09.12.2017 Ppun takapolvista löytyneet kulumat ja orin jäykkyys antoivat aihetta huoleen. Pupu laitettiin pois koko tallin harmiksi.

Pihkaantunut Pelvoitus VH15-018-2284

Nimi	Pihkaantunut Pelvoitus "Pupu"	Kasvattaja	Susiraja, Suomi
Rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori	Omistaja	Susiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri	155cm, vaaleanpunarautias	Meriitit	YLA3, SLA-I, KERJ-II
Syntynyt, ikääntyminen	s. 07.10.2015, 24v satunnainen (3v 28.10.2015)	Painotuslaji, koulutustaso	kenttäratsastus he A / 100cm / 90cm / helppo

25.08.2017 Pupusemme osallistui ensimmäiseen laatuarvosteluunsa kiikuttaen kotiin KERJ-II -palkinnon.

30.08.2017 kultapupusemme osallistui hetken mielijohteessamme YLA:n tilaisuuteen ja sai YLA3 -palkinnon.

20.09.2017 vanha herra osallistui rotunsa laatuarvosteluun kiikuttaen kotiin 104 pisteen SLA-I -palkinnon.

Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Luonnekuvaus

Pupu on syötävän suloinen hurmuri, joka antaa aina kaikkensa, oli kyse sitten kavioiden nostamisesta, pohkeenväistöstä tai maastoesteradasta. Mikä mamman kultamussukka!
Helppona, kilttinä hevosena Pupu on etenkin aloittelevien ja nuorempien hevosihmisten suursuosikki. Vanhemmat, osaavammat harrastelijat nauttivat hevosen uskomattomasta työmotivaatiosta ja yhteistyöhalusta, sekä Pupun yleisestä supersöpöydestä. Liinakko on juuri se hevonen, johon rakastuu ensi silmäyksellä, vaikka ei saisi, ja sitten sen haluaa kiikuttaa kotiin, vaikka se arkoisi joka jalkaansa, selkäänsä, ontuisi kaikkia jalkoja ja kaularangassakin olisi enemmän vikaa kuin kunnollisuutta ja eläinlääkäri sanoisi, ettei siitä peliä tule. Onneksi Puputtimme on terve kuin pukki. Eikä myynnissä, sori.

Käytöksen perusteella kaikki luulevat Pupua yleensä ruunaksi. Se on lupsakka, seurallinen kaveri, joka tervehtii karsinan ovella kohteliaasti haistelemalla, seisoo paikoillaan heinää syöden, kun sitä hoitaa eikä sano juuta tai jaata, vaikka tallikäytävälle karkaisi kiimainen tamma tai räyhäävä ori. Orileima on ehkä lievästi puuttellinen, mutta kukapa siitä välittäisi pussaillessaan Pupun pehmeää turpaa. Orista ei yksinkertaisesti ole mitään pahaa sanottavaa kun sitä hoitaa, kaikki toimii, jalat nousevat, suu aukeaa, maha ei pullistele. Eläinlääkäri ei usko, että hevonen edes elää sitä piikittäessään, kengittäjä miettii kengittävänsä pelkkää teurasjalkaa, kun Pupu on niin toimiva. Kerrankin näin päin.
Arvasiko joku jo, että Pupua voi todellakin taluttaa vaikka löysällä narulla, joka on kiinni vähän sinne päin auki olevissa päitsissä? Oikein meni. Orin ainoat yllättävät jutut tulevat siitä, että se voi säikähtää - on sekin sentään ihan elävä hevonen -, mutta silloinkin Pupu yleensä hypähtää hieman ja piiloutuu taluttajansa selän taakse. Autoon meneminen, kuljetus, pois autosta tulo... Yhtä hyvin voisi viedä tyhjää riimua.

Yritteliäämpää, yhteistyöhaluisempaa ja nöyrempää hevosta kuin Puputin saa hakea, eikä välttämättä löydä. Ori antaa itsestään aina kaikkensa, ja vaikka jokin pelottaisi - oman kentän silakkajohteet ovat edelleen, kaikkien näiden vuosien jälkeen, aivan hirveät, Pupu luottaa ihmiseen niin, että kohtaa pelkonsa kun sitä siltä kauniisti pyydetään. Perusosaavana kaverina niin koulussa kuin esteillä Pupu on mainio kaveri opettamaan alkeita, tuomaan onnistumisen kokemuksia ja tarjoamaan aina onnistuneen treenin vähän osaavammalle kuskille.
Helppo A -tasoinen liinakko ei ole näyttävin kouluratsu, motivoitunein saattaa vaikka ollakin. Kun Pupua pyytää tekemään jotain, oli se sitten peruutus, askeleen pidennys, pohkeenväistö tai käännös takaosan ympäri, ori tuntuu pitävän kunnia-asianaan suorittaa saamansa tehtävä niin hyvin ja täsmällisesti kuin se vain osaa. Joskus tuntuu, että Pupu tekee koulutreenissä enemmän töitä kuin ratsastaja! Kaikin puolin helppona hevosena Pupu toimii moitteetta aloittelijoillakin. Kokemattoman kuskin kanssa puksutellaan hitaasti ja vakaasti, kokeneemman kanssa moottori hyrrää paremmin ja Pupulla on oikein hyvä eteenpäinpyrkimys. Ainoastaan epäselvät avut saavat raudikon hämmennyksiin, sillä Pupu ei tiedä, mitä tehdä; pysähtyäkö odottamaan uusia ohjeita, vai tarjota jokaista mahdollista liikettä? Noin muutenhan tämä on joka ratsastajan unelma ja valmentajien haukotus, hevonen, jonka kanssa menee aina nappiin ja jonka valmennuksissa pyöriminen on enemmän ratsastajan vikojen korjaamista.

Vaikka tyyli ja kapasiteetti ovatkin kohdillaan, Pupu on hieman arka hyppääjä. Se on mahdottoman nöyrä ja kiltti poika, ja kuten sileälläkin, se tekee yleensä jopa hieman enemmän, kuin siltä pyytää. Perusesteet eivät noin itsessään jännitä oria, mutta se lähestyy aina hieman arasti ja on herkkä kieltämään, jos ratsastaja ei sitä rohkaise esteen yli. Kun ratsastaja tekee raudikon kanssa kunnon yhteistyötä, Pupu hyppää erinomaisesti, hyvällä tyylillä ja hyvässä laukassa. Erikoisesteelle sitä joutuu aina rohkaisemaan enemmän, sillä Pupua meinaa hieman jännittää viuhkaesteen outous tai silakkajohteiden kummallisuus. Ori antaa kuitenkin aina kaikkensa, eikä kiellä, jos sitä ratsastaa eteen ja askel ei osu kelvottomasti esteelle.
Muuten hieman arka Pupu on maastossa paras kaveri, jonka voi saada. Se ei pelkää maastossa juuri mitään, toki sekin voi säikähtää esimerkiksi hirveä tai auton pakoputkea, mutta mitään suuria mörköjä ei maastosta löydy. Ori on liikkeellä aina hyvällä mielellä, reippain askelin ja kuuliaisesti apuja totellen. Pupun kanssa on yhtä hyvä tehdä hankilaukkaa kuin ilman satulaa retkiä uimaan, maastoesteilläkin se toimii erittäin hyvin. Niitä ori ei edes jännitä, jotenkin ne eivät vain ole niin jänskiä kuin rataesteet. Varovainen Pupu toki on, ja vaatii ratsastajaltaan mukanaoloa, mutta raudikko on toimivaakin toimivampi maastossa, mitä tahansa sillä teki.

Kisapaikoilla Pupua vähän jänskättää, ja se hörisee etenkin tutuille hevosille ja ihmisille yhtä usein kuin elokuvien ja televisio-ohjelmien aivan liikaa ääntelevät lajitoverinsa. Pikku ramppikuumeesta huolimatta Pupu on mallikäytöksen perikuva niin varustettaessa kuin käsihevosalueellakin. Verryttelyissä oria joutuu hetken rentouttamaan, että Pupun saa liikkumaan normaalisti, mutta hevosen rentouduttua kaikki sujuu yhtä mutkattomasti kuin kotonakin. Mahdollisella kunniakierroksella virtaa voi olla vähän tavanomaista enemmän, sillä onhan se nyt hienoa päästä kiertämään rinkiä kavereiden kanssa, kun suitsissa on vielä superhieno ruusuke ja kaikkea!
Kokonaisuutena Pupu on niin helppo pikku halinalle, että se voisi olla tylsä. Kaikeksi onneksi liinakkomme on vain syötävä söpö ja ihana pikku kultimurunen, jonka kanssa on ilo jolkotella maastossa, kiitää kisojen maastoesteosuudella tai ihan vain olla. Pupua pitäisi saada reseptilääkkeenä, ori parantaa huonon olon, kuuntelee murheet ja valaisee synkintäkin päivää.

Sukutaulu

i. Pieni Pelvoitus ✝ SLA-I, KERJ-I sh, vrt, 166cm	ii. Pikkuinen Pelästys evm, sh, klrt, 153cm	iii. Pikkusen Pimiä evm, sh, trt, 159cm
		iie. Kuolopiilo evm, sh, rt, 158cm
	ie. Tullee Sotkua evm, sh, rtkm, 160cm	iei. Sotijalo evm, sh, rtkm, 161cm
		iee. Tuupelilla evm, sh, vrt, 158cm
e. Leskenlempi ✝ SLA-I, KERJ-II, KRJ-II sh, prn, 155cm	ei. Lemmentyö evm, sh, vrt, 153cm	eii. Lemmentaika evm, sh, prt, 153cm
		eie. Kaihonkatsanto evm, sh, rt, 151cm
	ee. Sulhonsurma evm, sh, rt, 152cm	eei. Myrkkykeiso evm, sh, klm, 153cm
		eee. Miestennielijä evm, sh, vprt, 155cm

Jälkeläiset

s. 21.02.2016 sh-t. Menninkäisen Mielitietty, e. Kierontuma, om. Haltiasalo, alaera VRL-13283
s. 04.03.2016 sh-t. Kevolehdon Pimento, e. Ventoksen Kesäuni, om. Calla (VRL-11247)
s. 27.05.2016 sh-t. Mahtava Monsteri, e. Rohkean Mahtimatami, om. dookie VRL-04373, Turmeltaja
s. 20.01.2017 sh-t. Polkkaava Pelvoitus, e. Varjotanssi, om. Kemiina VRL-02815
s. 19.11.2017 sh-o. Pottuuntunut Pelvoitus, e. Kiukustutti, om. Susiraja

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

27.06.2016 Estevalmennus, valmensi Jenny R.

Toisena vuorossa oli Pihkaantunut Pelvoitus aka Pupu, jolle olimme narrin kanssa sopineet estevalmennuksesta. Kentälle saavuttuaan ratsukko aloitti välittömästi itsenäisen verryttelyn. Ja minä aloinkin heti kokoamaan esteitä, samalla sivusilmällä ratsukkoa seuraten. Ori liikkui hienosti omalla moottorilla kokeneen ratsastajansa avuilla. Rakentelin kentälle seitsemän esteen sarjan, jotka olivat aluksi korkeudeltaan 50cm. Alkuverryttelyjen jälkeen ohjeistin ratsukkoa laukkamaan pari kierrosta tekemällä välillä ympyröitä ja pienempiä voltteja. Laukka näytti hyvältä ja rauhalliselta, joten annoin narrille luvan aloittaa kahdesta pystystä vasempaan kierrokseen. Pupu tarvitsi paljon tukea ratsastajaltaan, mutta koska narri osasi hommansa, niin sekä hypyt, että lähestymiset olivat siistejä. Korottelin esteitä taas ja ohjeistin ratsukolle seuraavan tehtävän, joka oli kokonaisen radan hyppääminen. Esteet olivat korkeudeltaan nyt 80cm, rata sisälsi kaksoissarjan, pari pystyä, okserin, lankun ja muuriesteen. Pupu pysyi hyvin avuilla ja rata näytti vauhdikkaalta, mutta lähestymiset pysyivät silti siisteinä. Kaksoissarjalla tuli puomi alas, mutta orin menoa se ei näyttänyt haittaavan. Radan jälkeen annoin hieman neuvoja ja annoin ratsukon kävellä hetken. Korotin esteet metrisiksi ja ratsukko sai aloittaa. Pupu selvästi puhkui intoa, mutta keskittyi hienosti ratsastajan apuihin ja hyppyihin. Nyt kaksoissarjallekin saatiin siistit lähestymiset ja hyvät hypyt. Menimme radan vielä pariin otteeseen, ja hypyt onnistuivat mainiosti ilman suurempia virheitä. Lopuksi kehuin ratsukkoa ja annoin heille luvan aloittaa loppuverryttelyn kun itse aloin valmistautumaan seuraavaan valmennukseen. Hienoa työtä.

01.07.2016 Estevalmennus, valmensi Jaana K.

Lissu oli pyytänyt minua valmentamaan häntä ja Pupua esteillä. Aiempien hevosten kanssa oltiin tehty lähinnä tekniikkaharjoituksia, mutta tämän ratsukon kanssa olisi tarkoitus treenata ihan rataesteitä kisojakin ajatellen. Mallia olin ottanut yhdestä valmiista radasta, jonka löysin netistä.

Saavuin ratsukon kanssa yhtä aikaa kentälle ja käskin ratsukon aloittaa lämmittelyt sileällä, jotta itse pääsin rakentamaan rataa. Radalta löytyi pystyjä, oksereita ja viuhkakin sinne saatiin mukaan ängettyä ja esteitä yhteensä seitsemän.
Kun sileällä lämmittelyt oli hoidettu käskin ratsukon aloittaa tutustumaan rataan ja selitin samalla miten siellä tuli edetä. Lissu ymmärsi nopeasti järjestyksen, joten pystyttiin aloittamaan hypyt.

Ensin aloitettiin pystyillä, jotta ratsukko sai tuntumaa taas hyppyihin. Pystyt suijuivat ongelmitta, joten lisättiin loputkin esteet rataan. Vitosesteellä meinasi Pupulla välillä tulla ongelmia, kun meni askeleet sekaisin, mutta kunnialla niistäkin selvittiin. Viuhkalla Pupu venyi erinomaisesti ja hyppäsi sen yli vaivattomasti. Pidensin hieman okserien väliä, jotta saatiin haastetta hommaan ja korottelin esteitä tasaisin väliajoin.

Ratsukko selvisi radasta hyvin, paitsi se vitoseste meinasi edelleen tuottaa ongelmia, joten käskin Lissun laskea laukat joko ääneen tai mielessään ja pitää mielessä, että esteiden välille tarvitsi kaksi laukka-askelta, jotta väli olisi sopiva. Pian saatiin sekin hiottua kasaan, joten päästiin vielä kertaalleen korottamaan esteitä, jolloin ne olivatkin jo maksimikorkeudella, paitsi viuhkan pidin suhteellisen matalana.

Kaiken kaikkiaan treeni sujui hienosti, mutta esteiden välien ratsastamiseen keskittyisin itse vielä vähän lisää, vaikka sekin saatiin jo pienellä hiomisella kuntoon.

07.07.2016 Maastoestevalmennus, valmensi Ireth

Pupu vaikutti yhteistyöhaluiselta orilta heti verryttelystä alkaen, se kuunteli tarkasti apujasi ja oli muutenkin hyvillä mielin tekemässä töitä. Se liikkui rennolla askeleella, mutta katseli tarkkaavaisesti ympärilleen, vilkuillen vähän väliä myös maastoesteitä. Aloitittekin tehtävät pienellä tukkiesteellä, jonka lähestyminenkin oli melko helppo. Hyppy sujui jouhevasti ja aivan suunnitellusti, mikä toki tarkoitus olikin. Jatkoitte sen jälkeen hieman isommalle tukkiesteelle, jonka jälkeen seurasi kapeahko risueste. Ensimmäinen hyppy sujui hyvin, mutta ohjaus petti ennen risuestettä, joten Pupu meni siitä ohi. Tulitte koko tehtävän uudelleen ja tällä kertaa myös se hyppy sujui mallikkaasti.

Verryttelyhyppyjen jälkeen suuntasitte radalle, joka sisälsi kolme tukkiestettä, pitkän risuesteen, vesihaudan ja portaat. Kaksi ensimmäistä hyppyä sujui kuin vettä vaan, mutta pieni liukastuminen ennen kolmatta estettä aiheutti kiellon kyseiselle tukille. Uudella lähestymisellä ei ongelmia ollut ja sen jälkeinen vesihautakin meni kuin oppikirjoista konsanaan. Kaksi viimeistä estettä olivat portaat ja risueste, joista portaat sujuivat oikein hienosti, Pupu ponnisti voimakkaasti ja eteni erittäin määrätietoisesti. Jostain syystä se ei kuitenkaan ehtinyt huomata pitkää risuestettä edessään, vaan hyppy jäi lyhyeksi ja osuitte ilkeän näköisesti siihen. Pienen tarkistuksen jälkeen annoin teille kuitenkin luvan tulla hypyn uudelleen ja nyt orikin ehti bongata sen ja tehtävä onnistui.

Pienistä virheohjauksista ja kömmähdyksistä huolimatta valmennus sujui teiltä hyvin ja Pupu suhtautui esteisiin erinomaisesti. Se kuunteli apujasi tarkasti läpi koko radan, eikä tuntunut edes väsähtävän liiaksi. Olette hieno parivaljakko!

12.11.2016 Kouluvalmennus, valmensi Jannica

Saavuin viikonloppureissulle Susirajaan valmentamaan Pupua. Ori oli minulle uusi tuttavuus, vaikka Susirajalaisia olin ennenkin valmentanut. Aloitin seuraamalla ratsukon itsenäistä verryttelyä ja ohjeistin sitten ratsukon ympyrälle ravissa, jossa aloimme ensin keventäen hakea tuntumaa ja asetusta, sekä ulkopohkeella ja -ohjalla liikkeen ja jouston tukemista kuolaimessa ja ohjasotteessa. Ratsastajalla oli hyvä tasainen käsi, joten ori teki mielellään töitä ja keskittyi joka sekuntiin tunnissa antaen sataprosenttisesti osaamistaan ja taipumistaan heti alusta alkaen.

Jatkoimme tästä suoraan kahdeksikon ratsastukseen, jossa piti hyvin ennakoida asetuksen ja ulkopohkeen tuen vaihto, ilman että yhteys pätki. Ratsastaja onnistuikin tässä mielestäni erittäin hyvin, vaikka pieniä puolieroja oli totta kai hevosestakin johtuen. Kun tehtävä sujui helposti ravissa, he saivat alkaa tulla nelikaarista kiemurauraa, jossa riitti haastetta ja työnsarkaa molemmille riittämiin. Hevosen alkaessa näyttää väsymisen merkkejä annoimme sen kävellä hetkisen aikaa ja juttelimme sillä välin niitä näitä. Pian oli kuitenkin aika kerätä ohjat ja jatkaa töitä. Ohjasin ratsukon tulemaan seuraavaksi pituushalkaisijalle, josta lähdettiin vuoroin oikealle ja vasemmalle tulemaan pohkeenväistöä.

Pupu vaikutti alkuun hieman kiireiseltä, joten käskin aavistuksen tiukentaa ulko-ohjan tukea ja painaa sen puoleisen pohkeen paremmin kiinni kylkeen, joka auttoi kyllä heti ja ori rauhoittui. Se väisti hyvin molempiin suuntiin, joten pääsimme pian ottamaan laukassa ympyröitä pitkin poikin. Siinä olikin muistamista kerrakseen, kun piti poikkeuksellisesti tehdä sekä pääty- että keskiympyrät. Hienosti se kuitenkin sujui, vaikka olihan siinä hommaa kerrakseen! Ratsukko sai tehdä itsenäiset loppuravit vielä, koska jouduin lähtemään kohti seuraavaa valmennusta pikaisesti.

13.11.2016 Kouluvalmennus, valmensi Jannica

Saapuessani Susirajaan ratsukko oli jo verryttelemässä, joten pääsimme heti aloittamaan työt ja varsinaisen valmennuksen. Aloittelimme eilisillä harjoituksilla, eli ympyröitä ja kaarevia uria tekemällä ravissa. Mukaan otettiin myös kahdeksikkoa sekä muutamat raviväistöt kumpaankin suuntaan. Sen jälkeen pyysin ratsukon käyntiin ja aloimme harjoittelemaan avotaivutusta aina pitkillä sivuilla. Se sujui käynnissä niin hyvin, että näki ratsukon tätä jo harjoitelleen ennenkin. Senpä vuoksi siirryimme tekemään sulkutaivutuksia käynnissä, ne tuottivatkin jo alkumetreillä vähän vaikeuksia tälle helppo A-tasoiselle ratsukolle ja tarjosivat sopivasti haastetta päivään. Emme kuitenkaan rasittaneet Pupua yli sietokynnyksen liian vaikealla tehtävällä, joten parin onnistuneemman suorituksen jälkeen se sai kävellä pitkin ohjin jonkin aikaa.

Juteltuamme päivän kuulumiset oli aika jatkaa töiden pariin. Kertasimme kolmi- ja nelikaarista kiemurauraa laukassa, Pupu vaihtoi hienosti laukat kyllä kaarilla, mutta tällä kertaa pyysinkin ratsastajaa siirtämään orin raviin vaihtoa varten. Siinä tulikin tenkkapoo jos toinenkin vastaan, eikä ori millään meinannut käsittää miksi näin tehtiin, vaan yritti lapa edellä kiilata kaarille ravissa. Muutaman kerran jouduttiin ottamaan tilanne seis, sen jälkeen tehtävä sujui hieman paremmin, kun Pupu lopetti hosumisen. Ohjasin vielä ratsukkoa onnistuneen suorituksen jälkeen loppuverrytelyssä, missä ratsastaja saikin ottaa jalustimet kaulalle tämän rauhallisen orin kanssa ja tarjota hieman pidempää ohjaa, jotta Pupu sai venytellä kaulaansa kunnolla väistättävien tehtävien jälkeen ja kaiken sen kokoamisen. He lähtivät vielä yhtä matkaa lähimaastoon kävelylle.

03.12.2016 Kouluvalmennus, valmensi Satunen

Pupu kuulosti nimenä viekkaalta, mutta Lissu kertoi orin toimivan paremmin kuin voisin ajatellakaan. Jutustelimme mukavia ratsukon vasta kävellessä alkukäyntejä, mutta hetken kuluttua nainen keräsi satulassa ohjat ja ryhdyttiin tekemään töitä.
Lissu oli aiemmin esittänyt minulle toiveen istuntapainotteisesta valmennuksesta, sillä Pupun kanssa kaikki sujuisi kuitenkin mallikkaasti - ja siltä se näyttikin. Päätimme siis treenata rauhallisesti ja aloittaa ihan vaan käyntijutuista; pohkeenväistöistä, taivutteluista sekä suorasta hevosesta! Pupu oli alusta lähtien hyvin kuulolla, mutta kaipasi suoruutta ja lisätukea paremmin pohkeella. Lissu joutui töihin heti, vaikkei tehtävät todellakaan vaikeilta kuulostaneetkaan.
Yleisesti naisen istunta oli varsin mallikelpoinen eikä orinkaan suorittamisessa ollut moitittavaa. Ravissa ratsukko jolkotteli hetken rennosti, ennen kuin siirtyivät siinä työstämään. Ratsastajalla olikin vatsalihastreeni ajankohtainen käsite, kun laitoin naisen istumaan ilman jalustimia ja tekemään siirtymisiä pelkällä istunnalla. Raviväistöt sujuivat hyvin molempiin suuntiin, vaikka aluksi Pupu meinasi unohtaa takapuolensa matkasta.
Pari nosti suurella pääty-ympyrällä laukan ja laukkasi muutaman kierroksen sillä linjalla, kunnes ryhtyi pienentämään ympyrää. Muistutin Lissua painoavuista, Pupun laukka näytti pontevalta! Sain nähdä upeaa työskentelyä ympyrällä, joka pieneni pienenemistään ja laittoi orin oikeasti töihin askelta kootessaan. En olisi uskonut!
Vielä viimeisenä haettiin rento, kevyt tuntuma ja tahdikas ravi. Pupu tahtoi päästä jo liiankin koreaksi kaulastaan, joten pieni ohjien pidennys auttoi. Ratsastaja kevensi juuri sopivan rauhallisesti, ja näin paketti alkoi olla aikalailla kasassa! Kehuin ratsukkoa hurjasti, jolloin Lissu siirsi rautiaan raviin ja antoi pitkät ohjat taputuksien kera.

12.12.2016 Estevalmennus, valmensi Salazar

Susirajassa jälleen, tällä kertaa vetämässä esteitä Pupulle ja sen ratsastajalle. Tämä ori ei ollut minulle ennestään tuttu, mutta nopeasti minä sen tavat oppisin. Ratsukko oli jo verrytellyt kaikki askellajit läpi ja tehnyt laukassa vähän enemmänkin, joten hevonen oli paikalle saapuessani valmis hyppäämään. Tapani mukaan aloitimme puomitehtävillä, jotka kaikki sujuivat rautiaalta hyvin. Se vaikutti kuuliaiselta ja pyrki miellyttämään ratsastajaansa. Juuri kun olin laittamassa kentälle ensimmäisiä esteitä, syntyi kova tuulenpuuska ja kentällä makaava raippa lähti lentoon. Ensin Pupulla pyöristyivät silmät, sitten se otti ja lähti kunnon vauhdeilla. Ratsastaja sai orin nopeasti hallintaan ja muutaman minuutin päästä se oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tämä oli selvästi säikky tapaus, mutta onneksi kiltti, eli vahinkoja ei päässyt tällä kertaa sattumaan. Välikohtauksen jälkeen pääsimme esteiden pariin, ensimmäiseksi kahta pystyestettä hyppäämään. Nämä oli aseteltu niin, että luvassa olisi kääntämistä ja vääntämistä, hyppypaikat osuisivat vähän vinoon molemmilla pystyillä. Pupu lähti laukkaan reippaasti, mutta esteen lähestyessä se alkoi jännittää ja hidastella. Huomasin tämän ennen ratsastajaa ja huutelin kiireesti ohjeita, että ilmiselvä tulossa oleva kieltäytyminen ei pääsisi tapahtumaan. Ratsastaja kannusti suokkia eteen ja näin se saatiin ylittämään esteet hienosti. Teimme muutaman samankaltaisen tehtävän, joissa kaikissa oli mukana Pupun arkuusongelmaa. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä ori luotti ratsastajaan, kunhan tämä muisti kannustaa raukkaa tarpeeksi. Loppuverryttelyiksi ratsukko otti kevyttä ravia ja paljon voltteja taivutellen.

Lue päiväkirjaa