Siv Märta RBN

© VRL-13320

Historiaa

Ensinnäkin koko hevonen edustaa aivan väärää kantakirjaa (tai no väärää ja väärää, sama asia eri paketissa, vaan kun minä olen kasvattanut nimenomaan niitä saksalaispaketteja!) ja toisekseen minun piti myydä hevosia eikä ostaa niitä. Jokin Genheit Synnövessä kuitenkin sykähdytti valtavan paljon, ja valitettavasti samaan syssyyn kuin tykästyin tammaan katselin myynti-ilmoitusta tuon ihastuttavuuden tyttärestä. Taas vietiin Tuonisen Liisaa kuin litran mittaa. Ostotarjoukseni meni läpi, joten kerrankin läksin Ruotsiin hakemaan hevosta ihan itsellesi. Joskus näinkin?

Siv Märtasta piti tulla Martta, vaan jotenkin nimi vääntyi Sissiksi. Nuori tamma oli just sen näköinen kuin jokainen hevonen vieroituksen jälkeen, ei mitenkään sykähdyttävän vautsivau valmis paketti vaan keskentekoinen, kuten kuuluukin. Sissi kasvoi aika tasaisesti, sillä ei ollut kameli-hirvenvasa -kausia, mutta ei se koskaan ollut ikäluokkansa kauneimpia. Niin peruspuokki karvapeitteen sävyä myöten, kolmetoista tusinassa -tapaus. Niin sanottu kukkaan puhkeaminen tapahtui ratsutuksen sekä aikuistumisen myötä, Sissistäkin kuoriutui varsin tyylikäs daami! En silti kutsuisi tätä ruma ankanpoikanen -kertomukseksi tai edes tuhkimotarinaksi.
Ulkonäöltään Sissi ei siis koskaan ole kerännyt katseita, hyppykyvyillään sekä laukallaan sitäkin enemmän. Ensimmäisten pikkukisojemme jälkeen sain parikin ostotarjousta, jotka tietysti tyrmäsin samalla olemattomaan partaani myhäillen. Olin hakenut Ruotsista juuri niin lupaavan hyppääjän kuin olin aavistellutkin! Rataesteiden lisäksi Sissi liihotteli vakuuttavasti myös maastoesteiden ylitse, ei tätä tarvinnut isommin totuttaa tai opettaa, fiksu tammani hoksasi jutun juonen kuin itsekseen. Taas minä myhäilin.

Olihan Sissillä hintaa, kyllä kasvattaja tiesi miten lupaava kenttähevosen aihio hänellä oli käsissään. En kadu, tietenkään, sain mielettömän kivan kisakaverin ja hevosystävän, jonka kanssa fraasi työn ilo pääsee oikeuksiinsa.

Luonne

Helppo, järkevä, avoin ja ystävällinen, seurallinen pikku pullanmurunen. Sissi tarjoaa hengähdystauon päivääni, on kuin tyyntä myrskyn edellä tai vaihtoehtoisesti poutasää myrskyn jäljiltä. Vaikka miten olen mieltynyt noihin.. luonteikkaamman sorttisiin tammoihin, kyllä tämmöiset Sissit ovat silti enemmän kuin paikallaan vähän joka tallissa. Jokaisella ptäisi olla oma Sissi, luottohevonen, joka kanniskelee ratsastustaidottomat selkään kinuavat sukulaiset ja suorittaa suurella riemulla haastavatkin tehtävät osaavan ratsastajan kanssa.

Sukutaulu

Kilpailumenestys

Päiväkirja & valmennukset