Ruttokellot VH18-018-1848

06.01.2023 Vanha herra siirtyi ikivihreille laitumille.
NimiRuttokellot "Tiktok" KasvattajaKalewi Yöheimo, Suomi
Rotu, sukupuolisuomenhevonen, ori OmistajaSusiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri159cm, kulomusta MeriititVIR MVA Ch, YLA1, KTK-I, SLA-I*, KERJ-I
Syntynyt,
ikääntyminen
s. 05.05.2016, 31v
satunnainen (3v 05.08.2016)
Painotuslaji,
koulutustaso
kenttäratsastus
he A / 120cm / 110cm / CIC1

10.10.2018 Ristikallio RCH tuom. reibili

20.11.2018 herra Tiktok kantakirjattiin R-suunnalle KTK-I -palkinnolla!

24.02.2019 uljaalle mustallemme myönnettiin VIR MVA Ch :n arvonimi.

20.02.2021 Lissu itki kuin vesiputous, kun Hali palkittiin SLA-I -palkinnolla ja Tiktok peräti SLA-I* -palkinnolla! Pisteitä kenttäorille kertyi 109.

25.02.2021 herramme edusti viimeisen kerran, tällä kertaa kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelussa. Kotiin Tiktok palasi KERJ-I -palkittuna!

30.06.2022 Ei jäänyt Kenttäjaoksen laatuarvostelu viimeiseksi esiintymiseksi; Tiktok teki encoren Yleislaatuarvostelun tuomariston edessä. 111 pistettä, YLA1, AP1, parhaat tekstipisteet (kunnia jaettu parin muun hevosen kanssa) - kyllä Susirajassa oltiin ylpeitä!

© kuvaajat eivät halua nimiään mainittavan

Luonnekuvaus

Susirajan kenttähevosrivit kaipasivat ehdottomasti lisävahvistusta. Tallin hevosluku oli pitkästä aikaa pitkälle alle sadan, minkä vuoksi narrikin alkoi (viimein) heltyä uusien hevosten hankinnalle. Tästähän Lissu tietenkin riemastui ottaen puolivillaisen toteamuksen lupana ostaa talli täyteen uusia hevosia susirajalaismittarilla uusista verilinjoista.

Lissun ensimmäinen löytö oli kenttälupaus Ruttokellot. Varsanäyttelyistä järjestään hyviä rakenne- ja liikepisteitä saanut hevonen oli täysin valmis kisapeli, joka tuli myyntiin vain ja ainoastaan siksi, että hevosen omistajalla oli allaan kaksi tasokkaampaa puoliveristä.
”Vaikka mieli kyllä tekisi valloittaa suomenhevosluokat ja CIC1-radat tämän kanssa”, orin omistaja oli todennut allekirjoittaessaan kauppakirjaa. Lissu oli vain seissyt tyhmänä vieressä suupielet korvissa.

narri ei ollut kuullutkaan koko hevosesta ennen kuin Lissu ajoi hevosrekan kanssa pihaan, tuuppasi riimunnarun narrin kouraan ja käski hakea autosta tallin uusimman ratsun. Vaikka Ruttokellot – kotoisammin Tiktok – olikin myös narrin mieleen komea, pätevä ja kaikin puolin hyvä lisä tallin hevoskantaan, Lissu sai silti ripityksen selän takana tapahtuneesta hevosostoksesta (ja etenkin orin hintalapusta, josta Lissu ei ollut yrittänytkään tinkiä).

Tiktok on melkoinen peli; komea, kapasiteetikas, ja vielä hienoluonteinenkin! Onhan tässä vähän kovuutta, itsepäisyyttä ja reaktionopeutta, mutta ori sopii talliimme kuin pulla kahvin kaveriksi. Mikään Marsun tai Vainaan kaltainen harmaita hiuksia aiheuttava esitys uljas mustamme ei missään tapauksessa ole. Orilta kuitenkin löytyy melkoisesti omaa tahtoa sekä vahvoja mielipiteitä, joissa kuitenkin on neuvotteluvaraa. Tiktok mukautuu kyllä käsittelijänsä ja ratsastajansa tahtoon, kunhan asiat ilmaisee sille pehmeästi ja sopivan jämäkästi samaan aikaan.

Tämän hevosen käsiteltävyydestä ei loppujen lopuksi ole paljoa sanottavaa. Fiksu, asiallinen hevonen, joka tekee mitä pyydetään, suhtautuu asioihin järkevästi eikä kiukuttele turhan päiten. Tiktok ei erityisemmin välitä lapsista tai aroista käsittelijöistä, mutta sekin näkyy ainoastaan nyrpeänä perusilmeenä. Korvien ja turvan turhasta koskettelusta Tiktok ärtyy sen verran, että saattaa näykkäistä, muita pahoja tapoja orilla ei sitten olekaan. Korvakarvat toki saa trimmata normaalisti ja huuliin koskea kuolainten tarkistamiseksi ja niin edelleen, sellainen turhanpäiväinen, mihinkään tähtäämätön räpeltäminen on se häiritsevä asia. Kaikki lääkitsemiset, rokottamiset, perus hoitotoimet ja varustamiset, kengitykset hieronnat ja niin edelleen sujuvat kuten pitääkin. Tiktok ei turhia hörise tai muutenkaan juttele ihmisten kanssa, seurailee kyllä kiinnostuneena mitä kaksijalkaiset tekevät. Oikein kiva, tuttu ihminen saattaa saada pienen turpatökkäyksen kera ”rapsuta minua” -ilmeen. (Leuan alla sekä ryntäissä ovat ne parhaat rapsutuspaikat.) Niin talliväki, kengittäjä, eläinlääkäri kuin kaikki muutkin Tiktokin kanssa toimineet ovat kehuneet oria todella asialliseksi peliksi.
Reipas- ja pitkäaskelinen Tiktok kävelisi paikasta toiseen mieluiten reipasta vauhtia ilman turhaa maisemien ihailua tai muuta sellaista. Kaverin kanssa juoruamaan unohtunut taluttaja saa äkkiä orin ilmeen muuttumaan happamaksi. Mustajouhinen kyllä seisoo nätisti paikoillaan alkamatta kuopimaan tai tanssahtelemaan, orin ilmeestä vain näkee, ettei tämä seisoskelu ole kovin kivaa. Muille hevosille Tiktok saattaa kertaalleen ilmaista hirnahtaen tai höristen tulleensa paikalla, ei sen enempää. Mitään kaula kaarella steppailuja tai muutakaan korskunnan yritystäkään ei näy tai kuulu; Tiktok tietää, miten pitää käyttäytyä.
Lastaus ja kuljetus sujuvat samalla linjalla; hevonen valmiiksi, talutetaan kuljetuskalustoon, kaikki lukot, salvat sun muut kiinni ja menoksi. Tiktok on tottunut matkantekijä, joka malttaa syödä ja juoda reissun päällä eikä stressaa tai ärsyynny mahdollisesta hankalasta matkaseurasta tai yksinolosta. Kovin tärryyttävä kyyti (terveisiä vain niille huoltamattomille, pienille kuoppaisille hiekkateille..) saa orin kuopimaan lattiaa jokusen kerran, mutta kukas töyssyisestä kyydistä nyt tykkäisi, vaikka miten ajettaisiin juuri ja juuri kahtakymppiä töyssyhaitan minimoimiseksi.

Kunhan orin satulassa istuu asiansa osaava, pehmeäkätinen ja avuissaan tarkka, täsmällinen ja pehmeä ihminen, kaikki sujuu kuin vuosikausia treenanneen parin valssi. Aloittelevien, epävarmojen tai kovaotteisten ratsastajien kanssa Tiktok ei ala millekään; tämä hevonen vaatii joka ikinen kerta selkäänsä ammattilaisen tai osaavan harrastajan. Orin reaktiot ovat isoja ja nopeita, niin hyvässä kuin pahassa.
Ryhdikäs, tasapainoinen, melko ylös liikkuva hevonen. Tahdikkaat, pitkänpuoleiset, elastiset askellajit, joissa hyvä yliastunta ja säädeltävyys. Laukka ehdottomasti vahvin askellaji. Herkkä, eteenpäinpyrkivä, ei nöyrä, mutta yhteistyökykyinen. Hyvin vahvatahtoinen ja työlle omistautuva. Tiktokissa on erittäin paljon hyvää, kehumisen arvoista sekä suorastaan ylistettävää. Toisaalta ori on todella vaativa, saamistaan avuista tarkka hevonen, joka osaa vähän turhankin monta konstia tiputtaa epämieluisa ratsastaja kyydistään.

Kouluratsuna ori on sellainen tylsä, vähän turhan täydellinen hevonen; sen minkä se osaa, se myös osaa, ei haparointia. Käytännössä kaikki kouluratojen virheet johtuvat ratsastajasta, eivät hevosesta. Toki näinhän se lähtökohtaisestikin on, totta kai, mutta jotkut hevoset ovat vähän tahmeita toiseen kierrokseen, kiirehtivät väistöissä tai sellaista. Tiktok ei; se on jämpti, tarkka hevonen, joka osaa helppojen luokkien asiat todella hyvin – ja sillä on myös liikettä suorittaa ne. Herkkä, eteenpäinpyrkivä ori tekee mielellään töitä, kunhan ratsastaja osaa asiansa eikä unohdu matkustamaan. Suurin vahvuus uljaalla mustallamme on laukkaliikkeissä.
Esteillä ori on kuitenkin parhaimmillaan. Nopea, tarkka, terävä ponnistus, nopea pyöreä hyppy, joka venyy pitkienkin esteiden yli ongelmitta. Erinomainen jalkatekniikka, hyvä selän ja kaulan käyttö, esteälyä. Tiktok osaisi pelastaa heikommat lähestymiset ja muut virhearviot, mutta se ei tee niin. Vinot, lyhyet reitit eivät ole ongelma, kunhan ne ratsastetaan kunnolla. Epäsopiva askel, ratsastajan horjuva tasapaino tai hypyissä jälkeen jääminen saavat kenttäpelimme vetämään liinat kiinni ja pysähtymään niille sijoilleen tai vaihtoehtoisesti pukittamaan. ’Ellei ratsastaja työskentele, en työskentele minäkään!’ Rohkeutta, eteenpäinpyrkimystä ja ketteryyttä ei puutu, joten osaava ratsastaja selkään ja menoksi! Tiktok suoriutuu ongelmitta teknisistäkin radoista; ori tuntuu oikein nauttivan saadessaan haasteita. Meno on yhtä varmaa ja vakuuttavaa niin rata- kuin maastoesteillä.
Rennot maastoretket, reippaat peltolaukat, hiihtoratsastus – kaikki käy. Maasto- ja liikennevarma komistuksemme osaa rentoutua mummohölkkäilemään, joskin ne reippaammat, vähän enemmän työltä tuntuvat maastoreissut ovat silti eniten Tiktokin mieleen.

Kisapaikoilla Tiktok kasvaa jokusen sentin lisää. Suomenhevonen selkeästi nauttii kisojen tunnelmasta, yleisöstä, kilpailutilanteen tuottamasta adrenaliinista. Karismaattinen, olostaan ja työnteosta nauttiva ori on sopivan ratsastajan kanssa vakuuttava, vakavasti otettava kilparatsu, joka loistaa etenkin esteosuuksilla. Mutta vaikka ori kuinka rakastaa esiintymistä ja kilpailemista se ei muutu yhtään myötämielisemmäksi ratsastajan virheille. Tiktok peilaa todella hyvin ratsastajansa osaamista sekä voitontahtoa; tällä hevosella ei lähdetä ”ihan vain huvin vuoksi kokeilemaan”, tämän hevosen kanssa lähdetään tekemään tulosta. Tiktokilla on kisahevoselle sopivat hermot, mielenlujuus, kapasiteetti – koko paketti.

Sukutaulu

i. Ehtookellot
evm, sh, vrt, 163cm
ii. Iltasoitto
evm, sh, prt, 165cm
iii. Pirttiinpalavi
evm, sh, prt, 166cm
iie. Huomenkutsu
evm, sh, vrt, 159cm
ie. Aistiva
evm, sh, vrt, 160cm
iei. Okasuon Aaroni
evm, sh, rn, 161cm
iee. Valssiva
evm, sh, vrt, 154cm
e. Kalmainkarkelot
evm, sh, m, 155cm
ei. Kuusjoen Juhliva
evm, sh, vrt, 156cm
eii. Juhlamurhe
evm, sh, vrt, 158cm
eie. Kuusjoen Kirpakka
evm, sh, trn, 156cm
ee. Yötoive
evm, sh, m, 152cm
eei. Illanhurmo
evm, sh, tpt, 155cm
eee. Monisuru
evm, sh, m, 151cm
Näytä / piilota sukuselvitys

Ehtookellot, Tiktokin isä, voitti kilpauransa aikana aika lailla kaiken mahdollisen laatuarvosteluista kasvattajakilpailun molempiin osa-alueisiin sekä kolmen lajin rotumestaruuteen. Monipuolisella suomenhevosella kisattiin aktiivisesti koulua, esteitä ja kenttää (vanhoilla päivillään ori starttasi muutaman noviisitason valjakkoluokan), eivätkä kaikki orin voittamat ruusukkeet ja palkinnot mahtuneet hevosrekkaan, satulahuoneeseen tai oikein muuallekaan. 163-senttinen, läsipäinen herasilmäinen vaaleanrautias ori oli kuin satuhevonen runsaine jouhineen. Lyhyitä, pystyjä vuohisia sekä käyriä kintereitä lukuun ottamatta orissa ei ollut järin suuria vikoja; ryhdikäs, erittäin hyvät tyypit ja leimat, hyvin liittynyt hyvänmuotoinen kaula, loivat lavat, hyvä säkä ja satulansija, vankahko pyöreä runko, pyöreä lautanen, hyväasentoiset etujalat. Orin jalkaterveys oli priimaa, kertaakaan se ei kärsinyt jalkavaivoista eikä jaloista ikinä löytynyt sen kummempia (rasitus)muutoksia. Ori liikkui suorin, tahdikkain, elastisin liikkein kantaen itsensä erinomaisesti, liikkuminen oli ratsastajan kanssa ja ilman kevyen ja helpon näköistä, ja etenkin laukka oli kaikin puolin erinomaista. Ylistyslaulu jatkui hyppytekniikkaan; nopea, vahva ponnistus, pyöreä nopea hyppy, nopeasti ylös nousevat jalat ja Ehtookellot levitti hyvin takasiaan, oli rohkea, tasapainoinen hyppääjä, joka kykeni tukemaan ja korjaamaan omia kuin ratsastajansa virheitä. "Tämän kun saisi puoliverisenä", oli kantakirjakokeen testiratsastaja todennut. Raudikon koko kantakirjalausunto onkin pitkälti kehuja toisensa perään, eikä ihme, että erinomaiset kantakirjakokeet suorittanut korrektirakenteinen kilpakentillä monipuolisesti menestynyt ori palkittiin ensimmäisellä palkinnolla. Ehtookellot oli rauhallinen, hyvähermoinen hevonen, hieman välinpitämätön vieraita kohtaan eikä tuttujenkaan kanssa välittänyt ylenpalttisesta halailusta. Mieluiten ori oli omissa oloissaan tai teki töitä, ja etenkin hypätessä hevosen koko olemus hehkui intoa ja iloa. Eteenpäinpyrkivä, yhteistyöhaluinen, rohkea ja nopeasti uutta oppiva Ehtookellot nautti kaikesta työnteosta ja oli niitä periksiantamattomia voimanpesiä, jotka eivät koskaan kyseenalaistaneet ihmisen pyyntöä venyä vielä yhden esteen yli tai laukata se viimeinen metri maalilinjalle vieläkin nopeammin.
Valitettavasti Ehtookellot tiinehdytti heikosti, sen sperma ei juuri kestänyt siirtoja ja liikkuvuus oli ylipäätään heikkoa. Tämä olikin orin suurin vika. Varsamäärä jäi tammanomistajien yrityksistä huolimatta hyvin pieneksi, vain 9 varsaa. Nämä jälkeläiset ovat hyvin tasalaatuinen joukko ryhdikkäitä, korrektirakenteisia urheiluhevosia, jotka ovat menestyneet etenkin este- ja kenttäratsastuksessa aina mestaruustasolla. Ehtookellot kuoli 26-vuotiaana.

ii. Kaksinkertainen rotunsa kenttämestaruuspronssimitalisti Iltasoitto oli merkitön punarautias, 165cm korkuinen "perusputte", joka ei ulkonäkönsä puolesta jäänyt kenenkään mieleen. Se oli kyllä ryhdikäs hevonen, jonka tyypeissä tai leimoissa ei ollut mitään moitittavaa, se vain ei jäänyt kenenkään mieleen ulkonäkönsä puolesta. Kaula oli hyvänmuotoinen ja hyvin runkoon liittynyt, runko vankka ja pyöreä, lavat hyväasentoiset, järeät jalat käyriä kintereitä ja lyhyitä, pystyhköjä vuohisia lukuun ottamatta hyväasentoiset. Iltasoiton ravi oli kevyttä, irtonaista ja tahdikasta, laukka pyöreää, ilmavaa, tahdikasta, kaikin puolin hyvää. Käynti taas oli vähän ahdasta, tahdikasta mutta selkeästi lyhytaskelisempaa ja liikemekaniikaltaan ravia ja laukkaa heikompaa. Hypätessä raudikko käytti esimerkillisen hyvin jalkojaan ja selkäänsä, mutta oli hieman hidas hypyissään eikä se nopein tai ketterin esteratsu, mikä söi ratavauhtia ja yleensä pudotti sijoituksen parilla pykälällä alemmas. Mutta varmajalkainen ja rohkea Iltasoitto oli, ennemmin tasainen maratoonari kuin nopea sprintteri. Vakaan rauhallinen ja varma ori luonteeltaankin, tyyni, itsestään melua pitämätön herrasmies, lempeä kenen tahansa käsiteltävissä oleva nallekarhu. Iltasoitto sai valtavasti kehuja yritteliäisyydestään, yhteistyökyvystään ja asenteestaan niin kantakirjakokeissa kuin muutenkin. RKTK-II -palkittu kenttäori kilpaili muutaman startin verran myös este- ja kouluratsastuksessa menestyen parhaiten esteratsastuksen taitoarvosteluluokissa. Helppo/CIC1 -tason kenttäradat olivat kuitenkin ne tutuimmat ja eniten nähdyt kilparadat, joilla Iltasoitto teki tasaisen hyviä ratoja joko sijoittuen tai aivan sijoittuneiden ulkopuolelle jääden.
Iltasoitto sai 27 jälkeläistä, joiden suurin ansio on erinomainen luonne ja ratsastettavuus. Kuusi jälkeläisistä on kilpaillut yhdessä tai useammassa lajissa kansallisella tasolla ja/tai rotumestaruuksissa asti, kahdesta taas tuli terapiahevosia erinomaisen luonteensa sekä pehmeiden, helppojen liikkeidensä avittamina. Valtaosa iltasoittolaisista on kuitenkin tavan harrastehevosia, joilla kisataan korkeintaan aluetasolla ja niissäkin helpoimpia luokkia. Iltasoitto lopetettiin 28-vuotiaana sen yleiskunnon alkaessa hiljalleen hiipua.

ie. Aistiva (160cm korkea tähtipäinen vaaleanrautias) on Jälkeläisvalio erinomaisten ratsujälkeläistensä ansiosta. Tämä jaksaa huvittaa tamman kasvattajaa ja omistajaa, sillä Aistiva itse "on niin ravisukuinen kuin olla ja voi", vaikkei tamma itse koskaan startannut. Kisapäätä olisi riittänyt, Aistiva oli suorastaan pahansisuinen jonkun hevosen pyrkiessä ohi tai edes rinnalle (ajaen tai ratsastaen), ravivauhti vain ei riittänyt ja kaiken päälle Aistiva rikkoi helposti laukalle. Kovapäinen, sisukas tähtipää oli muutenkin, tamma isolla Teellä, rohkea ja jopa röyhkeä, jos sille ei pitänyt tarkkoja rajoja. Todella hyvä, yhteistyökykyinen ja työteliäs hevonen niille, joiden kanssa marssijärjestys oli selvä. Tammalla oli suorat, väljät, elastiset liikkeet ja iso, rytmikäs, hyvin pyörivä laukka. Ennen alkujaan tyssänneen raviuran jälkeen Aistiva ratsutettiin, ja mikäli uutta omistajaa olisi yhtään kiinnostanut kilpailla itse tai hankkia hevoselleen tuloksia jonkun muun ratsastava Aistivasta olisi voinut tulla melkoinen estetähti. Raudikko hyppäsi rohkeasti ja varmasti kaiken, mitä eteen tuli, nosti jalkansa nopeasti ja tarkasti, varoi puomikosketusta, ei menettänyt tasapainoaan tai itseluottamustaan haastavienkaan lähestymisten vuoksi. Myös maastoesteet tamma ylitti epäröimättä niissä satunnaisissa maastoestetreeneissä, joissa sen kanssa käytiin, ja valmentajat kehuivat poikkeuksetta Aistivan tekniikka ja etenkin selän käyttöä. Metri-metrikymppi sujui treeneissä leikiten, ja olisi sujunut kilpailuissakin, mikäli tamma sellaisiin olisi viety. Aistivan omistajaa kiinnosti kuitenkin valmentautua lähinnä oman istuntansa ja ratsastuksensa parantamiseksi, eikä Aistivaa nähty kuin valmennuksissa ja muutamissa rotunäyttelyissä. Ryhdikäs, pitkärunkoinen tamma sai kehuja ilmeikkäästä päästään, pitkästä niskastaan sekä erinomaisesta takaosastaan ja hyväasentoisista takasistaan. Kaula sen sijaan oli lyhyenpuoleinen, etujalat suppuvarpaiset, runko kaita ja pitkänlainen.
Myöhemmin omistaja kiinnostui jalostuksesta, ja Aistiva astutettiin kuusi kertaa tarkoin valituilla ratsuoreilla. Jotkut puhuivat aloittelijan tuurista, toiset ilmiömäisestä kyvystä nähdä sopiva yhdistelmä, mutta niin vain Aistivan kaikki varsat ovat R-kantakirjattuja, kansallisella tasolla (ainakin) esteitä startanneita hevosia. Tammat ovat emänsä tapaan hieman kovapäisiä, röyhkeitä ja melko kevyitä, hieman juoksijan näköisiä, orit taas tasaluonteisempia eivätkä niin pitkiä ja kevyitä kuin sisarpuolensa. Aistiva eli 30-vuotiaaksi.


Tiktokin emä Kalmainkarkelot on erittäin hyvästä ratsusuvusta täynnä laatuarvostelu-, kasvattajakilpailu- ja arvokisamenestyjiä. Sellainen tammasta itsestäänkin tuli, aivan kuten kasvattaja toivoi. Tasaisesti ykköspalkintoja varsanäyttelyistä hakenut tamma kasvoi hiilenmustaksi, 155-senttiseksi kaunottareksi, joka jatkoi tuomariston ihastuttamista laatuarvosteluissa. Kolmivuotiskekkerit jäivät välistä sairastelun vuoksi, mutta neli- ja viisivuotiaana tamma oli kokonaistulosten kolmas ja kuusivuotiaana Kalmainkarkelo sai hopeaa estepuolen kasvattajakisassa. Jo nuorena kaunis tamma kaunistui entisestään iän myötä; erittäin hyvät tyypit ja leimat, ilmeikäs pää, hyvin asettunut kaareva kaula, loivat lavat, hyvä satulansija, pyöreä pitkähkö runko, pyöreä lautanen, siroja sääriä ja vennohkoja vuohisia lukuun ottamatta hyväasentoiset, kestävät jalat. Käynti oli väljää ja matkaavoittajaa, samoin ravi, laukka pyöreää, aktiivista, elastista. Kalmainkarkelot vakuutti eniten hyppykyvyillään; täysi kymppi kantakirjauksessa. Erittäin hyvä tekniikka jaloista selkään, terävät vahvat ponnistukset, hyvä tasapaino, pyöreät hypyt joissa venyvyyttä, omaa estesilmää.. Luonne vain tuki tamman muita hyviä kilpahevosen ominaisuuksia; asiallinen käsitellä (ei haliponi, muttei kiukkuhirviökään; vähän pidättyväinen perushevonen), sopivalla tavalla herkkä ja reaktiivinen ratsu, jonka työmotivaatio sekä halu toimia ihmisen kanssa sooloilun sijaan ihastuttivat niin vakikisaajaa kuin kantakirjauksen testiratsastajaa. Suustaan Kalmainkarkelot oli herkkä, pienikin sahaus tai kovempi käsi aiheutti pukitteluja. Tamma kilpaili 100-110cm esteluokissa sekä helppo-CIC1-tason kenttäluokissa erinomaisella menestyksellä, ja haki myös avoimista 120cm luokista pari sijoituksetonta nollarataa. Estemestaruuksista mustajouhella on kaksi pronssia, kenttäpuolelta tamma kiikutti kotiin kaikki kolme jalometallia aloittaen pronssista ja päättäen uransa kultaan.
Tamma kantakirjattiin jokseenkin ylistävin arvioin RKTK-I -palkinnolla. Jalostuskäytössä Kalmainkarkelot ei ollut aivan yhtä suuri menestys, mikä johtui ainoastaan heikosta tiinehtyvyydestä. Sitkeällä yrittämisellä (sekä aktiivisella rahankäytöllä) tamma teki kolme varsaa, kaikki erittäin hyvännäköisiä, kapasiteetikkaita kilpahevosia. ”Ei määrä vaan laatu” sopii tamman jälkeläisryhmään kuin nenä päähän, sillä kolmen ryhmä on tosiaan hyvistä liikkeistä hyppykykyyn, korrektista rakenteesta hyvään käyttöhevosen luonteeseen erittäin tasalaatuinen porukka. Tällä hetkellä Kalmainkarkelot viettää leppoisia eläkepäiviä kotonaan Turun kupeessa.

ei. Kuusjoen Juhliva (156cm, erittäin suurimerkkinen vaaleanrautias) oli kolminkertaisen koulumestarin ja erinomaisen kilpatamman poika, joka vaihtoi maitovarsana omistajaa komealla viisinumeroisella summalla. Omana vuonnaan valtakunnallisen varsanäyttelyn voittanut loistoliinakko liikkui jo nuorena pitkin, joustavin ja näyttävin askelin keräten lavakarismallaan uteliaiden silmien katseen sekä ihastuneet huokaukset. Kolmivuotislaatuarvosteluissa innokas ori ei malttanut keskittyä jääden häntäpäähän, neli- ja viisivuotiaana ori oli lupaavin askellajihevonen ja paras nuori, kuusivuotiaana hevosella liihoteltiin kasvattajakilvan koulupuolen voittoon. Hyppääminen sujui enemmän innolla kuin taidolla, mutta kyllä Juhlivan kanssa kantakirjauksen estekokeet sekä muutama 80-90cm rata suoritettiin hyväksytysti. Pitkä- ja runsasjouhinen Juhliva oli komea näky muutenkin kuin liikkuessaan; ryhdikäs, hyvätyyppinen ja -leimainen hevonen, jolla oli pitkähkö, leveä kaareva kaula, lyhyt säkä, loivat lavat, vankahko pyöreä avohko runko, pitkä lautanen, sapelihakuiset etuset sekä hyväasentoiset takaset. Nuorten hevosten kinkereitä seurasi aktiivinen ura kouluratsuna; lukuisia voittoja ja sijoituksia heA -tasolta aina vaA -tasolle asti. Juhliva oli tuttu näky kunniakierroksella niin rotunsa omissa kuin avoimissa luokissa, myöhemmin myös mestaruuksissa; kolme pronssia, yksi hopea ja kaksi kultaa. Kultaa oli myös liinakon sydän ja luonne, vaikka ori pysyikin vähän yli-innokkaana pojanviikarina koko ikänsä. Pohjimmiltaan lempeä, kiltti ja kultainen herrasmiesori saattoi olla vähän innokas sählä käsitellessä, mutta ratsuna ehdottoman nöyrä, kuuliainen, työteliäs ja herkkä hevonen, joka ei kuitenkaan rankaissut ratsastajan virheistä ja malttoi toimia lasten talutusratsuna.
Pitkän, menestyksekkään kilpauransa ohella RKTK-I -palkittu Kuusjoen Juhliva teki jalostusorin töitä. Orilla on nykyään komeat 315 jälkeläistä; luonnollisesti joukkoon mahtuu kaikkea harrastehevosesta jalostusoriin. Kuusjoen Juhlivan varsoille yhteistä on (erittäin) hyvät liikkeet sekä kestävät, usein hyväasentoiset jalat. Pahapäistä luonnetta tai isoja rakennevirheitä ei myöskään ole, orin jälkikasvu on tasaisen hyvää ”seiskan-kasin” hevosta muutamalla kiitettävän arvosanan kilpa- ja jalostushevosella höystettynä. Liinakko kuoli 31-vuotiaana.

ee. 152cm korkea, merkitön musta tamma Yötoive oli varsana ja nuorena niin tapaturma-altis, että kasvattajaparka pelkäsi tamman telovan itsensä hengiltä. Varsanäyttelyissä Yötoive pääsi käymään vain kerran (vahva II+ -palkinto), laatuarvostelut jäivät välistä jatkuvien onnettomuussairaslomien vuoksi. Kasvattajakilpailuun tamma kuitenkin pääsi, sijoittuen viidenneksi niin este- kuin koulukilvassa. Ikä onneksi rauhoitti tammaa, vaikka tietty pilke silmäkulmassa sekä seikkailunhalu säilyivät – ei ollut kerta eikä kaksi, kun Yötoive karkasi tarhastaan löytyen naapurin lehmälaitumelta. Vaikka eläväisyyttä (sekä ajoittaista tammamaista kipakkuutta) löytyi, Yötoive oli aika simppeli käsiteltävä, kunhan muisti suomineidon mahdolliset vinkeet eikä hätkähtänyt, vaikka tarhaan mennessä tamma ravasi ympärillä tai muuta sellaista. Ratsuna tamma oli sitä vireää, ajoittain kuumuvaa mallia, joka vei kokemattomia kuin litran mittaa, mutta teki kokeneen ratsastajan kanssa kaikkensa. Omapäinen (mutta yhteistyökykyinen), rohkea, hyvin nopea liikkeissään ja reaktioissaan, teräväpäinen, ei kuitenkaan tyhmänrohkea; Yötoiveessa oli monia hyvän kilpahevosen ominaisuuksia. Tammalla kisattiin hyvällä menestyksellä 110cm rataesteitä sekä vaihtelevalla menestyksellä helppoja kenttäluokkia (rata- ja maastoesteet sujuivat ongelmitta, kouluradoilla tamma esitteli omia liikkeitään jos ohjelma ei miellyttänyt). Yötoiveen liikkeet olivat suorat, tahdikkaat ja elastiset, isoimpana miinuksena lievä melominen vasemmalla etusella. Estetekniikka oli loistava, kunhan tamma malttoi hypätä eikä vain leiskauttanut selättömänä yli. Rakenne oli erittäin hyvä; hyvät tyypit ja leimat, pitkähkö niska, pitkä kaareva kaula, loivahkot lavat, pitkähkö kevyt runko, pyöreä lautanen, hyväasentoiset, mutta sirosääriset ja ventovuohisiset jalat.
RKTK-II -kirjattu Yötoive teki kilparadoilta eläköidyttyään seitsemän toinen toistaan hienompaa varsaa. Kasvattajan onneksi tamma periytti vahvasti lähinnä rakennettaan, kapasiteettiaan ja hyppytyyliään, luonteen ”kuumuva häslä” -kombo ei periytynyt ollenkaan. Viisi seitsemästä varsasta on kantakirjattu vähintään toisella palkinnolla, kaikilla on tuloksia vähintään aluetasolta. Yötoive kuoli 23-vuotiaana rikottuaan jalkansa tarhariehumisen seurauksena.

Jälkeläiset

s. 30.08.2019 sh-t. VIR MVA Ch Ruttouni KTK-II, e. Nokkosuni, om. Susiraja
s. 14.02.2021 sh-o. Rakkausrunoja Rajamailta KTK-I, e. Tuliaiskivi Tunturista, om. Haltiasalo, VRL-13283

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Näytä / piilota sijoitukset
KERJ - 42 sijoitusta joista 7 voittoa ja 1 CUP-sijoitusVSR cup & muiden lajien tarinakisat - 5 sijoitusta joista 2 voittoa
12.10.2018 Viisikko CIC1 1/30
14.10.2018 Delmenhorst CIC1 4/71
15.10.2018 Delmenhorst CIC1 8/71
19.10.2018 Delmenhorst CIC1 7/71
23.10.2018 Viisikko CIC1 1/30
26.10.2018 Viisikko CIC1 2/30
04.11.2018 Adina CIC1 4/30
06.11.2018 Adina CIC1 4/30
11.11.2018 Ristikallio CIC1 5/29
19.11.2018 Ristikallio CIC1 5/29
04.02.2019 Virtuaalitalli Chersey CIC1 6/36
07.03.2019 Sardonic CIC1 4/30
10.03.2019 Ristikallio CIC1 6/40
11.03.2019 Gestüt Helmwald CIC1 4/30
13.03.2019 Sardonic CIC1 3/30
14.03.2019 Ristikallio CIC1 3/40
14.03.2019 Gestüt Helmwald CIC1 1/30
18.03.2019 Gestüt Helmwald CIC1 4/30
18.03.2019 Ristikallio CIC1 1/40
20.03.2019 Susiraja CIC1 4/25
24.03.2019 Susiraja CIC1 3/25
23.03.2019 Ristikallio CIC1 2/40
26.03.2019 Ristikallio CIC1 5/40
27.03.2019 Ristikallio CIC1 3/40
23.03.2019 Gestüt Helmwald CIC1 5/30
25.03.2019 Gestüt Helmwald CIC1 1/30
01.04.2019 Turmeltaja CIC1 2/36
02.04.2019 Turmeltaja CIC1 6/36
02.04.2019 KK Bailador CIC1 6/40
04.04.2019 Turmeltaja CIC1 5/36
11.04.2019 Avskild Stuteri CIC1 3/32
11.04.2019 Ristikallio CIC1 3/40
12.04.2019 Ristikallio CIC1 3/40
15.04.2019 Ristikallio CIC1 2/40
17.04.2019 Turmeltaja CIC1 1/36
18.04.2019 Ristikallio CIC1 5/40
20.04.2019 Hiivurin Suomenhevoset CIC1 4/40
21.04.2019 Ristikallio CIC1 5/40
27.04.2019 Avskild Stuteri CIC1 3/32
09.05.2019 Susiraja CIC1 1/30
15.05.2019 Susiraja CIC1 4/30
30.06.2019 Auburn Estate KERJ CUP CIC1 2/80
30.06.2019 Susiraja VSR Cup CIC1 2/40
31.07.2019 Susiraja VSR Cup CIC1 3/48
30.04.2020 Hiivurin Suomenhevoset VSR Cup 120cm 2/7
31.07.2020 Hiivurin Suomenhevoset VSR Cup 120cm 1/6
30.09.2020 Hiivurin Suomenhevoset VSR Cup 120cm 1/2

12.11.2020 Adina 120cm 3/4 tarinakisat

Valmennukset & piväkirja

02.02.2019 Estevalmennus, valmensi Ilona

Saatuani soiton Susirajalta valmennuksen toivossa, teki mieleni kiljua riemusta kun kuulin mitä hevosta pääsisin valmentamaan. Marraskuun kantakirjaustilaisuudessa kuolaamani, komeasti ykköspalkinnon korjannut musta suomenhevosori Ruttokellot olisi silmieni alla. 120cm luokkia taas lähiaikoina starttaava ori kaipasi viimeistelyä uusintareittejä varten. Susirajan kenttä oli vuodenajan takia melko kehnossa kunnossa, joten lainasimme läheisen ratsastuskoulun maneesia. Sieltä löytyikin innokkaita esteen kantajia, joten pääsin itse helpolla kun lähinnä vain viittoilin mitä haluan minnekin.
Tiktokin selkään kapusi narri, jolle olin syvästi kateellinen hänen upeasta ratsustaan. Enkä varmasti unohtanut mainita sitä, mikä sai hänet naureskelemaan. Alkuverryttelyt vain seurailin vierestä, todeten orin olevan etenkin laukassa myös sileän puolella upea ilmestys. Pyyhin kuolat suupielistäni ja rupesin keskittymään siihen mihin minua oli pyydetty, eli valmentamiseen. Esteverryttely aloitettiin vinoilla lähestymisillä kavaleteille, joita oli kasattu useampi ympäri maneesia. Ensimmäiset hypyt oli tarkoituksella pitkillä lähestymisillä tehtyjä ja pikkuhiljaa tehtävää ruvettiin vaikeuttamaan. Pienillä korkeuksilla ratsukolla ei ollut ongelmia vaikka kuinka läheltä olisi esteille käännetty, itsevarmasti ne ylittyivät. Välikäyntien jälkeen nostettiin esteitä reiluun metriin ja nyt oli tarkoituksena tehdä ohjaamani uusintarata. Se sisälsi tosissaan tiukat käännökset, joiden läpi etenemistäkään ei kannattanut unohtaa melko pitkien oksereiden vuoksi. Ensimmäinen kierros oli hyvä herätys ratsukolle temmon ylläpitämisestä, kun yksi hyppy okserille jäi auttamatta liian lyhyeksi ja takapuomi tarttui mukaan. Siitä Tiktok otti selvästi vähän nokkiinsa ja kielsi seuraavalle esteelle. Stoppi oli kuitenkin melko hidas, eikä narrilla ollut tasapainon kanssa mitään ongelmia. Ohjeistin ratsastamaan vahvemmin eteen jalalla myös kaarteen läpi, ja uusintayritys kielletylle estelle tuotti onnistuneen hypyn.
Koska emme halunneet hyppyyttää oria turhaan montaa kertaa, nostimme esteitä jo sen kisakorkeuksiin ennen seuraavaa kierrosta. Viime hetken vihjeet narrille liittyivät Tiktokin komean laukan hyödyntämiseen sen voimakkuuden kautta, jotta orin nenä pysyy ylhäällä kaarteiden läpi ja lähestymiset esteille onnistuvat. Ensimmäisen pystyn yläpuomi tarttui mukaan vähän ylivauhtisen lähestymisen seurauksena, mutta sen jälkeen tasapainotus onnistui hyvin ja loppuradan hypyt olivat teräviä ja ilmavia. Kaarrokset pysyivät tiukkoina ja laukka säilyi erinomaisena niiden läpi. Orin selässä istuvan narrin kanssa totesimme treenin onnistuneeksi ja tämän hetken hyväksi lopettaa. ”Tsemppiä kisoihin, kerätkäähän rusetit kotiin!” toivotin vielä lähtiessäni ja narri nosti peukalon pystyyn hymyillen.

31.03.2019 Kouluvalmennus, valmensi VP

Siinä missä Lissu verrytteli mustaa suomenhevosoriaan, vahdin ratsukon yhteistyötä haukan katseella. Periaatteessa Tiktok oli ratsastajansa avuilla, mutta tiesin, että sekä hevonen että ratsastaja pystyivät parempaan - nyt ratsukko teki töitä omalla mukavuusalueellaan, joten oli aika potkia heitä mukavuusalueen ulkopuolelle kehityskaaren aikaansaamiseksi. "Sehän on varsin kiva, mutta huomaatko, että se on ehkä aavistuksen hidas sun avuille ja sä vähän tyydyt siihen, mitä se sulle puoli-ilmaiseksi tarjoaa. Jatketaan tekemällä avoa pitkillä sivuilla niin, että teet avotaivutuksessa temponvaihtelua jotta saadaan sen niska ja säkä oikeasti ylös takaosan päälle. Ja nyt Lissu; malttia ja ajatusta omaan tekemiseen!" ohjeistin ratsukkoa, jota en halunnut päästää helpolla edes alkuverryttelyiden aikana.

Ensimmäiset toistot olivat vähän niin ja näin - Tiktok valahti vähän pitkäksi eikä säilyttänyt avotaivutuksen linjaa, mutta hiljalleen kun Lissu sai orin selässä oman korsetin tiukaksi ja ajatukset kokoon, teki ratsukko varsin säädyllisiä avotaivutuksia siirtymineen. "Tää on ihan mielettömän rankka harjoitus kun hevonen joutuu käyttämään koko kroppaansa, mutta kuten huomaat, se tulee paljon paremmin kroppansa läpi. Tehdään vielä laukassa samaa harjoitusta, mutta nyt vähän pienemmällä siirtymällä - ei ratsasteta varsinaisesti eteen, mutta tee muutama pidäte kohti koottua laukkaa ja kun se jää kuulolle, anna sille vapaus liikkua normaalissa harjoituslaukassa." ohjeistin ratsukkoa ja hymyilin naiselle antaakseni hänelle jonkinlaisen kuvan siitä, että hyvin menee.

Kun Tiktok oli avuilla, jatkoimme pienten välikäyntien jälkeen laukkatyöskentelyä tekemällä kolmikaarista kiemurauraa, joka yhdisti siirtymät käyntiin keskihalkaisijan ylittäessä, laukannostot käynnistä sekä pienen vastalaukkaharjoitteen sillä keskimmäinen kaarre tultiin vastalaukassa. Koska Tiktok oli avotaivutusten myötä saatu hyvin takaosansa päälle ja se kuunteli ratsastajansa apuja, ei siirtymät tai vastalaukka ollut temppu eikä mikään - itseasiassa siirtymät olivat varsin tasapainoisia, hevonen pysyi hyvässä ryhdissä ja vastalaukkakaarteetkin sujuivat hyvässä tasapainossa. "Ihan mielettömän hyvää työtä! Taputa sitä ja kehu äänellä, ihan törkeen hyvää työtä. Huomaatko mikä ero laukassa on nyt alkutuntiin verrattuna? Se ei vaan laukkaa pitkänä pötkönä, vaan pysyy ihan aidosti takaosansa päällä ja antaa liikkeelle aikaa. Mieletöntä! Mun puolesta voit siirtää raviin ja taivutella sen vielä ravissa eteen alas." hihkuin innostuneena kentän keskellä ratsukon hyvästä työskentelystä.

"Ja kotiläksyt. Ajatusta, tehtävien loppuun viemistä ja omalta mukavuusalueelta poistumista. Niillä me päästään jo pitkälle, uskotko?" kysyin naiselta samalla, kun hän laskeutui Tiktokin selästä kävelemään loppukäyntejä maahan. "Joojoo, älä aina purnaa." Lissu vastasi leikiten, ja loihti kasvoilleen virneen.

09.09.2020 Maastoestevalmennus, valmensi Sonja

Reissut Pohjois-Pohjanmaalle lukeutuvat tätä nykyään synnyinmaalla vietettyjen viikkojen kohokohtiin. Alueelle on jostain syystä keskittynyt toinen toistaan hienompia talleja upeisiin järvimaisemiin, Susiraja ehdottomasti yksi näistä, ja monesti mietin, miksen itsekin vain poistu Brittein saarilta ja tule tänne. Täältä tosin puuttuvat nummet, ja hevosalan hinnat ovat tuntuvasti korkeampia.

"Hyvää huomenta! Mulla olis tuolla Tiktok jo valmiina, mikäli viittit tälleen extemporee tulla vähän valvomaan maastoesteradalle", Lissu ilmoitti heti, kun bongasi minut haahuilemassa omissa ajatuksissani tallipihalla. Olimme sopineet valmennuksista ja ratsutuksista kyllä, joten tokihan voisin suunnata sen enempää ihmettelemättä hommiin. Syksyn edetessä hurjaa vauhtia kohti marraskuun pimeyttä oli suoranainen ihme, ettei maastorata vielä ollut muuttunut muta-altaaksi. Ymmärsin siis hyvin Lissun yllättävän tarpeen päästä hyppäämään luontoon: aurinko paistoi ja pihamaa oli kuiva, mahdollisesti viimeistä kertaa moneen kuukauteen. Tässä taas yksi syy, miksi en asu Suomessa. Briteissä on sisämaassa meri-ilmastosta huolimatta huomattavasti valoisammat ja mukavammat oltavat talvisin.

Tiktok ei sitten ollutkaan mikään pahainen adhd-poni, niin kuin lempinimestä olisi voinut päätellä, vaan aivan julmetun komea I-palkinnolla kantakirjattu suomenhevosori. Se kulki niityllä tasaisessa ravissa, tarjoten täydellistä keskittymistä heti kättelyssä. Heräsi voimakkaasti kysymys, että mihinkäs minua tällaisen unelman kanssa tarvitaan, mutta aloin silti hyvillä mielin kehittelemään päivän tehtäviä.

Kelin ollessa aurinkoisesta säästä huolimatta jo melko viileä ja hieman tuulinen, päätimme suosiolla jättää vesiesteet välistä. Keskityimme tekniikan hiomiseen kolmen esteen kinkkisellä linjalla, joka koostui banketin päällä lepäävästä talon mallisesta pituusesteestä, puisesta kulmaesteestä ja trakehnerhaudasta. Otimme muutamat lämmittelyhypyt sivummalla tukkien parissa, ja sitten lähdimme enempää ihmettelemättä päivän tehtävän kimppuun.

Tiktok oli selvästi ammattilainen työssään. Se eteni korvat hörössä esteeltä toiselle, hypäten vaivattoman ja pelottoman oloisesti. Orin vauhti hieman kiihtyä trakehnerhautaa kohden, joten Lissu yritti tietenkin pidätellä oriaan. Viime hetken pidätteestä ennen estettä Tiktok ei riemastunut, vaan se vetäisi liinat kiinni. "Laskitko rytmiä ollenkaan? Tempo kasvoi kyllä, mutta askelpituus pysyi samana. Olisitte mahtuneet välille oikein hyvin. Ori taisi itse tietää sen ja loukkaantui hidastusehdotuksestasi", totesin huvittuneesti hymyillen.

Uudella suorituksella Lissu antoi laukan sujua luottavaisemmin, joten matka ei enää pysähtynyt yhdenkään esteen eteen. Kulma lähti hieman kaukaa, mutta näköjään Tiktok oli kykeneväinen venymään vaikka miten. Lissukaan ei jäänyt hypyssä jälkeen, vaan pysyi hyvin mukana, eikä täten aiheuttanut herkälle orilleen aihetta suuttumiselle. "Eiköhän tämä riitä. Turha junnata samaa tehtävää maailmanloppuun asti, kerta homma sujuu jo", totesin tyytyväisenä ja lähdin tepastelemaan loppukäyntejä ratsukon vierellä, haluten tietää kaiken orin sukulinjoista.

12.11.2020 Tarinaestekilpailut Adinassa

Tehtävänannot (valitse näistä yksi / ratsukko)
A) Yllättävä isänpäivä: Etsi meemi, jossa isä on edustavimmillaan!
B) Runosuoni sykkii: Kirjoita isänpäiväruno riimillä tai ilman, kaikki kelpaa!
C) Kakkukilpa: Taiteile isälle kakku, joka liittyy hevosiin jollain tapaa.
D) Isän ekat esteet: laita osallistumisen mukaan 10 adjektiivia, jotka lisätään valmiiseen tarinaan.

3/4 narri (VRL-06046) - Ruttokellot VH18-018-1848 (120cm)
Itara isämme oli ilmoittautunut iloksi (ja yllätykseksemme) isänpäivän valaiseviin estekarkeloihin Adinaan. Saatuaan satuloitua ratsunsa päättivät he miesporukalla mennä ensin maastoon kävelemään ylimääräisiä rytmitajuttomuutta pois hevosilta. Siellä he olivat kuitenkin huomanneet, etteivät kaikki olleetkaan osanneet varautua pitkänhuiskeaan maahan ja laittaa päättämättömiä hokkeja alle, joten suurella osalla oli helppo kävelyretki muuttunut elämän ja kuoleman äkkipikaisen totiseksi taisteluksi. Kankea hoitaja oli onneksi ollut miesten oudolla ristiretkellä mukana ja taluttanut nämä oman elämänsä sankarit takaisin taistelutantereelle, jota myös esteradaksi kutsuttakoon. Viimein koitti ikuisuudelta tuntuneen hetken jälkeen kisojen korkkaus ja kukas muukaan se sinne maneesiin porhalsi raavaana, kuin meidän iskä?! Itsepäisen ratansa jälkeen ei auttanut kuin todeta että onneksi tallikisoja ei ole kovin usein, ettei tarvitse tulla häpeämään toiste Adinan tiluksille. Onneksi tämän uhkarohkean suorituksen jälkeen miehet palkittiin edes saunajuomalla!

30.01.2021 Lissun kootut hölinät

Kun hankin Tiktokin, sain kuulla asiasta aika tavalla. Ei ole mitenkään omituista, että teemme hevosostoksia toistemme selkien takana (kun tuntee oman ja toisen maun sekä mitä tallin jalostusohjelma tarvitsee, on helppo tehdä itsenäisiä ostopäätöksiä!), mutta se hinta. Tiktok maksoi, no, paljon, enkä yrittänytkään tingata. Tiesin jonkun muun ostavan orin pyyntihinnalla, joten tinkaamalla olisin vain menettänyt koko hevosen!

Vaikka sainkin narrilla hirveät motkotukset, niin hänkin on todennut Tiktokin hyväksi ostokseksi. Suku, rakenne, suorituskyky, luonne, periyttäjän kyvyt sen mitä yhden varsan perusteella kehtaa niitä mainostaa – tässä hevosessa on kaikkea! Melko vahvatahtoinenhan tämä on, mikä nyt ei ole tällä tontilla mitään uutta, eikä yksi vahvatahtoinen ori ole yhtikäs mitään tiettyjen susirajalaisten tammalinjojen rinnalla.

Aktiivikilpavuosinaan Tiktok oli ehdottomasti enemmän minun hevoseni, vaikka narrikin sillä kisasi yhden Cup-sijoituksenkin. Eläköidyttyään kisahulinasta Tiktok on ollut enemmän Sarlotan ratsastettavana. Nousen kuitenkin edelleen säännöllisesti Uljaan ja Huomattavan Kalliin Mustamme selkään, maastoilen, treenaan kouluratoja sekä (maasto)esteitä, joskus käyn Takapajulan ratsastuskoululla istuntatunnilla ja niin edelleen. Sitä samaa, mitä minä teen muidenkin hevostemme kanssa. Eikä Tiktokin hienous ole kadonnut mihinkään, kaikkea muuta, se on edelleen todella hieno ratsu, minun käteeni sopiva ratsastettava.