Kurjenpesä

M.B. Valpuri "Aili"

Perustiedot

Meriitit

Suomenhevostamma, syntynyt 30.07.2021 (3-vuotias)
159-senttinen vaaleanrautias
Koulu-/yleispainotteinen (koulutetaan)
Omistaa Aino Kurkinen (VRL-12701), Kurjenpesä
Kasvattanut Mandelbacke, Suomi
VH21-018-1098

SV-I

VSR Rotunäyttelyt LKV1, I-palk., BIS6 (tuom. alaera)

Tausta

Mandelbacke on minulle ennestään tuttu talli monellakin tapaa; kilpailu-/tapahtumajärjestäjänä, hienojen hevosten omistajana sekä kasvattajana että yhden kasvattini kotina. Jossain kohti, jutellessani Miljan kanssa Mairesta (se kasvattini) ja vähän muustakin, tunnustelin ilmaa ja pohjustin tulevaa kertomalla, miten olen haaveillut omasta mandelbackelaisesta.
Suunnitelmiini sopiva varsa syntyi heinäkuun lopulla. Huomatessani ilmoituksen suomenhevostammavarsasta jätin muut työni välittömästi kesken ja soitin Miljalle. Sukututkimusta minun ei tarvinnut tehdä ollenkaan, olinhan tutustunut yhdistelmään jo aikoja sitten Mandelbacken astutuskalenterin kautta.

Peittelemättömäksi riemukseni tarjoukseni hyväksyttiin. M.B. Valpurista tuli ensimmäinen, muttei toivon mukaan viimeinen, mandelbackelaiseni. Kuten aina, odottaessani varsaa kotiin aika tuntui matelevan ja juoksevan samaan aikaan. Mieleni teki kysellä varsan kuulumisia useamminkin kuin päädyin lopulta tekemään; en halunnut olla yli-innokkuudessani tungetteleva. Pieni hevosenalku vaikutti kuvien ja videoiden sekä Miljan kertoman perusteella mitä hurmaavimmalta yksilöltä, ja käydessäni pari kertaa kisareissun yhteydessä moikkaamassa Miljaa sekä Valpuria sain todeta jokaisen mielikuvani paikkansapitäväksi. Pikkuraudikko oli, ja on toki edelleen, yksinkertaisen hurmaava!

Valpurista tuli lopulta Aili, ja Ailista tuli ihana, positiivinen, joskin vähän rohkaisua tarvitseva neitokainen. Erityisest Kurjenpesän vanhemmat vuonotammat ottivat nuoren suomineidon siipiensä suojaan, ja sitä Aili-raasu tarvitsikin todistettuaan heti muuttopäivänään Lempin ja Edan lohikäärmekiljuntaa tammojen todettua saman hengitysilman sietämättömättömäksi.

Luonne

Valpuri on iloinen ja utelias nuori hevosenalku. Mutta uteliaisuudestaan huolimatta se ei ole täysin arkailematon. Toisinaan se kaipaa pientä rohkaisua. Jokin asia saattaa kovasti kiinnostaa sitä, mutta uskallus ei riitä ottamaan askelta lähemmäs ennen kuin joku sanoo taikasanat: "Mene vaan". - kasvattaja

Sukutiedot

i. Kestimäen Vappuhurmos KTK-II sh, vrt, 158cm	ii. Kestimäen Vuksari evm, sh, vprt, 164cm	iii. Kestimäen Viikari evm, sh, tprt, 167cm
		iie. Emmiina evm, sh, vrt, 157cm
	ie. Keväthurmos evm, sh, rt, 156cm	iei. Kestimäen Kalle evm, sh, prt, 158cm
		iee. Kevätkielo evm, sh, rtkm, 155cm
e. VIR MVA Ch Väkkärä KTK-II sh, vprt, 160cm	ei. Väskynä evm, sh, rt, 160cm	eii. Valttikortti evm, sh, rt, 160cm
		eie. Myrskytuuli evm, sh, rt, 156cm
	ee. Vilja-Helmiina evm, sh, vprt, 157cm	eei. Kadetti evm, sh, vkk, 155cm
		eee. Heljä evm, sh, prt, 158cm

Kilpailutulokset

Päiväkirja & valmennukset

Viikko 30/2021 » Nerokas nykyaika, kirjoittanut kasvattaja
Olin juuri ratsastanut Power Jump -mestaruuksien karsintaluokan perusradan Pullan kanssa Auburn Estatessa kun sain kotijoukkoihin jääneeltä Pihlalta viestin, jossa kerrottiin Väkkärän varsomisen alkaneen. Uusinnat ratsastettaisiin vasta seuraavana päivänä ja seuraavaan starttiini oli reilusti aikaa, joten hoidettuani Pullan takaisin majapaikkaansa suuntasin tieni kilpailuareenan katsomoon puhelin kädessäni.

Kätevää tämä nykyaika, kun voi seurata samanaikaisesti ruudulta varsomiskarsinan tapahtumia ja kannustaa muita ratsukoita paikan päällä vuoden hienoimmissa esteratsastuskilpailuissa. Tosin kauaa ei tarvinnut varsan tuloa odotella, sillä etujalat olivat jo näkyvissä kun istahdin katsomon penkille ja muutaman ratsukon päästä se oli jo kokonaan ulkona. Hetkeä myöhemmin Pihla laittoi muutaman kuvan tulokkaasta. Se oli hyvin vaalea, vaalempi kuin Väkkärä märästä karvastaan huolimatta, ja päässään varsalla oli epäsäännöllinen läsi. Vaaleanpunainen pikku turpa yritti kurkotella kohti kameraa. Hetken ajan näkökentässäni näkyi ainoastaan vaaleanpunaisia sydämiä ja unohdin olevani ihmisten ilmoilla. Jos joku olisi sillä hetkellä katsonut ilmeitäni, olisi hän varmasti pitänyt minua vähintäänkin tärähtäneenä.

Olin alunperin ajatellut, että palaisimme kisareissulta kotiin vasta sunnuntaina, mutta nyt kun kotona odotti mitä suloisin uusi varsa, aloin tosissani harkita lähtöä jo lauantai-illalle...