Kuvagalleria

Ismáylov VH14-044-0147

Lopetettu 17.03.2024.

31.10.2017 ori palkittiin ERJ-II -palkinnolla.

30.05.209 lähdimme korottamaan kimon palkintoa. Emme edes ryssineet, vaan Mäntti palasi kotiin ERJ-I -palkittuna!

Luonnekuvaus

Aprillipäivänä syntynyt Mäntti on lempinimensä mukainen, tyhmä kuin vasemman jalan saapas. Ori on jumalattoman komea näky ja paperilla oikein pätevä, mutta ikävä kyllä se ei riitä. Kun isä on Ralli ja emä on Tollo ja tulos on Mäntti, yhtälön tulos on tasan niin hieno kuin on yhtälökin. Holstein on vauhdikas idiootti, joka ei pelkää mitään eikä siksi ymmärrä varoa mitään. Jos tallin yhteenlaskettu älykkyysosamäärä uhkasikin nousta, niin Mäntti palautti sen takaisin pakkasen puolelle. Harvemmin näkee elikkoa, joka on niin typerä, ettei kiimaisen tamman luo päästessään ymmärrä edes nuuhkia takamusta. Mäntti nimittäin ei ymmärrä, se jää ihmettelemään jalkoväliään!

Yksinkertaisuudestaan huolimatta Mäntti on simppeli hevonen hoitaa. Ori ei keksi mitään metkuja, ja kunhan sen laittaa käytävälle ketjuihin aika lailla kuka tahansa pärjää Mäntin kanssa. Holstein nauttii huomiosta, siitä on ihana saada rapsutuksia harjauksen ohella, eikä mikään perushoitotoimenpide tai varustaminen aiheuta ongelmia. Klippauskone pitää jännää ääntä, joten sille pitää pöristä, eikä pesarille voi ikinä mennä ennen kuin on saanut haistella letkun etukäteen. Kengittäjä ja eläinlääkäri saavat puuhata rauhassa, vaikka Mänttiä joku toimenpide jännittäisikin kimo on asiallinen hoidokki.
Ori on fiksu, asiallinen talutettava, joskin vähän hidas. Mäntti ei ymmärrä pelleillä ja esiintyä edes kiimaisille tammoille, eikä se myöskään uhittele toisille oreille. Toisaalta ohi leijaileva höyhen voi olla niin hypnoottinen, että sitä pitää lähteä seuraamaan, vaikka taluttajaparka olisi menossa minne. Sopivan jämäkkä ihminen saa Mäntin unohtamaan haihatuksensa ja kulkemaan sinne minne pitääkin, joskin melkoisen hitaasti - Mäntillä ei ole kiire.
Lastaus on vähän jännää, ja oria saakin houkutella ja pakottaa koppiin/rekkaan aika kauan. Jos toinen hevonen on valmiiksi lastattu Mäntti menee koppiin paljon helpommin. Ori meinaa jännittää ja stressata matkustamista, etenkin jos joutuu olemaan yksin. Siksi Mäntin kanssa on parasta kuljettaa jotakuta rauhallista, kuljetukseen välinpitämättömästi suhtautuvaa hevosta; holstein peilaa matkakumppaninsa käytöstä. Ulos tullaan vauhdilla ja joko seisotaan paikoillaan jalat täristen tai juostaan ympyrää taluttajan ympärillä, kun kaikki pitäisi nähdä yhtä aikaa ja nyt heti.

Mäntillä ei ole itsesuojeluvaistoa, se ei pelkää oikein mitään ja sillä on hirvittävä kiire lähteä hyppäämään. Paitsi alkuverryttelyissä, kun ori lönkyttelee menemään pitkänä makkarana kuin mikäkin ratsastuskoulun tuntipuksu. Mikään, mitä ratsastaja tekee ei voi häiritä Mäntin rauhallista eteenpäin hölkyttelyä, sen selässä voisi seistä vaikka päällään ilman, että hevonen sanoo siihen juuta tai jaata. Itse asiassa niin kauan, kun kentällä ei vain ole esteitä tai mitään niihin viittaavaa Mäntillä ratsastaminen on paluu kahdeksankymmentäluvun ratsastuskouluun, jossa hevosen herkkyys on yhtä kuin sen kyky reagoida ratsastuksenopettajan huutoon. Oria eivät paljoa huoleta terävät pohje- tai ohjasavut vaan se menee eteen- tai taaksepäin juuri sitä tahtia kuin itse haluaa ja kääntyy silloin kun sattuu kiinnostamaan edes jollain tasolla. Lienee sanomattakin selvää, ettei Mäntin kanssa ole mitenkään erityisen mielekästä lähteä vääntämään kouluratsastusta. Se on toki onnistuttu - jollain ilveellä - kouluttamaan niin, että helppo A sujuu. Teoriassa ainakin. Todellisuudessa kouluradalle orin kanssa lähteminen on sama kuin ottaisi naapurin pullahevosen, joka on viimeksi liikkunut muuten kuin heinäkasalta toiselle kymmenen vuotta sitten ja lähtisi sen kanssa matkaratsastuskisoihin. Tuloksena on täysi farssi, sillä peräänanto, kuolaintuntuma ja etuosan keveys loistavat iloisena poissaolollaan milloin vain Mäntin kanssa koettaa hinkata hieman pohkeenväistöä mielenvirkistykseksi.

Esteillä alla pörrää aivan toisenlainen hevonen. Mäntti hoksaa yhtäkkiä olevansa elämänsä kunnossa oleva nuori ori, joka on tarkoitettu vain yhtä asiaa varten - hyppäämään. Kun sileällä alla kulkee tasaisen varma puksuttelija esteillä ratsastajaparka huomaakin istuvansa ruutitynnyrin selässä, jonka päässä tanssii vain estetolppia, -puomeja ja halua juosta niiden keskellä ja ylitse. Ori ei ole parhaimmillaankaan mitenkään erityisen älykäs ja se yhdistettynä sen jumalattomaan innokkuuten hypätä esteiden yli ei ole kovin kaunis näky. Herkkää Mäntistä ei saa tekemälläkään vaan sen kanssa joutuu oikeasti käyttämään apuja kunnolla, jotta ne uppoaisivat sen tajuntaan ja se vielä tottelisikin niitä. Holsteinilla riittää toki hyppykapasiteettia ja taitoa, mutta se lähinnä juoksee esteeltä toiselle ja hyppää kun muistaa. Mäntti ei ikinä kiellä, koska sen itsesuojeluvaisto ei varoita sitä kyljelleen kaatumisesta tai esteen sekaan loikkaamisesta. Sillä kun ei moista ole.

Kisoissa Mäntti ei oikein ymmärrä, mitä tapahtuu. Vieras paikka, paljon hevosia, jännittynyt tunnelma - holsteinorin päähän ei mahdu, mitä, missä, milloin ja miksi. Kisapaikoilla kimo on eloisampi talutettava kuin kotona, muttei lähde lapasesta ja pysyy kurissa kun tarpeeksi äkäisesti komentaa.
Verryttelyissä Mäntti on aika lailla samanlainen kuin kotona, vaikkakin vauhdikkaampi. Mäntin vajaalla järjesjuoksulla vieraassa paikassa hypätään ja laukataan poikkeuksetta täysiä, ja ratsastaja joutuukin ratsastamaan melkoi roisin ottein, että puoliverinen ylipäätään tajuaa saamansa avut. Ikävä kyllä Mäntti on hevonen, jota pitää ratsastaa suorastaan rumasti, että se tajuaa, menee ja tekee edes vähän sinne päin. Jos oria ei saa kuulolle niin Mäntti päättää esteiden hyppyjärjestyksen itse, samaten monellako laukka-askeleella mikäkin väli mennään - ja kaikki tietävät, ettei Mäntin aivoituksista seuraa mitään hyvää. Tarpeeksi kovapäinen, orin aisoihin laittava ratsastaja saa tehtyä tulostakin, mutta valitettavasti Mäntillä on taipumus olla tuloslistojen ensimmäinen sieltä väärästä päästä katsottuna.

Sukutaulu & -selvitys

Jälkeläiset

Mäntti ei ole tarjolla jalostukseen.

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

21.05.2014 estevalmennus, valmensi wishmaster
Olin rakentanut kentälle valmiiksi jumppasarjan keskiympyrälle sekä pystysarjan lävistäjälle, kun Lissu ja Mäntti saapuivat kentälle. Heti ensi töikseen Lissu loikkasi selkään ja aloitti alkuverryttelyn käynnillä. Samalla selostin, että tänään harjoiteltaisiin jalkojen tarkkuutta jumppasarjalla ja loppuun otettaisiin lävistäjällä oleva sarja korkeampana. Lissu nyökytteli tyytyväisesti ja siirtyikin ravilämmittelyyn. Mäntti eteni tasaisesti eteenpäin, joskin sen pääkoppa vaikutti varsin tyhjältä - niinpä pyysin tarjoamaan orille jotain ajateltavaa, jottei koko treeni menisi siltä ohitse tuulen puhaltaessa korvien välistä. Muutaman pohkeenväistön jälkeen Mäntti selkeästi terästäytyi ja pyysin tulemaan ravilla jumppasarjalle. Lähestyminen sujui tahdikkaasti ja puomitkin pysyivat aloillaan, mutta sarjan jälkeinen kaarre levähti kokonaan muodottomaksi. Käskin Lissua olemaan napakampi ulkoavuilla ja tulemaan uudestaan samalla tahdilla. Toinen kerta sujui jo paljon paremmin, mutta puomit kolahtelivat muutamaan otteeseen. Kolmas kerta toden sanoo, joten ei kun uudestaan vain ja muistuttelin pitämään Mäntin takajalatkin töissä. Nyt menikin jo paljon paremmin.

Ohjeistin ratsukon tekemään laukassa tovin töitä; askeleen pidennyksiä ja lyhennyksiä sekä käännöksiä. Mäntti käytti lihaksiaan tehokkaasti ja selkäkin teki hyvin pyöreänä töitä. Toisinaan tahti tuntui hieman valahtelevan sormien välistä, mutta kun meno alkoi näyttää tasaiselta, uskalsin päästää ratsukon hyppäämään lävistäjän sarjaa. Muistutin Lissulle, että toisen esteen päällä tuli tehdä laukanvaihto, jotta suunnanvaihto onnistuisi ongelmitta. Lähestyminen oli erittäin vauhdikas ja koin suurta kiusausta pistää silmät kiinni ja lopettaa työni tähän, mutta Mäntti huikaisi taidoillaan teki upeat hypyt esteiden ylitse. Yhtään kolistelua ei tullut ja Lissu pysyi hyvin mukana vauhdikkaissa loikissa, mutta laukka ei vaihtunut ollenkaan. Jankkasimme tätä sarjaa useampaan otteeseen, kun laukanvaihto ei meinannut löytyä sitten millään. Viimein saimme kuitenkin senkin kaivettua Mäntistä ja annoin luvan jäädä ravityöskentelyyn eteen alas venytellen, jonka jälkeen loppukäynnit pitkällä ohjalla.

05.06.2014 estevalmennus, valmensi Alison
Suuri holstein-ori ravasi kentällä kasatessani esteitä. Rata koostui muutamasta pystyesteestä, joiden ympärille rakentaisimme tämänkertaisen valmennuksemme. Aloitimme alkuverryttelyn loivilla volteilla ja pääty-ympyröillä harjoitellen sitten kolmikaarisilla kiemuraurilla ravin tempoa. Kun Ralli oli lämmin ja kuuliainen, aloitimme ensimmäisellä pystyesteellä. Ratsukon piti tulla esteelle tasaisessa laukassa toiselta pääty-ympyrältä ja ratsastajan oli tehtävä pitää ori kuuliaisena ja tarkkaavaisena. Esteelle tulo sujui loistavasti, mutta valitettavasti orin ponnistus osui hieman liian lähelle puomia ja puomi kolahti maahan. Jatkoimme silti seuraaville esteille ja ori ylitti ne fiksusti ja harkitusti. Orilla alkoi mennä hieman jo hermo työskentelyyn, joten annoin ratsukon ratsastaa vapaasti laukassa ennen viimeisiä esteitä. Viimeisetkin esteet ratsukko selvitti hienosti ilman pudotuksia ja kehuskelin nyt varsinkin ratsukon lähestymisiä. Päätimme valmennuksen pieneen ravityöskentelyyn puomien kanssa ja jätin ratsukon kentälle viimeisiä käyntejä ja raveja varten.

12.06.2014 estevalmennus, valmensi Melle
Lissu verrytteli valkoista oriaan kentällä saapuessani valmentamaan. Aurinko porotti kovasti ja hiekka hieman pölisi kuuman sään johdosta, sen vuoksi epäilinkin Mäntin olevan hieman uupunut, mutta pian Lissu kertoi orinsa olevan aina verryttelyissä yhtä löysä, tahmea ja jopa laiskakin. Hieman kummastellen katselin orin lonksuttelua pitkin kaviouraa ja katsoin parhaimmakseni ottaa ohjat omiin käsiini.
''Noniin Lissu ! Ohjia viisi senttiä lyhyemmäksi ja ohjaa se laiskottelija tänne keskiympyrälle'' Mäntti ei näyttänyt ohjien lyhentämisestä välittävän, joten pyysin Lissua tekemään käynti- ravi siirtymiä, jotta saisimme hevoseen edes jonkinlaista kuuliaisuutta sekä herkkyyttä. Heti kun Mäntti nosteli kavioitaan hieman tarmokkaammin eteenpäin, kyhäsin keskiympyrälle muutamia maapuomeja, joiden ylitse orin tuli ravata mahdollisimman tasapainoisessa ja tasaisessa rytmissä. Mänttiä eivät puomit paljon hätkäyttäneet ja muutaman kerran se kolistelikin niistä hyvin mallikkaasti ylitse. Neuvoin Lissua vaikuttamaan hevoseensa intensiivisemmin istunnalla, jolloin saimme Mäntin hieman eteenpäinpyrkivämmäksi.
Laukassa orin moottori käynnistyi jo hieman, tosin en ollut varma johtuniko kyseinen käyttäytyminen siitä, että aloin kasamaan esteitä kentälle vaiko siitä, että Lissu näytti jo suorastaan kyllästyneen ratsunsa tahmailuun.
Pian kehotin siirtämään hevosen käyntiin ja antamaan hetkeksi pidempää ohjaa, jotta Mäntti saisi huilia hetken ennen hyppyjä.

Tänään teemana olivatkin kolmoissarjat sekä suhteutettu 17m linja kahdella esteellä. Alkuun esteet hypättiin todella pienenä noin 80cm korkeana. Mäntti innostui heti Lissun nostaessa laukkaa ja ohjatessa hevostaan esteelle. Vauhti meinasi kiihtyä kolmoissarjaa lähestyttäessä todella reippaaksi, joten muistutin ottamaan rohkeitakin pidätteitä, mikäli ori ei suostuisi kuuntelemaan apuja. Mäntti ei tosiaan ottanut Lissun pidätteistä oppia ja vasta kolmannella toistokerralla saimme Mäntin kuuntelemaan Lissun pidätteet edes joten kuten.
Nostin esteet 120cm tasolle ja ratsukko pääsi toistamaan tehtävää, tosin nyt lisäsin kolmoissarjan perään hypättäväksi muutaman viiden laukka-askeleen suhteutetun linjan, jotka koostuivat pystyesteistä. Mäntti vaikutti todella energiseltä, eikä se paljon jalkoihinsa katsellut hypätessään. Osa puomeista kolisi, mutta viimeisellä linjalla ratsukko korjasi etäisyysvirheitään huomattavasti ja näin saimmekin oikein sujuvan suorituksen.
Nostin esteet viellä lopuksi 150-160cm tasolle, jotta ratsukko saisi vielä kilpailukorkeudestaan lisää rutiinia. Mäntti alkoi selkeästi väsähtämään, mutta nosteli koipensa ja jaksoi keskittyä viimeiseenkin rataan todella mainiosti.
Kehotinkin siirtämään hevosen hetkeksi käyntiin ja työstämään loppuverryttelyt vasta sen jälkeen. Muistutin olemaan orin kanssa napakkana, sillä se ei saisi lusmuilla ja päättää tahtia oman päänsä mukaan. Valmennus lähti kuitenkin sujumaan loppua kohden yhä paremmin ja paremmin, joten taisimme kaikki olla kohtuullisen tyytyväisiä valmennukseen.

Päiväkirja

Päiväkirjaan

Hoito-ohjeet

Päiväjärjestys
maanantai: koulua
tiistai: koulua + puomeja
keskiviikko: vapaa
torstai: esteitä
perjantai: koulua
lauantai: parillisilla viikoilla esteitä, parittomina puomeja
sunnuntai: vapaa

Hoito- ja loimitusohjeet
+10 astetta: 2 toppaloimea, 6h tarhassa
+5 astetta: 2 toppaloimea, alusloimi, 6h tarhassa
0 astetta: 2 toppaloimea, alusloimi, 5h tarhassa, fleeceloimi sisällä
-5 astetta: 2 toppaloimea, alusloimi, 5h tarhassa, fleeceloimi + kaulakappale sisällä
-10 astetta: 2 toppaloimea, alusloimi, 3h tarhassa, tallitoppaloimi sisällä
-15 astetta: ei ulos, 2 fleeceloimea ja tallitoppaloimi sisällä
-20 astetta: ei ulos, fleeceloimi + kaulakappale ja 2 tallitoppaloimea sisällä
-25 astetta: se saletisti kuolee

Sisällä aina vähintään vohveliloimi.
Tarhaillessa jännesuojat joka jalkaan.
Tarhataan yksin.
Ei melassivettä, ettei liho!
Jalat kylmätään aina liikutuksen jälkeen.

Varusteet
Luettele varusteet tähän näin.