Kurjenpesä


Reposaaren Konna "Konna"
Perustiedot
Meriitit

Suomenhevosori, syntynyt 10.01.2015 (9-vuotias)
157-senttinen musta
Koulupainotteinen (va B / 90cm)
Omistaa Aino Kurkinen (VRL-12701), Kurjenpesä
Kasvattanut Reposaari, Suomi
VH15-018-0087
KTK-III (​17 + 16 + 15 + 15 = 63p.)


© Fiktio

Tausta

Luonne

Nykyään niin pienestä ja söpöstä nappisilmästä ronskiksi ja isoksi pojaksi kasvanut Konna on aivan upea, sekä varsin helppoluontoinen ori.. Sen laukka on kuin keinutuoli, ja ravikin on niin tasaista ja kepeää, että keventäminen on suorastaan vaikeaa..

Okei, pudotan sinut nyt hieman kipeästi alas pilvilinnoistasi. Oikeasti Konna on luonteeltaan suoranainen gangsteri. Se on tammojen keskuudessa varsinainen naistenmies, ja saakin neitien päät kääntymään suuntaansa yhdellä ainoalla komealla katseella ja hirnahduksella. Ori kunnioittaa vain tarkasti valikoimiaan ihmisiä, ja jos tuntematon menee lääppimään ja hipelöimään sitä turhaan, saa hyvin nopeasti tuntea Konnan kovat, kelpaiset hampaat käsivarressaan.

Hoitaessa Konna on malttamaton ja tästä syystä joskus rasittavakin. Ori täytyy hoitaa käytävällä sen ollessa kahdelta puolelta kiinni, sillä muuten uljas mustamme pyörii niin komeita ympyröitä, että ihminen on jäädä sen jalkoihin. Pitkälle eteen kuopiminen ja näin ihmisen ärsytys luonnistuu myös Konnalta hienosti, sen oikein ojentaessa kaviotaan pitkälle. Kaviot nousevat Konnalta rutiininomaisesti, mutta niiden ylhäälläpito onkin sitten ihan eri juttu. "Mami heiii, en mä jaksais millään pitää mun jalkaa ylhäällä!" Tuon lauseen ajateltuaan ja muutaman kerran jalkaa kevyesti nykäistyään Konna alkaa riuhtoa jalkaansa oikein tosissaan, niin että heikompaa hirvittää. Tässä tilanteessa hoitajan täytyy rääkäistä sille vähintäänkin kuuluvasti, jotta Konnakin tajuaa, että riuhtominen ei ole sallittua.

Ratsastaessa Konnalle täytyy heti näyttää, ettei se ole tässäkään puuhassa pomo. Jo alkukäynneissä reippaalle ja haasteelliselle oriille täytyy koko ajan jotakin järkevää tekemistä, eikä hetkeksikään herpaantuminen ole suositeltavaa. Konnan ravi on erittäin suurta sekä lennokasta, ja vaati omistajaltakin jonkin verran totuttelua, ennen kuin hän pystyi istumaan ravissa alas satulaan hölskymättä kuin perunasäkki konsanaan. Laukannostoissa oriin kanssa saa olla tarkkana, jottei se syöksy nopeampaan askellajiin liiankin energisesti. Pysyessään nätisti kolmitahtisena Konnan laukka on kuitenkin mukavaa katseltavaa, ja tällä saralla se saakin usein hyvät pisteet kouluradoilla.
Luonne © ex-omistaja Sippe, kiitos!

Sukutiedot

i. VIR MVA Ch Tiilikan Pesän Pörröisin
KTK-II
sh, m, 161cm
ii. Armoton Surmaaja UK
SLA-II, KRJ-II, KERJ-II
sh, prt, 156cm
iii. VIR MVA Ch Armoton Hurmaaja AE
YLA2, KTK-III, SHLA4
sh, rt, 156cm
iie. Magnolian Kimurantti
sph, rt, 138cm
ie. KK Pariton Kaalimatonen
sh, trt, 154cm
iei. VIR MVA Ch Lavinian Kirouksellinen
KTK-III
sh, rt, 155cm
iee. Noon Soikea Sitruuna
sh, rt, 155cm
e. Koston Keijukainen
KTK-III, SLA-I, KRJ-II
sh, prt, 152cm
ei. Koston Reemus
YLA1, KTK-II, SLA-I, KRJ-II
sh, rt, 149cm
eii. VIR MVA Ch Mörkövaaran Eemil
YLA2, KTK-I, SLA-I, KRL-II, ERL-II
sph, prt, 145cm
eie. Ch Haavelaakson Rakkaus
KTK-III
sh, vprt, 146cm
ee. VIR MVA Ch Kovin-Kaunis HUI
YLA1, KTK-II, SLA-I, KRJ-I
sh, rn, 155cm
eei. Könsikäs KAT
YLA3, KRJ-II, KRJL-III
sh, rt, 158cm
eee. Nolemin Hupputyttö
YLA1
sh, rt, 154cm

Jälkeläiset

Kilpailutulokset

Reposaaren Konna kilpailee porrastetuissa kouluratsastuskilpailuissa. Ajantasainen taso- ja ominaisuuspistetilanne löytyy orin VH-profiilista.

Päiväkirja & valmennukset

16.07.2022 Konnankoukkuja, kirjoittanut Knipse VRL-14657
Konna oli minulle aivan uusi tuttavuus ja harvinaista kyllä myös oripojan suku, joten odotin innolla pääseväni tutustumaan hevoseen. Saavuttuani Kurjenpesään komea musta ori olikin jo yllätyksekseni käytävällä täydessä tällingissä odottamassa ja minun ei tarvinnut kuin napata ohjakset hoitajalta. Kapusin malttamattomana selkään jo tallin ovesta päästyämme, enkä kerennyt edes kerätä ohjia kunnolla hansikkaisiini, kun Konna hirnahti korvia huumaavalla tavalla ja lähti harppomaan aivan väärään suuntaan eli tammatarhoille. Keräilin ohjia, kun ratsuni vaihtoikin hidastempoiseen ja niin hölskyttävään raviin, etten saanut kontrolloitua itseäni selässä lainkaan. Lopulta sain orin joten kuten takaisin hallintaani ja käänsin nokan kohti aidattua kenttää. Matkalla istuin kyydissä aivan hölmistyneenä ja häveten silmät päästäni. Näin sitä tultiin ammatti-ihmisen hevosta liikuttamaan.

Lopulta pääsimme kentällä itse asiaan ja sain huomata ettei äsköinen ravissa hölskyminen johtunut vain yllätyksestä. Konnan ravissa oli oikeasti hankala istua ja keventää. Laukat orilta tuntuivat lähtevän kuin tykinsuusta, mutta kun niitä hetki treenattiin, niin löysin oikeat napit orin hallittuun laukannostoon. Laukka itsessään pyöri mukavasti ja ori osasi hyvin kantaa itsensä niin hitaammassa kuin nopeatempoisemmassakin laukassa. Vasempaan kierrokseen Konna tuntui hieman jäykemmältä, jonka pistin korvani taakse jotta muistaisin asiasta orin omistajalle mainita.

Otimme loppuun hieman hyppyjä, jota Konna tosin päätti hieman protestoida yhden sujuneen kierroksen jälkeen, lähdettyämme uudestaan ensimmäiselle esteelle. Ori kielsi ja otimme sitten kokonaan uuden lähestymisen. Uudella yrittämällä yli päästiin oikein kivasti ja toinen, kolmas sekä peräti neljäs este ylittyivät vaivatta. Konnalla oli kiva oma moottori esteiden välissä, hypyt lähtivät voimakkaalla ponnulla ja salaa pystyin ehkä vähän rivien välistä lukemaan, että ori nautti hyppelystä. Viidennen esteen jälkeen ori aloitti kuitenkin taas oman pienen pukkishownsa, jonka päätteeksi se jäi uhmakkaasti keskelle kenttää seisomaan. Jouduimme hieman neuvottelemaan pelisäännöistä, mutta lopulta pääsimme jälleen liikkeelle. Päättäväisesti ratsastin orin jälleen ensimmäiselle esteelle ja siitä eteenpäin. Konna alkoi hiljalleen taipumaan tahtooni, vaikkei sitä nyt vieläkään välttämättä voinut yhteispeliksi kehua. Otimme loppuverryttelyksi letkeää ravia, ehkä myös sen takia, että tahdoin ihan itseni kiusaksi yrittää keventää ravissa ja pysyä mukana. Suoritukseni ei välttämättä ollut kehuttavan arvoinen, mutta ihme kyllä Konna malttoi selässä venkoiluni, joten kymmenen pistettä ja papukaijamerkki orille siitä. Tästä kerrasta jäi pienten vastoinkäymisten jälkeen kuitenkin kiva fiilis ja jos Aino minua vain kysyy niin tulen mielelläni tapaamaan tätä herraa uudestaan.



© KURJENPESÄ
Ulkoasu © Narie
taustakuva Cano Vääri (CC BY-NC-SA 2.0)
virtuaalitalli // virtuaalihevonen