelemaan hevoselle tiuskaisujen sijaan ylirauhallisesti. Tyrkky käveli hetken nätisti, mutta kulmaan tullessa pomppasi äkisti sivulle.
"Peruuta aina kun se syöksähtää tolleen", neuvoin ja toivoin todella, että supersäikky tamma alkaisi pikkuhiljaa rauhoittua, jotta pääsisimme joskus työskentelemäänkin.
"Kuvittele, että Tyrkky on itkevä vauva. Joo, mäkin inhoon niitä, mutta ei ne suuttumalla hiljene." Hetken sekoilu vielä jatkui, mutta pikkuhiljaa ratsastajakin hiffasi, ettei auttanut muu kuin niellä kiukku ja hyssytellä. Ratsastajan rentoutuessa Tyrkky alkoi keskittyä. Tyytyväisenä kehoitin ratsastajaa kokoamaan tammaa muotoon ja asettamaan sen pääty-ympyrälle. Tyrkky kaartoi kaulaansa kauniisti kuin näyttääkseen, että hei kyllä mä osaan, mä mikään hemmetin vauva ole.
"Oikein hyvä", kehuin kannustavasti ja kehoitin ratsukkoa siirtymään kahdeksikolle.

Muutaman käynnissä tehdyn toiston jälkeen otettiin ravisiirtymisiä pitkillä sivuilla molempiin suuntiin. Tyrkky liikkui oikeinpäin ja reippaasti eteenpäin. Muistutin ratsastajaa pitämään hevosen visusti apujen välissä, ettei se päättäisi taas säikkyä mörköjä puskissa. Hyvän ravitemmon löydettyämme siirryttiin takaisin kahdeksikolle. Tyrkky oli kuin toinen hevonen. Se askelsi kaunista koottua ravia ja teki selvästi kaikkensa miellyttääkseen ratsastajaa, jonka tuskainen katse oli vaihtunut tyytyväiseen ja keskittyneeseen ilmeeseen. 100% treeniinsä keskittynyt ratsukko hiveli valmentajan mieltä. Jesjes.

Kiemuroita aikamme hiottua otettiin Tyrkky taas käyntiin ja siirryttiin tekemään pohkeenväistöjä. Ihan alussa oli vähän hakemista, mutta pian yritteliäs tamma askelsi nätisti ristiin ja me ratsastajan kanssa ylistimme hienoa pikkusuokkia. Hetken aikaa tamma sai kävellä pitkin ohjin ja venyttää kaulaansa, niin hyvin se oli töitä tehnyt.

Välikäyntien jälkeen ohjat kerättiin takaisin hyvälle tuntumalle ja alettiin tekemään laukannostoja. Aluksi hevonen luuli meidän jatkavan pohkeenväistöä, mutta seuraavat avut olivat napakammat ja Tyrkky lähti rytmikkääseen laukkaan. Aluksi mentiin pari kierrosta rennosti, jotta tamma sai vähän päästellä. Sitten kehoitin ratsastajaa kokoamaan hevosen ja tekemään pääty-ympyröitä. Olin asettanut molempiin päätyihin kaksi puomia, joiden välistä piti ympyrällä ratsastaa. Tiessä oli alkuun hiukan hakemista, mutta keskittyneellä työskentelyllä saatiin ympyrä hiottua pyöreäksi ilman kamalaa kolinaa puomeihin.

Laukkatehtävän jälkeen pyysin ratsastajaa antamaan ohjaa ja kehumaan hirmuhienoa Tyrkkyä, joka oli todella näyttänyt todellisen työmyyrän luonteensa. En voinut olla purskahtamatta nauruun, kun rennon loppuravin aikana Tyrkky sitten sai taas sydärin kissan kipittäessä kentän ohi. Tamma veti hurjan laukkaspurtin ja hidasti sitten erittäin hitaaseen raviin. Jo rentoutumaan päässyt ratsastaja oli horjahtanut melkoisesti, mutta ei sentään tippunut. Kirosanoja mutisten tuo jäi jäähdyttelemään ah-niin-hirveänkamalaa Tyrkkyä, kun minä jatkoin matkaani muualle.

Lue päiväkirjaa