Kuvagalleria

Lounatuuli VH14-018-1094

Lounatuuli on rekisteröity nimellä Lounastuuli

25.09.2015 KERJ-I -palkittu pistein 104,5p. Olemme niiiiiin ylpeitä pikkupullastamme!

30.09.2015 ERJ-I -palkittu pistein 101p. Hieno pieni pullukkaponi!

25.10.2015 YLA2 pistein 94p., jaettu kunnia tilaisuuden parhaista tekstipisteistä. Suupielet korviin ja korkkarit kattoon!

20.11.2015 SLA-I* pistein 106p. Siis nytnytnyt härreguud, jösses et tässä saa olla ylpeä ja hämmentynyt!

Luonnekuvaus

Löpöllä ei ole kiire yhtään mihinkään. Mikäli pienhevonen saisi päättää, se olla möllöttäisi tarhassa vapaalla heinällä lopun ikäänsä. Ratsastettaessa Löpöstä saattaa löytyä myös vauhdikkaampi puoli, mutta noin muuten Löpö vain on koettaen saada Telman kiinni vatsanympäryksen koossa. Raudikko nauttii huomiosta, ja sopii myös lasten käsiteltäväksi, kunhan sitä ei kiskota korvista tai hännästä, ja kiljuminen jätetään kokonaan pois.

Tamma on tallin simppeleimpiä hoidettavia, kaikin puolin. Löpö rakastaa huomiota, ja nuokkuu tyytyväisenä paikallaan, kun sitä hoitaa, paijaa ja rapsuttaa. Toisin kuin aivan liian monta muuta tallimme hevosta, Löpön voi hoitaa karsinassakin, eikä tammaa tarvitse edes sitoa kiinni. Kaikki hoitotoimenpiteet sujuvat rutiinilla, myös ne inhottavat, eikä Löpö koskaan kiukuttele tai protestoi irvistelyä enempää. Herkkuperseenä Löpö ottaa ilomielin vastaan kaiken syötäväksi kelpaavan, jota sille tarjotaan, ja oikein hurjaksi heittäytyessään kiltti laiskamato lähtee tutkimaan käytävälle unohtunutta melassisaavia. Eläinlääkäri ja kengittäjä muistavat tasaisin väliajoin kehua tammamme fiksua käytöstä.
Talutettaessa ja lastattaessa Löpö on perässä vedettävää mallia. Kumpikaan toimenpide ei ole erityisen vaikea, mutta Löpö on niin toivottaman laiska kävelemään narun jatkeena, että hyvä kun jaksaa laittaa jalkaa toisen eteen. Ainakaan Löpö ei säpsy tai stressaa – mitään. Löpö vain on ja möllöttää, kulkee hitaasti taluttajansa takana ja matkustaa tottuneesti (mutta ruokahuollon pitää pelata).

Tehtävästä riippuen Löpö voi olla hyvin laiska tai hyvin reipas, välimuotoja ei turhan paljoa ole. Tamma pitää hyppäämisestä, muttei viitsi tehdä sitäkään kunnolla kuin maastoesteillä. Koulutreenit ovat yleensä turhan pitkäpiimäisiä pienhevosen makuun, eikä ole mitenkään uutta, että Löpö käyttää aikansa pohkeen väistämiseen pohkeenväistön sijaan. Raudikko on mestari lusmuilemaan töistä, ja ratsastaja saakin olla tarkkana, että tamma käyttää lihaksiaan ja tekee, mitä on käsketty. Turhan monta kertaa ratsastaja antaa tamman lusmuilla pikkuasioissa, mikä loppujen lopuksi johtaa siihen, ettei Löpö tee yhtään mitään. Kun on tarpeeksi kovapäinen ja jaksaa toistaa samaa tehtävää uudestaan ja uudestaan, niin Löpökin taipuu ja tekee, mitä sen on komennettu. Joinain päivinä tamma viihtyy koulutreenin parissa vallan mainiosti, eikä silloin ole mitään ongelmia eteenpäinpyrkimyksen, asetusten ja taivutusten, suoristuksen tai kokoamisen tai yhtikäs minkään kanssa.
Löpö vaatii esteillä paljon eteenratsastusta ja muistuttelua, sillä se ei kunnioita rataesteitä sitten yhtään. Tämän vuoksi raudikko hyppääkin maastossa suurempaa kuin kentällä - kapasiteetti riittäisi pidemmällekin, mutta tamma ei yksinkertaisesti viitsi nostaa jalkojaan, kun tietää että esteet hajoavat. Ei Löpö paha hevonen radallakaan ole, samalla tavoin kuin koulutreenissä se kyllä laistaa töistä, jos tietää siihen kykenevänsä. Kun Löpöltä vain vaatii kunnollista hyppyä ja laukkaa, se tekee oikein mielellään. Etenkin yksittäisesteet ovat haastavia, niiden kanssa tamma ei jaksa nähdä sitäkään vaivaa, mitä sarjaesteiden kanssa. Pienhevosen ratatekninen osaaminen on sentään kunnossa, ponnistuspaikat ovat kohdillaan ja Löpö osaa sovittaa askeleensa esteille ihan itsekseen, jos ratsastaja ei osaa. On tosin ihan eri asia, hyppääkö tamma kunnolla (tai hyppääkö ollenkaan..), jos kuski ei ole tehtäviensä tasalla.
Maastoesteet Löpö onneksi ottaa tosissaan, tamma on ymmärtänyt, etteivät puunrungot mene rikki, jos niihin kolauttaa kinttunsa. Raudikon esteosaavuus tulee parhaiten esille juuri maastoesteillä, minkä lisäksi Löpön ratsastettavuus on priimaa – maastossa tamma ei koskaan luista töistä. (Siksi maastoretkien aikana on hyvä käydä läpi pohkeenväistöt sun muut, kun pusikossa ne eivät ole niin tympeitä kuin kentällä.) Löpöllä on hyvä, tahdikas ja matkaavoittava laukka, hyvä tekninen osaaminen ja varma, tasapainoinen hyppytekniikka.

Kisoissa Löpö ei ole yhtään sen kummoisempi kuin kotonakaan, millään mittarilla. Korkeintaan pienhevonen on hieman kiinnostuneempi ympäristöstään ja korvat ovat enemmän hörössä, mutta suorituksen kannalta ei ole mitään väliä, ollaanko kotona vai kisoissa. Löpö on sellainen kuin on, mutta jos ei muuta, niin hevosen stressaaminen on asia, josta Löpön kanssa ei tarvitse olla huolissaan. Ratsastaja saa vain toivoa, että kisapäivänä Löpöllä on hyvin reipas fiilis matelupäivän sijaan, sillä matelevan Löpön kanssa saa aikaiseksi lähinnä hylkyjä esteradalta ja epätoivoisia koulutuomareita. Reippaan tamman kanssa on edes teoreettinen mahdollisuus saada tulosta aikaiseksi. Onneksi sentään maastoesteet sujuvat – olettaen, että niille asti päästään.

Sukutaulu & -selvitys

Jälkeläiset

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

17.08.2014 Kouluvalmennus, valmensi Emmu.
Tänään saavuin Susirajaan pitämään kouluvalmennusta Narrille ja Löpölle. Saapuessani tallin kentälle oli ratsukko jo alkuverrytellyt, joten tasokatsauksen jälkeen pääsimme suoraan hommiin. Ratsastaja nimesi ratsukon ongelmakohdiksi toisinaan tammalta puuttuvan työskentelyhalukkuuden, sekä ajoittaisen kyllästymisen. Tämän pohjalta suunnittelinkin päähäni nopeasti monipuoliset ja vaihtelevat treenit, jotka toivottavasti pitäisivät tamman mielenkiinnon yllä.

Pyysin ratsukkoa tulemaan neliönmuotoiselle uralle ympärilleni, jolla keskityimme Löpön suoruuteen ja siihen, että se oli apujen välissä. Kulmat tuli ratsastaa hyvin tiukkoina, taustalla ajatus takaosakäännöksestä. Ratsastajalle jo tässä olisi ollut riittävästi hommaa, mutta tehdäksemme tehtävää mielenkiintoisemmaksi lisäsimme neliölle siirtymisiä ja toisinaan voltteja. Tehtävää aloittaessamme Löpö oli melko vänkäävä ratsastajansa apuja vastaan ja kiemurteli kuin humalainen konsanaan. Se puksutti eteenpäin tunkien ulkolavalla apuja vastaan ja kokonaisuudessaan se oli avuille melko hidas, vaikka liikkuikin hyvin eteen. Voltitkaan eivät tuntuneet tammalta luistavan ulkolavalla puskemisen vuoksi, joten töitä riitti, vaikka harjoitus helpolta kuulositkin. Aloitimme korjaamisen ratsastajan istunnasta, mutta se ei vielä riittänyt, vaikka tamma sen myötä hieman parantuikin. Teimme paljon nopeita siirtymisiä askellajien välillä jääden yhteen askellajiin vain muutamien askeleiden ajaksi. Samalla muistutin ratsastajaa ulko-ohjan tuesta ja puolipidätteistä. Löpö hiljalleen parantuikin ja joutsenen lailla kulkemisen sijasta alkoi hakeutumaan pyöreämmäksi ja tuli paremmin apujen väliin. Se selkeästi alkoi työskentelemään halukkaammin.

Tämän jälkeen työstimme ratsastajan toivomuksesta pohkeenväistöjä. Ratsastajansa avuille herkemmäksi tullut tamma otti nyt todella hyvin kevyemmätkin avut vastaan ja koska sen suoruuteen oli edeltävässä tehtävässä kiinnitetty todella huomiota, ei se kulkenut vinossa tai ylitaipuneena. Paljoa korjattavaa pohkeenväistöistä ei löytynyt, paitsi toisinaan hieman liian eteneväksi valahtava tahti. Loppuverryttelyissä onnistunut ratsastaminen näkyi Löpön kulkiessa kauniissa peräänannossa ja venyttäessä itseään todella hyvin eteen alas. Se työskenteli todella aktiivisesti takaa, eikä kulkenut ollenkaan etupainoisena.

10.09.2014 Kouluvalmennus, valmensi Meela K.
Tänään saavuin Susirajaan pitämään kouluvalmennusta narrille ja Löpölle. Saapuessani tallin kentälle oli ratsukko jo alkuverrytellyt, joten tasokatsauksen jälkeen pääsimme suoraan hommiin. Ratsastaja nimesi ratsukon ongelmakohdiksi toisinaan tammalta puuttuvan työskentelyhalukkuuden, sekä ajoittaisen kyllästymisen. Tämän pohjalta suunnittelinkin päähäni nopeasti monipuoliset ja vaihtelevat treenit, jotka toivottavasti pitäisivät tamman mielenkiinnon yllä.

Pyysin ratsukkoa tulemaan neliönmuotoiselle uralle ympärilleni, jolla keskityimme Löpön suoruuteen ja siihen, että se oli apujen välissä. Kulmat tuli ratsastaa hyvin tiukkoina, taustalla ajatus takaosakäännöksestä. Ratsastajalle jo tässä olisi ollut riittävästi hommaa, mutta tehdäksemme tehtävää mielenkiintoisemmaksi lisäsimme neliölle siirtymisiä ja toisinaan voltteja. Tehtävää aloittaessamme Löpö oli melko vänkäävä ratsastajansa apuja vastaan ja kiemurteli kuin humalainen konsanaan. Se puksutti eteenpäin tunkien ulkolavalla apuja vastaan ja kokonaisuudessaan se oli avuille melko hidas, vaikka liikkuikin hyvin eteen. Voltitkaan eivät tuntuneet tammalta luistavan ulkolavalla puskemisen vuoksi, joten töitä riitti, vaikka harjoitus helpolta kuulostikin. Aloitimme korjaamisen ratsastajan istunnasta, mutta se ei vielä riittänyt, vaikka tamma sen myötä hieman parantuikin. Teimme paljon nopeita siirtymisiä askellajien välillä jääden yhteen askellajiin vain muutamien askeleiden ajaksi. Samalla muistutin ratsastajaa ulko-ohjan tuesta ja puolipidätteistä. Löpö hiljalleen parantuikin ja joutsenen lailla kulkemisen sijasta alkoi hakeutumaan pyöreämmäksi ja tuli paremmin apujen väliin. Se selkeästi alkoi työskentelemään halukkaammin.

Tämän jälkeen työstimme ratsastajan toivomuksesta pohkeenväistöjä. Ratsastajansa avuille herkemmäksi tullut tamma otti nyt todella hyvin kevyemmätkin avut vastaan ja koska sen suoruuteen oli edeltävässä tehtävässä kiinnitetty todella huomiota, ei se kulkenut vinossa tai ylitaipuneena. Paljoa korjattavaa pohkeenväistöistä ei löytynyt, paitsi toisinaan hieman liian eteneväksi valahtava tahti. Loppuverryttelyissä onnistunut ratsastaminen näkyi Löpön kulkiessa kauniissa peräänannossa ja venyttäessä itseään todella hyvin eteen alas. Se työskenteli todella aktiivisesti takaa, eikä kulkenut ollenkaan etupainoisena.

20.09.2014 Estevalmennus, valmensi Víva
Ratsastaja sai verrytellä Löpöä raviavoilla ja ympyröillä, tarkoituksena saada liikkeeseen ilmavuutta ja hevonen taipumaan. Löpö jäi alkuun puremaan kuolainta ja himmailemaan paikoilleen, eikä työnteko selvästikään tammaa kiinnostanut. Ratsastaja sai muutamaan otteeseen muistuttaa tammaa hiukan napakammin ja todella keskittyä saamaan Löpöstä kaikki irti. Tamma tarjosi avoja ratsastajan pyytäessä kunnolla, mutta vauhtimittari näytti uhkaavasti kallistuvan miinuksen puolelle. Arvelin reippaiden alkulaukkojen saavan Löpöön hiukan potkua, ja ratsastaja sai laukata pitkät sivut niin kovaa kuin moottorista lähti. Muutaman kerran tamma jäi kulmaan jumittamaan, mutta raipan tullessa mukaan peliin alkoi suokista irrota yllättävää tehoa. Suoralla tamma liikkui hyvin eteen, mutta nostoissa ratsukolla oli ongelmia. Löpö tahtoi nostaa laukan etupainoisesti ohjaan painaen, joka sai ratsastajan jännittämään kädellä ja istunnalla. Tämän seurauksena tamman takapää oli hiukan turhankin ilmava, ja laukannostot lähtivät jokaisella kerralla pukkien kanssa liikkeelle. Kun ratsastaja muisti puolipidätteen jälkeen myödätä ohjasta ja rentouttaa istuntansa, teki Löpö kauniita, tasapainoisia nostoja ja hyviä laukkoja. Tästä oli hyvä lähteä päivän tehtävään, joka oli tänään askeleen pidennystä kavaleteilla. Pitkällä sivulla oli kolme kavalettia, jotka oli tarkoitus tulla ensin pitkässä ravissa, tämän jälkeen uudelleen laukassa. Löpö innostui tehtävästä kovin ja esitti todella irtonaista, pitkää askelta. Tuollaisella liikkeellä tamma palkittaisiin koulukilpailuissa! Laukassa Löpö jäi alkuun laukkaamaan liian pientä laukkaa, ja ongelma korjattiin hakemalla kierroksia uralla rallitellen. Yli päästiin tästä ja hiukan vaikeammastakin tehtävästä, eikä tammaan olisi voinut olla tyytyväisempi. Erittäin hyvä suoritus sekä hevoselta että ratsastajalta, tästä heidän olisi hyvä jatkaa.

25.10.2014 Kouluvalmennus, valmensi sylttis
Voi rakkaat syyssateen mitkä teit! Maneesin valoisa, mutta silti niin ankea tila vie aina energiaa. Energianpuute taisi vaivata myls Löpöä, kun alkukäynneillä aloiteltiin. Ratsastaja oli saanut kaikessa rauhassa mittailla jalustimia ja nousta selkään, vastarintaa tamma teki vasta, kun vyötä piti kiristää ja silloin yritettiin liikkeelle, mutta luvan saatuaan ei niinkään innokkaana. Ratsastaja hakikin tammaan hieman eloa reippaalla alkukäynnillä ja muutamalla suurella voltilla. Raviin siirtyminen kuitenkin tammaa vasta hieman herätteli, eikä kulmien kunnolla ratsastaminen tuntunut Löpölle mieluisalta. Isot voltit olivat myös mukavampia Löpölle, kuin pienet, joissa tamma ei tupannut taipumaan ei millään. Tammaan ei tänään tuntunut löytyvän reipasta ravia millään, joten tunnelmaa piristettiin pienellä laukkapätkällä. Homma toimi, kuin häkä ja Löpö jaksoi nyt ravata reippaammin - varmasti odottaen uutta laukkapätkää. Löpöä haettiin nyt ylläpitämään reipasta ravia ja muutamalla pysähdyksellä treenattiin hieman paikalla seisomista. Kolmannesta pysähdyksestä siirryttiin laukkaan, jonka tamma kyllä nosti vauhdikkaasti. Löpöllä tuntui olevan piilotettua energiaa laukkaamiseen sillä siinä häntä ei tarvinnut hoputtaa liikkumaan reippaammin. Volteilla tammaa sai kunnolla pidättää, ettei voltin halkaisija olisi aivan järjettömän suuri. Kulmiin tamma ei aluksi halunnut läpi ratsastaa vaan ne olisi pitänyt oikoa. Ratsastajalla hyvä napakka ote tammaan ja kulmat alkoivat olla kulmia, ei vain hyvin loivia mutkia. Laukasta raviin siirryttäessä Löpöä sai hieman pidätellä, ettei vauhti olisi aivan tolkuton. Voltit onnistuivat nyt ravissa huomattavasti helpommin, samoin kulmat. Lopputunnista tammaan haettiin pyöreyttä volttien suurkulutuksella, jotka luonnistuivat hyvin ja hyvässä temmossakin vielä. Loppuverkkaan otettiin ravailua pitkin ohjin ennen käyntiä. Tunnin loppuminen ei tainnut tulla hetkeäkään liian aikaisin Löpölle, joka oli hikisenä valmis mukavoittamaan oloaan piehtaroimalla ja ratsastaja sai monesti nykäistä tammaa mukaansa, kun selästä alas pääsi.

27.10.2014 Estevalmennus, valmensi Venttu
Maneesiin saapui verrytelleenä toinen ratsukko Susirajasta. Hevonen oli punarautias suomenpienhevonen. Omistaja oli kertonut minulle jo etukäteen, että tamma oli luonteeltaan hieman laiskemman puoleinen, mutta kuitenkin hyvä hyppäämään. Tämän tiedon pohjalta olin koonnut maneesiin muutaman yksittäisen esteen, yhden sarjan sekä kavaletteja ympyrälle asetettuna. Pyysin ratsukkoa ottamaan vielä muutamia laukannostoja molempiin suuntiin ennen kuin aloitettaisiin työskenteleminen kavalettejen parissa. Emme tänään tulisi niinkään keskittymän hyppytekniikkaan taikka esteiden korkeuksiin vaan keskitymme tamman reagointiin sekä ratsukon yhteistyöhön.

Ratsukko tuli pääty-ympyrälle. Kerroin ratsastajalle tehtävän. Aluksi ympyrällä olisi kaksi kavalettia, jotka ovat korkeudeltaan sitä ihan perus 30 senttimetriä. Tavoitteena olisi, että laukka pyörisi kokoajan ja kavaletit pysyisivät jota kuinkin pystyssä. Löpö siirtyi laukkaan laiskasti. Tamman jalat raahasivat maata ja näytti siltä, kuin ratsastajan pitäisi koko ajan antaa pieniä pohjeapuja, jotta tamma pysyi laukassa. Kehotin ratsastajaa antamaan Löpölle huomautuksen raipalla, jottei se jäisi niin paljoa pohkeen taakse. Ratsastaja teki työtä käskettyä. Löpö reagoi raippaan, muttei hirveän isoa muutosta kuitenkaan näkynyt. Halusin nähdä innostuisiko tamma esteistä, joten ohjasin ratsukon tekemään kavalettitehtävää.
Puhuimmeko siis innostumisesta? Ehei. Löpö laahusti estettä kohti ja hyppäsi matalalta niin, että tamman takajalat kolahtivat puomiin. Käskin ratsastajaa tosissaan herättämään tamman, koska tätä menoa valmennuksesta ei tulisi mitään. Hetken motivoinnin jälkeen tamma vaikutti aavistuksen verran kiinnostuneemmalta tehtävään, joten päästin ratsukon tulemaan kavaletit uudestaan. Tällä kertaa Löpö ylitti esteet ilman kolhintaa. Vauhdissa ei kuitenkaan ollut edelleenkään mitään kehumista.

Ratsukko tuli kavaletit vielä muutaman kerran molempiin suuntiin. Seuraavana vuorossa oli sarja, jossa oli sarjavälinä kolme laukkaa. Ratsastajan pitäisi saada Löpö hyvin liikkeelle alusta lähtien, jotta vauhti säilyisi vielä ensimmäisen esteen jälkeen. Ratsukko tuli esteelle hitaassa laukassa ja ylittivät esteen erittäin siististi siihen verrattuna, mitä olisi voinut vauhdista päätellä. Vielä suuremmaksi ihmetyksekseni tamma näytti kiihdyttävän vauhtia esteiden välissä. Toinen este ylittyi paljon siistimmin kuin ensimmäinen. Käskin ratsukon tulla kerran toisestakin suunnasta. Lähestyminen tuli hyvin ja esteet ylittyivät paljon paremmin kuin alkutunnista. Kysyin ratsastajalta halusiko tämä vielä tulla muutaman esteen. Sain kieltävän vastauksen, joten jätin ratsukon loppuverryttelemään maneesiin.

02.11.2014 Estevalmennus, valmensi Víva
Narri saapui pienhevostammansa Löpön kanssa maneesiin, minun tervehtiessäni häntä. Pyysinkin heti alkuun narria ottamaan Löpön kanssa hetken aikaa reippaat alkukäynnit, jonka jälkeen laitoinkin ratsukon heti hommiin. Alkuun pyysin narria ottamaan tammansa kanssa maneesin jokaiseen kulmaan voltin ja katsoa, että Löpö taipuu kunnolla. Sen jälkeen ratsukko sai ottaa hieman käynti-ravi-laukka ja käynti-laukka siirtymisiä, jotka onnistuivat moitteettomasti. Välillä siirtymisien alussa Löpö olisi halunnut sooloilla omiaan, mutta narrin ollessa jämärä, pysyi Löpö lopulta kuuliaisena, eikä vastustellut enää apuja. Valmennuksen lopppuolella laitoin narrin ja Löpön menemään lopuksi vielä raviväistöjä sekä peruutuksia. Väitöt onnistuivat hyvin ja tamma astui hyvin ristiin, kummaltakin puolen. Peruutuksetkin onnistuivat ratsukolta hyvin ja Löpö peruutti ongelmitta. Tamma oli muutenkin koko valmennuksen ajan reipas, joten tehtävissäkään ei tullut sen kummemmin ongelmia.

11.11.2014 Estevalmennus, valmensi B.
Alkuverryttelyiksi ratsukko sai ottaa ravia ja laukkaa pääty-ympyrällä kumpaankin suuntaan. Löpö vaikutti vastentahtoiselta ja tahmealta, ja taivuttaessa tamma lähti juoksemaan sisäpohjetta vastaan, eikä ottanut apuja kuuleviin korviinsa. Temmossa tammalla oli kaksi vaihtoehtoa, joista toinen oli kova, tikittävä ravi ja toinen tahmainen pikkuravi pohkeiden takana. Ratsastaja sai suuttua Löpölle ihan aiheesta, ja runnoa sisäpohkeen väkipakolla läpi, samaan aikaan napakoita puolipidätteitä sisäohjalla tehden. Kun soppaan heitettiin vielä voimakkaat, eteenajavat avut, alkoi Löpö pikkuhiljaa antaa periksi. Hetken päästä tamma ravasi nätissä paketissa ympyrällä, mutta meno näytti vastentahtoiselta, ja ratsastaja sai tehdä valtavasti töitä. Laukannostot eivät alkuun ottaneet onnistuakseen, ja hevosta jouduttiin muistuttelemaan napakkojen apujen lisäksi raipalla. Muutaman kiukkuuntuneen pukin jälkeen Löpö saatiin laukkamaan, ja ratsastaja haki sen takaisin pakettiin. Toiseen suuntaan homma onnistui helpommin, ja tamma oli valmis hyppäämään. Tehtävänä oli pääty-ympyräkahdeksikko, jolla esteitä oli kolme. Kummassakin päädyssä oli este, joiden lisäksi keskelle kenttää olin laittanut pienen kavaletin. Laukan kuului vaihtua kavaletin päällä, jotta molempia laukkoja saataisiin mukaan. Ratsastaja sai tehdä paljon töitä ja välillä muistuttaa raipalla, jotta Löpö saatiin liikkumaan kunnolla eteen. Kun laukkaan saatiin reipas tempo, sujuivat hypyt sulavasti ja Löpö innostui itsekin hommasta. Alkutunnin nihkeä tamma oli vaihtunut reippaaksi estehevoseksi, joka saattoi silloin tällöin leiskauttaa esteen isommallakin hypyllä. Kyllä valmentaja ja ratsastaja olivat tyytyväisiä!

27.11.2014 Estevalmennus, valmensi Víva
Narri verrytteli Löpöä itsenäisesti maastoesteradan viereisellä olevalla pellolla minun saapueessani sinne. Tervehdin narria reippaasti samalla, kun jäin katselemaan ratsukon verryttelyä. Löpö oli verryttelyiden aikana reipas, mutta tuntui kuitenkin laahaavan takasiaan matkassa. Verryttelyiden etenettyä kuitenkin 80cm korkuiselle tukkiesteelle, loppui tamman takasten laahaaminen siihen. Löpö alkoi nimittäin tosissaan nostella jalkojaan. Tukkiesteen hyppääminen tuolla ratsukolle näytti olevan muutenkin tuttua hommaa. He kun menivät esteen yli varmoin jaloin, epäröimättä sitten yhtään. Hetken hypeltyä estettä, päätin laittaa ratsukkon hyppäämään 100cm korkuista tukkiestettä. Senkään hyppäämisessä ei tullut mitään ongelmaa. Löpö alkoi olemaan jopa hyvin vireä esteitä hypättyään, joten katsoin maastoesteistä ratsukolle sopivan radan ja aikani mietittyä ratsukko sai alkaa hyppäämään rataa, johon kuului 100cm korkuisia tukkiesteitä, rengasesteitä, vesihauta sekä risuesteitä. Kerroin ajatuksistani narrille, jonka jälkeen päästin ratsukon radalle. Heti alkuun ratsukko lähti suorittamaan edessä olevia tukkiesteitä, jonka jälkeen ratsukko saapui rengasesteelle. Sen ylitettyään matka jatkui vesihaudalle, jossa Löpö päätti pistää jarrut pohjaan ja kieltää sen jyrkästi. Mitäs muutakaan siitä seurasi, kuin tippuminen. Löpö jäi onnekseen aloilleen, joten tamma saatiin nopeasti kiinni, jotta narri pääsee takaisin sen selkään. Kun ratsukko oli valmiina, lähtivät he yrittäämään vesihautaa uudelleen. Tällä kertaa Löpö hyppäsi esteen ongelmitta ja he jatkoivat matkaansa lopuksi vielä kahdelle viimeiselle esteelle, jotka olivat risuesteitä. Ratsukon suoritettua rata, kehuin heitä. Keskustelimme vielä hetken radasta ja päästin ratsukon hyppäämään rataa vielä pari kertaa uudelleen. Noilla kerroilla rata pysyi puhtaana, eikä kieltäytymisiä enää tullut. Valmennuksen loputtua kiitin ratsukkoa ja jätin narrin loppuverryttelemään tammansa itsenäisesti, minun lähdettyäni.

Päiväkirja

Päiväkirjaan