30.08.2020 Lopetettu.

Rahkoi VH17-018-0148

Nimi	Rahkoi "Rahka"	Kasvattaja	Susiraja, Suomi
Rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori	Omistaja	Susiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri	151cm, punarautias	Meriitit	Ch, KTK-III, SLA-I
Syntynyt, ikääntyminen	s. 16.01.2017, 25v satunnainen (3v 06.02.2017)	Painotuslaji, koulutustaso	yleispainotus he A / 90cm / 80cm

15.03.2017 järjestetyssä erikoiskantakirjatilaisuudessa Rahka palkittiin KTK-III -palkinnolla 67 pisteellä.

20.06.2019 Rahka pokkasi vanhempiensa esimerkin mukaan SLA-I -palkinnon meriittirivinsä jatkoksi.

22.05.2020 Niin vain meidän rahkakaviokkaamme sai itselleen Championin arvonimen!

Kuvat © KKJ, estekuvat © VRL-11911

Luonnekuvaus

Rahka on sellainen parhaat puolensa vanhemmiltaan perinyt malliesimerkki, jota näytämme kaikille samalla, kun piilotamme kiireesti ne epäonnistuneemmat tallin taakse. Ori on rohkea, rehellinen ja reipas työmyyrä, joka tietää ja näyttää olevansa ori, mutta on aina käsiteltävissä tai ainakin muistutettavissa siihen, että sen täytyy käyttäytyä. Onhan Rahkassakin puutteensa: se on hieman kiireinen ja välillä liiankin rohkea, tästä muistona parikin esteen sekaan hyppäämistä, Rahka turhautuu ratsastajan liikaan puuhaamiseen erittäin helposti, eikä välttämättä halua keskittyä aina niihin ratsastajan haluihin omiensa yli.

Suurimman osan vuotta Rahka on sellainen ori, joka pysyy hereillä ja tietoisena ympäristöstään, mutta ei sen suuremmin röyhää eikä huutele mihinkään. Keväisin, kiimojen alkaessa, tuntuu järki kuitenkin jäätyvän ja orista löytyy kukkoilua vaikka kaverille jakaa. Kesän tullessa ja kiimojen muuttuessa uudesta hienosta jutusta taas peruskauraksi Rahka rauhoittuu, vaikka pysyykin kiinnostuneena kauniista naisista. Pääasiassa ori on kuitenkin asiallinen käsitellä tilanteessa kuin tilanteessa. Sitä ei tahallaan kannata työntää tammaan kiinni, eikä päästää vapaaksi käytävälle, mutta peruselämässä ei ole ongelmaa ja jonkin tilanteen tullessa riittää napakka "ei". Rahkan kanssa ei ole ongelmia ei perushoidossa tai erikoisemmissakaan jutuissa. Klipperi käy samaan tyyliin kuin satulan laitto, kaviot nousevat kengittäjälle ja hoitajalle yhtä lailla. Eläinlääkäriä Rahka katselee hieman epäluuloisesti, mutta antaa kuitenkin tehdä toimenpiteitä ilman sen suurempia numeroita.
Talutuksessa Rahka on asiallinen, paitsi keväällä se voi alkaa riekkumaan narun nokassa jolloin kunnon komento on tarpeen. Muutoin sitä voi taluttaa melko huoletta - ei liian pitkällä narulla, mutta ei päitsissä tarvitse roikkua kuin elämä riippuisi siitä. Lastaamiseen kaivataan liinoja, mutta niillä ei tarvitse paineistaa, Rahkalle riittää, että ne ovat mukana lastaustilanteessa. Matkustajana Rahkan voi laittaa mihin vain ja se on rauhallinen, paitsi keväällä tamman vieressä. Muina vuodenaikoina sekään ei ole ongelma.

Vaikka hieman kiireinen ja keskittymispuutteinen, Rahka on kouluratsuna sellainen perusmukava. Ei nyt mikään upea, loistava, seuraava mestaruussuomenhevonen, mutta ei missään tapauksessa huonokaan. Oria on ratsastettava huomattavan paljon pohkeella, niin eteen kuin sivuillekin, ohjasta ei kannata liikoja ottaa, koska se yleensä saa raudikon vain entistä huonommaksi. Hyvä tuntuma ja pehmeät ohjasotteet tarvittaessa riittävät hyvin, ja pohkeilla sitten loput. Vaikka Rahkaa pitääkin ratsastaa eteenpäin, sitä ei saa tietenkää ajaa jaloilla kiireiseksi. Pohkeiden pitää pysyä lähellä hevosta ja esimerkiksi askeleen ja askellajien muutokset pitää oikeasti jalalla pyytää - ohjien poisheitto ei riitä ja antaa hevosen lähteä mihin haluaa.
Kun Rahkan vain saa pohkeen ja ohjan väliin, ja kuuntelemaan, se on tosiaan aivan perusmukava kouluratsu. Helppo A -asiat sujuvat ilman sen suurempaa itkuparkua, ori kulkee peräänannossa kitisemättä, se tekee temput ja perustyöskentelyn samalla reippaudella, mutta Rahka ei jaksa keskittyä keskiravin hinkkaamiseen tuntia, vaan haluaa monipuolisuutta treeniin. Sivuttaisliikkeet (avot, sulut, väistöt) ovat Rahkan kanssa haasteellisia, sillä orilla on paha tapa lähteä vain juoksemaan eteenpäin tai sivulle liikkuessaankin mennä liian kiireiseksi ja notkoselkäiseksi.

Rahkalla ei ole mikään järin loistava hyppytyyli, ja estesilmässäkin on toivomisen varaa. Se yhdistettynä rohkeuteen ja itsevarmuuteen ei aina ole hyvä kombo. Oria ei esimerkiksi juuri irtohypytetä, sillä se hyppää liian helposti esteen sekaan kun ponnistuspaikka on huono, mutta hevonen ei siitä huolimatta kiellä. Ratsastajan kanssa ei kuitenkaan ole sen suurempaa ongelmaa. Ratsastajalta vaaditaan toki jo osaamista, laukan säätelyä ja ponnistuspaikkojen katsomista ihan oikeasti sen sijaan, että räiskii vain menemään. Tiputusten kanssa ei yleensä ole ongelmaa, jos paikat ovat hyviä, sillä Rahka on tarkka jaloistaan, joskin sen hyppytyyli vaatii ratsastajalta hyvää tasapainoa sekä jatkuvaa mukanaoloa. Kieltoja ori harvoin tekee - hyvässä tai pahassa.
Maastokaverina Rahka on reipas ja iloinen, se saattaa hieman säikkyä yllättäviä kohtaamisia ja Rahka pelkää kuollakseen metsätyökoneita. Niitä ei tule usein vastaan meilläpäin, joten ongelma ei ole mitenkään iso, mutta mikäli maastossa kohtaa metsätyökoneen on parempi suosiolla etsiä toinen reitti.

Kisapaikalla Rahka on oma itsensä: sitä kiinnostaa kaikki, mutta se ei sen kummemmin tee asioista numeroa. Metsätyökoneidenkin kohtaaminen kisoissa on melko mahdotonta, joten pelkotiloja ei pääse syntymään. Rahka kyllä säikkyy, jos joku vaikkapa räpsäyttää sateenvarjon äkisti auki, mutta normaaleja kisapaikan tapahtumia se ei noteeraa sen suuremmin kuin kääntämällä korvansa ja katsomalla. Verkassa ja suorituksessa Rahka keskittyy yllättävän hyvin. Ei siis täydellisesti, kuten ei kotonakaan, ei ainakaan ilman huolellisuutta, mutta kisapaikka itsessään ei vie Rahkalta keskittymistä yhtään enempää kuin kotikentän vieressä tapahtuva juorupiirikään.

Sukutaulu

i. Hesperi Hesekiel ✝ YLA2, KTK-III, SLA-I, ERJ-I, KRJ-I sh, tprt, 155cm	ii. Hesper evm, sh, prt, 158cm	iii. Herkko evm, sh, prt, 159cm
		iie. Reilu Riina evm, sh, vrt, 151cm
	ie. Jesemiina evm, sh, prt, 155cm	iei. Jeremiias evm, sh, trpt, 149cm
		iee. Kalla evm, sh, vrt, 157cm
e. Välkevirran Aamutar ✝ SLA-I, ERJ-I, KRJ-I sh, prtkrj, 154cm	ei. Ruusuraivo evm, sh, prtkrj, 156cm	eii. Riivausrikos evm, sh, rtkrj, 154cm
		eie. Ruusupihan Sivallus evm, sh, klm, 156cm
	ee. Pihapuron Patriisia evm, sh, hpmvkk, 151cm	eei. Unenomainen evm, sh, vkk, 153cm
		eee. Taikatuike evm, sh, hprn, 151cm

Jälkeläiset

s. 12.03.2017 sh-o. Kuunkaiho, e. Seljasaaren Savukalmia, om. Narie / VRL-08808
s. 10.01.2018 sh-t. Huvin Verenpisara, e. Vähäpellon Neilikka, om. Rajaton / Riella VRL-01744
s. 03.04.2020 sh-t. Runonlaulaja, e. Hirttovalkea, om. Haltiasalo, VRL-13283

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

23.08.2018 Kouluvalmennus, valmensi Crimis

Läsipäinen punaraudikko teki jo alkuverryttelyitä narri selässään, kun astelin Susirajan kentän laidalle. Ori oli kovin kiireisen oloinen, ja narri saikin tehdä jatkuvasti puolipidätteitä ja pysähdyksiä saadakseen kuuroon kaahariin edes jotain rotia.
”Noniin, hengitäpä syvään ja pistä simmut hetkeksi kiinni”, rykäisin. Narri mulkaisi suuntaani pahasti, mutta teki kuitenkin kuten sanoin.
”Ei se mitään rauhoitu jos sä et rauhoitu.” Narri nyökkäsi irvistellen, mutta tiesi että olin oikeassa. Ja kyllähän ne siitä rauhoittuvat, hetken tappelemisen ja narrin rentoutusharjoitusten jälkeen. Alkuverryttelyssä tehtiin vain käynti-ravi -siirtymisiä ja monenlaisia kiemuroita, jotta saatiin hevonen kunnolla ohjan ja pohkeen väliin ja kuulolle.

Narri kertoi, että kaikki sivuttaisliikkeet olivat keskittymiskyvyttömälle orille haasteellisia, joten pureuduimme valmennuksen aikana niihin. Siinä missä pohkeenväistö oli monelle koulua kilpailevalle hevoselle niitä helpoimpia juttuja, sai Rahkan kanssa tehdä oikeasti töitä. Ori meinasi vain juosta sivuun täysin muodottomana, kun olisi pitänyt astua ristiin suorassa muodossa. Narrin kärsivällisyys joutui taas kunnolla koetukselle, mutta lukuisat toistot palkittiin.
”Hyyyvä”, kehuin vuolaasti, kun Rahka vihdoin näytti meille oikeaoppisia väistöaskelia, hillityssä tahdissa ja runko suorana. Palkinnoksi ori sai ravata hetken rennosti omaan tahtiin. Pienen hengähdystauon jälkeen siirryttiin laukannostoihin. Teimme laukassa keskiympyrää myötälaukassa ja koko rata leikkaa vastalaukassa. Laukkatehtävät olivat Rahkalle helpompia, joten niihin oli hyvä lopettaa orille vaativa valmennus. Valmennuksen päätteeksi sovimme, että huomenna tavattaisiin samalla kokoonpanolla esteiden parissa.

06.12.2018 Estevalmennus, valmensi Crimis

”Pehmeä käsi, älä jää vetämään”, huomautin narrille, joka pidätti naama irveessä hallitsemattomasti pinkovaa Rahkaa. Päätin, että ori pitäisi saada ruotuun ja vähän äkkiä, joten se pistettäisiin nyt hikoilemaan oikein urakalla.

Olin kerran aikaisemminkin valmentanut Rahkaa, tosin silloin sileällä. Nyt oli rataesteiden vuoro. Koska en ollut ennen nähnyt oria esteillä, olin rakentanut kentälle vain yksittäisiä, helppoja esteitä. Tänään keskittyisimme vain hyvän rytmin löytämiseen ja onnistuneisiin hyppyihin.

”Käännä ympyrälle, jos se ei pysy apujen välissä”, ohjeistin narria. Esteelle pääsi vasta, kun ori tuli hallitussa laukassa suoraan, ratsastajaa kuunnellen. Narri haki hyvää tuntumaa hetken, sillä Rahka ei sietänyt myöskään kovaa kättä ja se toi omat haasteensa tällaisessa tilanteessa. Aikansa juostuaan Rahka ei jaksanut enää apinoida, vaan alkoi hellittää vauhtiaan ja kääntelemään korviaan.

”Hyvä”, kehuin narria, kun naisen pohkeet pysyivät orin kyljissä ja kädet vakaana. Rahkan ollessa nätisti avuille annoin luvan tulla ensimmäiselle esteelle. Se oli puolen metrin korkuinen, pikkuruinen ristikko, mutta parempi oli aloittaa rauhassa. Koska pieni este ylittyi Rahkalta leikiten, seuraavaksi tultiin kuudenkymennen sentin pystylle. Yksittäiset esteet eivät tuottaneet Rahkalle mitään ongelmia, kunhan narri muisti olla hereillä ja muistutti oria heti, jos sen keskittyminen meinasi herpaantua. Niinpä nostimme pystyn korkeutta pikkuhiljaa yhdeksäänkymmeneen, mikä oli orin kilpailutasoa. Tästä oli hyvä aloittaa taas kunnon treeni.

28.04.2019 Kouluvalmennus, valmensi Lissu T.

”Keskivartalo tiukkana, korjaa ryhti ja pyöräytä hartiat taakse. Älä lähde Rahkan kiireeseen mukaan sitten ollenkaan, siitä tulee vain kilpajuoksu. Huolelliset kulmat, ota pitkän sivun alussa ja lopussa pari pysähdystä, muutama peruutusaskel, siirtyminen takaisin raviin.” Päivä ei selkeästi ollut Kristiinan paras; yleensä nainen ei lähtenyt hevosen hötkyilyihin mukaan. Rahka kuitenkin sai naisesta esille pienen kiirehtivän jännittäjän; ei hyvä, ollenkaan.
”Kasaan teille muutamat ravipuomitehtävät. Jatka pysähdystehtävää, ja kun sinä ja hevonen olette rennompia, voit tehdä pääty-ympyröitä harjoituslaukassa sekä temponvaihteluita ravissa pitkillä sivuilla.”

Tein kaksi puoliympyrää puomeista, yhden neljän puomin suoran raviaskelvälillä sekä neljän puomin suoran laukka-askelilla. Perustehtäviä, kaikin puolin. Kristiina oli puomeja kantaessani kasannut itsensä ja tehnyt kaikessa rauhassa pysähdyksiä ja peruutuksia. Alun töksähtävät pysähdykset ja nykivät liikkeet olivat vaihtuneet pehmeiksi, sujuviksi liikkeiksi niin ratsastajan kuin ratsun rentoutuessa. Ajoittain Rahka hieman kiirehti raviin, mutta Kristiina teki siistit puolipidätteet, tiivisti istuntaansa, sai hevonen aina parin askeleen jälkeen ’kiinni’ ja rauhallisempaan raviin.
”Hyvä, siirry vain niihin laukkaympyröihin ja temponvaihteluihin.”

Puomityöskentelyn ratsukko aloitti ravipuomisuoralta; ensin harjoitusravia, sitten askelta pidentäen, sitten lyhentäen. ”Hyvä tahti, mutta pyydä Rahkaa käyttämään takaosaansa vieläkin aktiivisemmin. Ohjaa myös vähän keskemmäs puomeja, nyt ajauduitte aika vahvasti oikeaan laitaan. Ulkopohja tukee. Voit tehdä vähän käynti – ravi -siirtymisiä uralla ennen kuin tulet seuraavan kerran puomeille.” Rahka liikkui melko hyvässä muodossa, askel ei laahannut eikä alakaula pullottanut. Takaosa kuitenkin toimi vähän puolivaloilla; raudikko ei ihan täysillä keskittynyt tehtävään. Toinen harjoitusravisuoritus näytti paremmalta, joten annoin luvan lähteä pidentämään ja lyhentämään askelta. Tämä herätteli Rahkaakin; ori nyt on aina keskittynyt paremmin vähän monipuolisemmilla tehtävillä kuin samaa asiaa hinkaten. Temponvaihtelut nyt eivät ole iso muutos, mutta selkeästi tarpeeksi orille. Putkiaivo mikä putkiaivo. Kristiinan ratsastus oli palannut omalle tasolleen; kaunis ryhti, vakaa, pehmeä käsi, hyvä jalkatyöskentely.

Puoliympyräpuomeilla ratsukko ravasi kauniita täysiä ympyröitä myös ilman puomien antamaa tukea (tästä kehuin Kristiinaa paljon; ympyrän muoto ei kärsinyt yhtään, vaikka puolessa tehtävässä oli tuki, puolessa ei) sekä teki nättiä ässää yhdistäen kaksi puoliympyräpuomia toisiinsa. Rahkan ravi piti tahtinsa ja hevonen ryhtinsä, takaosakin oli herännyt polkemaan kunnolla. Kaula oli kauniisti kaarella ilman virkkuukoukkumuodon uhkaakaan, Rahka liikkui koko kropallaan ja keskittyi ihan oikeasti saamiinsa apuihin. Parin hyvän suorituksen jälkeen kehotin Kristiinaa ottamaan pari harjoituslaukkapätkää puomeille samaan tapaan kuin ravissa. Näitäkin suorituksia ratsukko teki vain muutaman, sillä mitäpä sitä hyvää hinkkaamaan?
”Vähän vastalaukkaa uraa pitkin, sitten saatte hiljalleen lopetella tämän ohjatun osuuden. Keksinet loppuverryttelytehtävät itsekin, minä kerään puomit pois ja lähden itsekin ratsastamaan. Todella hyvä skarppaus alkutunnista, todella siistiä, kaunista ratsastusta ja hyvin ratsastettuja tehtäviä! Rahkakin heräsi keskittymään ja kuunteli sinua tosissaan.” Kristiinan kasvoille levisi aurinkoinen hymy.

Lue päiväkirjaa