i. Komea, ruunikko hannoverori Star Status oli aktiivisen kilpailu-uransa aikana Saksan kärkioreja. 172-senttiseksi kasvanut puoliverinen vakuutti jo nuorella iällä ollen rotunsa lahjakkain esteratsu niin kolmi- kuin nelivuotiaana. Oria kisattiin säästeliäästi, mutta menestyksekkäästi nuorten luokissa, joista se kävi hakemassa kokemuksen ohella ruusukkeen toisensa perään. Aktiivisen kilpauransa hannover teki 150-160cm rataesteillä erinomaisesti menestyen; suurkilpavoittoja toisensa perään, maajoukkuepaikka, mukana kultaa voittaneessa olympiaestejoukkueessa. Star Status hyppäsi erinomaisella hyppytekniikalla, liikkui luonnostaan ylämäkeen (laukka oli hevosen paras askellaji) ja oli helppo koota. Orin runko oli kevyt, mutta pyöreä ja sopusuhtainen, kaula kevyt, kaareva ja hyvin liittynyt, jalka-asennot korrektit, lavat, lautaset ja selkä hyvät. Star Status oli kaikin puolin korrekti ja komea ori vailla isompia virheitä. Luonteeltaan ruunikko oli rohkea, selväpäinen hevonen, joka oli kenen tahansa jämäkän ihmisen käsiteltävissä. Ratsastettaessa kuumuva, herkkä ori vaati osaavan kuskin, että hevosen sai liikkumaan kunnolla ilman kaahailuja. Star Statuksella on vähän yli 300 jälkeläistä, kaikki muutamaa ratsuponia lukuun ottamatta puoliverisiä (enimmäkseen hannovereja). Useaan puoliverikantakirjaan hyväksytty ori on jättänyt paljon lahjakkaita hyppääjiä, jotka ovat perineet isänsä kevyehkön, korrektin rungon, hyvän laukan ja hyppytekniikan sekä selväpäisen luonteen. Star Statuksella on jo 35 kantakirjattua orijälkeläistä, odotettavissa on enemmänkin, jahka orin jälkeläiset saavat enemmän ikää.
ii. Tummanpunaruunikko Starlight näytti paljon vanhan linjan kouluhannoverilta – hieman raskaampirunkoinen, aavistuksen matalajalkainen, mutta ryhdikäs hevonen -, vaikka olikin henkeen ja vereen esteratsu. 171cm korkuinen hannover oli ryhdikäs, korrekti urheiluhevonen; hyvä ylälinja, pitkä niska, lihaksikas kaareva kaula, loiva lapa ja hyvä lautanen, pyöreä, syvä runko, matalajalkaisuutta lukuun ottamatta jaloissa ei asentojen tai terveyden osalta moitittavaa. Starlightilla oli kolme tahdikasta, erittäin näyttävää askellajia (ravilla olisi kerännyt pisteitä kouluradoiltakin), hyvä kokoamiskyky, luontaista ymmärrystä vaikeisiin estetehtäviin ja ponnua vaikka muille jakaa. 160cm radoilla komean kansainvälisen uran tehnyt Starlight osallistui myös muutamaan puissance-luokkaan, yksittäisenä hevonen ylitti 210cm pystyjä/muureja. Ori oli viileän rauhallinen, kaikissa tilanteissa järkevä hevonen, joka toimi parhaiten kun arkirutiinit olivat kunnossa, ja ratsastajana oli tuttu, sopivan jämäkkä ihminen. Ratsuna Starlight oli voimakkaampi, hieman uppiniskainen ja kuumuva, eikä ori sopinut joka ihmisen käteen. Kuka tahansa kokenut, jämäkkä hevosihminen pystyi kuitenkin käsittelemään puoliveristä. Orin jälkeläiset ovat usein isäänsä kevyempiä, mutta muutoin Starlightin kaltaisia korrekteja urheiluhevosia. Hannoverin yli neljästäsadasta jälkeläisestä 98 on kantakirjattuja oreja (useammassa puoliverikantakirjassa, jokunen ratsuponi), tammajälkeläisiäkin on kirjattu kiitettävästi korkein rakennepistein. Starlight periytti itseään sopivassa suhteessa kauttaaltaan, luonteesta rakenteeseen ja liikkeistä suorituskykyyn. Valtaosa varsoista kisaa esteitä, seassa on muutama koulu- ja kenttähevonen.
iii. Saksan maajoukkueen ylpeys, Star Wind, oli aikansa kuuluisimpia hevosia koristaen julisteen muodossa monen hevosnuoren seinää. Ori oli pitkäkinttuinen, kevyt ja elegantti urheiluhevonen, jonka runko oli aavistuksen liian lyhyt ja lavat pystyhköt. Muuta moitittavaa 173-senttisessä ruunikossa ei sitten ollutkaan. Hevosella oli kolme erittäin hyvää askellajia, erinomainen hyppytekniikka sekä kapasiteettia. 160cm esteratojen lisäksi Star Wind nähtiin muutamissa puissance-luokissa, joissa hevonen voitti joka kerta. Ori oli perusluonteeltaan järkevä, rauhallinen ja voimakastahtoinen, käsitellessä tolkku mutta ratsastettaessa herkkä, voimakas ja reaktiivinen. Ori protestoi voimakasta kättä pukittelemalla, joten se vaati pehmeäkätisen ratsastajan. Pitkän kansainvälisen, menestyksekkään esteuran päätteeksi ori siirtyi siitokseen periyttäen varsoilleen etupäässä valtavaa hyppykapasiteettiaan ja hyvää hyppytekniikkaansa. Orin aloittamia isälinjoja arvostetaan nykyään suuresti.
iie. Izzy Fine oli suvultaan mielenkiintoinen yhdistelmä vanhan linjan kouluhannoveria sekä täysiverisellä höystettyä kenttähannoverlinjaa. Tamma itse oli hyvä allround-hevonen (vaA/130cm), joka kisasi tasaisella menestyksellä kaikkia kolmea ratsastuksen lajia nuorten luokissa ja myöhemmin koulua ja esteitä omalla tasollaan. Tummanpunaruunikko, 165cm korkea tamma oli hieman matalajalkainen ja pitkähkörunkoinen, joskin muut ominaisuudet - loivat lavat, hyvä selkälinja ja erinomaiset jalat sekä tamman liikkeet, kokoamis- ja hyppykyky - paikkasivat rakenteen puutteita. Lauhkea, lastenkin käsiin sopiva hannover ei ollut nopein tai näyttävin kilparatsu, ennemminkin hyvä keskitason puurtaja, joka kuitenkin toi ruusukkeita kotiin. Miellyttävän luonteensa vuoksi Izzy Fine oli kahden junioriratsastajan ensimmäinen kisatykki ennen kuin se myytiin siitostammaksi. Izzy Fine oli rakenneperiyttäjä, käytännössä kaiken muun varsat perivät isiltään.
ie. Xenia, 162cm korkea tähtipäinen hannovertamma, kiersi vain nuorten luokkia ennen siirtymistä siitostamman tehtäviin. Vaaleanruunikolla tammalla oli takanaan erinomainen suku täynnä loistavia kilparatsuja ja periyttäjätammoja. Tamma oli kevytrakenteinen, hyvin kaunis hevonen, jolla oli ilmeikäs pää. Xenian tamma- ja rotuleima olivat erinomaiset, runko sopusuhtainen, ryhdikäs ja pyöreä, mutta hieman lyhytlinjainen, kaula kevyt ja hyvin asettunut, jalka-asennoissa ei ollut lyhyitä vuohisia lukuun ottamatta sanomista. Hannoverilla oli erinomainen hyppytekniikka, vahva takaosa ja hyvä selän käyttö, minkä lisäksi Xenia oli tarkka jaloistaan ja ketterä jaloistaan. Vaaleanruunikko kaunotar oli ikäluokkansa kiistattomia tähtiä, josta olisi helposti saanut 160cm ratojen ruusukehain, ellei hevosta olisi siirretty jalostuskäyttöön sen ikäännyttyä ohi nuorten luokkien. Vaatimatonta käyntiään hannover kompensoi hyvällä ravilla ja erinomaisella, ylöspäinsuuntautuvalla laukallaan. Luonne tuki Xenian muita hyviä esteratsun ominaisuuksia; se oli älykäs, helppo käsitellä, mutta sopivan herkkä ja säpäkkä ratsastaa, vaikkakin hieman kuumuvaa sorttia. Siitosuransa aikana Xenia teki kolmetoista varsaa, kaikki menestyneiden esteorien (hannover tai englantilainen täysiverinen) kanssa. Xenialla on kolme jalostukseen hyväksyttyä orijälkeläistä, loput orit on ruunattu. Tammat ovat niittäneet menestystä näyttelyissä sekä erinomaisin jälkeläisin. Tamma periytti vahvasti hyvää liikemekaniikkaansa, hyppytekniikkaansa ja korrektia, mutta kevyttä rakennettaan. Luonne periytyi varsoille yleensä isäorin puolelta.
iei. 170-senttinen esteori Dream Size oli oikea katseenvangitsija. Ruunikko sukkajalka oli ryhdikäs, jolla oli jalo pää, hyvin kiinnittynyt kaareva kaula, loivat lavat, sopusuhtainen, syvä runko, hyvä selkälinja, vahvat ja hyväasentoiset jalat – kaikki hyvän ratsuhevosen rakenneominaisuudet. Ori teki pitkän kilpauran Keski-Euroopan esteradoilla (150-160cm luokat) ollen tasaisen vahva suorittaja, joka keräsi hyvin voittoja ja sijoituksia. Dream Sizen käynti ja ravi olivat keskinkertaiset, laukka ja hyppytekniikka erinomaiset. Käsitellessä ori oli itse lempeys, samaten sileällä työskennellessä, mutta hypätessä ruunikolla oli temperamenttia ja kovapäisyyttä, minkä lisäksi hypätessä hannover oli hieman kuumuvaa sorttia. Ori on jättänyt paljon ikäluokkatähtiä ja erinomaisia tammajälkeläisiä, mutta valitettavan vähän hyviä orijälkeläisiä. Varsoilleen Dream Size periytti kapasiteettiaan, laukkaansa ja hyppytekniikkaansa.
iee. Xtina, kaunis 164cm korkea vaaleanruunikko läsipää sukkajalka oli kevytrakenteinen tamma, erinomaisella tamma- ja rotuleimalla varustettu. Sen runko oli sopusuhtainen, joskin hieman kevyt, kaula oli kevyt ja liittymät päähän ja runkoon olivat hyvät. Jalka-asennoissa oli hieman sanomista, vuohiset olivat vennohkot eivätkä kinnerkulmat olleet aivan ideaalit. Liikkeet olivat kuitenkin erinomaiset, samoin kuin hyppytyyli ja luonne: järkevä, selväpäinen ja kiltti tamma, josta löytyi satula selässään tulisuutta ja ruutia vaikka muille jakaa. Irtohypytyksissä ja nuorten kinkereissä säväyttänyt Xtina hyppäsi varovaisesti ja tarkasti, käytti koko kroppaansa hypyssä ja oli todella tarkka jaloistaan. Myös liikkeet saivat kehuja ilmavuudestaan, joustavuudestaan ja takaosan työnnöstään. Tamma ei kuitenkaan koskaan nähnyt oikeaa kilparataa, vaan toimi koko ikänsä siitostamman virassa. Xtina olikin periyttäjänä ensiluokkainen, se siirsi eteenpäin niin rakennettaan, luonnettaan kuin hyppykykyäänkin ja varsat myytiin jo mahaan – kasvattajan sanoin – ”tarpeeksi hyvään hintaan”.
e. Frizzy-Liz, 165cm korkea punaruunikko estetamma, teki tasaisen hyvän, pitkän uran Saksan 140-150cm esteradoilla. Tamma vakuutti jo nuorella iällä ollen laatuarvosteluissa kuuden kärjessä niin kolmi- kuin nelivuotiaana. Nuorten luokissa Frizzy-Liziä kilpailutettiin harvakseltaan, mutta menestyksekkäästi. Estekapasiteettia tuki hyvä, tasapainoinen hyppytekniikka sekä upea laukka, eikä ruunikon käynnissä tai ravissakaan ollut sanomista; tahdikkaita, suora-askelisia ja eteenpäinpyrkiviä liikkeitä joka askellajissa. Kirsikkana kakun päälle hannover oli kaunis katsella; jalo ja ryhdikäs, erinomaiset tyypit ja leimat, sopusuhtainen pyöreä runko, hyvä kaareva kaula, pitkä säkä, pitkä reisi ja loiva lapa, jaloissa riittävä luusto eikä etusten hienoista sapelihakuisuutta lukuun ottamatta moitittavaa. Luonnetta tammasta löytyi vaikka muille jakaa, eikä aina positiivisessa mielessä. Frizzy-Liz oli herkkä, kuumuva ja hapannaamainen, ajoittain kiukkuinen hevonen, joka vaati melkoista kuria ja kokeneen käsittelijän. Liian ronskia ratsastusta tamma protestoi pukittelemalla, asiansa osaavan ratsastajan kanssa hevonen oli herkkä, reaktiivinen ratsu, joka hyppäsi mitä tahansa mistä tahansa. Pitkän kilpauransa jälkeen Frizzy-Liz siirtyi siitostamman tehtäviin, mutta huonon tiinehtyvyyden takia tamma ei tehnyt kuin kolme varsaa. Tamma jätti vahvasti hyviä ratsuhevosen ominaisuuksia (niin ratsastettavuuteen, rakenteeseen kuin kapasiteettiinkin), luonnettaan hevonen ei kaikeksi onneksi juuri periyttänyt. Frizzy-Lizillä on yksi orijälkeläinen, joka tekee Venäjällä loistavaa esteuraa, ja kaksi hienoa tammavarsaa, veljensä kaltaisia estetykkejä kumpainenkin.
ei. Hannoverori Forty-four tunnettiin lähinnä omituisesta hyppytekniikastaan, jolla kuitenkin ylitettiin 160cm esteitä. Orin hypyissä oli vaikea istua mukana, mutta orin laukka sentään oli erinomainen ja siinä pysyi kyydissä. 170-senttinen ori oli teknisesti huono hyppääjä, jolla kuitenkin oli hyppykapasiteettia ja sopivan säpäkkä, kovapäinen luonne, ja ori kisasikin Saksassa kohtalaisella menestyksellä 140-150cm ratoja sekä muutaman 160cm radan. Tummanpunaruunikko, piirtopäinen hannover oli rakenteeltaan kompakti, hieno hevonen vioistaan huolimatta; erittäin hyvä rotu- ja sukupuolileima, lihaksikas leveästi liittynyt kaula, hyvät lavat ja lautaset, rungon syvyys puutteellinen, pystyhköjä vuohisia lukuun ottamatta hyvät jalat. Käyntiliikkeet olivat ahtaat, mutta ravi ja laukka paikkasivat käyntiä. Ruunikko oli älykäs, energinen hevonen, joka kaipasi paljon virikkeitä ja liikuntaa, ettei kehittänyt huonoja tallitapoja ja pysyi lapasessa ratsastettaessa. Ratsuna ori oli herkkä, rohkea ja reaktiivinen, esteratojen tekninen puoli oli hallussa vaikka hyppytekniikka oli mitä oli. Kovapäisyys teki orista periksiantamattoman, kisatilanteessa hevonen sieti mitä tahansa maaliin päästäkseen. Forty-fourista ei koskaan tullut jalostusmenestystä, eikä sillä olekaan kuin nelisenkymmentä jälkeläistä. Suurin osa ruunikon orijälkeläisistä ruunattiin niiden jäädessä keskinkertaisiksi harraste- ja kisapeleiksi, tammoistakin vain muutama on ansioitunut kilpa- tai siitostammana. Forty-Forilla on muutama erinomainen jälkeläinen, jotka perivät tasaisesti isänsä ja emiensä parhaita puolia (ori periytti lähinnä estekapasiteettiaan; se ei loppupeleissä ollut kummoinen periyttäjä).
eii. Frosty Jumper oli suurikokoinen (171cm) rautias, rakenteeltaan ehkä hivenen raskas mutta muuten korrektirakenteinen urheiluhevonen. Ravi oli laukkaa parempi, hyppykyky oli teknisesti hyvä, mutta laukka turhan suurta isoimmille radoille ja luonnekin turhan tasapaksu vakavasti otettavalle kilpahevoselle. Lauhkealuontoinen ori kuitenkin kilpaili 140cm luokissa, sen hyppytekniikka ja -kapasiteetti olisivat riittäneet aivan 160cm radoille asti, mutta laukka tuli vastaan. Frosty Jumper ei ollut mikään aikansa menestynein nimi, sen ajat olivat yleensä liian hitaita voittoihin, mutta sijoituksia tuli sen verran, että ori siirrettiin jopa jalostukseen. Sen varsat ovat olleet parhaimmillaan kenttäratsuina (moni näistä varsoista on oldenburginhevonen), joiden sukutauluissa Frosty Jumperia edelleen näkee paljon. Estehevosilla harvinaisempi nimi, ei haettu, mutta ei sen puoleen karsastettukaan.
eie. Kit Kat oli kevyt ja sporttinen, elegantti hevosmaailman Jaguar. Punarautias 168cm korkea sukkajalka oli ratsuna juuri sopivan herkkä, säpäkkä ja yhteistyöhaluinen – joskin takapuoli lensi heti, kun Kit Kat ei jostain pitänyt – mutta kotipihan kuningatar oli yksi kiukkupylly käsiteltäessä. Tamma hyppäsi hyvin mielenkiintoisella tekniikalla, mutta isoja esteitä ja laukkakin oli estehevoselle juuri passeli. Kit Kat jätti kilparadat kuitenkin nuorten luokkien loistavan menestyksen jälkeen ja jäi kotiin vääntämään varsoja ja kiukkuilemaan entistä enemmän. Kuudestatoista jälkeläisestä yhdeksästä tuli kantakirjattuja esteoreja, loput seitsemän olivat erittäin hyviä periyttäviä siitostammoja. Kit Kat itse periytti jälkeläisilleen luonnettaan, laukkaansa ja valitettavasti myös kiintoisaa hyppytekniikkaansa. 160cm ratojen jälkeläiset kyllä todistivat tekniikan toimivaksi, vaan ratsastajan oltavat eivät aina olleet niin mukavat.
ee. Ryhdikäs, vankkarakenteinen Little Liza oli suorastaan majesteettisen näköinen tamma, kiitos ryhtinsä, hienon päänsä ja kuningatarasenteensa. 153-senttinen ruunikonkimo pikkutamma liikkui harvinaisen näyttävin liikkein ja hyppäsi vaivatta parhaimmillaan 200cm korkeita esteitä. Tamman rakenteessa oli vähän sanomista, vaikka se yleisesti ottaen olikin hyvä ratsuhevonen; kaula oli hieman leveästi asettunut, mutta tarpeeksi pitkä ja kaareva, säkä ja selkä hyvät, runko sopusuhtainen, pyöreä ja siinä riittävästi syvyyttä, lapa suorahko, jaloissa ei lyhyehköä reittä lukuun ottamatta sanomista. Kimolla oli hyvin itsepäinen, voimakastahtoinen kuningatarluonne; se oli tammalauman ehdoton johtaja, vaati käsittelyä silkkihansikkain eikä sietänyt komentamista missään tilanteessa. Välillä turhankin herkkä tamma osasi olla haastava käsiteltävä ja ratsastettava, mutta tutuille ihmisille hannover hieman pehmeni. Hevosella oli korkea työmotivaatio, paljon eteenpäinpyrkimystä, herkkyyttä ja reaktiivisuutta sekä hyvä kisapää. Little Liza kisasi kaksi menestyksekästä kautta 160cm esteradoilla, sijoittui muutamissa puissance-luokissa ja esiintyi näytöksissä ennen siitostamman uraa. 14 varsaa tehnyt Little Liza periytti vahvasti omia ja vanhempiensa parhaita ominaisuuksia; upeaa liikettä, hyvää hyppyä ja huikeaa kapasiteettia sekä rakenteen hyviä ominaisuuksia (tamman jälkeläiset ovat sitä itseään kevyempiä). Valitettavasti myös kimon luonne periytyi jälkipolville, ei yhtä terävänä ja vahvana kuin emällään, mutta periytyi kuitenkin. Little Lizasta lähtevät tammalinjat ovat erityisen laadukkaita ja haluttuja niin kisaajien kuin kasvattajien keskuudessa.
eei. White Prince, mustankimo 165cm korkea ori myytiin jo maitovarsana huutokaupassa hävyttömän korkealla hinnalla Saksasta Hollantiin. Hollantilaisten silmä ei pettänyt, sillä orista kasvoi mielettömän komea hevonen. Rakenne ei ollut täysin korrekti, mutta ryhti ja olemus paikkasivat vähiä vikoja erinomaisesti. White Princen liikkeet olivat erinomaiset lievää melomista lukuun ottamatta, mutta eipä se estehevosella muutenkaan ollut niin tarkkaa, kun laukka oli kuitenkin ratsastettavuudeltaan priimaa. Luonteeltaan White Prince oli sähäkkä ja hieman karjas, mutta täysin käsiteltävissä oleva hevonen. Ori kisasi muutaman menestyksekkään kauden 160cm radoilla, se valittiin peräti olympiajoukkueeseen, mutta tarhassa tullut hankosidevamma poisti White Princen lopullisesti kilpakentiltä. Jalostuksessa se vaikutti eniten hannoveriin ja hollanninpuoliveriseen, orin jälkeläiset ovat olleet parhaimmillaan suorittajina, jalostuksessa ne ovat valitettavan heikkolaatuisia.
eee. Lizafei, vankkarunkoinen 154cm ruunikko tamma oli ryhdikäs ja jalo, mutta hieman orimainen. Rakenne oli myös jokseenkin epäsopusuhtainen, etu- ja takaosa eivät olleet eri hevosilta, mutta ne olivat selkeästi eri tyyppiset. Tämä johtui oriaseman virheestä, Lizafein este-emä laitettiin vahingossa kantavaksi GP-kouluorilla esteorin sijaan. Tamma kuitenkin hyppäsi hyvin, 130cm radoilta tuli oikein hyvää menestystä vaikka liikkeet olivatkin paremmin kouluhevoselle sopivat. Lizafei oli luonteeltaan voimakastahtoinen kuningatar jota ei kärsinyt lainkaan komentaa, uppiniskainen hevonen heittäytyi siitä vielä vähän uppiniskaisemmaksi. Esteoreilla laitettuna Lizafei teki kuitenkin neljä erinomaista hannovervarsaa, erityisesti sen orivarsat olivat myöhemmin haluttuja jalostuspuolella sillä tamma tuntui luonnetta lukuun ottamatta periyttävän vain hyviä ominaisuuksia. Itsepäinen kuningatarluonnekin periytyi, mutta sen kanssa elettiin.
