Estehannoverin sukuselvitys

i. Kansainvälisillä 160cm esteradoilla yli miljoona euroa tienannut HERSBRUCK oli vanhempiensa parhaita jälkeläisiä, lottovoittomaisen onnistunut yhdistelmä vanhempiensa parhaita ominaisuuksia. 166-senttinen, tummanruunikko ori hurmasi jo varsanäyttelyissä itsevarmalla esiintymisellään, jalolla ryhdikkäällä olemuksellaan sekä liikkeillään, joissa oli luonnostaan tasapainoa ja voimaa. Oritestissään HERSBRUCK sai tilaisuuden kolmanneksi korkeimmat kokonaispisteet kera mittavien kehujen. Hyppykyvystään ori sai täydet kymmenen pistettä, laukasta ja irtohypyistä yhdeksän kummastakin. Nuoresta pitäen HERSBRUCK hyppäsi rohkeasti mutta varovaisesti käyttäen koko kehoaan hyvin hypäten tasapainoisia, hyväkaarisia hyppyjä kyeten myös korjaamaan virheitään. Sen liikkeet olivat tasapainoiset, tahdikkaat ja ilmavat, laukka hyvin ylämäkeen rakentunutta, liikerata suoraa sekä väljää. Peloton, hieman vakava mutta todella yhteistyöhaluinen hevonen ei hämmentynyt äkillisistä tialnteista, ristiriitaisista avuista, hälystä tai mistään muustakaan, vaan piti päänsä kylmänä sopeutuen kaikkeen. Ura alkoi komeasti ruunikon sijoittuessa kuudenneksi 5-vuotiaiden sarjassa Bundeschampionaatissa, sijoittui jo 6-vuotiaana kansainvälisissä nuorten luokissa siirtyen vaivattoman oloisesti korkeammille tasoille. 160cm radat HERSBRUCK aloitti kuudella peräkkäisellä puhtaalla radalla, joista kolme toi orille sijoituksen.
Jalo, ryhdikäs ruunikko oli suurilinjainen, hyvätyyppinen urheiluhevonen, lihaksikas ja sopusuhtainen. Isän kolhoudesta ei ollut tietoakaan, HERSBRUCK peri emänsä eleganssin. Hyvä ylälinja, hyvin kiinnittynyt kevyehkö kaula, pitkät hyväasentoiset lavat, syvä lihaksikas runko, vahva, hyvin kulmautunut takaosa ja hyväasentoiset ja -luiset jalat, joissa tosin oli hieman pitkät ja vennot vuohiset. Pitkä, menestyksekäs ura, loistava tekniikka sekä liikkeet ja komea, korrekti rakenne - HERSBRUCK oli moderni urheilutähti, joka jätti jälkensä moniin kantakirjoihin periyttäen erityisen vahvasti hyppykykyä sekä urheiluhevoselle sopivaa luonnetta. 117 jälkeläistä on startannut kansainvälisillä 150-160cm esteradoilla ja 96 poikaa on hyväksytty jalostukseen. Ei ihme, että HERSBRUCK on edelleen korkealla esterankingeissa, mutta isänä ja isän-/emänisänä! Ori kuoli 29-vuotiaana.

ii. HEILSBRONNISSA oli vikansa, joiden ori ei antanut häiritä. Se teki pitkän, ehyen uran kansainvälisillä 160cm radoilla ahtaine liikeratoineen, alhaalta liittyvine kauloineen ja jokseenkin kolhon kulmikkaine runkoineen peitoten korrektiliikkeisemmät, sulavarakenteisemmat kilpakumppaninsa lukuisat kerrat tienaten urallaan yli miljoonan euron palkintopotin. Pitkälti ilmiselvien hyppylahjojensa ja loistavan uransa vuoksi HEILSBRONN nousi suosituksi jalostusoriksi, joka kaiken kauniin päälle osoittautui periyttäjäksi. HEILSBRONNILLA on 197 jälkeläistä, 57 jalostukseen hyväksyttyä poikaa sekä 107 140-160cm radoilla kilpailevaa jälkeläistä, parhaat kansainvälisillä radoilla. Osa on kolhon kulmikkaita, eivätkä ne välttämättä liiku tai hyppää ideaalilla tekniikalla, mutta kykyjä tai luonteenlujuutta HEILSBRONNIN jälkeläisiltä ei puutu.
167-senttinen, ruunikko HEILSBRONN oli tosiaan kolho ja kulmikas, ulkolonkkainen hevonen, jonka kaula liittyi alhaalta ja joka muutoinkin oli jotensakin eriparisen, vaatimattoman näköinen. Käynnissä ja ravissa liikerata oli ahdas, eikä laukkakaan väljimmästä päästä ollut. Liikkeissä oli kuitenkin tahtia ja tarmoa, ori oli ryhdikäs ja vaikka se hypätessään heitti etusiaan sivulle, ei avannut kunnolla takaa ja käytti niin kaulaansa kuin selkäänsä varsin omintakeisesti ruunikko päihitti silti jo nuorten luokissa monet lupaavampina pidetyt hevoset. Juuri yllättävän kyvykkyytensä vuoksi HEILSBRONN sai pysyä orina. Oritestin täysi 10 luonteesta sekä ratsastettavuudesta ei kokonaistulosta pelastanut, vaikka HEILSBRONN (juuri ja juuri) hyväksyttiinkin. Yritteliäs, sisukas, herkkä ja rohkea ori oli selkeän esteälykäs, teräväpäinen hevonen, jolla oli rautaiset hermot. Korkea työmoraali, yhteistyöhalu ja pehmeä vastaanottavuus avuille tekivät HEILSBRONNISTA hyvin miellyttävän ratsastaa. Ruunikko kuoli 26-vuotiaana.

ie. Harvinaisen hapan, jokseenkin umpimielinen ja uppiniskainen BERTHOLDIA (163cm, tummanruunikko) ei ollut yhdenkään tallityöntekijä tai ratsastajan lempihevonen. Mikäli jokin asia ei ollut tamman mieleen, se saattoi tehdä mitä tahansa pelkästä pysähdyksestä näykkimiseen tai pukkisarjaan, vieläpä ilman isompia ennakkovaroituksia. BERTHOLDIAN mielenmaiseman ymmärtäminen vaati taitoa, rutiinit auttoivat jonkin verran poistamatta kuitenkaan kaikkea tyytymättömyyden aiheita. Ratsuna tamma oli samaan aikaan kykeneväinen ignooraamaan ratsastajansa täysin mutta tulistumaan pienimmästäkin pidätevirheestä. Hankalaluontoista hevosta siedettiin sen hyvän suvun sekä varsojen laadun vuoksi, joskin ensimmäinenkin varsa olisi jäänyt tekemättä, ellei BERTHOLDIAN emälinja olisi yksi hannoverkantakirjan parhaita estelinjoja. Oli tammalla itselläänkin hyppykykyä sekä loistava hyppytekniikka yhdistettynä hienoihin liikkeisiin (täyden kympin laukka, ylämäkeen suuntautunut ilmava ja elastinen liike, jäntevässä ravissa hyvä mekaniikka, käynti aktiivista ja matkaavoittavaa), kilpatulokset vain jäivät hankkimatta pitkälti tamman luonteenlaadun vuoksi.
BERTHOLDIAN rakenteestakaan ei isommin moitittavaa löytynyt. Se oli ryhdikäs, sopusuhtainen, erittäin hyvätyyppinen ratsuhevonen, jalo ja suurilinjainen. Hyvin kiinnittynyt kaareva kaula jatkui pitkiin, hyväasentoisiin lapoihin, sopusuhtaiseen ja syvään runkoon, hyvin kulmautuneeseen takaosaan. Vuohiset olivat vähän pystyt, muutoin jaloissa ei ollut asentovirheitä. Omistajansa onneksi BERTHOLDIA periytti satukirjamaisella onnella pitkälti keskivertoa parempaa rakennetta, loistavaa laukkaa sekä hyppykykyä ja -tekniikkaa. Kaikki sen 10 jälkeläistä ovat emäänsä helppoluontoisempia, kilpailleet jälkeläiset ovat nousseet kansainvälisille 145-160cm radoille, jokainen ori on hyväksytty useamman kantakirjan jalostukseen ja tammat on palkittu käytännössä kaikin mahdollisin tavoin. Hapan superperiyttäjä eli 33-vuotiaaksi, "silkkaa itsepäisyyttään", kuten omistajansa totesi.

e. Iloinen, reipas, kaikkeen sopeutuva SAMTBLUME (tummanpunarautias, 166cm) sai ihmiset ympärillään hymyilemään. Varsasta asti järkevä, kaikkialla hyvin käyttäytyvä raudikko oli myös mahtava ratsu, yritteliäs ja ymmärtäväinen, kuitenkin herkistettävissä hyvin pienin avuin toimivaksi ja nopeasti reagoivaksi. Tamma ei ottanut nokkiinsa kovista tai epäselvistä avuista, vaan kantoi yli-innokkaat lapset ja aloittelijat selässään samalla varmuudella kuin ylitti 130cm esteradat osaavamman ihmisen kanssa. SAMTBLUME hyppäsi vaivattoman oloisesti hyvällä hyppykaarella sekä moitteettomalla etujalkojen tekniikalla, takaa se olisi saanut avata enemmän. Rennon letkeää helppoutta löytyi myös raudikon liikkeistä; hieman matala, mutta suora ja matkaavoittava käynti, erinomainen, tahdikas, tarmokas ja lennokas ravi sekä hyvin pyörivä, ilmava, joskin välillä etupainoiseksi painuva laukka. Hieman parempi perushevonen loistavalla luonteella.
Tammatestissään SAMTBLUME sai kehuja eritoten ravistaan, hyvän muotoisesta ja hyvin liittyneestä kaulastaan sekä hyväasentoisista lavoistaan. Rungoltaan tamma oli kevyensorttinen, lanne oli pitkä ja kantava, lautanen lyhyt ja jyrkkä, etujalat hyväasentoiset mutta takaset valitettavasti käyräkintereiset. Hyvä ryhti ja ilmeikäs pää yhdistettynä vaivattomaan liikkumiseen sekä hurmaavaan luonteeseen tekivät SAMTBLUMESTA oikean silmänilon, ja vaikkei se tammatestinsä kärkihevosia ollutkaan jäi se positiivisesti niin tuomariston kuin yleisönkin mieliin. Kaikki tamman neljä varsaa löysivät helposti uudet kodit, vieläpä paremmalla hinnalla kuin kasvattaja kuvittelikaan. Lisäksi, kiitos hyvien orivalintojen, SAMTBLUMEN varsat ovat kilpailleet 140-160cm radoilla, muutama kansainvälisissä kilpailuissa. Tamma jätti moderneja ratsuhevosia, jotka hyppäävät ja liikkuvat vaivattoman oloisesti, vaikka hyppytekniikassa tai liikemekaniikassa olisi puutteita. Luonneperiyttäjä tamma ei ollut, sen pieni jälkeläisluokka on persoonapuolella hyvin sekalainen sakki. SAMTBLUME lopetettiin hammasvikojen vuoksi sen ollessa 27-vuotias.

ei. SCHWABACH (170cm, musta) oli elegantti, jalo sekä kaikkinensa korrektirakenteinen hevonen. Hyvänmuotoinen, hyvin liittynyt kaula, hyvä säkä sekä satulansija, hyväasentoinen lapa ja lihaksikas, sopusuhtainen runko, lihaksikas lautanen, hyvät reisilihakset, kuivat hyväluiset hyväasentoiset jalat. Liikkeet olivat suorat, tahdikkaat ja elastiset, ori kantoi itsensä hyvässä ryhdissä liikkuen kaikissa askellajeissa läpi koko kropan. Etenkin ravi oli kevyttä ja jäntevää, siitä SCHWABACH saikin oritestissään yhdeksän pistettä (käynnistä ja laukasta 8). Erittäin hyvä hyppykaari, tasaiset varovaiset hypyt ja hyvä jalkatekniikka, loistava asenne. Lupaava nuori, oritestinsä kokonaispisteiden viides, jäi kuitenkin 140cm radoille, vaikka siitä toivottiin 150-160cm ratojen hyppääjää. Omalla tasollaan ori kuitenkin menestyi tasaisen erinomaisesti voittaen ja sijoittuen likimain jokaisessa startissaan.
Ori hurmasi myös luonteellaan; avoin, rohkea, sopivalla tavalla herkkä ja yhteistyöhaluinen SCHWABACH teki aina yhteistä suoritusta, tarvittaessa tuntui taistelevan ratsastajansa puolesta. Se oli myös herrasmies, vieraissakin paikoissa muiden hevosten seassa tyyni, iloinen itsensä, helppo käsitellä ja aina tyytyväisen oloinen. Toki SCHWABACHIN rakenne, liikkeet ja hyppykyky saivat tammanomistajat liikkeelle, mutta moni valitsi orin tammalleen sen hyväksi tiedetyn luonteen vuoksi. Ja olihan SCHWABACH halvempi kuin 160cm ratojen tähdet, joten se sai paljon harrastetammoja. Valtaosa SCHWABACHIN jälkeläisistä jäi 120-130cm tasolle, kourallinen nousi 140-150cm radoille. Emänisänä ori toimii silti loistavasti tuoden hyvää ratsastettavuutta ja hermorakennetta sekä usein kohennusta rakenteeseen ja raviin. Ori lopetettiin sen ollessa 26-vuotias.

ee. Koulusukuinen MEDINILLA (punarautias, 164cm) oli itse enemmän allrounder-tyylinen hevonen, hyvä harrasteratsu koulu- ja esteradoille muttei maajoukkueainesta kumpaankaan lajiin. Tamma teki siistejä, puhtaita, toisinaan voitokkaita ratoja 130cm esteradoilla sekä tasaisia 63-67% haarukkaan solahtavia kouluratoja. Ehdottoman selväpäinen ja hyväluontoinen, mutkaton ja rohkea tamma teki ensin uraa aikuisratsastajan kanssa, sitten junnun ensihevosena ponivuosien jälkeen. Mikään kilparatojen tähti se ei ollut, ennemmin varma, luotettava perushevonen omalla tasollaan.
Perushevonen MEDINILLA oli muutenkin. Ryhdikäs ja hyväleimainen, joskin matalajalkainen ratsuhevonen, jonka kaula oli hyvänmuotoinen mutta lyhyt, lapa pitkä joskin pysty, runko syvä ja sopusuhtainen ja jalat hyväluiset etujalkojen suppuvarpaisuutta lukuun ottamatta. MEDINILLAN liikkeet olivat tarmokkaat ja matkaavoittavat, laukka jäi helposti hieman etupainoiseksi ja etenkin ravi kaipasi lennokkuutta. Tamman hyppytekniikka noudatti samaa keskivertokaavaa; raudikko ponnisti nopeasti ja vahvasti, nosti jalkana hyvin mutta vähän hitaanpuoleisesti ja olisi saanut käyttää kaulaansa yhtä hyvin kuin käytti selkäänsä. Tammatestinsäkin MEDINILLA suoritti tyynen varmasti osuen turvallisesti arvosteltujen tammojen keskikastiin. Tamman molemmat varsat, tammoja kumpainenkin, ovat jättäneet kyvykkäitä esteratsuja, vaikka itse olivat niin rakenteeltaan kuin suorituskyvyltään samaa "parempi harrasteratsu" -kategoriaa kuin emänsäkin. MEDINILLA kuoli 27-vuotiaana.