Valenki

Pää- ja rakennekuva © SK, estekuva © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan, kouluratsastuskuvat © SM

Historiaa

"Huopatossu, huovikas tai huopikas on paksusta ja jäykästä huovasta valmistettu talvijalkine. Huopatossut ovat peräisin Venäjältä, jossa ne tunnetaan nimellä valenki (ва́ленки [ˈvalʲɪnkʲɪ], suom. "huovuttamalla tehdyt"). Suomessa huopatossut yleistyivät 1900-luvun alussa aluksi Karjalassa, ja ne ovat yhä perinteinen pakkaskauden jalkine hyvän lämmöneristyksensä ansiosta."
Wikipedia, Vapaa tietosanakirja: Huopatossu

Virsun ensivarsan kohdalla lähdin merta edemmäs kalaan, eli katselin sulhasvaihtoehtoja ensisijaisesti muualta kuin omasta tallistani. Kurkisen Ainolta löytyi kärmeniemeläinen ori, jo melkoisen iäkäs Kärmeniemen Elmeri, joka lopulta valikoitui ykkösvaihtoehdokseni. Siinä sitten jännitimme, mitenköhän reilu parikymppinen ori vielä tiinehdyttää! Hyvin, oikein hyvin, ensimmäisellä kerralla ei tärpännyt mutta toisella siemennyksellä Virsu tiinehtyi. Ensikertalaisen kantoaika sujui oikein hyvin, samaten varsominen, kun sen aika viimein koitti. Yliajallehan homma meni, Virsu varsoi vasta viisi päivää arviopäivä jälkeen.

Olin jo etukäteen päättänyt jatkaa jalkineteemalla, joten päästessäni vihdoin tervehtimään kauan odottamaani varsaa olin käynyt kaiken maailman lenkkarit, maiharit, korkkarit ja ballerinatossut läpi. Pari päivää pikkuoria seurattuani totesin siitä tulevan Valenki, huopatossu. Pienestä pitäen Valenkissa oli samaa reippautta, itsenäisyyttä sekä pikkuvanhuutta kuin emässään aikoinaan, joten ounastelin saavani itselleni uuden aivan ihanan hevosystävän. Tämä pikkukaveri ei todellakaan ollut menossa myyntiin! Vaikka se olisi ehkä ollut fiksu liike, näin näyttävästä, lupaavasta varsasta olisi saanut ihan käyvän hinnan, eikä Tuonisen tallissa ole ainakaan liikaa tilaa..

Valenki kuitenkin jäi, enkä todellakaan jossittele tai harmittele asiaa.

Luonne

Sukutaulu

Jälkeläiset

Kilpailumenestys

Päiväkirja & valmennukset