Kurjenpesä

Viehättävän Kuunvarjo "Vares"

Perustiedot

Meriitit

Rakenne © kasvattaja, ratsastuskuvat © ransu.kuvat.fi

Tausta

Tunsin itseni jälleen haaskalinnuksi käydessäni läpi Hymnin Suomenhevosten mittavaa myytävien hevosten listaa. Kanssatallinpitäjän toiminnan pienentäminen, saati sitten lopettaminen, on aina surullinen asia. Haaskalintutuntemukseni vain vahvistui, kun päädyin tekemään tarjouksen yli kymmenestä hevosesta. Joku päivä pankkini alkaa tosissaan yskähtelemään, vaikka olenkin lainanlyhennykseni ja muut raha-asiani hoitanut aina ajallaan ja hyvin..

Hevoset myytiin siitoskäyttöön, ja siihen minä ne ostinkin. Ensimmäisenä Kurjenpesään muutti Viehättävän Kuunvarjo, KTK-III ja KRJ-I -palkittu koulupainotteinen, jo kisa- ja jälkeläisnäyttöjä antanut ori. Raudikko kiinnitti huomioni jo pelkällä olemuksellaan, vakuutti omilla näytöillään sekä suvullaan ja yksinkertaisesti hurmasi persoonallaan. Ainoaksi huonoksi puoleksi entinen omistajatar kertoi orin taipumuksen liioitella asioita, ja tämän huomasin itsekin koeratsastuksen aikana. Kuunvarjon – Vareksen – laukan vaihdot olivat paikoin melkoisen ylilyötyjä. Tuollainen on kuitenkin pieni vika hyvässä hevosessa, joka on nöyrä, kuuliainen ja mielellään liikkuva. Liioittelukin tuntui enemmän orin tarpeelta tehdä asiat alleviivatun hyvin ja hienosti, minua ihan hymyilytti, kun koeratsastuksen aika työstin vähän hillitympiä vaihtoja.

En ole hetkeäkään katunut Vareksen ostamista, enkä usko katuvani, vaikkei ori jostain syystä enää tiinehdyttäisi yhtäkään tammaa. Raudikosta on nopeasti tulossa yksi suosikkiratsuistani istuntapainotteisille valmennuksille, sekä ennen kaikkea yhtä tärkeä hevosystävä kuin mitä muutkin kasvaneen laumani nelijalkaiset ovat.

Luonne

Viehättävän Kuunvarjo, ai että mikä hevonen. Oli kuinka huono päivä tahansa, pystyy Vares sen parantamaan. Ori toimii kuin ihmisen mieli, eikä sillä tulisi mieleenkään nousta ihmistä ylemmälle johtajuudessa. Mutta tietenkään hevonen ei ikinä voi olla ihan täydellinen, joten löytyyhän Vareksesta pienen pieni paha puoli. Nimittäin asioiden liioittelu, etenkin koulukiemuroissa. Kun joku tehtävä suoritetaan, niin pitäähän se tehdä kolminkertaisena ja laukanvaihto näyttää enemmän näkymättömän esteen hyppäämiseltä kuin laukanvaihdolta. Onneksi liioittelua ei harrasteta joka ikinen päivä.

Hoitaessa Vares on sataprosenttisen ongelmaton. Se seisoo tasajaloin, niin käytävällä kuin karsinassa. Narua ei tarvitse laittaa mihinkään kiinni sillä oli sitä tai ei, pysyy hevonen paikallaan. Pyörösualla harjauksesta Vares nauttii ja silmät pääsevät usein ummistumaan. Useinmiten sukaa tarvitaan harjaukseen, sillä mutakylpyjen ottaminen on myös orin lempipuuhia. Niinhän sitä pysytään nuorekkaana, kun ottaa useasti mutanaamioita päälleen. Taluttamista ei tarvitse stressata, vaikka narun päässä on ori. Vares kulkee perässä kuin henkivartija, eikä välitä mistään mitä ympärillä tapahtuu. Meni siellä sitten minkänäköinen sotanorsu tai traktori, ei sivuloikkia oteta. Orin uskaltaa antaa myös lasten talutettavaksi, sillä lapsirakkaana hevosena Vares kulkee pää alhaalla, aivan taluttajan vieressä.

Ratsuna parhaat puolensa esittävä Vares on varmana joka ratsastajan unelma. Mitä vain siltä pyytää, se myös tehdään. Jos ei osata, vähän räpiköidään, mutta yritetään kumminkin. Vareksen selkään noustua, tuntee heti, että se haluaa miellyttää ratsastajaansa. Se seisoo paikoillaan niin kauan kuin halutaan, satulavyötä kiristyksessä ei pullistella, eikä varsinkaan pullikoida ratsastaa vastaan. Nöyrä ja kuuliainen ratsu, täydellinen kouluhevonen. Vares välillä liioittelee liikkeitään, kun sitä kerran irtoaa kropasta. Ratsastajan olo selässä voi tuntua hetken epämukavalta, mutta onneksi hetki ei kestä kuin hetken ja se olikin siinä. Ori mielellään kokoaa itseään, eikä lisääminenkään ole ongelma. Venytään ja kootaan milloin mihinkin suuntaan, kunhan vain saadaan suorittaa kunnolla ja hiki virtaa. Vares on aina valmis kunnon treeniin ja orin mottona taitaa toimia "Mitä enemmän tehdään, sen parempi mieli". Vares on yksinkertaisesti sanottuna kiltti ja kuuliainen ratsu, joka yrittää aina parhaansa, joskus senkin yli.

Kilpailutilanteissa maailman helpoin hevonen on taas herra Vares. Traileriin kävellään suoraan ja kiltisti. Hetkeksi saatetaan pysähtyä kurkkaamaan mitä vaunussa on, mutta sen jälkeen mennään sisälle, koska eihän siellä muuta ole kuin suussa sulava heinäverkko. Matkatoverina voi toimia kuka vain, sillä Varesta kiinnostaa enemmän mitä nenän edessä on eli syötävä. Heinäverkon puuttuessa voidaan ottaa päiväunet niin matkustamiseen menevä aika ei valu hukkaan. Kilpailupaikalla Vares on ongelmaton ja käyttäytyy asiallisesti, vaikka ympärillä olisi enemmänkin hälinää. Kouluradalle päästyä keskitytään täysillä ja kun sieltä päästään pois, voi vähän jo katsella mitä ympärillä tapahtuukaan. Ongelmia ei kilpailupaikoilla synny ainakaan tämän hevosen kanssa.
Luonne © ex-omistaja Oona, kiitos!

Sukutiedot

Jälkeläiset

03.10.2014 sh-t. Hymnin Sosuli SLA-I, KRJ-I e. Moon Mymmeli om. Anniina N. (VRL-09182)
05.01.2015, sh-t. Hymnin Hilujo e. Hymnin Hallatar om. Hippi (VRL-12339)
25.10.2015 sh-t. Hymnin Sopimaton KTK-II e. Hymnin Sointu om. dookie VRL-04373, Turmeltaja

Kilpailutulokset

Päiväkirja & valmennukset

20.01.2015, KOULUVALMENNUS (KIRJOITTANUT RIELLA)
Paikalle saavuttuani ratsukko oli jo suorittanut itsenäisen alkuverryttelyn ja seurasin heidän menoaan hetken vierestä. Kyseessä oli siis vaativan tason kilparatsu, joten sen kanssa ei jäädä junnamaan paikoilleen, vaan tehdään sitä, missä tarvitaan treenaamista. Aloitimme valmennuksen katsomalla, miten avo- ja sulkutaivutukset sujuvat tänään. Vares yritti alkuun kulkea hieman lapa edellä, mutta ulko-apujen korjaus riitti auttamaan ratsukon taas raiteilleen ja oikealle linjalle. Muutama toisto riitti näkemään sen, että Vares kyllä todellakin yritti ja halusi miellyttää ratsastajaa mikä oli mielestäni hyvin ihailtavaa katseltavaa. Vaihdoimme välissä suuntaa ja teimme saman tehtävän uudelleen toiseen suuntaan. Tämä oli selvästi sille hieman hankalampi, mutta ei mahdoton. Orin kanssa on tärkeää selkeät ulkoavut, ettei sillä ole vahingossakaan mahdollista lähteä lipsumaan mihinkään suuntaan. Taivutusten jälkeen oli vuorossa siirtymiset koottuihin askellajeihin. Alkuun siirtymiset olivat vähän löysiä, mutta napakalla ratsastuksella siirtymiset saatiin kuntoon molemmissa suunnista ja mihin tahansa askellajiin. En löytänyt kootuista askellajeista enää moitteen sijaa, koska ne näyttivät todella upeilta, joten siirryimme tekemään laukanvaihtoja. Ratsukko laukkasi ensin ympyrällä saaden laukan pyöreäksi ja vaihdot olisi helpompi suorittaa. Teimme vaihtoja kolmikaarisella kiemurauralla ja aina yhden kerrallaan. Aloitimme helpotetusta versiosta, eli ratsukko sai ottaa pari kolme raviaskelta ennen vaihtoa. Tämä oli Varekselle helppo nakki, joten vaikeutimme niin, että vaihto tuli tehdä askeleessa. Ori taisi selvästi nauttia haasteista ja siitä näki työnteon ilon, sillä vaihdot sujuivat todella upeasti. Sinulla on alla todellinen löytö!

10.02.2015, KOULUVALMENNUS (KIRJOITTANUT: RIELLA)
Vares ja sen omistaja Oona olivat tänään toista kertaa valmennettavanani. Edellisellä kerralla oli sujunut niin hienosti, joten päätin tänään vaihtaa tehtäviä. Verryttelyjen jälkeen aloitimme keskiaskellajeista ja niiden hienosäätämisestä. Alkuun Vares yritti tarjota hirveää tikittämisravia, ei näin. Pyysin ratsukkoa pääty-ympyrälle, jossa kävimme tekemään siirtymisiä yhden askellajin sisällä. Ensin hidastaminen todella hitaaseen raviin ja siitä se päästetään "leiskauttamaan reippaampaan raviin", samalla ratsastajan tuli avata lonkat ja antaa hevosen lavoille tilaa. Näitä siirtymisiä riitti tehdä vain muutama, kun Vares tajusi idean ja odotti innoissaan aina lupaa siirtyä keskiraviin. Tahti oli mielestäni todella hyvä, samoin jalkojen liike. Seuraavaksi oli vuorossa laukka, jota työstimme samalla tyylillä kuin ravia. Vares tosin jo tiesi heti idean ja tätä tehtävää ei tarvinnut montaa kertaa toistaa, kun keskilaukkakin näytti jo todella hyvältä. Keskiaskellajien jälkeen halusin nähdä Vareksen takapään käyttöä takaosakäännöksissä. Ori oli vieläkin niin innoissaan edellisestä tehtävästä, ettei se oikein meinannut malttaa pitää takapäätä paikoillaan käännöksissä. Rauhallinen asenne auttoi kuitenkin tähän. Neuvoin kuitenkin, ettei kannata jäädä vetämään suusta vaan käyttää istuntaa apuna. Jälleen kerran hienoa työtä! Teimme vielä ennen valmennuksen loppumista siirtymisiä tavan askellajeista koottuihin askellajeihin. Varekselle jäi menovaihe päälle, jonka myötä myöskin kootut askellajit näyttivät todella hyviltä, kun se malttoi keskittyä ja näyttää parhaimmat liikkeensä. Näihin kuviin ja tunnelmiin päättyi tämä valmennus ja ratsukko jäi suorittamaan itsenäisiä loppuverryttelyjä.

25.02.2015, KOULUVALMENNUS (KIRJOITTANUT: HIPPU)
Oona oli verrytellyt Vareksen valmiiksi, kuten olimme aikaisemmin sopineet. Ratsukko oli minulle uusi tuttavuus, joten halusin nähdä miten mikäkin tehtävä onnistuu. Koska ratsuna oli vaativan tason kilparatsun, aloitettiin valmennus heti avotaivutuksilla ja väistöillä ravissa. Vares tuli heti kuulolle, kun ratsastaja alkoi pyytämään. Hetken ihmettelin, miten jollain hevosella on niin suuri into tehdä töitä. Ori teki väistöt puhtaasti, eikä avotaivutuksissakaan ollut moititavaa. Lapa aikoi karata pariin otteeseen menemään edelle, mutta Oona korjasi tämän pohkeella nopeasti ja vaivattomasti. Avot vaihdettiin sulkutaivutukseen, jotta tehtäviin saataisiin jotain haastetta. Varekselle tämä ei kuitenkaan teettänyt ongelmia. Ori suoritti sulutkin kuuliaisesti, eikä lähtenyt lipsumaan töistä. Ratsukko meni pari kierrosta laukkaa, jonka jälkeen aloitettiin siirtymiset. Aluksi laukkaa koottiin pikkuruisen pieneksi ja sen jälkeen suurennettiin niin suureksi kuin hevosesta lähtisi. Vares hoiti homman kotiin ja hienosti. Orin laukka oli normaalisti melko laajaa, mutta hetkessä se sai koottua itsensä pieneksi prinssinakiksi. Oonan antaessa Varekselle luvan lisätä laukkaansa, lähti sitäirtoamaann. Ori venytti itseään paljon, mutta piti liikkeen korkeana. Sain hieraista silmiäni ja todella ihmetellä, miten suomenhevonen pystyi siihen. Aiemminn olin nähnyt vain yhden puoliverisen liikkuvan samalla tavalla, ihmeiden aika ei siis vielä ole ohi. Laukan kokoamiset ja lisäykset tehtiin pariin otteeseen, jotka myös onnistuivat. Käskin ratsastajan taputtaa Varesta ja alkaa suorittamaan loppuverryttelyjä. Ne ratsukko teki itsenäisesti.

13.01.2022 Suunnitelmakatsaus
Yhteiselomme Vareksen kanssa on alkanut, ja sujunut, loistavasti. Joka ikinen päivä tämä(kin) hevonen saa minut hymyilemään – en todellakaan ole hetkeäkään katunut orin ostamista! Olen jo täyttänyt kalenteriani erilaisilla varsasuunnitelmilla, vertaillut tammojen sukuja ja ominaisuuksia Varekseen, pohtinut, mikä yhdistelmä olisi se kaikkein kutkuttavin. Vareksella on jo ennestään melkoisen vakuuttavat jälkeläisnäytöt (olkoonkin, että kolmen varsan perusteella tilastointi on toki vähän epävarmempaa kuin mitä kolmenkymmenen varsan perusteella olisi), joten olen huolissani lähinnä siitä, tuleeko valitsemani tamma tiineeksi. En kyllä tiedä, miksei tulisi, Vares ei ole erityisen iäkäs ori. Mutta kun kaikesta voi huolestua, jo hyvissä ajoin etukäteen.

Olen kuitenkin päättäväisesti työntänyt huolia taka-alalle keskittyen sen sijaan nykyhetkeen sekä Vareksen kanssa treenaamiseen. Itsenäisten treenien lisäksi olemme valmentautuneet pitkäaikaisimman valmentajani silmien alla. Olemme Vareksen kanssa vielä melkoisen tuore ratsukko, mutta pelaamme jo nyt hyvin yhteen. Mitään isompia kilpailutavoitteita minulla ei tämän orin kanssa ole (joskin ilmoitin myös Vareksen VSR:n kouluratsastuscupiin, helppo A vaativa B:n sijaan, mutta kuitenkin!), seuraavat isommat tähtäimet ovat rotulaatuarvostelussa sekä mahdollisesti näyttelykehien puolella. Orilla on takanaan erinomainen kilpaura, ja vaikka arvokisat tietenkin vähän kutkuttavatkin, taidan kuitenkin jättää ne tämän hevosen kanssa välistä. Niin sanottu vika ei missään nimessä ole Vareksessa, orihan on oikea helmi! Minulla vain on näitä hevosia enemmän kuin oli missään vaiheessa tarkoitus hankkia, joten jotain karsintaa on tehtävä, jos ei muuta niin kilpailuiden osallistumisrajojen puitteissa. Vareksella on jo sen verran kannuksia, että jääköön arvokisamenestyksen tavoittelu sen jälkikasvulle.

Mikäli kaikki menee kuten olen suunnitellut, esitän Vareksen jo helmikuussa VSR:n laatuarvostelun tuomareille. Ori on kuitenkin kaikin puolin terve, hyvässä (kisa)kunnossa, eikä osallistumiselle taida olla mahdollisia aikatauluongelmia suurempia esteitä. Mikäli olen itse estynyt esittämästä Varesta, esittäjä löytyy varmasti, jos ei vastapalveluksella niin ainakin rahalla. Kevään puolella, jahka päätän lopullisesti tamman, Vares pääsee taas jalostusorin tehtävien pariin (ja minä hermoilemaan sekä odottamaan kaikkea siemennyksestä kantoajan kautta varsomiseen). Näyttelyihin osallistumme aina, kun sopivat osuvat kohdalle ja ehdimme mukaan; tavoitteena on saada Vareksestakin Champion. Tämä tosin on se kirsikka kakun päällä, ei pakollinen, mutta mukava ekstralisä. Lisäksi epävarmana ehkä-mahdollisesti -tavoitteena on Yleislaatuarvostelu, todennäköisesti vasta syksyllä jos silloinkaan. Saa nähdä. Rotulaatuarvostelu on ainoa täysin varmasti toteutuslistalla oleva asia. Varsaa totta kai toivon, odotan ja jännitän kaikkein eniten!

31.03.2022 Palkintoja
Aikatauluni pitivät puoliksi paikkansa, puoliksi aikaistuivat - kerrankin näin päin! Olin suunnitellut ilmoittavani Vareksen helmikuun rotulaatuarvosteluun, kuten teinkin. YLA:n tuomaristolle ori oli tarkoitus esittää vasta syksyllä, eikä tämäkään ollut mikään satavarma suunnitelma. Syksy vaihtui kevääksi, itse asiassa nakuttelen tätä tilannetiedotusta hevosrekan hytistä ennen kotimatkalle lähtöä. Kyydissä on juuri YLA1-palkittu Vares, joka mutustelee heiniään hyvin tyytyväisen oloisena. Myös SLA:n tuomaristo arvioi raudikon ensimmäisen palkinnon arvoiseksi, joten alkuvuosi on alkanut Kurjenpesässä Vareksen ja muutaman muun hevosen menestyksen juhlimisella. Pitääkin taas laitella pöytä koreaksi ja kutsua niin työntekijäni, taustajoukot kuin naapuritkin kahvittelemaan! Vares ei saa täytekakkua, tosin porkkanat taitavat muutenkin tehdä paremmin kauppansa.

© KURJENPESÄ
Ulkoasu © Narie
taustakuva Cano Vääri (CC BY-NC-SA 2.0)
virtuaalitalli // virtuaalihevonen