Marrasmurha VH16-018-1331

NimiMarrasmurha "Rauski" KasvattajaSusiraja, Suomi
Rotu, sukupuolisuomenhevonen, ori OmistajaSusiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri165cm, tummanrautias MeriititVIR MVA Ch, KTK-I
Syntynyt,
ikääntyminen
s. 13.06.2016, 12v
satunnainen (3v 04.07.2016)
Painotuslaji,
koulutustaso
kenttäratsastus
he A / 120cm / 100cm / CIC1

30.07.2016 Rauskipoika kirjattiin R-suunnalle komealla pisterivillä ja palkinnolla 22 + 18 + 19 + 19 = 78p KTK-II.

VIR MVA Ch myönnetty 21.08.2016.

20.06.2018 Rakas, rakas Rauskimme lähti korottamaan kantakirjapalkintoaan, ja kotiin palattiinkin 81 pisteen KTK-I -palkitun ratsukantakirjaorin kanssa!

© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Luonnekuvaus

Marsu tuotti meille tavattomasti päänvaivaa, muutenkin kuin olemalla.. no, Marsu. Emme millään meinanneet löytää sille sopivaa tammaa, jonka kanssa tehdä Susirajaan jäävä varsa. Omat tai ystävien tammat eivät muka sopineet tarpeeksi hyvin yhteen orin kanssa, joten asia ei edennyt puusta pitkälle.
Kun Susirajaan ostettiin pino uusia hevosia, kenttätamma Veripihka oli täydellinen morsmaikku Marsulle. Tämä kuningasidea tuli tosin käsitellessämme aivan muiden hevosten kuin Marsun jälkeläisiä.

Rikan kantoaika sujui hyvin, mitä nyt narrilla paloi useaan kertaan käpy Lissuun, joka oli varma, että varsa syntyisi kaksipäisenä tai siinä olisi muuten jotain vikaa. Kaikki sujui kuitenkin hyvin siemennyksestä varsomiseen. Tuloksena oli komea, reipas ja rohkea orivarsa, joka jo ensimmäisillä ulkoiluillaan veti melkoista rallia kauas emästään. Ei paljoa ulkomaailma tätä nuortaherraa pelottanut.

Marrasmurhasta - kotiväen kesken Rauskista - toivottiin yhtä hyvärakenteista suorittajaa kuin vanhempansa, mielellään vähän helpommalla luonteella kuin isänsä on. Iän myötä Rauski vain komistui, se osoittautui erittäin miellyttäväksi ratsuksi eikä luonne ollut niin vahva kuin Marsulla. On Rauskissakin välillä turhan alleviivattua orimaisuutta, mutta kokonaisuuden voi tiivistää sanontaan "pojasta polvi paranee".

Rauski, pojasta polvi paranee -hevosemme, on mitä upein komistus ja ainakin jos hyvänä päivänä kysytään, mitä miellyttävin ratsu. Se ei ole yhtä kovaluonteinen eikä itseään alleviivaava kuin isänsä, mutta ei valitettavasti myöskään mikään unelmien satuhevonen joka liihottelee avuistasi eteenpäin täydellisesti ja osaa aina ignoorata virheesi ja kelvottomat otteesi. Rauski on itsetietoinen työmyyrä, joka haluaa miellyttää ihmistä niin kauan, kun ihminen on sille miellyttävä. Kovempia otteita ori sietää jonkin verran, perustelluista syistä (esimerkiksi pystyyn hyppäävää Rauskia saa kyllä komentaa surutta, sen sijaan tammalle hörähtävää Rauskia ei) - Rauskiin päteekin hyvin sanonta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.

Aina uuden ihmisen hoidettavana ollessaan Rauski testaa ja koettaa pomottaa saadakseen selville, vaaditaanko siltä sille opetettuja käytöstapoja vai voiko se venyttää rajojaan. Mikäli orille antaa yhtään periksi, voi olla varma, ettei Rauski tulevaisuudessakaan kuuntele komentoa vaan tekee surutta miten itse tykkää. Esimerkiksi suulla härppimistä ei sallita ollenkaan, Rauski alkaa aivan liian herkästi näykkiä, joten ketjujen/riimunnarun/pipon yms. syöminen sekä taskujen kohniminen ovat pannassa. Kavioita puhdistettaessa, pinteleitä käärittäessä sekä suojia laitettaessa raudikko saattaa nykiä jalkaansa testatakseen, saako tehdä niin. Kun orille pitää kuria, ei Rauski ole sen kummempi kuin ratsastuskoulun luottoponi; rauhallinen "kaikki käy" -hoidokki, joka korkeintaan irvistelee, jos ei pidä jostakin. Rauski kuitenkin on fiksu hevonen, se tietää rajansa sekä sen, että kaikki inhottavakin menee nopeammin ohi kun käyttäytyy. (Arka ihminen ei kyllä saa annettua esimerkiksi matolääkettä; ennemmin ori ohittaa inhottavat asiat, jos siihen on mahdollisuus.) Reilulla kohtelulla sekä reippaalla harjantyven rapsuttelulla Rauskista saa mukavan hevosystävän. Eläinlääkäri ja kengittäjä osaavat hommansa, eikä heillä ole koskaan ollut mitään ongelmia punaisen puskaferrarimme kanssa.
Taluttaessa Rauski ei ole oikeastaan hevosta kummempi, mutta siltä on pakko sietää tiettyjä oritapoja joita kaikilta ei voisi sietää. Rauskin pitää saada höristä ohimeneville tammoille, ja jos joku on pissannut tielle, siitä pitää haistaa. Mikäli raudikko ei saa näihin lupaa, alkaa sellainen pään ja etuosan viskely, kiilaus ja sikailu, että varomattomampi taluttaja on kumossa. Sen sijaan orilta ei tarvitse sietää etujalalla huitomista, miehekästä huutamista, eikä kiskomista mihinkään suuntaan. Kun nämä asiat pitää mielessään, ei Rauskin kanssa tule ongelmia. Ori lastautuu hyvin ja matkustaa tammojen kanssa tiukalla narulla sidottuna, muiden orien kanssa Rauskia ei voi kuljettaa.

Pahimpina päivinä Rauski on lähinnä ärsyttävä ratsastaa, mikä on sekin erittäin hyvin parannettu vain yhdessä sukupolvessa isään nähden. Ori on kyllä avuista tarkka, eikä suostu sietämään räikeitä virheitä (puristava jalka, kiskova ohja, nyppiminen, mitä näitä nyt on), mutta pienemmät erheet se suopeasti jättää huomiotta, kunhan niitä nyt ei joka toisella askeleella tule. Rauski ei myöskään tee mitään vain siitä ilosta, että saa tehdä, vaan se pitää oikeasti laittaa töihin apuja käyttämällä. Napakka, mutta kevyt ote on orin kanssa johtaa ehdottomasti parhaisiin tuloksiin. Asiakseen Rauski ei kiukuttele tai hankaa apuja vastaan, joten sen kanssa kannattaa (omien apujen tarkastamisen lisäksi) miettiä kunnolla, mistä vänkäily voi johtua.
Parhaina päivinä Rauski on oikeasti todella miellyttävä ratsastaa, sillä sillä on yhteistyökyvyn lisäksi isältä puuttuvaa nöyryyttä. Sen esille kaivaminen vaatii toki sitä, että ratsastaja kohtelee oria kunnioittavasti, mutta kun sen saa esille on raudikko yksi parhaista ratsuistamme. Se on herkkä, työteliäs ja tekee mitä vain siltä keksii pyytää. Orin heikoin kohta on lisääminen, huolimattomasti tehtynä ne ovat vain kaahaamista, eivät lisäämistä, ja lisäyksestä saa pitää huolen vaikka huolellisesti tekisikin. Sen sijaan kokoaminen, avot ja sulut ovat Rauskin ehdoton vahvuus.

Hypätessä ori toimii samoin kuin sileällä. Vaikka hyppääminen on ehdottomasti parasta, mitä Rauski tietää, se ei estetreeneissäkään anna mitään ilmaiseksi vain silkasta hyppäämisen riemusta. Raudikko kyllä löytää ponnistuspaikat itsekseen, on ketterä ja varmasti paremmalla tasapainolla varustettu kuin puoli muuta tallia. Rauski menee ja tekee tasan niin hyvin kuin sitä ratsastaa ja kohtelee. Rumaan ratsastukseen Rauski vastaa heittämällä hanskat tiskiin ja kieltäytymällä hyppäämästä. Ratsastuspuolen ollessa kunnossa ori tuntuu hyppäävän vaikka taloja, korjaavan ratsastajansa virhearvioita ponnistuspaikan suhteen ja ylittämällä puomit niin naurettavan kevyesti, että alla voisi kuvitella olevan puoliverisen. Ainakin me markkinoimme Rauskia sellaisena pelinä. Raudikon hyppykapasiteetti sekä hyvä hyppytyyli ovat kuitenkin faktoja, perstuntumasta nyt voi aina väitellä. Ori ei mene väkisin esteen yli tai sekaan, vaan kieltää kyllä lähestymisen ollessa oikeasti huono. Reippaudestaan ja innostaan huolimatta hevonen ei kuumu, kerää kierroksia tai ala vetää omaa show'taan; lähtökohtaisesti raudikko tahtoo työskennellä ihmisen kanssa, ei yksin. Maastoesteillä Rauski toimii kuten rataesteillä.
Maastoilu Rauskin kanssa on suorastaan terapeuttista. Parhaiten ori toimii ollessaan yksin tai jonkun totaalilapasen ruunan kaverina, vaikka kyllä maastoilu tamman tai orinkin kanssa onnistuu. Rauskissa ei ole ollenkaan ufotutkijan vikaa, se ei kyttäile puskia tai säpsy olemattomia, vaan suhtautuu tyynesti kahisevaan tuulipukukansaan sekä pusikosta pyrähtäviin fasaaneihin.

Hyvähermoisena kaverina Rauski ei sano juuta eikä jaata kisapaikkojen hälinään tai jännittyneeseen tunnelmaan. Jännittävä ratsastaja voikin olla toinen juttu, ja sekin vain, jos jännitys vaikuttaa apujen käyttöön, istuntaan ja niin edespäin. Yleensä ori toimii ja käyttäytyy vieraissa paikoissa samoin kuin kotonakin, joten mitään isompia ongelmia ei pitäisi ilmetä. Vieraille tammoille ori kyllä huutelee vähän suuremmalla innolla kuin tutuille, eikä putteferrari siedä muita oreja turhan lähellä itseään. Nämäkin ovat asioita, jotka eivät vaikuta mihinkään, kun ne tiedostaa ja pysyttelee Rauskin kanssa sopivan matkan päässä muista.

Sukutaulu

i. VIR MVA Ch Marrasmieli
KTK-II, KERJ-I
sh, rt, 169cm
ii. Marrashovi
evm, sh, tprn, 164cm
iii. Marraskaski
evm, sh, m, 156cm
iie. Verikreivitär
evm, sh, rt, 158cm
ie. Tuskantuuli
evm, sh, rtkm, 160cm
iei. Ismarko
evm, sh, rtkm, 161cm
iee. Halunroihu
evm, sh, vrt, 158cm
e. VIR MVA Ch Veripihka
KTK-I
sh, prt, 160cm
ei. Verijalava
evm, sh, prn, 163cm
eii. Veripetos
evm, sh, tprn, 165cm
eie. Rantaveen Taarna
evm, sh, vrt, 155cm
ee. Nokinuora
evm, sh, prt, 157cm
eei. Nokihiisi
evm, sh, vrn, 161cm
eee. Stilettiviiva
evm, sh, trt, 156cm

Jälkeläiset

s. 18.12.2016 sh-t. Lumilempi, e. Hortensian Valhalla, om. Tuulia T. VRL-00084
s. 12.03.2017 sh-o. Makeanmurha, e. Hortensian Hovisalmiakki, om. VRL-03745
s. 30.10.2017 sh-o. Huomenherja, e. Riidenmarja, om. Hazel (VRL-14333)
s. 03.12.2017 sh-o. Marrasvainaa, e. Maahanlaskija, om. Susiraja

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Näytä / piilota sijoitukset
KERJ - 40 sijoitusta joista 8 voittoaVSR & tarinat - 3 sijoitusta joista 0 voittoa
15.07.2016 Oakhill CIC1 4/30
17.07.2016 Oakhill CIC1 1/30
19.07.2016 Oakhill CIC1 2/30
24.07.2016 Kärmeniemi CIC1 6/40
29.07.2016 Kärmeniemi CIC1 3/40
02.08.2016 Hortensia CIC1 1/30
02.08.2016 Ros Cirein CIC1 5/40
04.08.2016 Hortensia CIC1 5/30
04.08.2016 Mörkövaara CIC1 5/40
06.08.2016 Ros Cirein CIC1 5/40
07.08.2016 Mörkövaara CIC1 6/40
07.08.2016 Kärmeniemi CIC1 2/40
08.08.2016 Viisikko helppo 1/25
11.08.2016 Mörkövaara CIC1 1/40
12.08.2016 Mörkövaara CIC 2/40
13.08.2016 Ros Cirein CIC1 3/40
15.08.2016 Mörkövaara CIC1 6/40
16.08.2016 Viisikko CIC1 1/29
17.08.2016 Ros Cirein CIC1 5/40
18.08.2016 Mörkövaara CIC1 3/40
19.08.2016 Huvitutti CIC1 2/40
20.08.2016 Turmeltaja CIC1 3/30
20.08.2016 Oakhill CIC1 4/30
22.08.2016 Oakhill CIC1 5/30
22.08.2016 Oakhill CIC1 5/30
23.08.2016 Oakhill CIC1 5/30
25.08.2016 Metsovaara CIC1 1/33
14.09.2016 Hortensia CIC1 4/30
19.09.2016 Hortensia CIC1 4/30
26.09.2016 Hortensia CIC1 1/30
28.09.2016 Hortensia CIC1 4/30
22.10.2016 Hengenvaara CIC1 5/30
25.10.2016 Overload CIC1 4/30
03.11.2016 Hengenvaara CIC1 2/30
05.11.2016 Hortensia CIC1 3/30
06.11.2016 Hortensia CIC1 3/30
08.11.2016 Hengenvaara CIC1 1/30
12.11.2016 Vähäpelto CIC1 3/30
16.11.2016 Hengenvaara CIC1 4/30
18.11.2016 Hengenvaara CIC1 3/30
30.09.2016 Fiktio VSR Cup CIC1 5/87
30.04.2018 Susiraja VSR Cup CIC1 3/60

20.11.2016 Kuuramaan hevostalli he A 4/6
30.11.2016 Micram Raceponies he C 2/5
21.12.2016 Jukola 80cm 5/7
01.04.2017 Stall Sjöholma he B 4/5
28.09.2017 Adina helppo 3/6

Valmennukset

28.02.2017 Maastoestevalmennus, valmensi Jaana K.

Olin jo ennen Susirajaan saapumista suunnitellut tehtävät, mitä tänään tehtäisiin ja pyytänyt, että tallilla laitettaisiin maastoesteet valmiiksi omille pakoilleen ja niin, että jalkaisin oli helppo pysyä mukana. Tallille saapuessa tallityöntekijä huikkasi, että ratsukko oli jo mennyt pellolle lämmittelemään, joten suuntasin kulkuni sinne. Tervehdin ratsukkoa saapuessani paikalle ja kyselin ratsastajalta vähän hevosesta. Tänään käytäisiin erityisesti pituus- ja nousuesteitä, sekä vesiesteitä läpi. Vedessä oli pelkästään hyppy veteen, mutta este oli kyllä mahdollista hypätä toisestakin suunnasta, jos niikseen sattuisi tulemaan.

Aloitimme suhteellisen matalilla esteillä, ja Rauski tuntui ensin pistävän hanttiin minkä ehti. Ratsastaja kuitenkin jaksoi hölmöilevän hevosen kanssa hyvin ja muutamien hyppyjen jälkeen alkoi orikin jo toimia ihan kivasti. Välillä se kielsi parille esteelle, mutta käskin ratsastajaa ottamaan hypyt heti uusiksi ja kannustamaan hieman enemmän hyppäämään. Rauski uskalsi luottaa ratsatajaansa enemmän ja alkoi hyppäämän oikein mukavalla tyylillä! Pituusesteellä ori venyi erinomaisesti, eikä kolinat olleet lähelläkään.

Siirryttiin vähän haastavampiin ja korkeampiin esteisiin, sekä päästiin kokeilemaan vesiestettä. Aluksi sielläkin Rauski kielsi, mutta taas käskin kannustamaan hevosta vähän enemmän ja pian ori hyppäsikin onnistuneesti yli. Siitä näki, ettei tilanne sitä kyllä erityisesti miellyttänyt ja häntä viuhtoi kiukkuisesti, mutta hevonen suoritti kuitenkin tehtävän mukisematta ratsastajan tukiessa ratsuaan erinomaisesti. Yhteistyö alkoi sujumaan moitteetta, joten päätettiin ottaa vielä kertaalleen koko rata ja siitäkin ratsukko suoriutui hyvin. Käskin kehua hevosta ja jäähdytellä sen hyvin, jonka jälkeen huikkasin heipat ja suuntasin autolleni.

14.07.2017 Kouluvalmennus, valmensi Siguri

Tänään koitti jälleen päivä Susirajassa, kun pääsin viettämään valmennusta osaavan ja hyvätapaisen hevosen kanssa. Rauski oli ratsastajansa kanssa jo lämmittelemässä kentällä, kun saavuin paikalle. Jäin katsomaan vierestä, kun ori suoritti kiemurauria kerta toisensa jälkeen erinomaisesti kääntyen ja käyttäen takajalkojaan aktiivisesti. Hienoa liikkumista, ei voinut muuta sanoa!

Tämän päivän aiheena oli ratsastajan ja hevosen tasapaino laukkatehtävissä. Ennen varsinaisiin tehtäviin siirtymistä kävimme kuitenkin läpi siirtymisiä ja ympyröitä, jotta ratsukko pääsi kunnolla vauhtiin ja minä näin, että perusasiat olivat heillä kunnossa. Laukkatehtävää lähdimme tekemään niin, että ratsukko teki pitkälle sivulle ympyrän ja jatkoi sitten uraa pitkin suoraan. Kuten hieman epäilinkin, ympyrän jälkeen suoristamisen myötä Rauski tuntui menettävän tasapainonsa ja meinasi tiputtaa raville. Ratsastajan tärkein asia oli pitää sisäavut vielä suoralle asettumisenkin jälkeen ja sitten hiljalleen suoristaa hevonen.

Jatkoimme ympyrän ja suoran parissa jonkin aikaa, ja ratsastajakin tuntui pääsevän paremmin jyvälle apujen kanssa. Hiljalleen uralle siirtyminen alkoi sujua erinomaisesti tasapainoisessa laukassa, joten annoin ratsukon kävellä hetken aikaa pitkin ohjin. Seuraavana oli vuorossa vastalaukka, jota teimme loivalla kiemurauralla. Ratsukon tuli kulkea myötälaukassa, jolloin kiemurauran jälkimmäinen kaarre kuljettiin vastalaukassa. Rauski nosti erittäin tottuneesti hyvän laukan ratsastajan pyynnöstä, ja ratsastaja osasi pitää tämän hyvin maltillisena sekä rauhallisena. Myötälaukka sujui erittäin hyvin, eikä vastalaukkakaan kovin huonosti mennyt. Uralle palatessa tasapainoa jouduttiin hieman hakemaan, mutta muutamien toistojen jälkeen myös tämä alkoi sujua paremmin. Ratsastajan tuli kiinnittää huomiota erityisesti istuntaansa, jonka tuli jatkuvasti pysyä laukan suunnan mukaisena.

Tunnin lopuksi jäimme vielä työskentelemään keskiympyrälle, jolla teimme hieman asetuksia sisälle päin. Ne sujuivat ihan hyvin, mutta hieman jo väsyneenä Rauski ei saanut enää takajalkojaan toimimaan yhtä aktiivisesti kuin alkutunnista. Ratsastaja kuitenkin jaksoi ratsastaa kunnolla eteen loppuun saakka kumpaankin suuntaan, kunnes lopulta annoin ratsukolle luvan levähtää pitkin ohjin ja kävellä uralla hyvän aikaa, jotta Rauski palautuisi kunnolla energiaa vaatineesta tunnista.

21.10.2017 Kouluvalmennus, valmensi Crimis

Lokakuisena launtaina saavuin taas Susirajaan valmentamaan, tällä kertaa narria ja Marrasmurhaa. Järkyttävän komea punarautias vei sydämeni heti. Kookas ori käveli reippaasti ja korviaan ratsastajan suuntaan käännellen, vaikka kyseessä oli vasta alkukäynnit. Ensilumi leijaili hiljaa kentän hiekkaan, kun kiristin kaulahuiviani ja tervehdin lämmittelevää ratsukkoa. Narri alkoi tehdä käynti-ravisiirtymisiä ja ympyröitä sekä käynnissä että ravissa. Katselin ratsukkoa tarkkaavaisena ja sain todeta, että heidän yhteistyönsä pelasi loistavasti. Rauski oli hyvin kuulolla.

”Hyvä, tuo sitten keskihalkaisijalle ja aletaan kokoamaan oria muotoon”, ohjeistin. Kokoaminen sujui Rauskilta luontevasti, ja sainkin pian ihailla hyvää keskikäyntiä. Pyysin narria ottamaan pohkeenväistöä ensin oikealle uraa kohti ja sitten vasemmalle, takaisin keskihalkaisijalle.
”Keskity, nainen! Runko suorana ja takapää mukaan”, muistuttelin narria. Ehkä syksyn pimeys vaikutti tuohonkin, tuumailin peittäessäni omaa haukotustani. Pienen hiomisen jälkeen väistöt sujuivat kuitenkin moitteetta ja siirryimme tekemään samaa ravissa. Rauskia ei pimeys tuntunut väsyttävän, sillä se liikkui hyvällä eteenpäinpyrkimyksellä ja teki juuri niin kuin narri pyysi – ei vähempää, muttei enempääkään.

Väistöjen jälkeen aloimme tekemään lisäyksiä sekä käynnissä että ravissa. Narri ei ilmeisesti vieläkään ollut täysin hereillä, sillä Rauski nosti kiihdytysvaihetta sen sijaan, että olisi pidentänyt askeltaan.
”Älä päästä sitä karkaamaan apujen välistä! Työstä jokaista askelta”, painotin narrille. Huolellinen ratsastus ja useat toistot menivät kuitenkin perille, ja lopussa olimme kaikki tyytyväisiä. Rauski sai laukata rennosti ympyrällä ennen lopppujäähdyttelyä, jonka jälkeen se pääsi mutustamaan iltamurojaan tallin lämpöön.

14.11.2017 Estevalmennus, valmensi Penelopeia

Tänään valmensin raudikkoa Rauski-oria esteradan hyppäämisen salojen parissa. Aloitimme kuitenkin aivan perinteisellä sileänverryttelyllä, jossa ratsukko sai etsiä hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Rauski liikkui oikein aktiivisesti eteenpäin jo ensimmäisillä raviaskeleilla, eikä siis tuntunut missään nimessä olevan laiskaa tekoa. Laukannostot ori teki myös napakasti ja täsmällisesti, se tuntui reagoivan apuihin todella kuuliaisesti. Lähdimmekin sen suurempia miettimättä ottamaan ensimmäisiä verryttelyhyppyjä alle. Rauski lähestyi kahta pienikokoista pystyä hyvässä ja tasapainoisessa laukassa, ja selvitti ne sulavan vaivattomasti. Muutaman toiston jälkeen totesinkin ettei näiden verryttelyesteiden hinkkaamisessa ollut mitään järkeä, kun ratsukko selkeästi oli valmis jo haastavampiin tehtäviin. Lähdimmekin siis hyppäämään ensin osia radasta, aloittaen kolmen esteen pätkällä jossa oli ensin suhtetettu pysty-okseri linja ja sitten hieman vinolla lähestymisellä yksinäinen pysty. Rauski hyppäsi esteet sujuvasti, mutta kun ratsukko oli tekemässä tiukanpuoleista tietä yksinäiselle pystylle jäi ratsastaja pitämään kaarteessa todella paljon kädellä. Kovasta ja vetävästä kädestä nyrpistyneenä ori pysähtyikin esteen eteen, joka valitettavasti oli jo kaukaa ennakoitavissa. Uudella yrittämällä teroitin keveää tuntumaa, ja sitä että ratsastaja ei estäisi oria etenemästä, Vaudin kanssa ei nimittäin ollut ongelmia, joten ei ollut mitään syytä jäädä nyppimään energistä laukkaa pois lähestymisessä. Kun ratsastaja piti suuhun keveän tuntuman ja antoi kädellä orille tilaa laukata, sujui lähestyminen ja hyppy huomattavasti paremmin. Tässä vaiheessa ratsukko saikin tulla koko esterataa, johon kolmen aiemman esteen lisäksi kuului myös sarja, ja okseri. Kolme ensimmäistä estettä sujuivat nyt harjoittelun tuloksena hyvin, ja sarjallekin päästiin turvallisesti kun ratsastaja muisti kevyen käden. Pientä hidastamista oli nähtävissä sarjan jälkeen, mutta kun huusin äänekkäästi ratsastajaa päästämään oria etenemään viesti meni perille, ja okserikin ylitettiin kaikesta huolimatta. Ratsukko tuli radan vielä toistamiseen, tällä kertaa pyrkien siihen ettei välihuudoille olisi tarvetta. Nyt hypyt sujuivatkin jo kokonaisuutena oikein mainiosti, laukka eteni ja ratsukko toimi yhteisymmärryksessä keskenään. Sen pidemmittä puheitta Rauski saikin jo alkaa ravailla pidemmällä ohjalla loppuravien merkeissä.

Lue päiväkirjaa