Kurjenpesä

Dantanian Ærd "Taavi"

Perustiedot

Meriitit

© Van Uytert

Tausta

Luonne

Suurikokoinen puoliveriorini on lempeä, lauhkea jättiläinen, supersöpö ja sympaattinen. Ihan selkeä Taavi. Taavi tuntuu ilahtuvan aina ihmisen nähdessään, se tervehtii tuttuja ja tuntemattomia höristen, tulee tarhan portille vastaan ja osoittaa muutenkin olevansa kiinnostunut ihmisistä. Ori tulee mainiosti toimeen myös muiden hevosten, koirien ja kissojen kanssa, eikä se ole ollut moksiskaan myöskään lehmistä tai lampaista. Voisin kuvitella Taavin tähdittämään nettivideota, jossa nuoret vuohet hyppelehtivät makaavan hevosen ympärillä ja vähän päälläkin. Uteliaisuudestaan ja sosiaalisuudestaan huolimatta Taavi ei tunge väkisin iholle, se kunnioittaa ihmisen omaa tilaa.

Olkoon miten ori ja Grand Prix -tason ratsu, Taavi on pari kertaa toiminut paikallisissa kylätapahtumissa talutusratsuna - ja se on nauttinut joka hetkestä. Voi olla, että aktiivisen kilpauransa jälkeen etsin Taaville ylläpitokodin, jossa juniori-ikäinen ratsastaja kaipaa opetusmestaria ja kilpakaveria. Ratsastuskoulukin voisi olla vaihtoehto. Hyvähermoinen, rauhallinen, lempeän ymmärtäväisesti virheellisiin apuihin suhtautuva Taavi on painonsa arvoinen kultaa. Ori ei tee virheistä numeroa, mutta se ei myöskään rupea paikkaamaan kaikkia ratsastajansa virheitä. Jonkun hätäisen puolipidätteen se vielä painaa villaisella, laukanvaihdot pitää kuitenkin ratsastaa eikä vain haaveilla ratsastavansa. Ymmärtänette jutun juonen?
Komealiikkeinen, ryhdikäs Taavi on monen mielestä liikkuva nojatuoli. Sellainen hevonen, jonka selässä voi lukea päivän lehden samalla kahvia nauttien, niin tasaisen pehmeää, helppoa ruunikon liikkuminen on. Orin lisätyt askellajit ovat hivenen koottuja laadukkaampia, ja piruettien kanssa on tehty töitä liikkeen säännöllisyyden sekä korrektin askelmäärän suhteen. Tässä on totta kai ratsastajassakin vikansa, mutta Taavilla on ihan oikeastikin taipumusta tehdä (puoli)piruetteihin askel tai kaksi ylimääräistä. Reipas, eteenpäinpyrkivä ja kuuliainen tanskalainen ei kuumu, häsellä omiaan tai anna keskittymisensä herpaantua, korkeintaan pitkin ohjin kävellessä katselee suuremmalla mielenkiinnolla ympärilleen kiinnittäen huomionsa ratsastajaansa välittömästi ratsastajan sitä pyytäessä. Taavi on yksinkertaisesti ihana, sympaattinen herrasmies, joka haluaa tehdä töitä ihmisen kanssa ja antaa itsestään aina 110%. Lisäksi tanskalaiseni on yksi parhaita maastoratsujani!

Käsiteltäessäkin ruunikkoni käyttäytyy moitteettomasti, on kiinnostunut ihmisestä ja ympäristöstään, muttei unohdu haaveilemaan tai tuijottamaan tyhjää nurkkaa kummitusten varalta. Ori nauttii erityisesti sään sekä harjantyven rapsuttelusta, harjoista kumisuka on ehdoton suosikki. Nuoresta pitäen Taavi suhtautuu kaikkeen loimittamisesta rokotuksiin, kengityksestä pinteleiden käärimiseen todella hyvällä asenteella, eikä sen kanssa ole ikinä ollut mitään ongelmia. Niin fiksu ja hyväkäytöksinen, oikea hevosmaailman mallikansalainen. Taavia pestessä oria voi ilahduttaa tarjoamalla juotavaa suoraan letkusta, Taavi juo varmasti jääden hetkeksi maiskuttelemaan herkkunsa jälkeen. Edes melassivesi ei saa ruunikon ilmettä niin muikeaksi, kuin ihan tavallinen, astian sijaan suoraan letkusta juotu vesi.
Talutettaessa, lastattaessa sekä kuljetettaessa Taavi käyttäytyy aivan yhtä mallikelpoisesti, joten säästänen teidät ylisanojen lukemiselta; hyvä, stressaamaton käytös on hyvää, stressaamaton käytöstä.

Eikä Taavi stressaa kisapaikoillakaan, oli kyse sitten pienistä näyttelyistä tai suurista kouluratsastuskilpailuista. Ori on ennemmin utelias, muttei onneksi koeta haahuille omille teilleen tai työnnä turpaansa yhtikäs mihinkään. Etenkin kameroille poseeraamisesta Taavi nauttii, ja esitän mielelläni sievästi paikoillaan seisovan, kuvaajia ilmeikkyydellään ilahduttavaa hevosta, joka itsekin nauttii saamastaan huomiosta sekä kameroiden sulkijoiden hauskasta äänestä. Kouluradan jälkeiset aploditkin kelpaavat, mutta ei Taavi niin sen valkeiden aitojen sisällä tanssahtelun päälle ymmärrä. Se on vain hauskaa, mukavaa liikuntaa, jonka se kyllä tekee mielellään. Mutta haluaisiko joku ottaa hänestä kuvan? Jooko?

Sukutiedot

Kilpailutulokset

Dantanian Ærd kilpailee porrastetuissa kilpailuissa. Ajantasainen taso- ja ominaisuuspistetilanne löytyy orin VH-profiilista.

KRJ CUP ; 1 sijoitus
31.03.2021 Haltiasalo KRJ CUP Int II 4/91

VSN
08.11.2020 VSN Puoliveriorit RCH 4+4+4+3+4+4+3+4+3+3=36 tuom. alaera
10.01.2021 Ionic Muut puoliveriset RCH 4+4+4+3+4+3,5+4+4+3+3 = 36,5p tuom. Sirpa

Päiväkirja & valmennukset

18.12.2020 Taavi hyppää (ja ratsastajaa muuten hirvitti), kirjoittanut Hazel
Grand Prix -tason kouluratsu oli kieltämättä aina työskennellessään hieno näky, mutta tämän päivän valmennettavaani Taavia oli kyllä erityisen miellyttävä katsella. Suklaanruskean sävyinen ruunikko liikkui mahtipontisesti eteenpäin. Se teki hienot lisäykset, mutta myöskään kokoaminen ei tuottanut sille ongelmia. Selässään se kantoi omistajaansa Ainoa, jonka pienintäkin apua se tuntui kuuntelevan tarkkaavaisesti.

Ratsukko oli kuitenkin kuluneen syksyn sekä talven aikana saanut useaan otteeseen palautetta koulukisojen tuomareilta yhdessä asiassa - Taavi lähti helposti tekemään ylimääräisiä askeleita piruetteihin ja piaffeihin. Ainon mukaan pieni estetreeni ei siis olisi ratsukolle pahitteeksi, sillä avainsanahan näissä liikkeissä oli tahti ja kokoamiskyky. Tänään lähdettiinkin lämmittelemään pienellä jumppasarjalla. Sarja koostui kolmesta pystyesteestä, jotka oli asetettu suoralle linjalle. Ei siis mitään maata mullistavan vaikeaa, mutta askeleiden laskemisen kanssa sai olla tarkkana. Väleihin mahtui vain yksi askel, mutta Taaville se ei tuottanut ongelmaa ainakaan näin pienillä korkeuksilla. Kun ratsukko oli tullut noin 60-senttiset esteet muutamaan kertaan molempiin suuntiin, siirryimme vähän haastavampaan tehtävään.

Esteiden välit olivat yhä pieniä, eivätkä korkeudet varsinaisesti vieläkään päätä huimanneet. Tiet olivat kuitenkin vaativia ja esteiden välissä sai ratsastaa oikeasti rauhallisessa tahdissa, jotta kaikkiin väleihin mahtuisi yli 170-senttisen hevosen kanssa. Taavilla oli melko isot askeleet ja sitä sai oikeasti koota ja hidastaa, jotta sen kerkesi suoristaa kaarevalla uralla ennen seuraavaa estettä. Muutaman kerran puomit kolahtelivat kannattimillaan, mutta yksikään ei tippunut. Ratsukko suoriutui tehtävästä hyvin, eikä mulla oikeastaan ollut lainkaan moitittavaa heidän työskentelyssään. Taavi oli kuitenkin kouluhevonen, joten ei siltä ihan täydellistä hyppytekniikkaa voinut edes vaatia. Lopuksi Aino antoi hevosensa laukata hetken aikaa ihan löysällä ohjalla suoraa uraa, ennen kuin parivaljakko jäi loppuraveille.

08.01.2021 Pullakahvien varjolla kieroiltu liikutusapu, kirjoittanut Hazel
Kurkisen Aino oli soittanut mulle edellisiltana ja kutsunut piipahtamaan pullakahveilla Pöytyässä. Kyllähän ne tallinomistajien “pullakahvit” tiedettiin - paskat mä mitään pullaa syönyt, vaan pääsin hyppäämään melkein samantien saapumiseni jälkeen Ainon puoliveriorin selkään. Tallinomistajat olivat kyllä kerta kaikkiaan kieroa sakkia.

Taavi oli hurjan hieno hevonen. Huomasin sen jo alkulämmittelyiden aikana, kun ori hakeutui oma-aloitteisesti korrektiin muotoon. Sitä ei tarvinnut kahta kertaa käskeä - se suoritti kaikki pyytämäni liikkeet heti pienimmästäkin avusta. Ori vääntyi ongelmitta tiukkoihinkin käännöksiin ja se liikkui mukavasti omalla moottorillaan eteen. Kyllä mä tietysti sain itsekin tehdä töitä ja nousihan siinä mullakin hiki pintaan, sillä ei Taavi ilmaiseksi mitään tehnyt. Ruunikolla tuntui olevan kuitenkin varsin hyvä työmoraali, mitä sen tasoiselta kouluhevoselta tietysti vähän vaadittiinkin.

Treenasimme tänään pieniä pätkiä GP-tason kouluohjelmasta. Siirtymisiä piaffesta passageen sekä taivutuksia. Orille lisäykset tuntuivat olevan aavistuksen verran helpompia, mutta kantoi se hienosti itseään kokoamisissakin. Se vain vaati vähän enemmän tukea ratsastajaltaan niissä. Passagesta piaffeen, ja takaisin passageen siirtymiset eivät tuottaneet hankaluuksia, vaan ori suoritti ne allani kuin vettä vain. Aina välillä se olisi mielellään tehnyt piaffea enemmänkin kuin sen vaaditun askelmäärän, jolloin sainkin itse olla tarkkana, jotta askeleita tulisi tasan oikea määrä. Taivutuksissa ori tuntui aluksi hieman jäykältä selästään, mutta nopeasti se kuitenkin vertyi.

Kun työntäyteinen puolituntinen oli kulunut, oli oma selkäni ihan hiestä märkä. Taavistakin huomasi, että treeni oli tehnyt tehtävänsä ja se jäi ihan mielellään loppuraveille. Löysäsin hieman ohjaa antaen ruunikon venyttää kaulansa oikein pitkäksi ja kiitin sitä isosti.

© KURJENPESÄ
Ulkoasu © Narie
taustakuva Cano Vääri (CC BY-NC-SA 2.0)
virtuaalitalli // virtuaalihevonen