Eine

Nimi, kutsumanimi	Eine, "Eine"
Syntymäaika, ikä	27.03.2021, 10-vuotias
Rotu, sukupuoli	Suomenhevonen, tamma
Säkäkorkeus, väri	156cm, vaaleanpunarautias
Rekisterinumero	VH22-018-0723
Kasvattaja	Tuula & Elina Häikiö, Suomi
Omistaja	Liisa Tuoninen (VRL-12701)
Koulutustaso	Kenttäpainotteinen; he B / 95cm / 90cm / helppo, työajo
Meriitit	KTK-III

Historiaa

Tuonisesta on hissukseen tullut uusi suomenhevosvarastoni. Tarkoitukseni ei ollut hankkia näin montaa omaa hevosta, joten tähän väliin pitäisi varmasti esittää läjäpäin syitä ja selityksiä sille, mites tässä nyt näin pääsi käymään.
Eine on yksi näistä hevosista, joita minun ei todellakaan pitänyt ostaa. Lisäksi tamma on jälleen yksi enempi vähempi "remppaprojekti", enempi ajohevosena kaurojaan tienannut työsukuinen humma, joka ratsuna osasi lähinnä perusjutut ja nekin sinne päin. Ei tuo mitään, tuumin, pistin nimeni kauppakirjaan ja lähdin leipomaan Einestä kenttäpeliä. Tamma ylsi alkujaan tuttariin, mihin olin täysin tyytyväinen, vaikka pieni tasonousu helpon puolelle saikin rintani rottingille. Sitä paitsi sijoitusprosenttimme on koreat 73%! (Tässä kohtaa tosin pitänee huomauttaa, kuinka valitettavan tyhjissä luokissa me Einen kanssa starttasimme.)

Suvun vuoksi minä Einen ostin, ja luonteen. Hyvillä orivalinnoilla voin saada Einestä helpon tai jopa yhden tähden kenttäpelivarsoja, ei työ- tai ravisuku ole ennenkään ollut mikään este ratsulahjoille. Tynnyrimäinen tammani on rohkea, viisas ja työteliäs, jotenkin loistavan emätamman oloinen, sekä suvultaan tykkänään erilainen muihin suomenhevosiini verraten. Hintaakaan ei ollut paljoa mitään, vaikka Eine oli (ja on edelleen, onneksi!) täysin terve. Tokkopa tästä seuraavaa ratsujalostuksen hehkutettua periyttäjätammaa tulee, mutta jos pari fiksua, työteliästä, tervettä varsaa saisin Einestä kotiin ja maailmalle, olisin enemmän kuin tyytyväinen.

Luonne

Hyvän, loistavan emätamman perikuva. Sinänsä rohkea lausunto tammasta, joka ei ole varsonut kertaakaan. Jotenkin Eineä katsoessa vain tietää – tai ainakin olettaa tietävänsä – sen olevan aikanaan loistava emä. Isosisko ja emähahmohan Eine on jo valmiiksi, moni sitä vanhempikin tamma hakeutuu raudikon vankan tynnyrirungon taa piiloon kaikkea maailman pahaa, tai ainakin sitä tarhaan hirveän rääkymisen kera lentänyttä fasaania. Tyynen järkevä, asioita rauhassa pohdiskeleva Eine ei pienestä hätkähdä tai lähde mukaan muiden tammojen kahinoihin kuin riidat lopettavana sovittelijana. Eine myös polkee jalkansa maahan osoittaen, ettei tämä nyt käy, mikäli joku yrittää tosissaan hyppiä sen nenille tai härnää jotakuta Einen laumasta asiakseen.

Muistan yhden kerran, kun Eine teki tämän mielenosoituksellisen jalanpoljentansa ihmisen kanssa. Sekin oli klinikalla tähystyksen yhteydessä tähystimen liikkuessa jähmeästi. Muutoinhan tämä on semmoinen lempeä muumimammamainen halinalle ja lapsenvahti, jonka käytöksestä minun ei koskaan ole tarvinnut olla huolissani. Mikäli Tuoniseen eksyy lapsia, pistän pikkuväen yleensä harjailemaan Eineä, se kun ei sano mitään mihinkään. Tämä muori jaksaa olla seurallisen sosiaalinen turhautumatta tai tylsistymättä, ja toisaalta hiljaisemman, vähemmän halailevan hoitajan seurassa raudikkoni saattaa vaikka torkahtaa alahuulen valuessa alati lähemmäs lattiaa. Etenkin pestävänä ja klipattavana ollessaan Eine mieluusti torkkuisi. Eipähän jännitä klippauskonetta tai pesarin kaivoa. Eine nyt ei muutenkaan jännitä mitään, tamma kävelee tyynesti kapoisimpaankin traileriin, matkustaa isommin ahdistumatta ties minkä stressiherkän kiljukaulan kaverina, ei ota kierroksista tuulessa heiluvista esineistä tai kauhistele naapurin uutta postilaatikkoa. Tietenkin Einelläkin on pakoreaktio siinä missä jokaisella hevosella, tämän matamin kanssa pakoreaktio vain vaatii vähän enemmän kuin mitä naapurikarsinan humman kohdalla.

Mikään seuraava kenttämestari Eine ei ole, todellakaan. Helpon tason tammani on kyllä rohkea, viisas, eteenpäinpyrkivä ja työteliäs, ihan joka ihmisen kanssa mielellään työskentelevä korkean työmoraalin, sitkeyden sekä selkärangan perikuva. Taso tai liikkeet vaan eivät päätä huimaa. Askel on pitkä mutta matala, käynnissä on vähän ahtauttakin. Eine kuitenkin liikkuu oikeasti koko kropallaan, matalan ryhdin sekä herkästi liiankin etupainoiseksi heilahtavan olemuksen saa kyllä korjattua, kun vain tietää mitä tekee. Ajettaessa Einen ryhti ei muuten valu mihinkään, vaan tamma on ryhdiltään ja muutoinkin niin korrektissa työskentelyasennossa kuin olla ja voi. Hypyt ovat hitaita, aavistuksen raskaita, jalatkin saisivat nousta nopeammin ja ylemmäs. Kaulaansa sekä selkäänsä Eine kuitenkin käyttää loistavasti, se ymmärtää mistä kannattaa ponnistaa, milloin jättää hyppäämättä, eikä tammani tasapainosta löydy moitteen sijaa. Mitään ponikurveja Einen kanssa ei vedetä, vaikka matami onkin huomattavasti ketterämpi ja taipuisampi kuin tynnyrimäinen ulkomuoto antaisi olettaa.

Aina parhaansa yrittävä Eine on rehellisen suomenhevosen ruumiillistuma. Maastoretket sekä uiminen (pitkät uintireissut veneen perässä, ei mitään pikkupätkiä uittoväylällä) tuntuvat olevan eniten Einen itsensä mieleen. Maastoesteilläkin vesiesteet ovat tamman selkeä lempieste. Mitäänhän tämä ei pelkää, kun esteistä tai kentän koristeista ja sen sellaisista puhutaan. Järkevänä hevosena Eine ei tietenkään juokse vailla ajatusta sinne tänne, vaan miettii asiat aina loppuun asti – toisinaan pidemmälle kuin ratsastajansa. Tätä näkee etenkin lapsiratsastajien tai kokemattomien kuskien kanssa, Eine on satavarmasti parhaiten tilanteen tasalla säädellen vauhtia, esteille lähestymisiä ja sen sellaisia aika itsenäisesti. Kokeneempien kuskien kanssa Eine kyllä kuuntelee ja uskoo sooloilematta omiaan.

Kaikki sujuu leikiten kotona, kaikki sujuu leikiten vieraissa paikoissa. Eineä ei jännitä, siitä on vain mukavaa päästä kotipihaa pidemmälle ihmettelemään uusia maisemia sekä hevoskavereita. Reippaasti ja itsevarmasti esiintyvä tamma ei ehkä ole näyttelykehien tai kenttäratojen tähti, mutta varma ja luotettava se on, hevosmaailman peruskallio ja kaikkien (iso)äitihahmo.

Sukutaulu

i. Einarin Muisto evm, sh, prt, 157cm	ii. Einarin Kiri evm, sph, prt, 155cm	iii. Einari evm, sh, tprt, 150cm
		iie. Retken Riemu evm, sh, rt, 156cm
	ie. Helmiä evm, sh, vprt, 159cm	iei. Sammalvesi evm, sh, vprt, 159cm
		iee. Heleä evm, sh, rt, 154cm
e. Leenanen evm, sh, vprt, 152cm	ei. Raisamari evm, sh, prt, 151cm	eii. Ruokkeinen evm, sh, prt, 151cm
		eie. Miriami evm, sh, klm, 150cm
	ee. Toinen Loviisa evm, sph, vprt, 142cm	eei. Luolakari evm, sph, vprn, 145cm
		eee. Heinäpalon Hilkka evm, sh, vrt, 153cm

Sukuselvitys

Suku, sen erilaisuus muihin hevosiini verraten, oli suurimpia syitäni ostaa Eine. Tamman isän suku on täynnään ravihevosia (iii. Einari oli valiojuoksija ja periyttäjäori), emän puoli taas on meritoitunut työhevosina. Isälinjan kilpamenestyksestä huolimatta Eine edustaa enemmän harrastehevosia, enkä usko sen olevan mikään huippuperiyttäjä millekään jalostussuunnalle. Einen suku, kummaltakin puolelta, on kuitenkin tunnetusti tervettä, pitkäikäistä ja hyväluonteista, enkä minä todellakaan kieltäydy riittävän suuresta numerosta etusäären ympäryksen kohdalla! Jalostus on muutenkin pitkän ajan puuhaa, ei auta katsoa vain seuraavaa sukupolvea. Uskon Einen olevan omiaan tasaamaan säpäkämpiä oreja sekä tuomaan jalkoihin toivottua tervettä järeyttä. Sporttisempaa rakennetta ja suorituskykyä voi hakea ja rakentaa, lasijalkoja et korjaa sitten millään.

i. Einarin Muistossa kiteytyi kaikki, mitä sen isänisä Einarin aloittamassa linjassa arvostettiin; terveys, (riittävän) hyvä rakenne, kestävyys kera nopeuden, ravivarmuus, nöyrän palveleva luonne. Varhaiskypsä juoksijalupaus Einarin Muisto ei ollut, joten uran alku oli niin vauhdin kuin voittosumman puolesta melko maltillinen. Uransa suurimmat voitot Einarin Muisto ottikin verrattain myöhällä iällä, ja pitkillä maratonlähdöillä Einarin Muisto näytti kaapin paikan niille, jotka ehtivät sen ohitse lyhyillä matkoilla. "Se vaatii vähän aikaa lämmetä ja päästä vauhtiin, mutta kun tämä höyryveturi pääsee käyntiin se ei hiivu kesken leikin", ohjastaja Toivo Salokuusi veisteli eräässä haastattelussa.
157cm korkuinen, punarautias ori oli leveää alakaulaista kaulaansa lukuun ottamatta hyvin sopusuhtainen, kompakti hevonen. Sillä oli hyvät, järeät sääret ja muutoinkin hyväasentoiset jalat, jos pystyt vuohiset jätettiin laskuista. Säkä ja lapa olivat mitä juoksijalta haettiin, selkä ja lanne suorat, lautanen jyrkänlainen. Liikkeet olivat joka askellajissa tahdikkaat sekä tarmokkaat, vasen etunen liikkui hieman meloen, vauhdissa liikerata parani. Einarin Muistolla oli hyvin ilmeikäs pää, mikä olikin mieleenpainuvinta muutoin melko tasapaksun tavanomaisessa hevosessa. "Tasapaksun tavanomainen" sopi myös raudikon luonteeseen, sillä Einarin Muisto oli niitä järkeviä, nöyriä, kaikin puolin asiallisia hevosia, jotka eivät aiheuttaneet harmaita hiuksia tai edes hupsuja välikohtauksia persoonallisilla tavoillaan. Talliväen keskuudessa ori oli hyvin pidetty, ohjastajansakin kehui Einarin Muistoa yhdeksi miellyttävimmäksi, rehdeimmäksi ajettavakseen, jolla oli paitsi työmoraali myös paineensietokyky ja muutkin hyvät ominaisuudet kohdillaan. Mikään suurten tunteiden herättäjä Einarin Muisto ei siltikään ollut, mutta ehkä sillä on enemmän tekemistä suomalaisuuden kuin hevosen tavanomaisen, silti jokaisen kauniin kehusanan arvoisen persoonan kanssa.
Alkuperäinen JKTK-II nostettiin myöhemmin kilpanäyttöjen perusteella JKTK-I:ksi. Einarin Muisto teki pitkän, ehjän uran kiitos rautaisen terveytensä sekä fysiikkansa. Vaikka ori suosiossa hävisikin varhaisnopeille, lyhyemmilläkin radoilla loistaville oreille, silläkin oli kannattajansa ja jälkeläisiä syntyi 86. Einarin Muistosta jäi muutama hyvä kantakirjapoika, joskin orin suurimmat ansiot periyttäjänä olivat hermostuneiden tai kiukkuisten tammojen tyynemmät jälkeläiset sekä ylipäätään terveet, pitkäikäiset varsat kestävine jalkoineen ja hyvine luonteineen. Einarin Muisto lopetettiin sen ollessa 28-vuotias.

ii. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.

ie. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.

e. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.
Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.

ei.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.

ee.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti. Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.Täytetekstiä, jolla varmistan kuvien asettuvan jotensakin fiksusti.

Sukuselvityksen kuvat © Tuoninen

Jälkeläiset

18.05.2023 sh-o. Porkkana, isä Peruna

Kilpailumenestys

31.05.2024 Varismäki VSR Cup 90cm 7/62 0 vp

Kartanon Hevoskyntökisat 2023
19.08.2023 Kadon Kartano Suomenhevosten yksikkösarja 18/35 (3 / 6 / 4 / 6,5 / 4 / 5,5 / 7,5 / 9,5 / 9 / 9 / 8,5 = 72,5 p.)

TYH
21.07.2023 Kadon Kartano veto 1/27
22.07.2023 Kadon Kartano käyttöajo 3/31
22.07.2023 Kadon Kartano kyntö 4/24
12.12.2023 Namyshill kyntö 1/50
12.12.2023 Namyshill kyntö 7/50
13.12.2023 Namyshill veto 3/50
14.12.2023 Namyshill kyntö 4/50
15.12.2023 Namyshill veto 3/50
17.12.2023 Namyshill kyntö 6/50
18.12.2023 Namyshill kyntö 4/50
19.12.2023 Namyshill kyntö 3/50
19.12.2023 Namyshill veto 1/50
20.12.2023 Namyshill kyntö 6/50
18.03.2024 Honkahaan Talli kyntö 2/31
19.03.2024 Honkahaan Talli veto 1/30
20.03.2024 Honkahaan Talli kyntö 5/31

nopeus: 254.84
kestävyys: 234.25
hyppykapasiteetti: 265.05
rohkeus: 254.79
kuuliaisuus ja luonne: 0
tahti ja irtonaisuus: 0
tarkkuus ja ketteryys: 0
askellajien näyttävyys: 0
itsevarmuus: 0
energisyys: 0

Kilpailee porrastetuissa kenttäratsastuskilpailuissa tasolla 3 / 2

Päiväkirja & valmennukset

Lue päiväkirjaa

15.09.2022 Serkkuni aikonee hevosmieheksi

Kyllä se on niin, että pikkupoika ei mieheksi muutu, vaikka kuinka kasvattaisi amisviikset ylähuulensa ylle. En yhtään tiedä, missä vaiheessa serkkuni Johannes kasvoi paitsi täysi-ikäiseksi, myös minua päätä pidemmäksi (ettäs kehtasikin!!), mutta ei se maaginen 18 ikävuoden raja kyllä missään näy. Poika mikä poika, viiksineen kaikkineen.
Hevosihmisenä sitä on tottunut sukulaisten, tuttavien ja kissankumminkaimojen kyselyihin ja vihjailuihin siitä, kuinka mukava olisi saada jälkikasvunsa tallille hoitamaan hevosia ja tietenkin ratsastamaan. Joskus olen pitkin hampain jonkun ottanut, etenkin Susirajan puolelle. Eskari- ja koululuokkia meillä kävi useammankin kerran, ja ne vierailut olivat aina mukavia – lasten mukana tuli aina, ryhmän koosta riippuen, vähintään yksi aikuinen kaitsemaan lapsukaisia. Kyllä minä opetan, ei siinä mitään, lapsenlikaksi minusta ei ole.

Johannes oli soittanut minulle ihan itse, kysellyt, pääsisikö joskus kaverikseni opettelemaan hevosten hoitoa ja ratsastamista. Olin vähän yllättynyt paitsi soitosta, myös pojan hevosharrastuksesta, josta en todellakaan ollut tietoinen. Kuulemma takana oli vuoden verran ratsastustunteja, ja Johannes halusi opetella ihan karsinan siivoamista, loimien laittoa sun muuta.
Joten siinä serkkupoika sitten oli, kamaline amisviiksineen kaikkineen. Olin jättänyt aamulla pari karsinaa siivoamatta, minkä lisäksi tallista toki löytyi kaikkea muutakin hommaa. Tein itse mukana, näytin ja opetin samalla, ja Johannes teki oikeasti kunnolla töitä kysymättä kertaakaan, milloin pääsee hevosen selkään. Enkä minä tieten hukuttanut poikaa töihin, vaikka talikkohommien lisäksi poika pääsikin putsaamaan varusteita samalla opetetellen suitsien palastelua ja kasaamista, käärimään pinteleitä kaverina ja muuta pientä, arkista hommaa.

Työkorvauksena Johannes pääsi Einen selkään, sinne kun uskaltaa pistää sokkona ihan kenet tahansa. Johannes haki tamman tarhasta sekä hoiti tamman kuntoon kohdellen hevosta niin reilusti ja nätisti, etten voinut kuin hymyillä. Eine vähän torkahteli terästäytyen aina Johanneksen jutellessa sille tai pyytäessä tammaa nostamaan jalkojaan.
Alkukäynnit kävelimme kolmisin, ja pohdin jo siinä vaiheessa Johanneksen olevan todennäköisesti himppasin pitkäkinttuinen Einen selkään. Poika on tommonen kouluratsastajan perikuva, pitkähkö kaveri pitkillä kintuilla, ja Eine semmonen 156 senttiä. On sentäs tynnyrimäinen, vankka ja vähän leveätekoinen, että josko hevosen ympärysmitta vähän nielee pojan koipien pituutta.

Koska en ollenkaan tiedä Johanneksen tasoa (toki minä kyselin, mutta silti), ja tämä on muutoinkin ensimmäinen kerta kun opetan häntä, pysyin tiukasti perusasioissa. Eikä Eine helppo B -tasoisena nyt muutenkaan ole se ratsu, jolla lähdetään ihmettelemään piffejä ja paffeja. Perustyöskentelyyn rehti, rohkea läsipää on kuitenkin omiaan!
Sain nopeasti todeta Johanneksella olevan joko luonnostaan tai vahingossa mielettömän hyvä ryhti. Leuka pysyi ylhäällä, katse siellä missä piti, kätensä hän kantoi kauniisti ja tuntuma pysyi hollilla, sopivan joustavana ja vakaana. Nilkat ja varpaat olivat suurin ongelma, siitä ylöspäin istunta oli ainakin tällä erää vailla isompia moitteita. Olin ehkä vähän kateellinen, vaikka tiedänkin joka ikisen ratsastaja työstävän istuntaansa koko ajan – tai ainakin jokaisen pitäisi työstää istuntaansa koko ajan. Myönnän odottaneeni Johanneksen kaipaavan vauhtia, menoa ja meininkiä, enimmäkseen laukkatyöskentelyä ja mankuvan pian estetreenien perään. Vaan vielä mitä, poika taisi oikeasti olla eniten innoissaan kunnon kulmatyöskentelystä, ympyröiden ja neliöiden ratsastamisesta, kokoamisen alkeista ja sen sellaisesta, vielä ihan käynnissä ja ravissa.
"Onko susta poika tulossa kouluratsastaja? Tämä on kuule kenttätalli", naureskelin Johanneksen pysäyttäessä Einen ja pyytäessä tammaa peruuttamaan viisi täsmällistä, nätist etenevää askelta. Liikkelle lähtö ei ollut hätäinen ja terävä, vaan luonnollisen oloinen jatkumo peruutukselle sekä hetken paikoillaan seisomiselle. Johannes sai hienosti pidennettyä ja lyhennettyä askelta, pohkeenväistötkin hän korjasi pikku kehotuksilla (Einen takaosa jäi välillä laahaamaan).
"Sinulla taitaa olla melkoinen opettaja, kun noin siististi ratsastat."
"Kastanjamaan Maija."
"Aa, aivan, selittää kaiken." (Maija on pitkän linjan kouluratsastaja ja -tuomari, hänellä on ratsastuskoulu Oulun nurkilla.)

Eine vaikutti koko treenin ajan rennolta ja tyytyväiseltä, mikä tietenkin merkitsi minulle hirvittävän paljon. Johanneskin vaikutti tyytyväiseltä tuntiin, ja vaikka tästä nyt ei mitään vakituista järjestelyä ole tulossa, niin kyllä minä serkkupojan voin useamminkin ottaa hevosiani liikuttamaan. Kunhan vähän siivoaa kaverina tai muuten auttaa tallissa, rahan ei tarvitse vaihtaa omistajaa.

20.12.2022 Paluu ajohommiin

Ajohevonenhan Eine on aina ollut, vaikka Tuoniseen muutettuaan siitä kenttäratsu leivottiinkin. Syksyllä serkkuni Johannes ratsasti jonkin verran Einellä, kunnes vaihdoin hänet vähän kookkaamman hevosen selkään. Ratsujuttujen ohelle Eine sai kuitenkin koko ajan enemmän kärryhommia, aivan vahingossa. Melkein ainakin.

Joka ikiseen Takapajulan vähänkään tapahtumalta haiskahtavaan kokoontumiseen halutaan a) markkinakojuja b) talutusratsastusta c) kärryajelua. Talutusratsastus on mennyt vähän vuorotellen Takapajulan ratsastuskoululle tai Susirajaan, kärryttely on yleensä ollut Susirajan hommia. Tämän syksyn ja alkutalven kärryttelyhevosena on kuitenkin ollut aina Eine. Tämähän ei jännitä tai arastele mitään, joten se on hyvä viedä ihmisten ilmoille olemaan parasta saatavilla olevaa peeärrää toiminnalleni. ..paitsi että kenttähevosiahan minä teen enkä ajohevosia, joten otetaas tuo lausunto takaisin. Joka tapauksessa Einen on voinut bongata useammasta tapahtumasta, ja vaikka yleensä etenkin vanhempi väki ihastelee eniten Oikein Perinteisiä loistoliinakoita on Einekin onnistunut kirvoittamaan aimo annoksen lapsuus- ja nuoruusvuosien hevosmuistoja paikallisilta. Nyt joulua vasten ajoin tammalla pari joulukuusikeikkaa (muuten olisin ottanut Taaran, mutta sitä huutoa nyt ei kuuntele yhtään kukaan, joten Einellä oli mukavampi ajaa ihmisten pihoihin).

Sille ajolinjalle tässä nyt on vähän jämähdetty. Käyn kyllä viikoittain selässä, ihan treenaamassakin enkä vain näin vuoksi hölkkäämässä. Eineä on itse asiassa kesäksi kyselty kärrynvetäjäksi muutamiin juhliin ja tapahtumiin, joten ajolinja jatkuu edelleen. Tamma itse viihtyy näissä hommissa, joten en minä kamalan paljoa jää surkuttelemaan yleissatulan vaihtumista valjaisiin, mäkivöihin sun muihin.

virtuaalihevonen | a sim-game horse