Fiktion Vitikaneli VH17-018-0046

NimiFiktion Vitikaneli "Vitja" KasvattajaMilja, Fiktio, Suomi
Rotu, sukupuolisuomenhevonen, ori OmistajaSusiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri150cm, hopeanvoikko MeriititKTK-II
Syntynyt,
ikääntyminen
s. 11.12.2016, 11v
satunnainen (3v 01.01.2017)
Painotuslaji,
koulutustaso
yleispainotus
va A / 70cm / 50cm

20.03.2017 kultapoikamme palkittiin 72 pisteellä KTK-II -palkinnolla. Kippis!

Meriitti 2

Rakenne & hyppy © Ram, ravi & laukka © VRL-01080

Luonnekuvaus

Vitikaneli, vastasatanutta kevyttä pakkaslunta ja kanelipuista saatava mauste, jota Vanhassa testamentissa on kuvailtu kultaakin kalliimmaksi. Menköönkin tekotaiteellisen kioskikirjallisuuden puolelle, mutta Vitja tuli nimettyä harvinaisen osuvasti.
Meillä tuskin koskaan on ollut yhtä hiljaista hevosta kuin Vitja. Kukaan ei ole ikinä kuullut orin hirnuvan tai hörisevän, tai jos se sitä onkin tehnyt, se on aina laitettu jonkun toisen hevosen piikkiin. Vitja vain on, aristokraattisine ryhteineen. Kai sitä tulee inhimillistettyä eläimiä liiankin kanssa, kun välillä mielen perukoille eksyy ajatus "mitähän tuokin hevonen minusta oikein ajattelee".

Yleensä ori hoidetaan käytävällä ketjuissa, tosin enemmän tavan ja kätevyyden vuoksi. Vitja pysyisi varmasti karsinassakin ongelmitta, orilla ei ole mitään tarvetta kuikuilla ulos tai koettaa lähteä tutkimusmatkoille. Joka tilanteessa, kaikilla käsittelijöillä toimiva voikko uppoaa kategorioihin "lehmänhermoinen", "herrasmies" ja "ihmehevonen". Vitjan käytöksestä ei ole koskaan löytynyt moitteen sanaa, nuorenakin se suhtautui uusiin, jännittäviinkin asioihin tyynen rauhallisesti eikä venkoillut vastaan, vaan luotti siihen, ettei ihminen pakota sitä pahaan paikkaan. Hiljainen, vähäeleinen hevonen nauttii suunnattomasti pestävänä olemisesta sekä rapsutuksista, etenkin lavoista. Huomiota saadessaan voikon jäyhä aristokraattikuorikin rakoilee alahuulen alkaessa lörpöttämään ja koko olemuksen pehmetessä. Rapsutusten loputtua Vitja palaa omaksi itsekseen hämmästyttävän nopeasti, vaikka olisi puoliksi torkkunut rapsutteluista nauttiessaan. Kengittäjän ja eläinlääkärin kanssa Vitja käyttäytyy aivan yhtä esimerkillisesti kuin muutenkin, vaikkei joka hoitotoimenpiteestä niin välittäisikään.
Ilmeisesti aristokraatin arvolle ei sovi kiirehtiä, sillä Vitja on yksinkertaisen hidas talutettava. Välillä voikko tuo mieleen peilin eteen unohtuneen Gilderoy Lockhartin, sillä erotuksella, että naamansa sijaan Vitja tuijottelee maisemia. Orilla ei ole koskaan kiire mihinkään, ja mikäli sitä hoputtaa, askel hidastuu entisestään. Madellaan sitten. Lastaus, matkustus ja purkaminen sujuvat näppärästi (vaikkakin rampilla kävellään luvattoman hitaasti - tätä hevosta ei kiireessä lastata), eikä Vitjaa häiritse sen enempää yksin oleminen kuin seurakaan.

Pelkällä ulkonäöllään ja ryhdillään ihastuttava Vitja kääntää kahta kauheammin katseita, kun sillä ratsastetaan. Tai ainakin me haluamme uskoa, että selässä saatava "wow!" -fiilis näkyy muillekin. Tässä on ratsusuomenhevonen parhaimmillaan; äärettömän työteliäs, eteenpäinpyrkivä hevonen, joka tahtoo tehdä töitä ratsastajansa kanssa, muttei kuitenkaan anna mitään ilmaiseksi (eikä kuitenkaan vedä hernettä nokkaan saman tien, jos pohje harhailee tai jäät kerran suuhun kiinni hypyssä). Tunne on uskomaton, kun tuntee, että hevonen ampaisee täyteen laukkaa heti luvan saatuaan, mutta myös pysähtyy sillä samalla hetkellä, kun sitä pyydät. Vitjan ratsastaminen herkäksi on äärettömän helppoa, ori on luonnostaan melko nopea reaktioissaan (muttei turhan voimakas), ryhtiä ja tasapainoa tällä oli jo ensimmäisinä elinviikkoinaan enemmän kuin uusilla omistajillaan tulee koskaan olemaan. Kevyt kädelle, kevyt noin ylipäätänsä, kaikki on kevyttä helppoa vaivatonta.
Kouluratsastus on ehdottomasti Vitjan ominta alaa, siitä ei ole kahta puhetta. Vaativa A -tasoinen voikko liikkuu kevein, ilmavin liikkein selkeällä yliastunnalla, hyvässä tahdissa ilman haparoinnin, tasapainottomuuden tai tahtirikkojen häivää. Vitja tekee tarkasti kaiken siltä pyydetyn, muttei yhtään ylimääräistä. Pelkkä matkustelu ei onnistu, ellei sitten halua vain kevyttä mummohölkkää uraa pitkin. Mitään isompia heikkouksia Vitjalla ei ole, suomenhevonen meinaa olla niitä valmennettavia, joiden kohdalla valmentaja vain antaa tehtävät ja keskittyy ratsastajan istuntaan; Vitjan kanssa isoimmat viat hioutuivat kuin itsestään pois koulutuksen ja varhaisimpien treenien ja kisojen aikana. Totta kai voikko ruostuu, jos laukanvaihtoja ei tehdä vuoteen niin tietenkään ne eivät näytä yhtä hyviltä kuin silloin, kun niitä tehtiin koko ajan.

Estepuolella Vitjassa on enemmän hiottavaa (vähän töitä valmentajaparallekin). Kapasiteetti ei päätä huimaa - yksittäisinä 80-90cm, ratana 70cm -, eikä tekniikkakaan aiheuta ihastuneita huokauksia. Vitja hyppää melko matalana, ei nosta jalkojaan niin hyvin kuin voisi, selkänsä kanssa reppana meinaa olla aivan hukassa. Hierojasta on tullut Vitjan paras ystävä hirviöomistajien päätettyä, että kyllä, myös estekisat ovat Vitjan juttu. Esteet itsessään eivät ole kamalia, suomenhevonen hyppää ihan mitä tahansa tallin riemukkaan hirveästä silakkajohteesta lähtien. Kaikki mitä esteiden välissä tapahtuu meinaa olla hankalampaa. Pelkästä laukkaamisesta sekä sen säätelystä Vitja vielä suoriutuisi, mutta lähestymisen, ponnistuspaikat ja hyppy itsessään tuottavat hieman päänvaivaa kiiltokuvaorillemme. Onneksi laskeutumisten kanssa ei ole mitään heikkoa, jos ratsastaja tuo orin kunnolla esteelle hevonen huolehtii kyllä kunniakkaan laskeutumisen ja sujuvan jatkon (vaikka laiskanpuoleinen hyppy välillä muuta enteilisikin). Aloittelijoiden estetreeneihin Vitjaa ei anneta, siinä tulisi itku niin kuskilla kuin ratsulla. Ratsastajan tietäessä, mitä on tekemässä, kaikki sujuu niin jouhevasti kuin heikohkon hyppääjän kanssa ylipäätään voi. Vinoilla lähestymisillä Vitja arkoo ja hidastaa vauhtiaan, mutta menee yli, jos ratsastaja kehottaa. Linjojen ollessa suoria ori ei pidättele, vaan jatkaa samaa laukkaa ja hyppää, kun kehotetaan. Tekniikkaansa Vitja paikkaa ketteryydellään ja laukallaan.

Hiljaiset, usvaiset maastoretket tehdään Vitjan kanssa. Voi tällä maastoilla muinakin vuorokaudenaikoina, eikä se usva pakollinen elementti ole, mutta on jotenkin rauhoittavaa katsella pelloilla olevia lintuja Vitjan kävellessä verkkaisesti eteenpäin, ja samaisella pellolla laukkaaminen juuri Vitjan kanssa orin jalkojen halkoessa usvaharsoa... Tämä on nyt sitä tekotaiteellista kioskikirjallisuutta, jota en häpeä ollenkaan.
Hyvähermoinen, vakaan rauhallinen voikko sopii aremmankin ihmisen maastokaveriksi, sillä Vitja ei turhista säiky. Toki se säpsyy yllättäviä tilanteita ja joitain yllättäviä ääniä. Pusikosta rääkyvä fasaani tai jonkun karannut, haukkuva koira eivät kuitenkaan aiheuta Vitjassa korvien lotkauttelua suurempaa reaktiota. Verkkaiset haaveiluretket yksikseen, reippaat hankilaukat porukassa tai juorumaasto kaksistaan - Vitjan kanssa sujuu kaikki. Se on aika tarkka omasta tilastaan, eikä pidä muista hevosista turhan lähellä itseään, mutta toimii kuitenkin moitteetta kaverin kanssa ja porukassa, possujunan kärjessä, keskellä ja peräkärrynä.

Kisa- ja valmennusreissut, näyttelyt, markkinat sun muut kissanristiäiset ovat alusta alkaen sujuneet Vitjalta kuin kokeneemmalta konkarilta konsanaan. Ori on suhtautunut rohkeasti ja järkevästi uusiin paikkoihin ja tilanteisiin, ja itsevarmuuden kasvettua hyvien kokemuksien myötä voikosta kasvoi oikea maailmanmatkaaja. Tai ainakin Suomen reissaaja. Ori säilyttää ryhtinsä, aristokraattisen olemuksensa sekä orimaisen vaikuttavuuden, oli paikka, tilanne ja seura millainen tahansa. Niin käsiteltäessä kuin ratsastettaessa Vitja toimii muualla kuten kotonakin, joten isompia yllätyksiä tai ongelmia hevosen kanssa ei pitäisi tulla, jos sen kanssa on kotipihassakin pärjännyt.
Hyvän ratsastajan kanssa Vitja saa kilpailurekisteriinsä hyviä suorituksia ja sijoituksia (myös esteiltä - yhtään isommilta radoilta niitä ruusukkeita ei sitten haettaisikaan), kokemattomampi ratsastaja taas saa hyvän kokemuksen varmalla, rauhallisella, osaavalla hevosella. Ei tälläkään toki joka kisoja voiteta, tokkopa sellaista ratsua onkaan, mutta ainakin Vitjassa on kaikki ainekset palkintojenjaon vakiokasvoksi.

Sukutaulu

i. VIR MVA Ch Fiktion Vihma
KTK-II, SLA-I, KRJ-I
sh, hpvkk, 154cm
ii. Ch Koistilan Vihto
KTK-II, SLA-I, KRJ-I
sh, vkk, 157cm
iii. Ch Vimma Vei
KTK-II, KRJ-II
sh, vkk, 159cm
iie. Sinervuon Aamu
KRJ-I
sh, vkk, 156cm
ie. Mäkisuon Kirma
KTK-II, KRJ-I
sph, hprn, 142cm
iei. Karusalon Julius
sh, rt, 152cm
iee. Nevan Karelia
sph, hprn, 141cm
e. Ch Runon Kanelipääsky
KTK-II, SLA-I, KRJ-I
sh, prt, 157cm
ei. Runon Pessinteri
KRJ-I
sh, trt, 155cm
eii. Pismanteri
KRJ-I
sh, trt, 155cm
eie. Siniän Helmililja
KRJ-II
sh, km, 152cm
ee. Seljasaaren Kanelivarpunen
YLA2, SLA-I, KRJ-I
sh, prt, 157cm
eei. VIR MVA Ch Kaukomieli
KTK-III, KRJ-I
sh, prt, 158cm
eee. Ilo-Varpu
sh, prt, 161cm

Jälkeläiset

s. 14.01.2018 sh-t. Kiikkuva Kaneliomena, e. Huvipuistohaaveri, om. Sorel (VRL-00884)

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Näytä / piilota sijoitukset
KRJ - 40 sijoitusta joista 7 voittoaERJ - 40 sijoitusta joista 7 voittoa
01.02.2017 Kilpakeskus Chermia va A 2/22
02.02.2017 Priton Budyonnys va A 4/40
06.02.2017 Priton Budyonnys va A 4/40
08.02.2017 Priton Budyonnys va A 2/40
08.02.2017 Priton Budyonnys va A 2/40
09.02.2017 Priton Budyonnys va A 3/40
03.03.2017 Silverlode va A 6/50
04.03.2017 Silverlode va A 6/50
05.03.2017 Silverlode va A 2/50
07.03.2017 Silverlode va A 7/50
09.03.2017 Silverlode va A 6/50
27.03.2017 Myyränkolo va A 3/20
28.03.2017 Myyränkolo va A 2/20
11.04.2017 Doomsday Sporthorses va A 1/13
12.10.2017 Kultahuisku va A 3/25
13.10.2017 Kultahuisku va A 3/25
13.10.2017 Team J&K va A 2/18
14.10.2017 Kultahuisku va A 2/25
17.10.2017 Kultahuisku va A 4/25
18.10.2017 Kultahuisku va A 2/25
04.11.2017 Team J&K va A 2/19
08.12.2017 Mörkövaara va A 2/30
09.12.2017 Mörkövaara va A 1/30
11.12.2017 Riordan va A 3/25
13.12.2017 Riordan va A 5/25
13.12.2017 Riordan va A 1/25
17.12.2017 Riordan va A 2/25
19.12.2017 Riordan va A 3/25
02.01.2018 Kilpailukeskus Lamoca va A 1/30
09.01.2018 Kilpailukeskus Lamoca va A 5/30
09.01.2018 Kilpailukeskus Lamoca va A 2/30
12.01.2018 Kilpailukeskus Lamoca va A 3/30
20.01.2018 Kilpailukeskus Lamoca va A 1/30
20.01.2018 Kilpailukeskus Lamoca va A 2/30
11.02.2018 Priton Budyonnys va A 3/30
13.02.2018 Priton Budyonnys va A 1/30
16.02.2018 Priton Budyonnys va A 3/30
18.02.2018 Priton Budyonnys va A 4/30
19.02.2018 Priton Budyonnys va A 1/30
20.02.2018 Priton Budyonnys va A 4/30
02.02.2017 Kilpailukeskus Reiter 70cm 5/30
12.02.2017 Metsovaara 70cm 3/35
02.03.2017 Pirunportti 70cm 1/30
04.03.2017 Pirunportti 70cm 5/30
05.03.2017 Pirunportti 70cm 5/30
17.03.2017 Kilpailukeskus Stewart 70cm 1/60
20.03.2017 Kilpailukeskus Stewart 70cm 7/60
22.03.2017 Kilpailukeskus Stewart 70cm 3/30
23.03.2017 Kilpailukeskus Stewart 70cm 5/30
29.03.2017 Kilpailukeskus Stewart 70cm 5/30
05.05.2017 Koistila 70cm 5/30
06.05.2017 Koistila 70cm 5/30
07.05.2017 Koistila 70cm 2/30
12.05.2017 Koistila 70cm 3/30
15.05.2017 Koistila 70cm 5/30
15.05.2017 Koistila 70cm 2/30
11.06.2017 KK Stewart 70cm 1/30
15.06.2017 KK Stewart 70cm 4/30
16.06.2017 KK Stewart 70cm 5/30
18.06.2017 KK Stewart 70cm 2/30
12.07.2017 Ros Cirein 60cm 1/30
13.07.2017 Ros Cirein 60cm 2/30
17.07.2017 Ros Cirein 60cm 2/30
24.07.2017 Ros Cirein 60cm 2/30
27.07.2017 Ros Cirein 60cm 5/30
28.07.2017 Ros Cirein 60cm 1/30
20.08.2017 Mandelbacke 60-70cm 2/12
16.10.2017 Ravenscroft 70cm 3/30
17.10.2017 Ravenscroft 70cm 1/30
18.10.2017 Ravenscroft 70cm 5/30
20.10.2017 Ravenscroft 70cm 3/30
25.10.2017 Juksula 70cm 2/46
11.11.2017 Team J&K 60cm 3/39
11.11.2017 Team J&K 60cm 3/39
17.12.2017 Kingsvalley 60cm 3/32
18.12.2017 Kingsvalley 60cm 1/32
21.12.2017 Kingsvalley 60cm 2/32
25.12.2017 Kingsvalley 60cm 5/32
05.01.2018 Mörkövaara 70cm 2/55
07.01.2018 Mörkövaara 70cm 2/55
VSR - 3 sijoitusta joista 3 voittoaTarinakisat - 1 sijoitusta joista 0 voittoa
31.12.2017 Susiraja VSR Cup va A 1/4
31.01.2018 Susiraja VSR Cup va A 1/2
28.02.2018 Susiraja VSR Cup va A 1/2
01.04.2017 Stall Sjöholma va B 2/4
02.06.2017 Simora va B 6/9
02.06.2017 Simora va A 2/3

Valmennukset

10.04.2017 Estevalmennus, valmensi yaren

"Vau, ihan huikea otus!" katselin Lissun ja Vitjan menoa melkein kuola valuen suusta ja olin aivan ällikällä lyöty, että tällainenkin hevonen Susirajan tallista löytyi. En minä omistajanaisten taitoja epäillyt, hevosten selväpäisyyksiä vain... Tämä ori kuitenkin vaikutti olevan oikeasti sen sorttinen tapaus, ettei minun tarvitsisi pitää koko ajan puhelimessani valmiina hätänumeroa siltä varalta, että Lissu tippuisi selästä pää edellä. Olin niin ihastuksissani suomenhevosen ulkonäköön ja ilmaviin liikkeisiin, etten oikein meinannut sisäistää sitä, kun sen selässä istuva nainen tuumasi esteiden hyppäämisen olevan vähemmän hieno suoritus...

Niin no joo, siinä Lissu oli kyllä oikeassa. Asetin lämmittelyesteen puolen metrin korkeuteen ja jo sen kanssa tuntui olevan hiukan suoriutumisongelmia. Alkuun pistin sen liiankin matalan esteen piikkiin, mutta kun olin koonnut radan 60cm ja 70cm korkuisista esteistä, tuntui Vitja olevan edelleen hukassa, minne lie kadotti tässä vaiheessa sen loistokkuutensa. Olin ehkä hivenen iloinen tästä muutoksesta, sillä ainakin saisin laittaa Lissun kunnolla hommiin. "Ota alkuun hiukan helpompia lähestymisiä, esimerkiksi lähdet nyt sieltä suoraan tuota pystyä kohden ja jatkat siitä loivalla kaarella tuonne seuraavalle", ohjeistin saadakseni ratsukon hyppäämisen pyörimään alkuun helpommissa haasteissa. Painotin Lissua käyttämään selkeitä apuja ja olemaan erityisen tarkka ponnistuskohdista, jolloin Vitja toivon mukaan kykenisi keskittymään vähän paremmin itse hyppyyn. Suurimmaksi osaksi ne olivat kuitenkin hyvin matalia ja sain olla aika usein korjailemassa ylimmän puomin takaisin paikoilleen.

"Kuka teille oikein sanoi, että tätä kannattaisi koulia esteratsuksi. Keskittyisitte vain hiomaan niitä hienoja koululiikkeitänne", en voinut hillitä itseäni ja repesin nauruun. "Hiljaa, kyllä tästä vielä hyvä tulee!" Lissun vastalause sai minut entistäkin hervottomammaksi. Tottahan se oli, että Vitja kyllä välistä hyppäsi jopa siedettävästi, mutta tarvitsi todella paljon Lissun tukea. Pointsit toki siitä, että orilla riitti hyppyintoa mielin määrin, mutta kun ei se nyt vaan niin mennyt, että se into korvaisi aina sen puuttuvan taidon...

23.04.2017 Kouluvalmennus, valmensi rritu.

Saavuttuani Susirajan tallin pihaan, huomasin kentällä ravaavaan upean voikon suomenhevosoriin. Painelin kentälle ja siellähän olikin tämänkertainen valmennusratsukko valmiina treeniin. Aloiteltiin alkuun käynnissä pohkeenväistöillä joista ratsukko suoritui hyvin. Käynnissä ratsukko sai tehdä myös kokoamista ja lisäyksiä. Alkuun Vitja siirtyi lisäyksissä raviin, ennenkuin ori ymmärsi täysin mitä häneltä pyydetään. Toistoja täytyi tehdä muutama, jotta saatiin hyvä suoritus.Siirryttiin raviväistöihin jolloin ratsu teki työnsä, mutta narri tuntui hieman könöttävän aina siihen suuntaan johon väistettiin. Kiljuin keskikentältä, että suoristaa selän ja yrittää olla kaatumatta ja jo pelkästään se tuntui tepsivän. Nyt ratsukko näytti oikein hyvältä, liidellen ja väistellen. Seuraavaksi ratsukko sai lähteä kokoamaan ja pidentämään ravia. Vitja oli erittäin hyvin kuulolla ja reagoi nopeasti siihen, mitä narri pyysi. Tehtävän onnistuessa otettiin laukkaa, ihan vain puoliympyröitä keskikentällä ja hieman taivutuksia pääty-ympyröillä. Ratsukko sai kokeilla myös laukanvaihtoja joka kolmannella askeleella, mutta eiväthän nekään tuottaneet päänvaivaa vaan sujuivat kuin itsesään. Vitja laukkasi tahdikkaasti ja narrin avut olivat huomaamattomia. Ratsukon yhteistyö oli todella nättiä katseltavaa. narrin toiveesta treenailtiin myös työskentelypiruettia joka oli varmaankin Vitjan ainoa liike jota täytyi kehittää. Parilla ensimmäisellä yrityksellä piruetti näytti lähinnä joltain sipsutukselta, mutta kun narri sai apunsa hieman selkeämmiksi teki ratsu sen mitä täytyi ja piruetti näytti todella hyvältä. Loppuun otettiin vielä ravissa avotaivutuksia sekä sulkutaivutuksia jotka tuntuivat olevan lastenleikkiä tälle ratsukolle.

29.05.2017 Estevalmennus, valmensi suba

Tänään valmensin Susirajassa Lissua ja todella komeaa suokkioria Vitjaa. Parilla oli estevalmennus ja paikalle saapuessani oli esteitä jo kannettu kentän keskelle ja ratsukko verrytteli ahkerasti. Moikkasin Lissun ja kyselin hieman kuulumisia. Hän kertoi, kuinka Vitjan kanssa on viimeaikoina mennyt ja kyseli, josko tänään saisivat jumppasarjatreeniä. Vitja kun ei ole mikään huipputekniikan omaava estetykki, vaan vaatisi vielä paljon harjoitusta vähän kaikessa.
Tottahan minulle jumppasarjatreenin vetäminen sopi ja aloinkin kantamaan tolppia ja puomeja kentän keskeltä omille paikoilleen pitkälle sivulle ratsukon jatkaessa verryttelyä. Pitkän sivun alkuun rakentui ensimmäiseksi neljä pientä ristikkoa innariväleillä. Tämän jälkeen kyhäsin kahden askeleen päähän pystyn ja siitä vielä yhden askeleen päähän okserin.
Aloittelimme valmennusta niin, että Lissu ja Vitja hyppäsivät vain yksinäisen pystyn, muut esteet olivat vielä maapuomeina. Pitkän sivun alussa olevat neljä laukkapuomia tuottivat oriille jo päänvaivaa ja olikin huvittavaa katsoa, kun jokainen koipi sojotti eri ilmansuuntaan. Pystystä ratsukko suoriutui kyllä kunnialla. Vähän lättänä hyppy sille tuli, mutta annettakoon se anteeksi. Nostin pystyn takaa okserin puomit kannattimille ja kehotin Lissua tulemaan uudestaan. Laukkapuomit tuottivat vieläkin hieman ongelmia, mutta huomattavasti paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Pysty-okseriväli sujui hyvin, okserin matala hyppy aiheutti kuitenkin takapuomin kolahduksen. Uudestaan vain ja paremmin yli. Laskin okserin ja pystyn maapuomeiksi ja korotin nämä neljä innaria miniristikoiksi. Ratsukko suoritti ne useamman kerran ja Vitja alkoi selkeästi ymmärtämään jutun juonen. Se alkoi loppua kohden hyppäämään paljon paremmin kuin alkutunnista. Nostin vielä pystyn ja okserin takaisin ylös ja viimeisenä tehtävänä ratsukon tuli hypätä koko suora sujuvasti. Ensimmäinen kerta meni melko könkösti, mutta toisella kerralla molemmat skarppasivat selkeästi ja suoritus oli hyvä. Kehuin ratsukkoa ja kannoin esteet pois kentältä kun he loppuverryttelivät.

09.07.2017 Kouluvalmennus, valmensi Siguri

Aamuherätyksestäni asti kaikki oli tänään mennyt pieleen. Päivä oli kerta kaikkiaan huono, eikä sitä parantanut ainakaan se tieto, että olin luvannut mennä Susirajaan valmentamaan hevosia. Ei Susirajassa tai sen ihmisissä mitään vikaa ollut, päinvastoin, mutta ne hevoset. No, kyllä te tiedätte.

Odotin kentällä valmiina päivän ratsukkoa, josta olin kuullut vain sen, että hevonen kilpaili ihan menestyksekkäästi vaativa A -luokassa. Ja kun ratsukko saapui seurakseni, ymmärsin hetkessä, miksi. Jo alkukäyntien aikana Vitja käveli reippaana kannatellen itseään, ja sen askeleet olivat ilmavat sekä kevyet. Oliko tämä todella Susirajan hevonen, vai olinko eksynyt väärälle tallille?!

Pääsimme melko nopeasti aloittamaan päivän varsinaiset tehtävät, jotka koostuivat pitkälti siirtymisistä ja ympyröitä. Aloitimme käyntiharjoituksilla, joilla ratsukon tuli kulkea lyhyet sivut temponhidastuksella ja pitkät sivut jälleen normaalissa käynnissä. Ratsastaja osasi tiivistää istuntaansa hyvin vetämättä liikaa ohjista. Ja Vitja totteli.

Lisäsimme käyntiharjoitukseen hiljalleen myös pysähtymisiä, minkä jälkeen lähdimme tekemään samankaltaisia harjoituksia myös ravissa. Puolet pitkästä sivusta tehtiin temponhidastusta, pitkän sivun lopussa pysähtyminen, pysähdyksistä ravi ja lyhyelle sivulle pääty-ympyrä. Vaikka tehtävässä oli haastetta, suoritti ratsukko sen erinomaisesti. Enemmän töitä tuntui olevan ratsastajalla, jonka kanssa yritimme etsiä parempaa tuntumaa ohjiin, jotta valmennus sujuisi vieläkin paremmin. Ympyrät olivat erityisen hienoja, ja varsinkin Vitja, joka kulki pohkeen ja ohjan välissä kaula hienosti kaarella ja takajalat työskennellen aktiivisesti, näytti upealta.

Lähdimme lopputunniksi työskentelemään keskiympyrälle, jolla teimme yhtä lailla siirtymisiä. Siirtymiset olivat ensin melko nopeita ravi-käynti-siirtymisiä, ja ratsukon tuli olla koko ajan hereillä, eivätkä avut saaneet voimistua liikaa nopean reagoimisen myötä. Eikä niin onneksi käynytkään, sillä ratsastaja osasi hyödyntää istuntaansa erittäin hyvin, ja Vitjakin tuntui toimivan lähes hengityksen voimalla.

Jatkoimme ympyrällä työskentelyä myös laukassa, ja vaikka valmennus olikin rankka, jaksoi Vitja sen hienosti loppuun saakka. Annoin hiljalleen ratsukolle luvan siirtyä käyntiin, ja teimme erityisen pitkät loppukävelyt, jotta Vitja sai palautua kunnolla. En olisi voinut aamulla kuvitellakaan, kuinka hienon hevosen kanssa pääsin työskentelemään. Kumma kyllä, jäin erittäin innoissani odottamaan uutta valmennuskertaa Susirajassa.

31.07.2017 Estevalmennus, valmensi Siguri

Vitikaneli oli hevonen, joka oli noussut nopeasti yhdeksi suosikkivalmennettavistani Susirajassa. Olin vasta muutamia viikkoja aiemmin päässyt valmentamaan oria kouluratsastuksessa, ja tänään oli esteiden vuoro.

Liikkeelle lähdimme matalista ristikoista ja kavaleteista. Lähdimme muistelemaan erityisesti askelten pituuksien muuttamista kavalettien avulla, mikä tuntui ensin olevan hieman haastavampi homma. Kolmen lyhyen laukka-askeleen sijaan ori teki kaksi pitkää, jolloin myös hypyt jäivät erittäin mataliksi sekä turhan vauhdikkaiksi. Ratsastajalla oli kova työ alkutunnista lähtien saada ori pysyttelemään avuilla ja rauhoittumaan askeliinsa. Pieni laukkatyöskentely sileällä auttoi hieman asiaa, ja hiljalleen orin kanssa alettiin löytää hyvä tempo esteille.

Kovin korkeita esteitä emme tänään hypänneet, vaan lähdimme harjoittelemaan vinoja lähestymisiä sekä äkkinäisiä hyppyjä esimerkiksi mutkien jälkeen. Niistä meille riitti haastetta koko tunnin ajaksi, ja vaikka Vitja mielellään hyppäsi, tuntui sen taito yksinkertaisesti loppuvan kesken. Helpotimme tehtäviä aina hevosen mukaan, teimme isompia kaarteita ja madalsimme esteitä, ja lopulta vaikeatkin lähestymiset alkoivat sujua ihan hyvin.

Lopputunnista rakensin vielä viiden esteen radan, jonka ehdimme ylittää vain muutaman kerran. Lähestymiset ja ponnistuspaikat olivat selkeästi orin kompastuskivi, ja niihin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota jatkossa. Muuten Vitja oli kaikin puolin ihan hyvä hyppääjä, joka kuitenkin haki selkeästi paljon turvaa ja tukea ratsastajalta.

Loppuverryttelyinä teimme hieman taivutuksia sileällä. Ne vaikuttivat olevan selkeästi enemmän Vitjan heiniä, sillä orista tuli kuin eri hevonen esteiden jälkeen. Hieno hevonen se oli, ei sillä, mutta paljon harjoitusta se vielä tarvitsisi.

Lue päiväkirjaa