Kurjenpesä

Vuornan Tšaikovski "Tsaari"

Perustiedot

Meriitit

© Kurjenpesä

Tausta

Suomenhevonen – taas. Ja tilausvarsa tämäkin. Puolustaudun sillä, että hyviä suomenhevosia saa halvemmalla kuin hyviä puoliverisiä.
Vuorna on minulle tuttu talli, sekä kasvattiensa, että tallin omien hevosten kautta. Olen törmännyt vuornalaisiin kisoissa ja näyttelyissä, ja jossain kohti syksyä huomasin haaveilevani omasta vuornalaisesta. Kun lopulta otin yhteyttä Liiaan, kysyin sentään suomenhevostilausvarsaa, en shetlanninponia.

Tilausvarsan vanhemmiksi valikoituivat Villahaan Tolstoi, KTK-II -palkittu pienhevosori, sekä niin ikään KTK-II -palkittu, nippa nappa hevoskokoinen Koistilan Surupulla. Odotin tulevaa varsaa kuin kuuta nousevaa, ja pohdin jo, miten valloittaisin sen kanssa kouluradat (ja joku muu esteradat). Vanhemmat olivat hyvin pärjänneitä kilparatsuja, Tolstoi jopa vaativa B -luokissa, Surupulla helppo A/90cm -tasolla. Tällä kertaa ihan toivoin pienhevosta, ja tammaa.

Kun Liia soitti kertoen varsan syntyneen, haaveeni romutettiin saman tien.
”Komea, musta ori tuli”, kuului linjan toisesta päästä, ”ja tästä tulee muuten iso.” Mikä siinä on, etteivät ostamani suomenhevoset pysy yhtään niissä säkäkorkeusodotuksissa, jotka niille suvun puolesta asetetaan?

Orivarsa sai nimekseen Vuornan Tšaikovski. Eikä Liian toteamus koosta mennyt pieleen; ajan kanssa orini kasvoi kepeästi pienhevosmitoista ohi pysähtyen vasta mittatikun näyttäessä 159cm. Minne minun pienhevoseni jäi?

Luonne

Tšaikovski, puhuteltaessa paljon helpommin Tsaari, on melko itsetietoinen hevonen. Sen karsinaan ei ole asiaa pelkässä norkoilumielessä, eikä mielellään tarhallekaan. Oma tila ja rauha ovat orille tärkeitä, se viihtyy hyvin yksikseen tuntuen ihan tarvitsevan rauhaa, hiljaisuutta ja täysin seuravapaata aikaa ladatakseen akkujaan. Ei mikään seurahevonen, mutta loistava työkaveri etenkin kouluratsastuksen saralla! Kevyt, elegantti liikkuja, itsevarma ja näyttävä, karismaattinen ja rohkea. Tsaari on Kilparatsu, ehdottomasti isolla alkukirjaimella. Kotitreeneissä ja valmennuksissakin työntekoon intohimoisesti suhtautuva mustajouhi ihan syttyy kisatilanteissa varastaen kaiken huomion ja jokaisen valokeilan itselleen. Tsaari yksinkertaisesti nauttii kilpailutilanteista täysin rinnoin.

Hoitotilanteista uljas musta sen sijaan ei nauti, ainakaan jos ne kestävät liian pitkään. Pestävänä Tsaari viihtyy pidempiäkin aikoja, mutta harjaamiseen ja varustamiseen ei orin puolesta tarvitse käyttää yhtään ylimääräistä aikaa. Hyväkäytöksisenä hevosena Tsaari ei sen suuremmin kiukuttele, vaikka hoitaja jäisikin harjaamaan orin häntää samalla innolla kuin viisivuotias puunaa Barbiensa hiuksia. Hevosen ilmeestä kuitenkin näkee, milloin liika on liikaa, koska tympii ja milloin ihan ärsyttää. Ärtyneenä Tsaari liikkuu nykivin liikkein eikä ole puoliksikaan niin yhteistyöhaluinen, mukava käsitellä tai hyvä ratsastaa kuin yleensä, joten parempi tehdä kaikki hoitotoimenpiteet ripeästi ilman haleja ja pusuja.
Kunhan itse toimii ripeästi, Tsaari pysyy tyytyväisenä ja kaikki sujuu mutkattomasti. Klipperit tai suihkepullot eivät pelota, kaivon kansi ei hirvitä, loimivyöt tai kuljetussuojat eivät ärsytä ja niin edelleen, kaikki käy. Hieroja on yksi Tsaarin lempi-ihmisistä, kengittäjä ja eläinlääkärikin saavat työskennellä rauhassa. Tähän päivään mennessä orini on ollut todella mutkaton, helppo hoitaa ja käsitellä kaikissa tilanteissa. Ja ihan alusta asti; nuori, vieroitettu orivarsa suhtautui järkevästi, hillityn uteliaasti uusiin asioihin saamatta slaagia mistään.
Melko pitkä- ja reipasaskelinen Tsaari on muuten täydellinen herrasmies ja helppo talutettava, mutta lätäköt. Herra ei pysty, ei kykene. Ratsastaja selässään Tsaari ei välitä lätäköistä tuon taivaallista, joten minulle on täydellinen mysteeri, miksei ori talutettaessa voi kävellä lätäköiden yli. Pahimmillaan mustajouhi iskee kavionsa maahan eikä suostu ylittämään eikä kiertämään lätäkköä (kertaalleen ori ryysti pikkulätäkön tyhjäksi ennen kuin suvaitsi jatkaa kävelemistä..). Ota tästäkin sitten selvää.
Tsaari on helppo lastata, kunhan sen laittaa rekkaan ensimmäisenä ja traileriin vasemmalle puoliskolle. Mikään muu ei herralle kelpaa ilman liinoja, raippoja ja pakottamista. Kun orin lastaa sinne, minne se haluaa, kaikki sujuu helposti kuin askartelutuokio Strömsössä. ’Omalla paikallaan’ ori matkustaa rauhallisesti, ’väärällä’ Tsaari kokee oikeudeksiin kuopia ja potkia seinää aina kun siltä tuntuu. Eli aivan liian usein.

Jo ratsukoulutuksen ensiaskelten aikana ihastuin Tsaarin ehtymättömään työmotivaatioon ja tapaan liikkua. Jotenkin ori kantoi itsensä alusta lähtien hyvin liikkuen automaattisesti oikein päin. Lisäksi uljas mustani opetteli uusia asioita mielellään tehden aina parhaansa, antaen itsestään 110% joka ikinen kerta, niin ensimmäisissä kokoamisissa kuin käyntimaastoilla. Välillä naurattaa, toisinaan turhauttaa, miten ryppyotsaisesti Tsaari suhtautuu liikkumiseen; rento eteen-alas käynti pitkin ohjin on ihan samanlaista suorittamista kuin laukanvaihdotkin. Jos jotain toivoisin Tsaarin vielä oppivan, niin ihan aitoa rentoutumista, asioiden tekemistä ilman minkään tavoittelua. Voiko hevonen edes olla näin tavoitteellinen ja kilpailuhenkinen??
Kolme erittäin hyvää askellajia, eteenpäinpyrkimystä, sopivasti herkkyyttä ja reaktiivisuutta, korkea työmotivaatio. Vähänlaisesti ymmärrystä ratsastajan (pikku)virheille tai epäselville avuille. Tsaari on aika tiukkapipoinen työmyyrä, hevonen, joka vaatii ratsastajaltaan täydellisyyttä ja harmoniaa, sataprosenttista keskittymistä treeniin. Toisaalta Tsaari tarjoaa täsmälleen samaa takaisin. Mikäli ori ei pidä ratsastajansa tekemisistä (lähinnä ne epäselvät tai epäreilut avut, johonkin epäolennaiseen, kuten muille ihmisille juttelemiseen, keskittymistä), se näkyy kiukkuisena täysstoppina, hännän huiskintana sekä etujalkojen polkemisena. Kaiken ollessa Tsaarin (naurettavan korkeiden standardien mukaisessa) harmoniassa ori on todella kevyt, helppo, ihana ratsastaa; hevonen joka haluaa tehdä töitä, antaa kaikkensa. Tsaari on ehdottomasti yksi haastavimmista ja palkitsevimmista ratsuistani. Kaikki koululiikkeet vaativa B -luokkaan asti sujuvat helposti ja vaivattomasti, uljaalla mustalla ei tunnu olevan Akilleen kantapäätä. Laukkatehtävät tosin sujuvat aina karvan verran paremmin kuin mikään muu; laukka onkin Tsaarin paras askellaji.

Hyppääminen taas ei kuulu Tsaarin mukavuusalueisiin. Orin kapasiteetti riittää metrin radoille, ja sillä on erinomainen hyppytyyli hyvästä ponnistuksesta pyöreään, nopeaan ja kevyeeseen hyppyyn hyvällä, nopealla jalkatekniikalla. Mutta se ratojen tekninen puoli! Tsaariparka ei hahmota ponnistuspaikkoja, ei ymmärrä milloin on sopivaa kieltää, ei osaa paikata ratsastajan virheitä. Ei sillä, että Herra Tiukkapipo suvaitsisi mitään virheitä esteradalla yhtään sen enempää kuin kouluradoilla. Jotta hyppäämisestä tulisi yhtään mitään, ratsastajan on osattava katsoa ponnistuspaikat ja muutenkin olla kykenevä huolehtimaan aika lailla kaikesta. Tsaari on kyllä rohkea, hyvälaukkainen ja yhteistyöhaluinen; ori hyppää kyllä, kun sille kerrotaan, mitä ja mistä. Mikään estetyyppi ei hirvitä, tiukat kurvit sujuvat melko näppärästi, lyhyet lähestymiset eivät haittaa, kunhan ratsastaja tukee oria tarpeeksi. Vähän sääli, että tämä määrä taitoa rajoittuu metrin ratoihin eikä ole yhdistynyt luontaiseen esteälyyn.
’Rento maastoilu’ on jotain, mikä ei mahdu Tsaarin päähän. Vähän takakireä ratsuni tuntuu ylisuorittavan kevyet hölkkämaastotkin, mikä ei tietenkään ole järin toivottavaa. Tsaari on maasto- ja liikennevarma hevonen, joka pärjää loistavasti yksin ja vähän nyreänä porukassa. Se rentous tosin loistaa poissaolollaan, ellei orilta pyydä asioita. Pitkin ohjin kävely ei rentoutua herraa puoliksikaan niin hyvin kuin jokunen laukanvaihto tai pätkät pohkeenväistöä.

Melko hyvät hermot, karismaa ja voitontahtoa. Toisaalta taipumus pingottaa ja ylisuorittaa. Mikäli kaikki palaset saa loksahtamaan kohdilleen, Tsaari on upea, erinomainen kilpahevonen. Toisinaan ori ylisuorittaa, liioittelee liikkeitä aiheuttaen itse itselleen jännitystä ja nykiviä liikkeitä, tai hermostuu ratsastajaansa joskus ilman syytä. Yleensä pitkät, huolelliset verryttelyt tyynnyttävät mustan perfektionistini mieltä sen verran, ettei rata mene pipariksi turhan vakavasta suhtautumisesta johtuvan ylisuorittamisen vuoksi. Tsaari on aivan omaa luokkaansa outouksiensa ja tiukkapipoisuutensa kanssa!
Vaikka orini onkin hyväkäytöksinen, se ei juuri välitä ihmis- tai hevospaljoudesta. Taluttelen Tsaaria mahdollisimman vähän käsihevosalueella, ennemmin olen orin kanssa vähän syrjemmässä, mikäli mahdollista. Miksi turhaan viedä hevosta muiden sekaan, kun se ei sinne halua? Kisapaikoilla Tsaari viihtyy erittäin hyvin kopissa/rekassa; vähän omaa rauhaa ja omaa tilaa.

Sukutiedot

Jälkeläiset

17.04.2019 sh-t. Kurjen Kujeita i. Mörkövaaran Jokeriina om. Haltiasalo, VRL-13283
21.08.2020 sh-o. M.B. Troikka e. Kuurtolan Pistaasia om. Harmaatuulen Oriasema (VRL-00102 & VRL-00692)
07.04.2023 sh-o. Kurjen Tškalovski e. Syyn Viena om. Liisa Tuoninen (VRL-12701)

Kilpailutulokset

Päiväkirja & valmennukset

03.09.2018 Kouluvalmennus, valmensi rebely
Saavuin ensimmäistä kertaa Kurjenpesään valmentamaan Ainoa ja Tsaaria. Ilma oli pilvinen ja enteili sadetta. Aino istui Tsaarin selässä tummissa vaatteissa ja kaksikko toi mieleeni viikatemiehen. Vain viitta ja viikate puuttuivat. Ravistin päätäni saadakseni ajatuksen pois päästäni ja aloitin tunnin.
Ohjasin Ainon ja Tsaarin tekemään ensin kolmikaarista kiemurauraa ravissa keventäen. Ratsukko toimi hyvässä yhteistyössä koko tehtävän ajan ja Tsaari ravasi tahdikkaasti eteenpäin. Toistimme tehtävän vielä kertaalleen toiseen suuntaan, jälleen onnistuneesti. Aino siirsi Tsaarin käyntiin hieman reippaammilla pidätyksellä, ja ori osoitti tästä mieltään heilauttamalla häntäänsä. Aino hellensi otettaan automaattisesti ja Tsaari lähti heti astelemaan rennommin eteenpäin.

Kävelyn jälkeen siirryimme tekemään lisätyn laukan harjoitusta keskihalkaisijaa pitkin. Uralla pyysin ratsukkoa laukkaamaan koottua laukkaa. Tsaari nosti laukan lennokkaasti ja Ainolla oli kova työ orin pitelemisessä. Keskihalkaisijalle päästyään Aino antoi orille avut, ja Tsaari lähti liitämään kentän halki. Näytti siltä kuin ori olisi leijunut ilmassa ja tuijotin haltioituneena ratsukon menoa. Heidän päästyään kentän loppuun taputin käsiäni innostuneesti, ja pyysin heitä toistamaan tehtävän toiseen suuntaan. Tsaari oli nyt rauhoittunut hieman ja se laukkasi rauhallisesti ja hallitusti kenttää ympäri. Keskihalkaisijalla Aino antoi pohjeavut hieman rivakasti ja ori otti yhden laukka-askeleen ja tysäytti sen jälkeen matkan siihen paikkaan. Aino heilahti selässä uhkaavasti, mutta piti pintansa ja kannusti orin uudelleen eteenpäin. Aloitimme harjoituksen alusta ja Aino antoi orille pehmeät avut. Tsaari liisi jälleen kentän halki. Onnistuneen suorituksen jälkeen siirryimme tekemään loppuverryttelyjä.

18.09.2018 Ryhmäkouluvalmennus Ristikalliossa, valmensi reibili
Kaikille yhteinen kommenntti
"Aluverryttelyjen aikaan tehkää paljon siirtymisiä, katsokaa että hevonen liikkuu hyvässä tempossa koko ajan" huutelin maneesissa jonne olimme paenneet kentältä, koska oli alkanut sataa kaatamalla vettä. "Älkää menkö uraa pitkin, vaan uran vieressä."
"Timina liikkuu mukavasti jo, ota sen kanssa vielä hieman pieniä voltteja" kehuin Jennyä ja hevostaan Fiktion Timinaa. "Melina! Katse menosuuntaan, ei hevosen niskaan! Nyt sä vähän jarrutat hevostasi turhaan!" huikkasin siirrettyäni katseeni seuraavaan ratsukkoon, Melinaan ja hevoseensa Runon Armoriin. "Aino, Tsaaria on oikein kiva katsella, se liikkuu reippaasti, mutta voisi olla hieman rennompi" huikkasin ihastellessani mustan orin, Vuornan Tšaikovskin menoa. Alkuverryttelyjen jälkeen ohjeistin muita jäämään maneesin toiseen päähän pörräämään, hevoset tulee pitää liikkeessä koko ajan jotta ne olisivat omalla vuorollaan heti valmiita työskentelemään.

Vuornan Tšaikovski - Aino
Viimeisenä vuorossa oli Aino ja musta ori Tsaari. Olin jo hieman ihastunut oriiseen, enkä malttanut odottaa että näkisin sen tositoimissa. Ihan alkuun otettiin hieman harjoitusravissa työskentelyä, uran vieressä ja vielä vähän siirtymisiä. Ori toki oli jo hienosti kuulolla, mutta herätellään sitä vielä vähän ennen varsinaista tehtävää, eli laukanvaihtoja. "Nosta laukka pitkän sivun alussa ja käännä hevonen lyhyen sivun keskellä kohti keskihalkaisijaa. Keskihalkaisijalla laukanvaihdot maneesin puolivälistä aina lyhyelle sivulle saakka" ja ohjeistettuani Ainon tehtävän pariin kehotin Ainoa alkaa suorittaa. Tämän ratsukon tekemiseen ei paljon tarvinnut puuttua, mitä nyt silloin tällöin muistuttelin Ainoa käsien paikasta. Laukka nousi hienosti, hevonen taipui hyvin ja suoristui käännöksen jälkeen heti hienosti. Laukanvaihdot eivät tuottaneet ongelmia ja melkein jo unohdin, että olin valmentamassa, enkä vain katselemassa ratsastusta. Kun tehtävää oli tehty yhteen suuntaan tarpeeksi monta kertaa, kehotin Ainoa ottamaan saman vielä toiseen suuntaan. Tälläkään kertaa suorituksessa ei paljon moitteen sijaa ollut, vaikka ori taipui hieman huonommin vasempaan kuin oikeaan suuntaan. "Sä varmaan itsekkin tiedät että hyvin meni" naureskelin Ainolle joka sanoi vaatimattomaan sävyyn, että kai paremminkin olisi voinut mennä. "No ei olisi. Loppuverryttelyt voitte tehdä itsenäisesti täällä tai ulkona."

10.11.2018 Humputtelupäivä
Tsaari on ollut yksi miellyttävimpiä hevosia, joiden kanssa olen työskennellyt. Ja ori on vieläpä omani! Hevosen luonne, työmotivaatio, tapa kantaa itsensä ja liikkua.. Tässä on sellainen ratsu, kouluhevonen, jollaista olen hakenut. Onkin hieman sääli, että uljas mustani on jo puolivirallisella kisaeläkkeellä; jokunen cup silloin tällöin, mahdollisesti joihinkin kissanristiäisiin tai muihin tapahtumiin osallistumista, valmennus aina välillä. Pääosin Tsaari on kuitenkin poissa kilpailukäytöstä, treenaan orilla lähinnä kunnon ylläpitämiseksi sekä omaksi ja hevoseni riemuksi. Kilpauran kannalta orilla ei ole enää muuta saavutettavaa kuin cupmenestystä, ja vaikka yksikin sijoitus olisi komea kirsikka kakun päällä, olen enemmän kuin tyytyväinen vuornalaiseni ruusukesaldoon.

Tämä päivä oli Tsaarille rehellinen humputtelupäivä; kevyt juoksutus ei ihan käy työstä. Harmaasta säästä ja pikkutihkusta huolimatta lähes kaikki hevoset ovat olleet pitkän päivän pihalla (lähinnä nuo pari sokerista tehtyä diivaa oli pakko ottaa sisälle, ennen kuin neidit yrittivät tulla omin lupineen aidoista yli). Tsaari ei välittänyt säästä tuon taivaallista, vaan ulkoili aivan tyytyväisenä siihen asti, että hain hevosen sisälle. Loimi pois, harjaus ja jalkojen tarkistus, suitset päähän ja kentälle.
Liinatyöskentelykin oli enemmän askelten läpikäymistä ilman sen kummempaa työskentelyä. Tsaari sai mennä sitä vauhtia mitä halusi, minä keskityin orin liikkumisen tarkkailuun (ei ontumista tai nykimistä; taidan hierotuttaa Tsaarin vasta joulukuun puolella) sekä liinaympyrän koon säätelyyn. Ori liikkui rennosti, pitkin askelin, melko pitkässä muodossa pää ja kaula rennosti alhaalla. Laukassa herra haki vähän korkeampaa muotoa ja takasiaan alle aivan itsenäisesti, mikä huvitti minua suuresti. Tästä hevosesta näkee niin selvästi, että se nauttii liikkumisesta ja haluaa tehdä töitä! Tänään se työnteko kuitenkin jäi todella laihaksi, huomisen ohjelmassakin on vain kevyttä maastoilua. Ehkä tässä kerkeäisi vielä yhteen kouluvalmennukseen ennen joulukuuta..?

28.02.2021 Nyyhkivän omistajan pelastava PR-Tsaari
Seison tuomariston käteltävänä hieman liian selkeästi, äänekkäästi nyyhkien, silmäkulmat kosteina ja typerän onnellinen hymy huulillani. Tsaari seisoo vierelläni kuin patsas, ylväänä ja ryhdikkäänä, korvat hörössä, liki tullutta tuomaristoa tarkkaillen. Tuomarit kättelevät minua, taputtavat orin kaulaa, ja minä sopertelen kiitoksia. 110 pistettä ja KRJ-I, täydet, täydet pisteet rakenteesta. Myös Muura ja Jekku palkitaan ensimmäisellä palkinnolla, ja olen kahta häkeltyneempi. Tsaaria taas ei tunnu hämmentävän lainkaan, se on käyttäytynyt koko päivän erinomaisesti. Ehkä hieman pingottaen ja ylisuorittaen, kuten minäkin, mutta kuitenkin herrasmiesmäisen hyvin. Laatuarvostelutilaisuus väenpaljouksineen ei ole se mieluisin paikka, jossa ori aikaansa viettää, vaikka arvosteltavana oleminen, esiintyminen, sen mieleen onkin. Olen, jälleen kerran, erittäin ylpeä kaikista hevosistani, vaikka Jekun käytös jätti toivomisen varaa ja Muura meinasi nukahtaa pystyyn. Onneksi Tsaari, kaikessa ryppyotsaisuudessaan, piti huolta Kurjenpesän PR-puolesta. Minä vesitin oman esitykseni viimeistään palkintojenjaossa vollottamalla.

31.03.2022 Estemenestystä
Olen vähän huvittunut, kuinka Tsaari, hevonen joka kyllä hyppää mutta on selkeästi enemmän kouluhevonen niin omasta kuin muidenkin mielestä, on pärjännyt esteillä niin hyvin. Tänään ratsastin orillani VSR:n koulucupissa vaativa B -radalla luokan kahdeksannelle sijalle, kun taas Lissun kanssa Tsaari ylsi metrin radalla viidennelle sijalle ja ruusukkeelle. Olen minä koulurataankin todella tyytyväinen, vaikka sijoittuminen jäikin pienestä kiinni (niin lähellä, mutta niin kaukana!); Tsaari tuntui todella hyvältä, liikkui rentona ja jäntevänä, kaikki meni hyvin enkä jää isommin murehtimaan mitään liikettä tai reittiä. Parannettavaa löytyy tietenkin aina, se on selvää, mutta koetan päästä eroon turhanpäiväisestä vellomisesta. Hevonen kuitenkin teki parhaansa ollen aivan loistavassa vedossa, ja siihen jos mihin saa olla tyytyväinen! Lissultakin tuli pelkästään kehuja, sekä vähän naureskeluja orini tiukkapipoisuudesta sekä siitä suuresta kysymysmerkistä, joka kuulemma leijui hevosen korvien yllä koko radan.
"Ja kuitenkin me olemme ottaneet jo kolme cupsijaa esteiltä. Kuusi, jos ERJ:n cupit lasketaan. Eikös sinun pitäisi hissukseen viedä tämä rotulaatuarvosteluun olemaan hianoa ja vakavaa?"

Pitäisi, ehdottomasti. Ehkä jo ensi kuussa?

© KURJENPESÄ
Ulkoasu © Narie
taustakuva Cano Vääri (CC BY-NC-SA 2.0)
virtuaalitalli // virtuaalihevonen