© kasvattaja

31.03.2018 KTK-II (P-suunta, 17 + 18 + 18 + 18 = 71p.)

Minulla oli ennestään varsa Viikatemiehestä, mutta Tiili_kanoja ei voi koskaan olla liikaa! Ei, vaikka ne olisivat samansukuisia muiden hevostesi kanssa. Pikku-Liisissä vakuuttivat isän lisäksi emä, syötävän söpö ulkonäkö, kivan oloinen luonne ja etenkin yli-ihana kasvattaja, jonka olisin voinut kääräistä samaan pakettiin Liisin kanssa.
Liisistä on odotettavissa oikein näppärä paketti koulu- ja estekisailuun, näyttelyhulinoihin ja maastohumputteluun. Pikkutamma löysi parhaan ystävän, tuen ja turvan "isosiskostaan", Pususta, toisesta Tiili_kanastani. Siellä ne tarhassa mussuttavat samaa heinäkasaa turvat yhdessä. Ties mitä salaisuuksia ne hörisevät toisilleen.

Luonne

Alati positiivinen, kaikkeen innokkaasti, uteliaasti ja iloisesti suhtautuva Liisi on supersöpö, sympaattinen pikkutamma. Sukuunsa nähden vähän kitukasvuinen, mutta se ei onneksi haittaa. Pienestä pitäen tomera hopeajouhi on ollut helppo käsiteltävä (mitä Liisi on toki edelleen!) sekä nopea oppimaan uutta; ajo-opetus ja ratsutus sujuivat käden käänteessä. Nykyään Liisi on kapasiteetikas, herkkä, eteenpäinpyrkivä ja innokas työmyyrä, joka nauttii niin rennoista maastoretkistä kuin vakavammista, tavoitteellisemmista (koulu)treeneistä.

Uteliaana sieluna Liisi haluaisi nähdä kaiken, olla perillä asioista, osallistuakin. Mikäli hoitaja vain jaksaa ja viitsii venyttää hoitohetkeä, Liisi ilahtuu kovasti saadessaan haistella jokaisen harjan, kaviokoukun ja jännesuojan, vaikka ne ovat tasan samat kuin aina ennenkin. Hoitohetkiin saisi mielellään käyttää myös aikaa, ainakin jos pikkutammalta kysytään; huomio on ihanaa, rapsutukset taivaallisia, kehut ja sulosanat hunajaa korville!
Hyväkäytöksinen, fiksu hopeajouhi ei koskaan aiheuta ongelmia. Kaikki perustoimenpiteet, klippaukset, raspaukset, eläinlääkärin ja kengittäjän vierailut sun muut sujuvat aina ongelmitta. Ihan pienenä ja kokemattomana hevosena Liisi saattoi vähän jännittää (etenkin ensimmäinen raspaus oli jännä kokemus!), mutta aina Liisi on rohkaissut mielensä ja antanut uteliaisuutensa voittaa jännittämisen sekä arastelun. Nykyään tomera ruunikkoni kohtaa uudetkin asiat korvat hörössä, rehellisen uteliaana, yhtään jännittämättä. Tamma on varmasti tajunnut, ettei ihminen pakota sitä pahaan paikkaan, ja yhteistyöllä inhottavistakin asioista (kuten silmätipoista, hyhhyh) selviää paljon nopeammin.
Talutettaessa Liisi kulkee pirteänä vierellä, melkein hypähtelevin käyntiaskelin; aivan kuin hevosen kavioissa olisi jouset! Vaikka matka olisi tuttuakin tutumpi ”tallista tarhaan” tai toisin päin, Liisi tuntuu olevan rehellisen innoissaan kerta toisensa jälkeen. Ainakin omistajan vaaleanpunaisten lasien läpi tämä on soma ja sympaattinen piirre.

Työnteko on ihanaa, tuumaa Liisi, ja tekee aina parhaansa. Pyysi pikkutammalta sitten rentoa käyntiä pellon reunalla tai laukanvaihtoja koulukisoissa, tamma suorittaa saamansa tehtävät tarkasti, tehokkaasti ja aina yhtä hyväntuulisesti. Liikunnan riemua huokuva hopeajouhi on ”happy athlete” parhaimmillaan!
Yksi Liisin parhaita puolia on kuitenkin sen ymmärtäväisyys ratsastajansa virheitä kohtaan. Pitkämielinen tamma ei ole moksiskaan yksittäisistä virheistä, ja aloittelija saa rauhassa hakea tasapainoaan tai oikeanlaista ohjastuntumaa; Liisi tasan tietää, milloin selässä on aloittelija ja milloin osaavampi ihminen. Todella ronskia suusta kiskomista tamma ei sulata, vaan tekee täysstopin. Muut virheet Liisi ohittaa isommitta mutinoitta, korkeintaan huiskii tyytymättömänä hännällään.

Eteenpäinpyrkivä, itsensä hyvin kantava, hyvässä tasapainossa elastisesti ja kokoonsa nähden isosti liikkuva hevonen. Kolme hyvää, tahdikasta askellajia, aktiivinen takaosa. Kokoamiskykyä, säätövaraa askellajeissa, tajuttoman hienot laukanvaihdot ja puolipiruetit. Pikkutamman kapasiteetti tyssäsi vasta vaativa A -luokissa, mikä on melkein naurettavaa, kun ajattelee Liisin säkäkorkeutta. (Minkä lisäksi menisin mielelläni näitä vaativampia luokkia lähemmäs 160cm hevosella, mutta ei mahda mitään.) Osaava, koulutyöskentelystä nauttiva pienhevonen on kouluratojen hyväntuulinen ilopilleri, joka tekee tasaisen hyvät radat ja jää mieleen ainakin positiivisella asenteellaan.
Hyppääminen on lähes yhtä kivaa puuhaa kuin koulukiemuroiden treenaaminen. Liisi hyppää sujuvasti metrin ratoja, joskus enemmän hyvällä fiiliksellä kuin taidolla. Ei tamman tekniikka mikään susihuono ole, mutta takajalat elävät välillä ihan omaa elämäänsä, minkä lisäksi pituusesteillä Liisillä on taipumusta liioitella niin hypyn korkeuden kuin pituuden suhteen, mikä yleensä syö hyppyjen pyöreyttä. Innareilla pikkutamma pomppii kuin kumipallo (kamala kokemus, vaikka kuulostaa hauskalta), mutta muuten Liisin hypyt ovat yleensä mukavan pyöreitä, ponnistuspaikat ovat kohdillaan ja tamma varoo kolauttamasta jalkojaan.
Maastovarma pikkuneiti rakastaa pelto- ja hankilaukkoja, kahluureissuja, kärryhölkkää.. no, kaikkea. Kunhan pääsee liikkumaan! Yksin, kaksin ja isommassakin porukassa, johtajana, peränpitäjänä tai keskimmäisenä – Liisi toimii joka paikassa, aina. Täydellinen maastoratsu myös aremmille ihmisille, reipas olematta turhan vauhdikas (ellei ratsastaja sitten pyydä sitä vauhtia), positiivinen ja luotettava mussukka.

Lastaus ja matkat minne tahansa sujuvat yhtä helposti kuin kaikki muukin Liisin kanssa. Tamma menee joka ikisen kuljetusvälineen kyytiin ilman mukinoita, taluttamalla tai lähettämällä, ei sen niin väliä. Liisi ei isommin stressaa kuljetuksia, mutta vieraissa paikoissa on niin paljon uutta ja jännittävää nähtävää, ettei neiti välttämättä malta syödä tai juoda kunnolla. Tämän takia heinää ja (melassi)vettä kannattaa tarjota mahdollisimman usein, että Liisin saisi syömään edes jotain.
Vaikka pikkuhevonen tuijotteleekin varikolla ja käsihevosalueella sinne tänne vaikuttaen poissaolevalta, verryttelyissä ja radalla Liisi keskittyy täysillä työntekoon. Tamma selkeästi virittäytyy kisamoodiin, nauttii esiintymisestä ja liikkumisesta. Vaikkei joka kilpailuista (tietenkään) lähdetä ruusukkeen kanssa kotiin, yleensä kisareissuista jää päällimmäiseksi tunteeksi hyvä mieli. Mukavahan se on kisata hyväntuulisen hevosen kanssa!

Sukutaulu & jälkeläiset

Tamma ei ole tarjolla jalostukseen.

20.11.2018 sh-o. Kryptankylmä orista Mörkövaaran Vampyyrivahti

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset. Liisin voi bongata niin koulu- kuin estekisoista.

Valmennukset & päiväkirja