Ivory Wall

© Tuoninen

Ostajalle

Aivan kuka tahansa pärjää tämän tamman kanssa, joten tässä on nyt niin turvallinen ensiponiostos kuin olla ja voi. Pikkasen enemmän heräteltävää mallia, eivätkä korvat tai jarrut ponin innostuessakaan katoa mihinkään. Lähikylän hankilaukkoja tämän kanssa tuskin voitetaan, moneen muuhun ihan ruusukkeenkin arvoiseen harrastamiseen on kuitenkin erinomaiset edellytykset. Todella rento, sopeutuvainen, hyväntuulinen poni, perso ruoan perään muttei kuitenkaan niin ahne, että talutettaessa puskisi omin päin vihreälle, kohnisi taskuja tai näykkisi. Kerjää kyllä kuin mikäkin koira. Tasainen miellyttävä, pehmeä ratsu, liikkeet tahdikkaat ja matkaavoittavat sekä todella helpot istua. Harjoitusravissakin istuminen onnistuu suorastaan petollisen helposti!

Alli käy loistavasti ratsastuskouluun tai pieneen tallin yhden ihmisen halikaveriksi. Ihan yksinään tamma ei tykkää olla, tosin hevosseura ei ole aivan pakollista; Alli on onnellinen vaikka lampaiden kaverina. Ei stressaa isoja talleja, hälinää, muutoksia tai oikein muutakaan, todellinen rautahermo. Ja onhan tämä puutteineenkin oikein mallikkaan näköinen new forest, leimat kohdillaan ja takaosa hyvin kulmautunut.

Luonne

Suuret, uteliaat silmät seurailevat puuhiasi, harmaa turpa tulee liki kuitenkaan loukkaamatta tilaasi. Niin rauhallinen, jopa vähän veltto kuin Alli onkin, siitä löytyy melkoisesti uteliaisuutta sekä ajoittain ihan rehellistä osallistumishalua. Etenkin hoitotilanteissa poni yllättää itsensäkin uteliaisuudellaan halutessaan tutkailla harjojaan, hikiviilaa, kengittäjän työvälineitä ja vähän sitä nahkaessuakin, kunnes siirtyy takaisin koiramaisen herkkujen kerjäämisen tai päivätorkkujen pariin. Ei liene tarpeen kertoa, miten helppo hoidokki tamma onkaan. Aivan kaikki käy, minkään asian kanssa ei tule ongelmia, kokemattomampikin hoitaja saa rauhassa opetella hevosenkäsittelytaitoja tämän sopeutuvaisen, pohjattoman ystävällisen ponidaamin kanssa.

Ratsastustaitojen opetteluun pätevät pitkälti samat tosiasiat kuin hoitotilanteisiinkin. Alli kyllä mielellään osallistuu ja sen kanssa saa rauhassa, turvallisesti, opetella, erehtyä, ilman ponin protestipukkeja tai muita kauhistuksia. Allin moottori vain starttaa aika yskähdellen, enemmän tätä joutuu herättelemään kuin jarruttelemaan – eikä Allia joudu jarruttelemaan koskaan. Herättelemään sitten sitäkin enemmän. En sanoisi raudikkoa suorastaan laiskaksi, enemmänkin tämä on niitä joiden on vaikea tarttua toimeen mukavankaan tekemisen kohdalla. Tiedättehän ne ihmiset, jotka oikeasti nauttivat ruoanlaitosta sekä hyvästä ateriasta, mutta joiden on kerta toisensa jälkeen haastava motivoida itsensä aloittamaan? Alli on juuri sellainen.

Allin selässä arinkin ratsastaja rentoutuu, uskaltaa, ylittää itsensä. Takaan ja vannon! Tammalla on mukavan pehmeät, helposti istuttavat liikkeet, tahdikkaat ja matkaavoittavat. Aavistuksen ahtaat edestä, energisyyttäkin saisi olla enempi, mutta mitään raskauttavia liikemekaniikan virheitä Allin menosta ei löydy. Sen hypytkin ovat pehmeitä, helppoja, tasaisen varmoja, poni hakee hyvän ponnistuspaikan itsekseen, tasapainottaa menoa ja ylipäätään tekee aika usein puolet hommasta ratsastajan puolesta – kunhan sen moottori on käynnissä. Puolivaloilla humputellessaan Alli ei paljoa jalkojaan varo vaan hölkkäloikkii esteiden yli sellaisella huolettomuudella, että aikavirheiden lisäksi moinen suoritus toisi monta pudonneen puomin nelosvirhettä. Silti meno pysyy varman tasaisena, niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin.
Kunhan poni virkistyy se muistaa kuinka paljon työnteosta, aivan kaikesta, nauttii. Allin kanssa on helppo kokeilla uutta, hioa koulu- ja esteratoja, lähteä maastoilemaan tai uimaan. Itselleen tyypilliseen tapaan tamma on tasavahva kaikessa, erinomainen ensiponi ja treenikaveri myös kokeneemmille, jotka haluavat vähän vaihtelua niihin ajatukseenkin reagoiviin sähikäisiin.

Lastaus, matkustaminen, kisaaminen, kroohpyyh. Allia ei oikein kiinnosta, kyllä se kyytiin kävelee, matkustaa rauhassa ja vetää kisapäivät käyttäytyen asiallisesti, mutta rehellisesti? Alli on paljon, paljon kiinnostuneempi koristekukista, viereisen rekan kiljuvasta pikkuponista ja kauempana kävelevästä kumeaäänisestä torinhevosesta kuin katsomossa odottavasta yleisöstä. Hermot eivät todellakaan petä! Joskaan Hollywood-säihkettä tai tosissaan kisaavan Eye of the Tigerin tahdittamaa itsensä tietoista ylittämistä Allilta ei äe yhtään sen enempää kuin sitä hermojen pettämistäkään.

Sukutaulu

Kilpailumenestys