Markka

© Tuoninen

Historiaa

Einen astuttaminen Taaralla oli jälleen uusi luku Tuonisen pieneen, mutta huomaamatta kasvaneeseen sivuprojektiin työlinjan tyypin hevosten kasvatuksessa. Kahden tuttaritason jykevästä hevosesta odotin vastaavaa, tuttaritason jykevää hevosta, joka sopisi niin työhevosjuttuihin kuin ratsun töihin. Tokkopa mestaruustasolla kuin korkeintaan niissä työhommissa, mutta eipä joka hevosen kanssa tarvitse niitä mestaruuksia tavoitellakaan. Ennen kaikkea toivoin tervettä, selväpäistä, selkeästi työhevostyyppistä varsaa. Toki tämmöisille on paljon, paljon kapeammat markkinat kuin niille moderneille ratsutyypin menopeleille, vaan saanhan minä tehdä tappiota parhaaksi katsomallani tavalla.

Ongelmaton kantoaika, nopea helppo varsominen ja maailman paras emätamma. Eine hoiti koko homman tälläkin kertaa semmoisella varmalla ammattitaidolla, etten isommin edes murehtinut.. mitään. Yleensähän minä muutun enempi vähempi huolestuneeksi hermokimpuksi tammojeni tiineyksien sekä varsomisten suhteen. Eine pyöräytti varsomiskarsinansa oljille punaisen mytyn, joka syntymästä toettuaan ja pystyyn päästyään näytti varsan hupsuine mittasuhteineenkin paljon vankemmalta kuin nuo solakan sporttisiksi kasvaneet R-suuntaa edustavat kasvattini. Leiskuvan punainen karvapeite, läsi eikä sukan sukkaa. Emänsä hörinän sekä hellien turpakosketuksen avustamana varsa nousi pystyyn, tumpsahti takaisin turvalleen, ihmetteli hetken ja ei muuta kuin uudestaan ylös, haparoivin askelin kohti nisää. Pikkuinen paljastui oriksi, joten vietin tovin jos toisenkin mittayksiköitä tutkaillen nimeä pohtiessani. Markka siitä sitten tuli ("Markka on vanha eurooppalainen jalometallinen painomitta, joka vastasi 8 troy-unssia (249 g)" tee Wikipedia).

Pikku-Markka lähti vankistumaan melkoista vauhtia. Totesin aika nopsaan, ettei tästä kaverista mitään kantakirjatilaisuuksien ennätyspisteihmettä olisi tulossa, enempi tässä oltiin vaatimattoman perushevosen karmeissa (emän peruja ihan selkeästi). Markka kuitenkin osoitti jo varsin nuorena olevansa tyyni, järkevä ja hyvähermoinen, sisukas ja sitkeä, ei tosiaan omia pierujaan tai ohjastajan varjoa säikkyvä hermoheikko sivuloikkia ottava väkkärä.

Luonne

Suloisen sympaattiselta näyttävä Markka kyllä työntää välillä päätä syliin eikä heti ole naama nurinperin, jos sitä intoutuu halailemaan ja pusuttelemaan. Pohjimmiltaan raudikko kuitenkin edustaa jäyhiä suomalaisia, joka ennemmin uppoutuu työntekoon näyttäen välittämisensä tinkimättömällä (yhteis)työllä kuin puhumalla niistä tunteistaan. Orista kuitenkin näkee, miten oma ihminen on se ykkönen; kyllä tämä muidenkin kanssa työskentelee, vaan ei läheskään samalla tunteen palolla tai maitohappojen sietämisellä.

Pienestä pitäen Markan kanssa touhuaminen on sujunut kuin tanssi. Siis sellainen oikeasti osaavien ihmisten esittämä koreografia, heikoimmillaankin tanssilavojen hyväntuulinen ryhmätanssahtelu, jossa ilo ja osallistumisen riemu on peittänyt alleen tekniset puutteet. Markan kanssa tulee helposti juttuun, se ei pelkää suihkepulloja, kaivonkansia tai sinisiä tuulihousuja, vaan suhtautuu aina kaikkeen ja kaikkiin perin juurin tyynesti. Kovakouraisesta harjaamisesta tai jatkuvasta riimunnarun nykimisestä raudikko tuskastuu, mikä näkyy ensin rumana ilmeenä, sitten kuuluu jalan polkemisena. Markka huomauttaa vain aiheesta. Yleensä ori likimain nuokkuu hoidettaessa, nostaa jalkansa pyydettäessä, ottaa kuolaimet suuhunsa, käyttäytyy siivosti läpi klippausten, kengitysten, ensi kertalaisen suorittaman tuskallisen pitkäkestoisen valjastuksen.. Ei pahoja tallitapoja tai testosteroninkatkuista mylvintää jokaisen vastaantulijan kohdalla. Markka viihtyy kotona ja vieraissa paikoissa, se ei stressaa kuljettamista, yksin jäämistä, toisia oreja, tammojen katoamista näköpiiristä.. Oikeastaan petollisen helppo ori, tämän jälkeen kun on niin helppo kuvitella muidenkin orien olevan suoraviivaisen asiallisia, hormonien suhteen kurissa pysyviä kympin käytösnumeron pomminvarmoja tapauksia.

Työnteko on selkeästi Markan juttu, ennemmin se lähtee tukkimetsälle tai pohkeenväistöä ihmettelemään kuin jää laitumelle pyörimään. Toki tämä vapaa-ajastaankin nauttii, laukkailee, piehtaroi ja mupeltaa heinää siinä missä muutkin hevoset, mutta kun sydän sykkii työnteolle niin se sykkii.
Ratsunahan Markka ei kaksinen ole, perusvarma tuttarin hevonen jolla ei ole järin ihmeelliset liikkeet tai häikäisevää hyppykykyä. Tasainen tämä on, kaikin puolin, ja vaikkei näillä liikkeillä koulutuomareita hurmata niin Markan askel kyllä etenee, palmikoinnit, melonnat sun muut ovat aivan vieraita käsitteitä eikä askel myöskään laajaa. Takaosa työntää ja polkee alle, takaosa on muutenkin niin selkeä moottori kuin olla ja voi. Etuosan keventäminen vaatii vähän osaamista, tavan kehän kiertämiseen kaikissa askellajeissa riittää oikeastaan äänikomento. Hypytkin ovat tasaisia, semmoista perusseiskaa kaikin puolin. Yli mennään eikä ihmetellä, joskin ne tiukimmat kurvit sekä lyhimmät lähestymiset kannattaa tehdä toisilla hevosilla. Kun Markalla on tilaa, se menee yli aivan kaikesta kapasiteettinsa rajoissa olevasta – aivan sama millaiset vilkkuvat jouluvalot tukin yli on kieputettu tai mimmoinen kauhusirkuspelle johteena pönöttää, Markka lähestyy estettä vakaan rauhallisesti, hyppää ja jatkaa matkaansa.

Työhevoslajeissa Markka tekee perushyvien suoritusten lisäksi loistavia suorituksia. Ei tämä vedossa, kynnössä tai missään muussakaan ole satavarma sijoittuja. Kykyjä kuitenkin löytyy! Markka vetää erinomaisella tekniikalla, se on vahva, kärsivällinen ja yritteliäs, aivan kuten ratsunakin. Vetotekniikka kuitenkin lyö hyppytekniikan sekä koulukiemurat laudalta. Ori vetää kuormaa, niittokonetta, vaikka pulkkaa ja ostoksia jos pyydetään, yrittäen aina parhaansa.

Matkanteko, vieraat paikat, yleisö (tai sen puute), kisahulina; nämäkään eivät raudikkoa hetkauta. Markka korkeintaan vähän ärtyy, mikäli varikolla on hirveä häly ja mölinä jonkun kanssakilpailijan käydessä kierroksilla. Mahdollisesta ärtymyksestään hevonen toipuu nopeasti, verrytellessä ja suorituksen aikana Markka keskittyy varmasti. Tietysti matkaan mahtuu mahalaskuja ja totaalisia rimanalituksia, ei tämä mikään kone ole. Markka kuitenkin yrittää, aivan selkeästi yrittää, niin seuraavan portaan vetoa, tukin ylitystä kuin kouluradan sulavinta siirtymistä. Paitsi jos jäät suuhun kiinni, silloin saat työskennellä ihan keskenäsi sen kuorman, esteiden ylityksen tai kouluohjelman esittämisen kanssa.

Sukutaulu

Kilpailumenestys

TYH:n Syysmestaruuskilpailu 2023
27.-29.10.2023 Kadon Kartano tottelevaisuus 6/10 (25 + 98 + 28 = 151 p.)