Kurjenpesä


Livia Kallone "Livia"
Perustiedot
Meriitit

Trakehnertamma, syntynyt 17.02.2019 (13-vuotias)
165-senttinen musta
Koulupainotteinen (GP / 90cm)
Omistaa Aino Kurkinen (VRL-12701), Kurjenpesä
Kasvattanut Lissu T., VRL-12701, Suomi
VH19-021-0009
KTK-II (19 + 18 + 18 + 19 = 74p.)
Champion


© Gestüt Hämelschenburg

Tausta

Livia(kin) on tilausvarsa, tällä kertaa omasta oristani. Minulla ei silloin ollut sopivaa tammaa Kharonille (nykyään olisi useampikin.. mitä tälle hevosmäärälle tapahtui ja milloin?), mutta onneksi tai valitettavasti, kummalta kannalta asiaa nyt haluaa katsoa, sopiva tamma löytyi turhankin läheltä, tutulta ihmiseltä. Ja ennen kuin huomasinkaan, olin jo tekemässä papereita ja kiikuttamassa Kharonia oriasemalle.

Sain itselleni hirvittävän kauniin, hienoliikkeisen varsan, josta kasvoi hirvittävän kaunis, hienoliikkeinen hevonen. KTK-II 74 pisteellä, Championin arvonimi. Kapasiteettia, joka vastasi liikkeitä, ylittikin ne – Livia Kalloneksi ristitty varsa kasvoi täyttämään GP-hevosen saappaat, aivan kuten olin toivonutkin. Paha vain, ettei Livia oikein halunnut täyttää niitä. Tammani luonne kun ei todellakaan vastannut, tai vastaa edelleenkään, sen kapasiteettia ja kykyjä. Hyvin mukavuudenhaluisena sieluna Livia ennemmin olisi fiini, vähän parempi harrastehevonen, jonka kanssa vähän elostellaan muille, miten osataan piffit ja paffit, muttei sitten kuitenkaan tehdä niitä ihan kunnolla, koska siinähän tulee hiki.

Tämä tamma tarvitsee vastaparikseen ehdottomasti orin, jolla on kunnon työmotivaatio, ja joka ei hikeä tai maitohappoja pelkää.

Luonne

Livian kohdalla tähdet eivät olleet täysin oikeassa asennossa. Tumma trakehner on kyllä kaunis kuin karamelli, eikä liikkeissä tai kapasiteetissa ole mitään valitettavaa, päinvastoin! Mutta se luonne. Livia on erittäin mukavuudenhaluinen hevonen, ei suoranaisesti laiska, mutta (omasta mielestään) enemmän laadukas harrasteratsu kuin Oikea Kilpahevonen. Piffit, paffit sun muut temput tamma suorittaa ilolla, kunhan muodon, kokoamisasteen sun muun ei tarvitse olla aivan niin justiinsa, nuttura on sopivan löysä(nä poninhäntänä) ja.. Niin.

Hevosten hoitamisen perusteisiin, klippaamiseen, verinäytteiden ottamiseen ja ties mihin tutustuminen tapahtuu helpoiten lauhkean, hyvähermoisen harjoitteluhevosen avustuksella. Kuten Liviani. Trakehner seisoo sievästi paikoillaan niin käytävällä ketjuissa kuin karsinassa (irti tai kiinni), puoliunessa, alahuuli koko ajan lähemmäs lattiaa valuen. Livia ei ihan oikeasti sano mitään mihinkään, on vain ja möllöttää elämäänsä tyytyväisenä, irvistellen korkeintaan harjan letityksen aikana. Muuten tummajouhinen kaunokaiseni on todella simppeli, kenen tahansa käsiteltävissä oleva kullanmuru, pomminvarma luottohevonen ja joka kengittäjän ja eläinlääkärin ystävä. Livia maistelee matolääkkeet ja muutkin lääkkeet melkoisella uteliaisuudella, ei koskaan kiukuttele pesuveden lämpötilasta tai ota nokkiinsa lämmön mittaamisesta. Todella helppo, mutkaton hoidokki.
Kovin reipastahtista käyntiä ei tästä trakehnerista löydy edes hoputtamalla. Livialla ei ole koskaan kiire, edes ruoka-aikoina. Tamma kävelee rauhalliseen tahtiin vähän taluttajansa perässä, ihastelee maisemia ja tuntuu naureskelevan lajitovereilleen, jos ne sattuvat ilakoimaan tarhassa tai säikkyvät jotakin. Liviahan nimittäin ei edes säpsähdä, vaikka katolta tipahtaisi lunta suoraan tamman taakse.
Lastaustilanteet hoituvat yhdenkin ihmisen voimin; tämä hevonen lastaa vaikka itse itsensä. Livia ei koskaan epäröi lastaussillalla, vaan kävelee ne reippaasti joko ihmisen perässä tai lähetettynä aivan yksinään. Myös matkanteko sujuu rattoisasti, Livia mussuttaa heiniä tai torkkuu, ehkä vähän hörisee mahdolliselle matkaseuralleen. Livia tosin matkustaa rauhallisesti myös yksinään.

GP-täti Livia tekee mielellään kevennettyä työviikkoa, tai ainakin kevennettyjä työtehtäviä. Kaikki on mukavaa ja kaunista niin kauan, kuin ei tarvitse tehdä töitä ihan samalla intensiteetillä kuin koulukilpailuissa. Livian kyllä saa tekemään töitä, kun kauniisti pyytää ja vähän komentaa, eikä puoliverineiti edes protestoi, kiukuttele tai huokaile kissanpäiviensä päättymistä. Siitä huolimatta rento humputtelu tai se piffien teko vähän rennompana versiona on paljon enemmän Livian mieleen kuin tosissaan treenaaminen. Siinähän tulee hikikin!
Ymmärtäväisenä, kilttinä, kaikkeen mukautuvana teräshermona Livia sietää kaiken ja kaikkia, totaalisia amatöörejä, kaiken vaativia ammattilaisia ja kaikki siltä väliltä. Tamma ei koskaan polje jalkaa, pure kuolaimeen kiinni, pukittele tai tee mitään muutakaan sellaista. Livia pyrkii aina luovimaan ratsastajansa toiveiden ja apujen mukana, vaikka ne olisivat miten epäselvät tahansa. Vielä parempi, jos luoviminen onnistuu mahdollisimman pienellä vaivalla.

Kun Livialle kertoo lempeän jämäkästi, että nyt tehdään töitä, Livia myös tekee. Tamman liikkeet ovat ilmavat, elastiset ja tahdikkaat, takaosa työntää hyvin ja tasapaino on mallillaan. Näyttäväliikkeinen hevonen ei ole mikään karisman multihuipentuma, mikä on tietenkin hieman sääli kilpauraa ajatellen. Livia on kuitenkin tappavan tasainen siinä, mitä osaa, eikä juurikaan tee tahtirikkoja, haparoi tai menetä keskittymiskykyään, vaikka satulassa puuhaisi mitä. Toki trakehnerini käyttää kaikki laiskotteluhetken hyväkseen; jos työntekoa ei vaadita, Livia humputtelee. Iloisesti, hyvillä mielen vaikka laukanvaihtoja, mutta humputteluvaihteella.
Maastossa Livia on oiva lapsenvahti ja tukipilari nuorille tai heikkohermoisille lajitovereilleen. Tamma ei sano oikein mistään mitään, vaan on niin maastovarma kuin hevonen ikinä voi olla.

Kisapaikoilla utelias hevoseni hörisee lajitovereilleen ja koettaa kartoittaa kaikki ja kaiken; on aika huvittava näky, miten Livian pää pyöriikään! Hyvähermoinen tamma on yhtä rauhallinen, mutkaton käsiteltävä kuin kotonakin, ja sama pätee ratsastettavuuteen. Valitettavasti Livia ei syty yleisön edessä, vaan on sellainen tasaisen hyvä, kiva GP-täti. Toisinaan sijoituksia tulee, joskin koulutuomari kehuu yleensä tasaisuudesta, karismapisteet ja wow-elämykset tulevat yleensä ihan toisilta hevosilta.

Livia on kuitenkin hieno juuri sellaisena kuin on.

Sukutiedot

i. Oldfinion Kharon
KTK-II
trak, rt, 174cm
ii. VIR MVA Ch Caucasus NON
KTK-I
trak, m, 167cm
iii. VSN Ch, Ch, Rosenhof Alfons
YLA1, KTK-II, KRJ-I
trak, m, 170cm
iie. Ch Carnalia PB
KTK-II
trak, prt, 162cm
ie. VIR MVA Ch Elysium Kira
YLA2, KTK-III, KRJ-III, ERJ-II, VPVL-II
trak, rt, 169cm
iei. Bileminister
KTK-II, ERJ-I
trak, rt, 165cm
iee. Schanja Kira
KTK-III
trak, rn, 171cm
e. Rosenhof Louisa
KTK-II
trak, m, 168cm
ei. Rosenhof Eckhart
KTK-I
trak, prt, 174cm
eii. Ringwraith PB
YLA2, KRJ-I
trak, m, 172cm
eie. Rosenhof Edda
KTK-II, KRJ-I
trak, prt, 170cm
ee. Lavigne F
YLA2, KTK-II, KRJ-I
trak, rn, 169cm
eei. Ch Jewilion F
YLA2, KTK-II, KRJ-I
trak, trn, 168cm
eee. Lémurie PB
YLA2, KRJ-I
trak, prn, 171cm

Jälkeläiset

Kilpailutulokset

Sijoitukset

KRJ 9 sijoitusta joista 2 voittoa
21.06.2019 Susiraja GP 1/30
27.06.2019 Susiraja GP 4/30
03.07.2019 Elohiljan suomenhevoset GP 3/30
06.07.2019 Elohiljan suomenhevoset GP 1/30
10.07.2019 Elohiljan suomenhevoset GP 5/30
14.07.2019 Elohiljan suomenhevoset GP 4/30
16.07.2019 Vallmo Stall GP 2/21
27.07.2019 Tiiron Ratsutalli GP 5/40
02.08.2019 Tiiron Ratsutalli GP 3/40

Päiväkirja & valmennukset

21.06.2019 Kouluvalmennus, valmensi Crimis
Musta tamma jolkotteli menemään ratsastuskentän uraa pitkin leppoisaa ravia. Selässä keikkuva Aino näytti siltä, että oli sunnuntairatsastelemassa ajatukset jossain aivan muualla kuin näillä näppäimillä alkavassa valmennuksessa. Niin, tällä kertaa vierailin Kurjenpesässä valmentamassa, enkä suinkaan hakemassa yhtä uutta Crane-kouluvarsaa. Aino heräsi päiväunestaan, kun tervehdin verryttelevää ratsukkoa kentän laidalle päästyäni.

”Otapa parempaa tuntumaa, se kulkee ihan löysänä”, aloitin heti napakasti. Helle tai ei, nyt oltiin tekemässä töitä. Ainon ryhti suoristui ja ilme tiukkeni, kun hän keskittyi. Livia pyöritteli ensin vain korviaan, kuin kysyen, eikö tässä nyt olisi voinut vain jatkaa humputtelua. Aurinkokin paistoi niin mukavasti!

”Sun pitää ratsastaa joka askel”, jatkoin vaatimista. Puolipidäte, pohje, maiskautus. Trakehner puuskahti, mutta askeleeseen tuli enemmän voimaa. Livia näytti hyvää liikettä, kun takaosa saatiin aktivoitua tekemään kunnolla töitä. Ravityöskentelyn tarkoituksena oli oli hakea siistejä siirtymiä keskiravin ja lisätyn ravin välillä. Avut piti saada läpi heti eikä sitten kun tammaa sattui huvittamaan.

Määrätietoisella ratsastamisella Livia saatiin työmoodiin. Siistien siirtymien jälkeen annoin ratsukon kävellä lyhyet välikäynnit, minkä jälkeen tehtiin sulkutaivutuksia kootussa ravissa pituushalkaisijan molemmin puolin. Samaa tehtiin myös laukassa, jolloin suunnanmuutosten välillä tuli laukanvaihto. Viimeisenä tehtiin vielä lisäyksiä laukassa.

Raskaan laukkatyöskentelyn päätteeksi Livia sai luvan kanssa humputella eteen-alas kevyessä ravissa. Hiki oli saatu pintaan niin hevoselle kuin ratsastajallekin, eikä valmentajakaan mitenkään suihkunraikas ollut seisottuaan tunnin auringon paahtamalla kentällä.

06.07.2019 Kouluvalmennus, valmensi Hazel
Vaikka olen aina ollut aamuvirkun vastakohta, huomasin eräänä aamuna saapuneeni Kurjenpesään jo ennen kello yhdeksää aamulla. Kesän ansiosta lämpötilan oli tarkoitus kivuta päivän aikana 25 lämpöasteen paremmalle puolelle, jonka vuoksi olimme päättäneet yhdessä, että valmennus kannattaisi pitää heti varhain aamulla. Tällä kertaa pääsinkin tutustumaan ihan uuteen tuttavuuteen, Liviaan, jota Aino oli kuvaillut lyhyesti mukavuudenhaluiseksi. Erityisesti alkulämmittelyiden aikana huomasin, että Ainon sanat todellakin pitivät paikkansa. Selässä oleva nainen sai olla koko ajan valppaana, jotta Livia ei oikoisi kulmissa tai hidastaisi raviaan.

Omatoimisesti suoritettujen alkuverryttelyiden jälkeen pistin ratsukon suorittamaan kolmikaarista kiemurauraa muutamalla twistillä. Harjoitus suoritettaisiin kokonaisuudessaan harjoitusravissa, mutta jokaisella kaarella tulisi tehdä laukkaympyrä. Lisäksi kiemurauran keskimmäisellä sivulla tehtäisiin laukkaympyrän jälkeen passage-piaffe siirtyminen. Tehtävässä oli monta vaihetta, mutta ohjeistin Ainoa sen suorittamisessa parhaani mukaan vähän loitommalta. Livia alkoi olla hyvin kuulolla, vaikka se liikkuikin melko rauhallisessa tempossa. Aino ratsasti huolellisesti ja muisti kiittää hevostaan sopivilla hetkillä. Tehtävä alkoikin sujua heti hyvin, vaikka ensimmäinen passage-piaffe siirtyminen tuntui tulevan vähän puun takaa tammalle. Muutaman toiston jälkeen sekin sujui kuitenkin jo vaivattoman näköisesti nuorelta tammalta. Ratsukon yhteistyö vaikutti hyvältä, eikä mun tarvinnut huudella kuin satunnaisia huomautuksia ja ohjeita kentän laidalta.

Livia vaikutti vähän väsähtäneeltä, kun tehtävää oltiin hinkattu jo tovin verran. Ainon ehdotuksen mukaisesti otimme loppuun vielä muutaman kierroksen verran vastalaukkaa ja vaihtoja uralla. Tamma jaksoikin suorittaa tehtäviä hyvällä mekaniikalla valmennuksen loppuun saakka väsymyksestään huolimatta. Samalla kun Aino antoi ratsulleen vähän pidempää ohjaa, annoin lopuksi vielä positiivista palautetta hyvin onnistuneesta valmennuksesta ja kehotin treenailemaan kotona lisää kokoamisia.



© KURJENPESÄ
Ulkoasu © Narie
taustakuva Cano Vääri (CC BY-NC-SA 2.0)
virtuaalitalli // virtuaalihevonen