Kurjenpesä


Kuuran Kaihonkantri "Kantri"
✝ 19.02.2023

Ikä tuntui nappaavan Kantrin kerrasta, virkeästä, hyväkuntoisesta ikäneidosta alkoi silmissä muuttuva alati haurastuva vanhus. Helmikuussa 2023 tamma lopetttiin, kun se oli vielä virkeä ja hyvässä lihassa.

Perustiedot
Meriitit

Suomenhevostamma, syntynyt 02.02.2022 (26-vuotias)
155-senttinen punaruunikko
Koulupainotteinen (va B / 85cm)
Omistaa Aino Kurkinen (VRL-12701), Kurjenpesä
Kasvattanut Kuuran Suomenratsut, Suomi
VH22-018-0228
SV-I / KV-II
SLA-I (12 + 22 + 23 + 20 + 20 = 97p.)
KTK-III (16 + 16 + 17 + 16 = 65p.)
KRJ-I (7,5 + 40 + 22 + 20 + 15 = 104,5p.)



Pää- ja rakennekuva © Jayness, liikekuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Tausta

Kuuran Suomenratsujen kasvattimyynti päättyi osaltani ihastelun kautta melkoiseen loveen tililläni, kun tarjoukseni kolmesta varsasta hyväksyttiin. Tämä ei tietenkään harmita eikä kaduta, enhän minä olisi kolmesta tarjonnut ellei minulla olisi rahaa ja aikaa! No se aika kyllä saattoi olla kortilla, tällä hevosmäärällä, mutta järjestelykysymyksiä.

Kolmikon ainoa tamma, kahden kouluratsun tytär Kuuran Kaihonkantri, erottui jo varsalaitumella muusta porukasta hyvin tunnistettavan, vähän romuluisen päänsä vuoksi. Pikkutamman tunnistettava profiili saattoi olla ensimmäinen asia, jonka varsassa huomasin, mutta kyllä muistijälki syntyi ruunikon persoonan sekä mahtavien liikkeiden perusteella. Tästä maitovarsasta näki ihan saman tien, että ellei kasvaessa tapahdu jotain hyvin dramaattista, niin aikuisena tamma liikkuisi mielettömän upeasti!
Mitään ei, onneksi, sattunut. Kaihonkantri, Kantri, toki vietti aivan normaaleja laidunkesiä muiden nuorten kanssa rymytessä, joten satunnaisia naarmuja sekä pieniä venähdyksiä sattui. Ei kuitenkaan mitään isompaa, normaaleja pikku haavereita, joita sattuu aivan kaikille. Ajo- ja ratsukoulutus alkoivat ajallaan sujuen loistavasti ruunikkoni selkeästi iloitessa uuden oppimisesta sekä yhdessä tekemisestä. Kantrin kanssa työskentely oli, ja on, valtava ilo!

Aikuisena tammasta kehkeytyi juuri niin upea liikkuja kuin mitä kasvattajan kanssa olimme varsalaitumella ennustaneet. Toteutunut ennuste upeista liikkeistä tietysti lämmittää mieltä, vaikka kyllä tammani loistava persoona viekin kirkkaan voiton tässä ominaisuusvertailussa.

Luonne

Vahvasti emäänsä tullut Kantri on oikea suomenhevosen perikuva; rehti, reipas, luotettava, yritteliäs sekä nöyrä, muttei missään nimessä nöyristelevä. Tammallani on terve itsetunto, ja vaikka se kestää aloittelevien ratsastajien virheitä sekä haparointia, selkeästi osaavampien ihmisten kovakätisyyttä tai muuta sellaista tamma ei katsele. Hyvin herkillä tuntosarvilla varustettu Kantri osaa erotella aloittelevammat ja kokeneemmat ratsastajat toisistaan hyvin nopeasti, ja aloittelevilta tamma sietää käytännössä mitä tahansa. Moni ratsastuskoulu ottaisi tämän hevosen varmasti enemmän kuin mielellään riveihinsä!

Ratsastuskoulun luottohevosen kunniakkaan uran sijaan Kantrin työnimike on kilparatsu, kouluratojen tunnistettava kuningatar hieman kirveellä veistetyn päänsä kanssa. Liikkeiltään tammani on huomattavasti päänsä muotoa sulokkaampi, Kantri on joka suhteessa mieletön liikkuja! Askel on suora, pitkä ja väljä jokaisessa askellajissa, yliastunta on hyvä, löytyy niin sanotusti jousta sekä hienosäätövaraa, ilmavuutta ja elastisuutta, liike käy läpi koko kropan ja on ylämäkeen rakentunutta. Kantrilla on hyvä ryhti ja erityisen hienosti työskentelevä takaosa. Tietenkään Kantri(kaan) ei ollut mikään syntymävalmis ratsu, se on koulutettu kuten kaikki muutkin, lihaksistoa ja tasapainoa on kehitetty ja niin edelleen. Ruunikossa oli kuitenkin luonnostaan niin paljon hyvän ratsun aineksia, että jo ennen ensimmäistä selkään nousua tiesin ostaneeni laaturatsun. Terveisiä kasvattajalle!
Kaiken hyvän päälle Kantri tosiaan haluaa liikkua sekä tehdä yhteistyötä ihmisen kanssa. Tamma on suhtautunut kaikkeen uuteen suurella mielenkiinnolla, eikä se tunnu pitkästyvän tai tympääntyvän mihinkään. Ajolenkit, maastoilu ja hyppääminen ovat tammalle mukavaa, tervetullutta vaihtelua ja mielenvirkistystä kouluratsastuksen lomaan, vaikka tokkopa tämä tylsistyisi jokapäiväisiin koulutreeneihinkään. Kantrin asenne vain on mainio!
Kantri on mukavan pehmeä, taipuisa ja eteenpäinpyrkivä, selkeästi positiivisen päättäväinen työmyyrä. Se reagoi nopeasti ja tarkasti mukautuen kuitenkin ratsastajaansa; kokemattomamman ihmisen kanssa ruunikkoni vähän himmailee, ei ole aivan samalla tavalla (positiivisen) terävä ja nopea. Juuri sellainen hevonen, jonka kanssa kaiken tasoiset ratsastajat nauttivat, saavat jotain niin sanotusti irti työskentelystä sekä pystyvät kehittymään. Kantri on painonsa arvoinen kultaa, ja on noussut yhdeksi suosikeistani istuntapainotteisiin valmennuksiin.

Emänsä tavoin leppoisan lempeästi elämään ja elollisiin suhtautuva Kantri on myös käsiteltäessä mainio kaveri. Tamma käyttäytyy asiallisesti kaikissa tilanteissa, oli paikka tai käsittelijä tuttu tai vieras. Erityisen rutiinirakas tai muutoinkaan kaavoihinsa kangistunut Kantri ei ole, ennemminkin se on äärettömän joustava ja sopeutuvainen miltei hämmästyttävissä määrin. Mikäli tammasta haluaa ikuisen ystävän, kannattaa hoitohetkiin käyttää vähän pidemmästi aikaa, rapsutella ruunikon kaulaa ja ryntäitä, livauttaa huulten väliin pari ylimääräistä leipäpalaa tai omenaviipaletta. Kantrissa asuu pieni herkkusuu.
Lastaus kuljetuksesta purkuun, klippaamiset, kaikki eläinlääkinnällinen tai kengitykseen liittyvä, arkiset ja kausittaiset jutut, ihan kaikki sujuu ongelmitta. Kantri on fiksu, hienokäytöksinen daami, jonka kanssa e tarvitse murehtia ainakaan hevosen käytöstä tai suhtautumista.. no, mihinkään.

Esiintyminen lienee yksi tamman elämän iloista, sen verran rinta rottingilla se kulkee niin näyttelykehissä kuin kouluradoilla. Itsevarmasti esiintyvä suomenhevonen selkeästi nauttii tilanteesta, tunnelma, eikä todellakaan jännitä tai stressaa suurenkaan yleisön edessä.

Sukutiedot

i. Nokisutari
sh, klm, 156cm
ii. Nokikolari
evm, sh, klm, 158cm
iii. Iki-Riehu
evm, sh, prt, 159cm
iie. Nokimusta
evm, sh, klm, 156cm
ie. Mustamaija
evm, sh, m, 154cm
iei. Onnenpekka
evm, sh, mkm, 154cm
iee. Leppäsaaren Lempi
evm, sh, trn, 155cm
e. Kalmantanssi
SLA-I, KRJ-I
sh, rn, 165cm
ei. Timoteitonttu
evm, sh, vrn, 166cm
eii. Lauhajärven Rietrikki
evm, sh, vprt, 168cm
eie. Prisilla
evm, sh, rn, 165cm
ee. Veeran Pajupolkka
evm, sh, prn, 161cm
eei. Laulutaikuri
evm, sh, trt, 158cm
eee. Veeran Syntivalssi
evm, sh, prn, 162cm

Jälkeläiset

04.09.2022 sh-t. Kurjen Kaihoillakko, i. Hautarauha, om. Aino Kurkinen (VRL-12701), Kurjenpesä

Kilpailutulokset

Kuuran Kaihonkantri kilpailee porrastetuissa kouluratsastuskilpailuissa. Ajankohtaisen ominaisuuspistetilanteen näkee tamman VH-profiilista.

31.10.2022 Susiraja irtoSERT (tuom. Jannica VRL-04799)

Päiväkirja & valmennukset

01.04.2022 Kouluvalmennus, valmensi Gabriella
Seisoin Kantrin karsinan ovella samalla rapsuttaen tamman otsaa, kun Aino varusti tammaa valmennusta varten.
"Alotetaan tänään ihan perusasioista, muunmuassa suoruus on yllättävän vaikeaa, vaikka toisin luulis."
Aino nyökkäsi valmiina olemisen merkiksi ja lähdimme kävelemään kentälle. Seurailin ratsukon alkuverryttelyjä, sillä en ollut valmentanut Ainoa pitkään aikaan. En kuitenkaan malttanut olla antamatta vähän ohjeita alusta asti, minkäs sitä itselleen mahtaa.
"Pyydä pikkasen ulkojalalla takajalkoja töihin. Noin, sillä lailla!" hihkuin kentän keskeltä.

Kantri liikkui noin nuoreksi hevoseksi todella elastisesti ja varmasti eteenpäin, eikä suorana liikkuminen tuottanut suuria haasteita, joten pyysin ratsukkoa tekemään askellajin sisällä temponmuutoksia.
"Muistat ite valmistella seuraavan liikkeen, niin Kantri tekee tasan just niinkun pyydät. Woooow, prrr! Ei ihan niin kovaa", ohjeistin nauraen. Tamma oli todella innoissaan menossa ja meinasi välillä ennakoida, ellei Aino ollut tarkkana apujen kanssa. Reipas ravi sai tamman oikein lentoon ja ratsukon menoa oli todella mukava katsoa.

"Nyt laukassa muistat, että se takajalka pitää saada myös oikeassa kierroksessa töihin. Se meinas tuossa verryttelyssä jäädä vähän jälkeen."
Aloitimme yhdessä tuumin vaikeammasta kierroksesta ja kun Aino tuki Kantria paljon ulkoavuilla, takajalka saatiin mukaan liikkeeseen ja laukka rupesi pyörimään paljon paremmin. Vasen laukka pyöri luontaisesti paremmin, eikä vaatinut niin paljoa hienosäätöä, joten pyysin ratsukkoa tekemään myös vähän laukassa pieniä temponmuutoksia.

Loppuverryttelyjen tullessa ajankohtaiseksi Kantri pärski tyytyväisenä hölkätessään pitkin ohjin eteenalas.
"Siulla on käsissäs kyllä todellinen timantti. Noin nuoreks hevoseks Kantri on tosi valmis."

27.08.2022 Kouluvalmennus, valmensi Hazel
Kivuttuani ulos autostani ja laskettuani jalkani Kurjenpesän maankamaralle, toivotettiin mut samantien hyvinkin lämpimästi tervetulleeksi. Parkkipaikan vieressä olevassa tarhassa oli nimittäin useampikin utelias silmäpari, jotka tiirailivat kiinnostuneena niille tuntematonta tulijaa. Mun oli aivan pakko käydä antamassa hevosille muutamat rapsutukset, ennen kuin jatkoin matkaani talliin, jossa pääsinkin hyvin nopeasti jatkamaan rapsutushommia. Ainon tämänpäiväinen ratsu, Kantri, kuikuili mua niin suloisesti otsatukkansa alta ja hamuili huulillaan kiinnostuneena mun kättäni, että ihastuin ruunikkoon heti. "Hän on kyllä melkoinen hurmuri", naurahdin Ainolle, joka myötäili mun sanojani hymyillen.

Ilmassa oli jo pientä syksyn tuntua, mutta pihalla tarkeni vielä onneksi hyvin t-paidallakin. Pieneen koulutuuppailuun keli oli oikein sopiva, sillä auringon painuttua piiloon pilvien taa, oli kentällä mukavan viileä sää työskennellä. Kantrilla olikin tänään melkoisen paljon menohaluja ja Aino pääsi ratsastamaan heti valmennuksen alussa paljon temponvaihteluita. "Se ei oikeastaan haittaa, vaikka se on reippaalla päällä. Nyt se kuitenkin välillä ehkä jää vähän pohkeen taakse, eikä oo sun apujen välissä", sanoin ja ohjeistin heti perään Ainoa ratsastamaan paljon kaarevia uria, joissa Kantrin takapääkin joutui työskentelemään kunnolla. Keskityimme tänään paljon ravityöskentelyyn ja erityisesti väistöihin sekä taivutuksiin. Ruunikko oli aluksi vähän turhan kiireisen oloinen, mutta verryttyään ja Ainon jumppailtua tammaa ympyröillä, alkoi tamma pikkuhiljaa pyöristymään eteen-alas. "Älä silti unohda jatkaa ratsastamista istunnalla ja jalalla, vaikka me halutaankin tahtia vähän rauhallisemmaksi", muistuttelin Ainoa tarkkaillessani ratsukon työskentelyä kauempaa.

Väistöt ja taivutukset sujuivat ratsukolta varsin näppärästi, kun koko paketti saatiin pysymään koossa. Kantri vaikutti tyytyväiseltä ja tamma teki mielellään töitä ratsastajansa kanssa. Se kuunteli herkeämättä Ainon apuja ja reagoi niihin viiveettä. Aino puolestaan oli ottanut mun sanoista vaarin ja tehtyämme pieniä korjaustöitä naisen istuntaan, alkoi ratsukon yhteistyö heti näyttää, sekä Ainon mukaan myös tuntua, paremmalta.

26.10.2022 Kantrin kuulumisia
Lyhyesti sanottua Kantrilla (ja Kantrin kanssa) sujuu loistavasti! Tamman kilpaura on aika lailla paketissa, ja vaikkei sijoitusprosenttimme loppuviimeksi järin korkea olekaan (28%) olen oikein tyytyväinen niin hevoseeni kuin tekemiimme ratoihin. Taso on kova, ja vaikkei sijotusprosenttimme korkea olekaan niin voitimme kuitenkin 13 starttia sekä sijoituimme yhdessätoista. Kokonaisuudessaan läksimme ruusukejahtiin 86 kertaa, vähän joka tasolla. Helposta C:stä noustiin ajan kanssa Vaativa B:hen. Kantri oli jo varsana älyttömän upea liikkuja, ja sitä se on aikuisenakin! Yksi suuri ilonaiheeni onkin Kantrin hienon liikemekaniikan periytyminen, sillä tamman kotiin jäänyt tytär liikkuu aivan yhtä hienosti kuin emänsä. Muutenkin pikku-Oila on fiksu, kaikin puolin mukava hevonen, hienoluonteisen emän hienoluonteinen tytär. Joten niin kilpa- kuin jalostusrintamalla Kantrin kanssa menee oikeinkin mallikkaasti! Toki minä toivon Kantrin kiinnostavan muitakin, jos varsan tai kaksi saisin maailmalle. Ainakin minulla on Oila, varsa johon olen enemmän kuin tyytyväinen.

Muutenkin Kantrin kanssa menee mallikkaasti. Se on pysynyt terveenä, irtokengiltäkin on säästytty, syysflunssakin kiersi Kantrin vaikka osa hevosistani valitettavasti muuttuikin nuhaneniksi. Kotitreeneissä sekä valmennuksissa on mennyt hyvin, ja olen taas ryhtynyt ajamaan Kantrilla enemmän. Maastossa ratsastaminen on yhä useammin vaihtunut maastossa ajamiseen. Kärryttely lienee yhtä mielekästä vaihtelua tammalle itselleenkin, ainakin se lähtee ajolenkille iloisen ja virkeän oloisena palaten kotiin kaiken kaikkiaan rennon tyytyväisenä.
Minulla on siis terve, hienoluonteinen hevonen, joka tekee mielellään töitä vaikuttaen hyvin tyytyväiseltä elämäänsä. Mitä muuta omistajana voisinkaan toivoa?

01.11.2022 Annikan ja Kantrin kouluvalmennus
"Noin, parempi, keskivartalo on kaiken avain ja hyvä ryhti pitää niin sanotusti palikat paikallaan. Kantrin ravi on nyt oikein hyvä, tästä on hyvä lähteä kokoamaan, tekemään avoja ja sulkuja. Oma istuntasi on ottanut aimo harppauksia parempaan suuntaan, hienoa, Annika!" Annikan hymy leveni entisestään, samaten omani. Annikan työtehtäviin kuuluu nykyään aiempaa enemmän ratsastamista, ja tänään pidin naiselle valmennusta. Ratsuksi oli valikoitunut Kantri, sillä Kantri nyt vain on kaikin tavoin loistava (luotto)ratsu. Nautin itsekin valtavan paljon istuntatreeneistä juuri Kantrilla ratsastaen. Tänään Annika tosin treenasi palasia kouluohjelmasta, puhdas istuntavalmennus tämä ei ollut. Toisella kertaa sitten.

Jo Annikan ja Kantrin alkuverryttelyt olivat sujuneet hyvin. Alkukäynnit olimme kävelleet kolmeen pekkaan ennen kuin Annika nousi selkään aloittaen raviverryttelyn sekä käynnin työstämisen. Kantri on liikkunut koko päivän totutun hyvin, rennon letkeästi koko kropallaan, vahvana ja jäntevänä ilman jännittyneisyyttä. Aluksi jouduin vähän muistuttamaan Annikaa kulmien tärkeydestä, kaarevat linjat sen sijaan sujuivat todella kauniisti alusta alkaen. Ympyröiden ja kaarten muoto, koko ja säännöllisyys oli pilkulleen sitä mitä halusin – aivan sama, millaisen läpimitan annoin tai montako kaarta pyysin, Annika ratsasti niin geometrisesti virheettömiä suorituksia, että vallan viherryin kateudesta! Tietysti kehuin Annikaa vuolain sanakääntein, ilmeisesti vähän turhankin kanssa, sillä hetken työntekijäni ihan punasteli kehutulvani alla. Ymmärrän Annikaa erinomaisesti, olen itse samanlainen. Toki Kantri teki osansa, se vastasi saamiinsa apuihin erinomaisesti, tarkasti ja yhtään oikomatta tai laiskottelematta. Pikku työmyyräni.

Koottu ravi sekä ensimmäiset avotaivutukset sujuivat hyvin. Kantri toi pyydettäessä takaosaansa paremmin alle, sen ryhti kohosi, ylipäätään hevosen kehonkäytössä sekä liikkumisessa tapahtui kaikki mitä pitikin. Annikan leuka painui välillä kohti rintaa ja polvi jäi paikoin puristamaan, mutta käsi oli pehmeä ja joustava ja nainen huomasi virheensä itsekin lähtien korjaamaan istuntaansa jo ennen kuin asiasta sanoin.
"Hyvä, juuri noin, leuka ylös ja katse oikeaan paikkaan. Polvien lisäksi kiinnitä huomiota nilkkaan ja varpaisiin, jännittäessäsi polviasi kaikki polven alapuolellakin lähtee jännittymään ja liikkumaan vähän väärään suuntaan. Hyvin korjattu. Seuraavaksi edelleen kootussa ravissa kahdeksan metrin voltti ja sulkutaivutus." Sulkutaivutukset sujuivat aluksi hyvin, sitten Annika lähti pyytämään jo liian suurta poikitusta – virhe, joka seurasi ensimmäisiin avotaivutuksiin. Kantri teki kuuliaisesti kaiken pyydetyn, myös liioitellut taivutukset.
"Kantrin ravi on kyllä komeaa ja muoto todella hyvä, taivutuksissa vain on liikaa poikitusta. Nyt vähän hillitymmin."

Päivän laukkatehtävä, joka oli kolmikaarinen kiemuraura yhdistettynä laukanvaihtoihin ratsukon ylittäessä keskihalkaisijan, sujui joka ikinen kerta erinomaisesti. En teettänytkään kovin montaa toistoa, sillä ratsukon työskentely oli niin ihastuttavaa seurattavaa. Symmetriset, tasakokoiset kaaret, loistava laukka, todella siistit, tarkat vaihdot. Hymyni levenee jälleen.
"Upeaa, Annika! Nii tarkat, kauniin tiet ja kaaret, että näistä kirjoittaisi arvosteluun kasin jos ei jopa ysin. Nyt et jännittänyt polviasikaan, etkä myöskään laskenut leukaasi. Kiitä ja kehu Kantrin lisäksi itseäsikin. Tamma on niin ihanan rennon ja tyytyväisen näköinen, se on selkeästi nauttinut kanssasi työskentelystä. Otahan nyt harjoituslaukkaa, ihan rennosti isoa letkeää laukkaa vähän pidemmällä ohjalla, anna Kantrin venyttää kaulaansa ja kroppaansa. Eiköhän tämä vakavampi osuus ollut tässä." Ohjasin myös ratsukon loppuverryttelyn, kehuin runsaasti niin Annikaa kuin Kantria. Kaksikko työskenteli todella hyvin yhdessä, kumpikin tuntui nauttivan olostaan sekä yhteistyöstä.



© KURJENPESÄ
Ulkoasu © Narie
taustakuva Cano Vääri (CC BY-NC-SA 2.0)
virtuaalitalli // virtuaalihevonen