GALLERIA

PERUSTA

nimi - Meresger (lahkoa ja merkitsee pimeänpelkoa)
kutsutaan - nimellään / Merri
laji / rotu - koira / sekarotuinen (äidin puolelta ainakin belgianpaimenkoiraa, pk collieta ja mahdollisesti jotakin vinttikoiraa. isän puolelta jotakin vetokoiraa ja huskya.)
sukupuoli - narttu
ikä - parivuotias
lauma - Befalas
lahkolaisuus - syntyperäinen lahkolainen

LUONNE

Meresger on paniikkihäiriöinen ja nartun tunneskaala ylipäänsä on varsin rajoittunut ja siitä tuntuvat puuttuvan täysin sääli ja empatia muita kohtaan. Jos täytyisi valita söisikö itsensä vai ystävänsä autiolla saarella, tuo epäröimättä mässäilisi ystävällään, ilman mitään tunnontuskia. Kenties perittynä isältä, kenties vain menneisyydestä opittuna koira on myös epäsosiaalinen otus, eikä juuri arvosta etenkään minkään hyperaktiivisten ilopillereiden seuraa. Vaikka ei seuraa juuri ikinä kaipaakaan ja pitää yksinäisyydestä, ei häädä jokaista luokseen saapunutta pois. Tosin Meresger tuo esille varsin selkeästi sen, jos haluaa olla yksin, joskaan tämän osoittamiseen ei juuri sanoja käytä vaan osoittaa käytöksellään haluavansa olla yksin. Nartun murina on vain yksi hienovaraisimmista merkeistä mitä tuo antaa ja yleensä sen kohdalla kannattaa jo suoria tiehensä. Tosin herkemmät kenties tekisivät sen muutenkin, sillä koiran murina on varsin matalaa ja uhkaavaa, kuin lähestyvä lumivyöry. Jos ensimmäisellä vinkillä ei tajua poistua, Meresger hyvin herkästi käy kimppuun antamatta sen enempää varoitusta. Mahdollisesti myös skitsofreniaa sairastava narttu ei arvosta ketään, ei pidä kestään ja tuntee tuskin mitään edes perheenjäseniään kohtaan - mitäpä kärpäset suuren, kosmisen sammakon kielellä muuta olisivat kuin pieniä palasia, joista ei ole pakko välittää. Läheisyyttä ja kosketusta narttu inhoaa, ellei toiseen koskeminen ole tappelemista tai syömistä. Kannibalismiinkin siis tämä on taipuvainen.

Hyvät tavat eivät juuri ole olleet ohjelmassa Meresgerin pentuajalla mikä heijastelee käytökseen ja siihen oman ripauksensa tuo vielä rajoittunut tunnemäärä. Kuten mainittu, sääli ja empatia puuttuvat kokonaan, pelko on hyvin piilotettu ja narttu tuntee sitä äärimmäisen harvoin, puhdas ilo on myös harvinaista, suru on hieman hankala käsite, sillä se on verrattavissa moneen muuhun. Yksinäisyys ei koiraa häiritse sillä epäsosiaalisena henkilönä pitää yksinolosta jolloin voi oikeasti nauttia elämän pienistä iloista, joista toki Meresgerkin nauttii - värikäs kukka puun juurella, satakielen laulu, aamu-usva, kastepisarat. Sen sijaan muiden seurassa nämäkin muuttuvat vastenmielisiksi, eikä narttu niitä arvosta. Koira käyttäytyy kaikkia kohtaan hieman nihkeästi ja etäisen viileästi, kuin keksisi miljoona parempaakin tapaa viettää aikaansa. Niin kuin varmasti keksiikin, jos niitä käy kyselemään. Meresger hallitsee käytöstapojen perusasiat, mutta ei mitään hienouksia joten nartulta on kenenkään turha odottaa kunnioitusta tai teitittelyä, hyvä jos saa tervehdyksekseen hyvää päivää eikä vain vää. Jos onnistuu tapaamaan tuon silloin, kun on vähän keskivertoa parempi päivä, ei tämä ole aivan yhtä nihkeä kuin muulloin. Hieman poissaolevan oloinen vain, eikä edelleenkään suostu osoittamaan ystävällisyyden tai hyvän käytöksen merkkejä. Eikä käytännössä edes osaa. Tunnelatistunut narttu on huono jutustelemaan niitä näitä kenenkään kanssa ja sosiaaliset tilanteet, joissa toinen osapuoli ei toimi johtavana ja eteenpäinvievänä voimana saavat Meresgerin ärsyyntymään ja kettuuntumaan. Hiirulaisseura ei saa koiraa tosin varsinaisesti ärsyyntymään, vaan luovat tälle voimakkaita ylemmyyden- ja vahvemmuudentunteita joita tuo saattaa näyttää erittäin väkivaltaisella tavalla. Tästä tunteeseenperustuvasta toiminnasta huolimatta Meresger on varsin fiksu tapaus, vaikka harvoin osoittaa tätä ominaisuuttaan ulkopuolisille.

Joka tapauksessa narttu on luontainen valehtelija, joka tarpeen vaatiessa puhuu vaikka mustan valkoiseksi. Ilman eri tarkoitusta ei tuo tosin tätä tee, mutta jos siitä jotain hyötyä on niin mikä ettei sitä valehtelekin. Tästä ei saa saada väärää käsitystä, että Meresger olisi muulloin jotensakin rehellinen, sillä harvoinpa tuo paljastaa ainakaan kaikkia ajatuksiaan ja mielipiteitään vaan muuntelee niitä muiden korviin. Tämä osaa sanoa asiat niin kuin muut haluavat ne kuulla, jonkinlaisella elukan vaistolla. Ylipäänsä koira osaa olla halutessaan mieliksi toisille myös ruumiinkieleltään, mistä lie kehittänyt taidon tietää mitä muut tältä haluavat, mutta näinpä joka tapauksessa on. Jos jonkun asian haluaa saada kuulostamaan täysin erilaiselta, kuin mitä se todellisuudessa on, kykenee narttu siihenkin, jos vain viitsii vähän yrittää. Yleensä Meresgerillä ei ole tarvetta sellaiseen käyttäytymiseen, sillä tuo ei välitä muiden tunteista, joten turha sitä on yrittää valehdella, kunnolla nimittäin. Tällaisiin siis vaivautuu vain, kun siitä on selkeää hyötyä. Lupauksiaan koira harvoin pitää vaan jättää ne täyttämättä. Ellei lupausta ole osoitettu todella tärkeälle henkilölle, joka voisi jollakin lailla rankaista narttua. Ystävyyssuhteita Meresger ei vaivaudu solmimaan, sillä yksinolo kelpaa vallan mainiosti ja on parempaa kuin jatkuvasti ympärillä pyörivä sakki. Tai sellainen sakki, josta pitäisi jollain lailla olla välittävinään. Saman linja jatkuu rakkaudessa. Yksinolo on paljon mukavampaa kuin kiehnääminen jossain miehenpuolikkaassa ja Meresger toivottaakin tylysti matkoihinsa kaikki kiinnostusta osoittavat yksilöt. Tai joissain tapauksissa käyttää kieroutuneesti hyväkseen muiden kiintymystä, joko loppujen lopuksi vain heittäen toisen pois kuin käytetyn nenäliinan tai mikä parempaa, pistelee poskeensa.

Koska koira kärsii paniikkihäiriöstä on varsin luonnollista, että toisinaan elämään astuvat mukaan paniikkikohtaukset. Nämä ovat Meresgerin kohdalla yleisesti hyvinkin rajuja ja pitkäkestoisia. Yleensä kohtaus kestää vain kymmenisen minuuttia, mutta nartun kohdalla se voi hyvinkin venyä jopa pariin tuntiin. Yleisesti ottaen kuitenkin kohtaus kestää puolesta tunnista tuntiin, plusmiinus kymmenen kumpaankin suuntaan. Kohtaukset hyökkäävät kimppuun aivan yllättäen ja odottamatta, ilman mitään laukaisevaa tekijää ja sen vuoksi niitä sattuu milloin tahansa. Näiden lisäksi narttu voi saada kohtauksen myös ahdistavasta tilanteesta, joita tosin on hankala määritellä, sillä tuo ei ahdistu yleensä mistään erityisestä asiasta. Meresgerin kohtauksen oireet ovat varsin tyypilliset paniikkihäiriöstä kärsivälle. Koira kokee hyvin voimakasta ahdistusta, joka vaikeuttaa tuon hengitystä ja saa tämän läähättämään. Sen lisäksi narttu kokee rintakipua hapen vähyyden vuoksi ja kokee liukuvansa ruumiistaan ulos, eli kokee voimakasta epätodellisuuden tunnetta. Joskus nämä tekijät aiheuttavat pyörtymisen, toisinaan taas Meresger menettää hallintansa itsestään ja silloin voi tehdä mitä vain. Jos narttu käy jonkun kimppuun kohtauksen aikana, siihen voi olla kaksi syytä; joko edellä mainittu kontrollin menetys tai se, ettei tuo enää käsitä mikä on todellista ja mikä ei ja luulee toisen käyvän kimppuunsa - ja puolustautuu siis itse ensin. Kohtaukseen liittyy aina myös voimakas vapina ja voimakas pulssi. Meresgerin näkökenttä on varsin sumea paniikkikohtausten aikana ja ei ole harvinaista, että tämä törmäilee asioihin ja esineisiin kohtaustensa aikana. Harvinaisemmin esiintyy nartulla myös harhanäkyjä. Nämä eivät kuulu paniikkihäiriön piikkiin, sillä sellaisia oireita ei sairauteen liitu, mutta niitä esiintyy koiralla kohtausten aikana. Tämä antaa aihetta epäillä myös skitsofreniaa tai vastaavaa psykoosia johon harhanäyt kuuluvat.

Meresgerille ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia kiduttaa lajitovereita huvikseen. Tämän mielestä on mukavaa etsiskellä aina uusia tapoja kiduttaa muita ja käyttääkin sen tuumimiseen jonkin verran ajastaan, milloin ei satu saamaan paniikkikohtausta tai miettimään muita asioita. Sanomattakin selvää siis, että narttu on pahimman luokan sadisti, vaikkakin tuo itse ei ajattele kidutuksen tuottavan minkäänlaista nautintoa itselleen. Se on lähinnä hupia ja ajanvietettä, aina välillä. Tämä on myös taipuvainen kannibalismiin, vaikka ei lajitovereitaan käytä pääasiallisena ravintonaan. Syö silloin kun saa jotakin tapetuksi. Meresger, vaikka ei lihaskimppu olekaan, on kuitenkin suhteellisen vaarallinen vastus jos joutuu tämän kanssa tappeluun. Keskimääräistä pidemmät ja terävämmät kynnet yhdessä vahvojen leukojen kanssa tekevät pahaa jälkeä osuessaan ja narttu osaa käyttää hyväkseen lihaksettomuuttaankin, ollen vikkelämpi kuin voisi odottaa. Tietenkin suuri koko tuo tähänkin omat rajoitteensa, mutta kannattaa ottaa tosissaan jos koira käy kimppuun. Ja jos ei halua ateriaksi päätyä. Hankala vastus saattaa Meresger olla senkin vuoksi, että tuo toimii täysin vaiston ja intuition varassa, suunnittelematta liikkeitään yhtään pidemmälle ja kaavoihinsa ja oppimiinsa malleihin kangistuneille tappelijoille voi olla vaikea nakki saada täysin impulsiivisesti loikkivaa narttua kiinni. Seuraavan iskunsa tai väistöliikkeensä koira suunnittelee sillä sekunilla, kun sen myöskin toteuttaa. Toteuttaa aina tilanteeseen parhaan valinnan, vaikka seuraavaa tilannetta ajatellen se johtaisi Meresgerin vaaralliseen tilanteeseen. Toisaalta siis nartun vaistonvaraista toimintaa voi käyttää hyväkseenkin. Jos osaa.

Herra on aina ollut osa Meresgerin elämää eikä tuo osaa kuvitella elämää niin, ettei Herra ole opastamassa ja viitoittamassa tietä. Kovin ahkera lahkolainen narttu ei ole, kylmän tylysti voi esittää faktoja Lahkosta sitä kysyville ja toisinaan uhraa jonkun pikkueläimen, jos sattuu muistamaan, mutta pitää lahkolaisuuttaan enemmänkin vain sellaisena, joka nyt on. Vähän kuin vesikin on märkää. Meresger puhuu kaikkein eniten lahkokielellä ja solkottaakin sitä aina kun mahdollista, kaikille jotka ymmärtävät ja toisinaan niillekin jotka eivät ymmärrä. Narttu osaa yleiskieltä kyllä suhteellisen sujuvasti, mutta voi joutua pitämään tuumaustaukoja ja sanomaan joitain vieraampia sanoja lahkoksi, mutta tuon yleiskielisestä puheesta saa kyllä hyvin selvää, vaikka taustalla kuuluu selkeä lahkolaiskorostus. Ei kuitenkaan sönkkää tai takeltele puheessaan ja joka ei lahkolaiskorostusta tunnista, voi hyvinkin luulla Meresgerin puhuvan vain äidinkieltään. Henkilökohtaisesti sietää eriäviä mielipiteitä Lahkosta varsin hyvin, mutta toisaalta kaikki jotka puhuvat Lahkonvastaisesti nartulle saavat pitää varansa. Koira ei itse suutu laisinkaan tästä, mutta koska Herra on teroittanut moisten puheitten raadollisuutta, näkee tämä yleensä siinä mainion tilaisuuden harjoittaa kidutusta tai kannibalismia. Herran luvallahan se tehdään, joten ei siinä voi mitään pahaa olla.

ULKONÄKÖ

Meresger on rakenteeltaan melko suuri ja massahtava otus, tai siis voisi olla massahtava, jos sattuisi sellainen olemaan. Korkeutta kuitenkin löytyy ihan kiitettävästi, lähemmäs kahdeksankymmentä senttimetriä. Kuitenkin rakenne ei oikein pääse oikeuksiinsa siinä, että narttu on melko laiha, kylkiluut lähes paistaistavat, mutta sen peittää tehokkaasti koiran pitkä karva joka on perua collieverestä. Erityisesti tämän rinta- ja mahanaluskarva on pitkää ja melko silkkistäkin, mutta pitää lämmön hyvin mukana. Ylipäänsä Meresgerin turkki on melko pitkää. Harjas on otsalta pidempi, mutta kaulan mitalta se vaihtelee suuresti. Niskassa on hieman pidempi, vasemmalle puolen laskeutuva pätkä, sitten sojottaa harjas pystyssä ja hartioiden läheltä on pidempää kuin niskasta ja kaatuu oikealle. Meresgerillä ei turhaa lihasta ole, laiha kun on kuten mainittu, mutta leukojen puruvoima on sitä luokkaa, ettei sinne välttämättä ensimmäiseksi jalkaansa halua tunkea väliin. Hieman keskivertoa pidemmät, terävät kynnet. Myös pitkänpuoleiset jalat omistaa tämä ja suurehkot tassut, jotka eivät kuitenkaan liian suurilta näytä muuhun ruumiiseen verrattuna. Väritykseltään monimuotoinen otus. Meresgerin pääväri on musta, mutta sen ohella löytyy valkoista, punaharmaata, siniharmaata, teräksenharmaata sekä ruskeaa. Kuten mainittu, nartun pääväri on musta. Kuonoa, pätkää otsasta, rintaa aina lähelle etujalkoja asti sekä vatsanalusta peittää kuitenkin valkoinen alue. Valkeaa löytyy myös koiran hännästä, lähes päästä asti. Silmien ympärillä tällä on teräksenharmaaa kuvio. Otsaharjas on punaharmaa, muu harjas taas siniharmaa. Meresgerin hännänpäässä on teräksenharmaa alue josta se vaihtuu valkoiseen, sitten mustaan ja sitten taas pätkä punaharmaata. Kaikki nartun jalat ovat hiukkasen eri väriset. Etujaloissa on alhaalla, tassussa ja sääressä siniharmaata ja jalka on muuten pääasiassa ruskea. Vasemmassa etujalassa on kuitenkin ruskean ja siniharmaan välissä valkoista, kun oikeassa jalassa se taas on teräksenharmaata sävyä. Koiran vasen takajalka on tassusta valkoinen, mutta sääri ja reisi ovat kokonaan teräksenharmaat. Oikea takajalka taasen on tassua ja säärtä myöten teräksenharmaa, sitten tulee valkoinen raita ja jälleen ruskeaa. Korvien sisukset ovat erittäin vaaleanharmaat. Meresgerin silmät taas ovat vaaleat teräksenharmaat. Pentuna nartun silmät olivat punaiset, mutta iän mittaan ne vaalenivat tuntemattomasta syystä.

MENNEISYYS

Meresger syntyi viiden sisaruksensa, Bakoth-Harlin, Harhan, Hurmeen, Sezuanin ja Taramin kera Pelko Turmattaren ja Samuelin penikaksi. Kahden vähemmän täyspäisen vanhemman pennustakaan ei sen järjellisempi tapaus tullut. Jo pentuna narttu kärsi paniikkihäiriöstä, epäsosiaalisuudesta ja tunteettomuudesta. Sisaruksiinsakin koiralla oli suhteellisen viileä suhtautuminen, se toki piti niistä enemmän kuin ihan tavallisista pullaveikoista olisi, mutta ei varsinaisesti näitäkään rakastanut. Vanhempiaan kohtaan Meresger tunsi enemmän kiintymystä kuin sisaruksiaan, vaikka näitäkään ei rakastanut osittain myös varsin rikkonaisen perheilmapiirin vuoksi. Perheen elämää hiersivät myös vanhempien välit toisiinsa. Koska minkäänlaista rakkautta eivät Samuel ja Turmatar toisiaan kohtaan tunteneet ja yhdessä näitä piti vain Samuelin sairas omistushaluisuus Turmatarta kohtaan ja myös lähes kaikilta pennuilta jonkinlainen ongelma löytyi.
Tarpeeksi kasvettuaan lähti Meresger maailmalle siipiään kokeilemaan, tuntematta sen enempää ahdistusta kuin kaipaustakaan perheensä vuoksi. Helpotusta kenties, mutta sitäkin vain epäsosiaalisuutensa vuoksi.

SAARELLA TAPAHTUNUTTA

→ Lähdettyään vasta parikuisena laiheliinina maailmalle Merri tapasi ensimmäisenä Lahkon laivalla Ropido-dobermannin. Narttua ei isomman uhkailu juuri hetkauttanut ja loppujen lopuksi Ropido häipyikin ilmeisen ärsyyntyneenä pentuun.
→ Merri kohtasi Befalasin kalliomuodostelmalla lahkolaisen Firnahachin, jonka kanssa tämä keskusteli ensin maailman menosta, kunnes paniikkikohtaus iski. Pimeänpelko meinasi pudota kalliolta alas mereen, mutta toverinsa tämän pelasti. Kaksikko keskusteli vielä hetken, kunnes lähti yhdessä pois kallioilta.
→ Herra pakotti pikku pennun jälleen laivalle, tällä kertaa kokoukseen. Narttua eivät juuri käsitellyt asiat kiinnostaneet, sillä siellä lähinnä julistettiin Koeth Lahkon johtajaksi, tosin Merri ei pidä johtajana muita kuin Herraa. Se kuitenkin pikkuista helpotti, että Koethin poika, lahkolainen Darjeth Musta nousi Befalasin alfanpallille.
→ Tässä välissä allekirjoittanut ollut poissa Andriaanasta. Sillä aikaa Merri on haahuillut ympäri saarta, saanut lisää ikää ja ollut kiinnostumatta laumojen välillä tapahtuneista muutoksista - nartulle Herra on edelleen ainoa, joka merkitsee jotakin.

PELIT

Yön laulu >> Ropido, 17.01.2011.-11.02.2011
Suuri maailma avautuu >> Firnahach, 22.02.2011.-19.09.2011
Uusia tuulia - Lahkon YP >> lahkolaisia, 03.05.2011.-04.05.2011
Kuta koulu kovempi, sitä oppi selkiämpi >> Utuilta, 03.05.2011.-00.00.2000

SUHTEET

listaustavan idea by hitodama
Samuel (Flam) - väliinpitämätön, vihaa
Turmatar (Saranna) - väliinpitämätön, vihaa
Harha (Flam) - väliinpitämätön, vihaa
Bakoth-Harl (Saranna) - väliinpitämätön, vihaa
Hurme (Swildy) - väliinpitämätön, vihaa
Sezuan (Mezzi) - väliinpitämätön, vihaa
Taram (kawaii) - väliinpitämätön, vihaa
Yra Ropido (KAPA) - ei sen kummempia mielipiteitä
Firnahach (LR) - pitää, orastava ystävyyssuhde

PERHE

isä: Samuel (Flam)
emo: Pelko Turmatar (Saranna)
sisarukset: Bakoth-Harl (Saranna), Harha (Flam), Hurme (Swildy), Sezuan (Mezzi), Taram (kawaii)

VANUARTTI

laita hiiri kuvan päälle niin näet tekijän.

HAHMOSTA

- Merri on otettu huostaan koska sekopäitä ei voi vastustaa.
- Merri on helppo ja mukava pelata.