Tahtoo taivaan tähdeksi
    tai vaikka miksi
    kunhan velat muuttuu saataviksi

Täällä Pohjantähden alla, korkeimmalla kukkulalla
Katson kauas kaukaisuuteen, tulet uniin uudestaan.
Täällä Pohjantähden alla, taivas täyttyy purppuralla
siitä suojakseni peiton minä itselleni saan.

Ja alla Pohjantähden minä tulen, minä lähden
ja vain Pohjantähden nähden itken vuokses kyyneleen.


✝ 12.10.2023
Lepää rauhassa, rakas, itsepäinen aarteeni.



Kuvien © Mira L.
Taikakuun Mitra "Mitra, Mira, Mirbe" VH13-018-1073 kasv. Taikakuun Kartano
suomenhevonen, tamma om. Lissu T., VRL-12701
152cm, tprt, lsi, mtj psk kjkot YLA1, SLA-I, KRJ-II, ERJ-II, KERJ-I, SV-I
32v, s. 31.01.2013, satunnainen ikääntyminen (4v 10.07.2013) kenttäpainotteinen; CIC1 / he A / 110cm / 110cm

15.10.2013 kävimme viimeinkin varsa-arvioinnissa, ja tadaa! ; SV-I tarttui mukaan aivan kuten toivoinkin. Aivan kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi, niin Mitra oli tilaisuuden paras nelivuotias ja ainoa ykköspalkittu ryhmässään. Kirsikkana kakun päällä tamma oli paitsi käytöskokeen myös he B -koulukokeen paras.

15.09.2014 vein tammani KRJ:n laatuarvostelutuomareiden eteen. Oli lähellä, etten pyörtynyt – koska hyvänen aika, minun mussukkaani arvostellaan! -, mutta kannatti pysyä tolpillaan. Mitran pistesaalis oli 95,25p., mikä oikeutti KRJ-II -palkintoon.

20.09.2014 Mitra pääsi (joutui) SLA:n tuomarien kriittisten silmien tutkailtavaksi. Pureskeltuani kynteni kamalaan kuntoon sain taas hihkua onnesta, kun tammani sai tasan 100p. ja SLA-I -palkinnon!
9 + 24 + 23 + 24 + 20 = 100 p. / SLA-I
1. Ok tyypit ja leimat = 3p
2. Iso pää, lyhyt ja lihaksettoman näköinen kaula, hyvä mutta pitkä säkä = 2p
3. Jyrkät lavat, massiivinen etuosa, laskeva lautanen = 2p
4. Seisoo huonosti, etujalat etunojoiset = 2p

31.12.2014 vuorossa oli ERJ:n laatuarvostelu. Minua jännitti aivan jumalattomasti, mutta turhaan - 95,5p. ja ERJ-II!

15.02.2015 esitin kultapupuni KERJ:n laatuarvostelun tuomareille. Olin onnesta soikeana, kun tuloksia kuulutettiin; 104p. ja KERJ-I! Olen niin tajuttoman ylpeä Mitrasta, että vielä halkean.

30.03.2017 raudikko pyörähti viimeisessä laatuarvostelussaan, YLA:ssa. Kotiin lähti tasan 100 pisteen YLA1.

Turha on takoa naista mieleistänsä.

Minun ja Mitran tarina alkoi hyvin, jatkui huonosti ja päättyi - ainakin tältä erää - onnellisesti. Taikakuun Kartanon myyntihevoset vetivät minua puoleensa, etenkin yksi ihastuttava tammavarsa. Aloimme alhipan kanssa keskustella varsasta ja teimme kaupat tammasta, joka sai nimekseen Taikakuun Mitra. Erinäisten ongelmien ja mutkien kautta tamma kuitenkin jäi ostamatta, ja kuvittelin jo tamman menneen ohi nenäni, kunnes alhippa potkaisi minua otti uudestaan yhteyttä. Teknologia ei taaskaan ollut puolellani, mutta joka tapauksessa Mitran paperit tehtiin uusiksi ja tamma laitettiin koppiin.

Mitra oli venähtänyt nelivuotiaaksi, ja miten upea tamma olikaan! Isokorvainen, kaunis tamma, ja jestas mikä luonne! Ratsutus oli jo aloitettu, pääsin heti tositoimiin neidin kanssa ja olin korviani myöten rakastunut ensimmäisestä ratsastuskerrasta lähtien.
En voi kylliksi kiittää alhippaa siitä, että Mitra loppujen lopuksi päätyi minulle. Tulevaisuus näyttää valoisalta, aion vakaasti vallata kilpakentät Mitran kanssa. Hevonen on osoittautunut sisukkaaksi ja itsepäiseksi naiseksi, josta kuitenkin löytyy rämäpäistä poikatyttöä. Tämän tamman kanssa voi vallata kenttäradat ja näyttää muille takakavioita este- ja kouluradoilla erikseen.

Upea tammani, Taikakuun Mitra (Mitra, Mira, Mirbe..) on epäilemättä yksi tulevista suosikeistani ja silmäteristäni.

Taas kaivan hautaa iloilleni.

Itsepäisempää hevosta kuin Taikakuun Mitra saa hakea kissojen ja koirien kanssa. Tamma osaa olla kiukutteleva, yltiöstereotyyppinen kilarinaikkonen, mutta myös rämäpäinen poikatyttö. Kummin vain Mitra on harvinaisen voimakastahtoinen ja jääräpäinen tamma, joka polkee jalkaa ja näyttää hapanta naamaa jollei saa tahtoaan läpi. Kiltti perusluonne ei paljoa lohduta silloin kun Mitran mielipide ei ole sama kuin omistajan, hevosella on ikävä taipumus olla typeryyteen asti joustamaton. Jos Mitra ei halua niin Mitra ei tee, ja sellaisina päivinä hevosen ja omistajan yhteinen tunnuslause on "PERKELE!".

Hyvinä päivinään Mitra on loistokaveri, jonka kanssa onnistuu kaikki. Kun kiukuttelu ja jääräpäisyys jäävät sivuun Mitralle käy kaikki, tamma ei epäröi tai pelkää turhia ja heittää vaikka voltteja, kun siltä osaa oikein pyytää (tai vaihtoehtoisesti kykenee lahjomaan tamman).

Minä en alistu vietäväksesi.

Vatsan alta harjaaminen lienee ainoa hoitotoimenpide, joka saa Mitrassa mitään reaktiota aikaan, muuten sitä ei kiinnosta. Vatsanalunen on kuitenkin herkkä paikka, ja kun sinne koskee, tamman korvat ovat niskassa, turpa mutrulla ja kohta tallikäytävällä kaikuu kimeä vinkuna. Muualta tammaa saa harjata juuri niin paljon kuin haluaa ilman, että Mitra reagoi lainkaan.
Varustaminen, eläinlääkärin ja kengittäjän visiitit, peseminen, lastaus ja kuljetus sujuvat kaikki tasaisen tympeällä rutiinilla, joka ei aiheuta mitään eloa tai tunnetta kenessäkään.

Taluttaessa Mitralla on usein oma mielipiteensä siitä, miten päin ollaan ja mihin päin mennään sekä mitä vauhtia. Yleensä taluttaja on auttamatta hitaampi kuin reipas Mitra, tamman käyntikin on sitä luokkaa, etteivät muut hevosetkaan meinaa pysyä perässä. Mitra on kaikkein simppelein taluttaa naru turvan ympäri laitettuna, hevonen pysyy heti paremmin lapasessa ja malttaa kulkea taluttajansa vierellä.

Kuka täällä komentaa, ketä täällä totellaan?

Ratsastaessa saa laskea useaan kertaan kymmeneen, kun itsepäinen suomenhevostamma ei vain suostu tekemään miten sinä haluat, jos on jo etukäteen päättänyt tehdä toisin. Mitra on paikalleen jumittamisen ja periksiantamattomuuden airut, jolle ei tee tiukkaa nököttää samassa paikassa vaikka viikkoa. Ennemmin kuolema kuin periksi antaminen.
Toki Mitrasta löytyy myös yhteistyökykyinen puoli, ja tamma on parhaimmillaan rehti ja reipas tamma, jota saa enemmänkin pidätellä kuin komentaa liikkeelle. Suomenhevonen ei pelkää mitään tai ketään, mutta omaa sen verran järkeä päässä ettei esimerkiksi esteillä lähde tekemään hyppyjä, joiden seurauksena tehdään kuperkeikkoja tai päädytään esteen sekaan.

Ehdottomasti parhaimmillaan Mitra on maastossa, hypättiin tai ei. Suomenhevonen on melkoinen soramonttuprinsessa ja kurarallin kruunaamaton kuningatar, eikä niin mikään mahti maailmassa saa hevosta pois maastosta jos Mitra on päättänyt maastoon jäädä. Jos tamma kentällä kiukutteleekin, maastossa sellainen katoaa, tamma ei ole niin tarkka siitä osaako ratsastaja hommaansa vai, pikkuvikoja! Tamma on aivan ässä kun haetaan maastokaveria, aivan sama onko tarkoituksena mennä rauhalliselle maisemakierrokselle, reippaalle laukkalenkille vaiko maastoesteradalle, Mitra on paras valinta joka tapauksessa.
Rataesteillä tamma vetää herneen saman tien sievään turpaansa jos ratsastaja jää kuolaimeen kiinni, sahaa, ei anna tilaa hyppyyn tai hankaloittaa muuten tamman kulkua. Mitra ihan surutta kieltää ja alkaa pukitella jos ei saa kaipaamaansa tilaa ja asiallista ratsastusta rataesteillä. Tammalla on hyvä hyppytyyli, rohkeutta ja kapasiteettia, mutta kentällä se ei anna ratsastajan virheitä anteeksi.

Kouluratsastus on Mitralle mukavaa mielenvirkistystä, mutta liian pitkät tai usein toistuvat saman asian hinkkaamiset saavat tamman vain tylsistymään. Kun homma alkaa maistua puulta Mitrasta tulee hidas, tahmea ja täysin saamaton, se ei taivu, asetu eikä oikeastaan liikukaan. Kunhan tamma saa muutakin tekemistä kuin sen hikisen pohkeenväistön Mitra on innokas suoritushevonen myös kouluratsastuksen saralla, ja vaikkei neiti se näyttävin tai korrektein kouluratsu olekaan se voittaa asenteellaan.

Kukaan ei tallo varpaita, jotka ovat tulisilla hiilillä.

Vaikka ratsastaja olisi miten hermona, Mitra vaikuttaa siltä, että alkaa hetkenä minä hyvänsä kaivaa sieraimiaan. Tamma ei stressaa ollenkaan eikä sitä oikein tunnu kiinnostavankaan koko kisahumu, ei ainakaan ennen varsinaista rataa. Mitra on simppelein kisakaveri ikinä, se seisoo paikoillaan vaikka ympärillä tapahtuisi mitä kun sitä varustaa, verryttelyssä se kulkee hyvin eikä ole lainkaan kiinnostunut muista hevosista. Jännitys ja stressi tuntuvat kimpoavan tammasta pois, ja hyvä niin, ennemmin rautahermoinen viilipytty kuin hermoheikko stressiperse.

Jahka päästään itse suoritusvaiheeseen Mitra herää ja terästäytyy. Tammalla on valtava näyttämisenhalu ja voitontahto, eikä tamma anna yhtään minkään seistä menestyksensä tiellä. Vaikka kotona jonkin asian treenaaminen tuottaisi tuskaa, niin kisoissa ei ole mitään ongelmia. Mitra suorittaa kaikki koululiikkeet pilkuntarkasti ja hyppää minkä tahansa esteen yli, vaikka ratsastaja ei Mitran mielestä olisikaan mistään kotoisin. Suomenhevonen rakastaa huomiota ja palkintojenjaossa paistattelua, joten ei ihmekään kun tamma tekee kisoissa lähes poikkeuksetta parempaa jälkeä kuin kotikentällä. Monipuolisena ratsuna Mitra pärjää niin koulukentillä kuin rata- ja maastoesteilläkin, eikä voi varmasti sanoa mistä osiosta tamma nauttisi eniten.

Mitra on itsepäinen tamma, upea hevonen jolla on mielipiteitä ja kapasiteettia vaikka ja mihin. Aina ei tule tanssittua samojen askelten tahtiin, mutta kun askeleet osuvat yksi yhteen Mitran kanssa kokee kerta toisensa jälkeen "wow"-elämyksiä.

Äidin murheenkryyni, isän ylpeydenaihe.

i. Sannin Sirius
sh, trt, 159cm
ii. Sannin Rommikola
sh, rt, 158cm
KRJ-II, SLA-II, YLA2
iii. Rommirusina
sh, tprt, 159cm
KRJ-III, YLA2
iie. Mirella POP
sh, rt, 157cm
KRJ-III
ie. Sannin Silja
sh, rt, 159cm
iei. Rokkipoika
sh, prt, 159cm
KRJ-II, SLA-I, YLA2
iee. Ikuisuus Eilisestä
sh, prt, 158cm
SLA-I, YLA2
e. Amarin Mirha
SLA-II, KERJ-II
sh, prt, 150cm
ei. Naamaraja Luned
sh, prt, 158cm
eii. Sananlasku
sh, prt, 159cm
eie. Hipsutus
sh, prt, 154cm
ee. Emmiina KIR
YLA2
sh, prt, 163cm
eei. Jaatinen
sh, ?, 152cm
KRJ-IV
eee. Peppiina
sh, prt, 156cm
YLA3

Isän, pojan ja pontikan nimeen täällä kaikki vannotaan.

Mitralla on hieno suku, jolla sopii ylpeillä. Tamman sukutaulusta löytyy monta hienoa nimeä, ja sukupuu antaa hyvät eväät pärjätä monipuolisesti kilparadoilla muutenkin kuin kenttäratsastuksen parissa.

Spoiler:

i. Sannin Sirius (159cm, tummanrautias) on komea yleispainotteinen ori (va B / 100cm), joka on pärjännyt parhaiten kouluradoilla. Lähemmäs 90 sijoitusta kerännyt "Iiro" on lämminsydäminen, hellyydenkipeä ori jolla on melkoinen kunnianhimo.

ii. Sannin Rommikolalla on meriitteinään KRJ-II, SLA-II ja YLA2 -palkinnot. Rautias, 158cm korkea ori on koulupainotteinen, rehti perfektionisti, jolta löytyy tuloksia myös muista ratsastuksen lajeista. Jälkeläisiä Sannin Rommikolalla on kaksi.

iii. Rommirusina (tummanpunarautias, 159cm) on koulupainotteinen, KRJ-III ja YLA2 -palkittu ori. Rehti ja mutkaton ori on pärjännyt myös näyttelykehissä (7 x irtoSERT, esikantakirjattu). Jälkeläisiä Rommirusinalla on kolme.

iie. Mirella POP on KRJ-III -palkittu suomenhevostamma. Rautias, 157cm korkea hyväluontoinen tamma on kisannut myös muutamat este-, valjakko- ja westernstartit. Jälkeläisiä Mirella POPilla on viisi.

ie. Sannin Silja, rautias, 159-senttinen tamma on omistajansa mukaan "peruspakkaus, ei räyhääjä muttei enkelikään". Estepainotteisella tammalla on nelisenkymmentä estesijoitusta, lähes saman verran koulusijoituksia ja muutamat kenttä- ja westernsijoitukset siihen päälle. Tammalla on yksi jälkeläinen.

iei. Rokkipoika on useaan kertaan palkittu punarautias komistus. 159cm korkealla orilla on meriitteinään KRJ-II, SLA-I ja YLA2, jälkeläisiä on kymmenen. Rokkipoika on nimensä mukainen, fiksu ja filmaattinen piristysruiske.

iee. Ikuisuus Eilisestä (punarautias, 158cm) on SLA-I ja YLA3 -palkinnot saavuttanut estepainotteinen tamma. "Sessi" on sopivan utelias, miellyttämisenhaluinen ja yhteiskykyinen. Tammalla on kahdeksan varsaa.

e. Amarin Mirha on hienon kenttäuran tehnyt suomenhevostamma. Rautias, 150cm korkuinen tamma on kerännyt 41 KERJ-sijoitusta ja siihen päälle vähän yli 60 muiden jaosten alaisia sijoituksia. Kolme jälkeläistä tehnyt tamma on luonteeltaan reipas ja pirtsakka. Amarin Mirhalla on meriittinään KERJ-II ja SLA-II.

ei. Naamaraja Luned oli punarautias, 158cm korkuinen ori. Naamaraja Lunedin sivut ovat ikävä kyllä kadonneet, mutta kiitos Googlen ja välimuistin salapoliisityön selvisi orin olleen iloinen, hivenen ylipirteä ja nöyrä tapaus, jolta löytyy jokunen koulu- ja estesijoitus sekä yksi jälkeläinen. Sivut välimuistista kaivettuina.

eii. Sananlasku (punarautias, 154cm) on estepainotteinen suomenhevosori. Utelias ja kuumaverinen herra on pärjännyt loistavasti 80-120cm esteradoilla. Jälkeläisiä orilla on viisi.

eie. Hipsutus on neljän varsan emä. Rauhallinen ja sopeutuvainen tamma on koulupainotteinen hyvää jälkeä kilparadoilla tehnyt punarautias kaunotar, jolta löytyy säkäkorkeutta 154cm.

ee. Emmiina KIR (rautias, 154cm) on YLA2-palkittu valjakko-/yleispainotteinen tamma. Emmiina KIR on kisannut ja pärjännyt monipuolisesti eri lajeissa ja tehnyt neljä varsaa. Luonteeltaan tamma on fiksu ja yhteistyöhaluinen, oikea helmi.

eei. Jaatinen 11-vuotiaana ruunattu Jaatinen on vaativa B -tason kouluratsu, jolla on meriittinään KRJ-IV. Kymmenen varsaa jättänyt 152-senttinen ruuna lopetettiin sen ollessa 25-vuotias. Vaikka orin hermot eivät kestäneet kisaamista se ehti kerätä menestystä kouluradoilta.

eee. Peppiina (prt, 156cm) on YLA3-palkittu yleispainotteinen tamma, joka on kiertänyt runsaasti koulu- ja estekisoja. Rauhallinen hoidokki on reipas ja eteenpäinpyrkivä ratsu. Jälkeläisiä Peppiinalla on kuusi.

Mies rakastui, lankesi naiseen, rakastui Jumalan kaltaiseen.

Mitra ei ole tarjolla jalostukseen.

30.01.2014 sph-o. Ruutiterrori i. Fiktion Ruudolf
26.01.2014 sh-o. Taikakuun Taavetti & sph-t. Taikamisteli i. Taikakuun Taavetti

Kuljen kohti voittoa.

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset. Mitra kilpailee monipuolisesti eri ratsastuksen lajeissa, vaikka tamma onkin painottunut kenttäratsastukseen.

Spoiler:

KERJ ; 38 sijoitusta, joista 7 voittoa ja 1 Cup-sijoitus
30.08.2013 KK Stewart CIC1 1/23
02.09.2013 KK Stewart CIC1 3/23
07.09.2013 Privas Park CIC1 4/40
09.09.2013 Privas Park CIC1 5/40
12.09.2013 Privas Park CIC1 5/40
15.09.2013 Huvitutti CIC1 2/11
25.09.2013 Susiraja CIC1 2/14
25.09.2013 Lumivuo CIC1 1/41
26.09.2013 Nuovan Talli CIC1 3/30
27.09.2013 Nuovan Talli CIC1 2/30
28.09.2013 Lumivuo CIC1 1/41
29.09.2013 Lumivuo CIC1 2/41
02.10.2013 Nuovan Talli CIC1 1/30
08.10.2013 Taikakuun Kartano CIC1 2/44
09.10.2013 Taikakuun Kartano CIC1 3/44
13.10.2013 Lumivuo CIC1 1/47
16.10.2013 Lumivuo CIC1 3/47
18.10.2013 Lumivuo CIC1 4/47
18.10.2013 Pirunportti CIC1 2/35
20.10.2013 Pirunportti CIC1 2/35
21.10.2013 Solo CIC1 4/30
22.10.2013 Solo CIC1 3/30
25.10.2013 Pirunkorpi CIC1 3/30
27.10.2013 Pirunkorpi CIC1 4/30
06.11.2013 Pirunportti CIC1 2/36
22.11.2013 KK Bailador CIC1 6/45
02.12.2013 Satulinna CIC1 6/50
03.12.2013 Satulinna CIC1 5/50
05.12.2013 Satulinna CIC1 2/50
06.12.2013 Pirunportti CIC1 6/40
11.12.2013 KK Ginger CIC1 3/70
19.12.2013 Marike CIC1 2/64
24.12.2013 Marike CIC1 8/64
25.12.2013 Bellgrove CIC1 6/63
30.12.2013 Taikakuun Kartano KERJ-Cup CIC1 5/49
01.01.2014 KK Bailador CIC1 1/41
05.01.2014 KK Bailador CIC1 1/41
08.01.2014 KK Bailador CIC1 5/41
30.05.2014 Kk Bailador KERJ-Cup tarinaluokka / helppo 15/24 suoritettu tarinalla
30.08.2014 Kk Bailador KERJ-Cup tarinaluokka / CIC1 19/25 suoritettu tarinalla

MEJ ; 2 sijoitusta, joista 0 voittoa
22.10.2013 KK Bailador 100cm 6/44
27.10.2013 KK Bailador 100cm 6/44

ERJ ; 58 sijoitusta, joista 14 voittoa
16.08.2013 Susiraja 110cm 4/34
25.10.2013 Vecno Stud 110cm 5/40
29.10.2013 Vecno Stud 110cm 6/40
01.12.2013 Pirunportti 100cm 2/18
10.12.2013 Susiraja he A 03/30
16.12.2013 Fifth Bridge Ponies 110cm 4/30
16.01.2014 Riiviöt 100cm 6/50
16.01.2014 Riiviöt 110cm 4/50
17.01.2014 Riiviöt 100cm 7/50
20.01.2013 Moondance 110cm 4/40
22.01.2014 Riiviöt 100cm 4/50
22.01.2014 Riiviöt 110cm 3/50
22.01.2014 Sonic Warmbloods 110cm 4/30
23.01.2014 Linya Stud 110cm 3/40
24.01.2014 Sonic Warmbloods 110cm 1/30
24.01.2014 Riiviöt 110cm 4/50
25.01.2014 Riiviöt 100cm 3/50
25.01.2014 Sonic Warmbloods 110cm 1/30
25.01.2014 Linya Stud 110cm 3/40
29.01.2014 Linya Stud 110cm 5/40
30.01.2014 Linya Stud 110cm 3/40
11.02.2014 Harder 100cm 1/40
11.02.2014 Fifth Bridge Ponies 110cm 3/30
16.02.2014 Fifth Bridge Ponies 110cm 5/30
18.02.2014 Fifth Bridge Ponies 110cm 1/30
19.02.2014 Fifth Bridge Ponies 110cm 4/30
21.02.2014 LAC 110cm 4/40
21.02.2014 Fifth Bridge Ponies 110cm 4/30
24.02.2014 Fifth Bridge Ponies 110cm 2/30
24.02.2014 Fifth Bridge Ponies 110cm 3/30
24.02.2014 Kadotetut Suomenhevoset 110cm 4/30
26.02.2014 Kadotetut Suomenhevoset 110cm 2/30
28.02.2014 Kadotetut Suomenhevoset 110cm 3/30
01.02.2014 Solo 110cm 3/30
08.02.2014 Solo 110cm 3/30
25.03.2014 Hulmur 110cm 3/60
26.03.2014 Marike 110cm 1/40
28.03.2014 Whispering Heaven 110cm 1/30
15.04.2014 Blackwoods 110cm 1/30
15.04.2014 Blackwoods 110cm 5/30
20.04.2014 Blackwoods 110cm 3/30
21.04.2014 Blackwoods 110cm 5/30
23.04.2014 Blackwoods 110cm 4/30
23.04.2014 Haavelaakso 110cm 4/30
29.04.2014 Haavelaakso 110cm 1/30
03.05.2014 Kelokorven Suomenhevoset 110cm 1/50
08.05.2014 Kelokorven Suomenhevoset 110cm 5/50
13.05.2014 Pirunportti 110cm 3/30
16.05.2014 Pirunportti 110cm 5/30
16.05.2014 Pirunportti 110cm 1/30
17.05.2014 Pirunportti 110cm 5/30
01.06.2014 Muiston Suomenhevoset 110cm 6/40
02.06.2014 Muiston Suomenhevoset 110cm 2/40
07.06.2014 Muiston Suomenhevoset 110cm 5/40
09.06.2014 Muiston Suomenhevoset 110cm 1/40
10.06.2014 Muiston Suomenhevoset 110cm 1/40
10.06.2014 Muiston Suomenhevoset 110cm 2/40

KRJ ; 50 sijoitusta, joista 5 voittoa
19.11.2013 Susiraja he A 4/33
21.11.2013 Susiraja he A 5/33
22.11.2013 Susiraja he A 2/33
02.12.2013 Susiraja he A 4/30
05.12.2013 Arvolaakso he A 1/30
06.12.2013 Arvolaakso he A 5/30
07.12.2013 Arvolaakso he A 2/30
09.12.2013 Arvolaakso he A 5/30
10.12.2013 Huvitutti helppo A 2/50
11.12.2013 Huvitutti helppo A 3/50
12.12.2013 Arvolaakso he A 4/30
12.12.2013 Arvolaakso he A 2/30
12.12.2013 Susiraja he A 3/14
13.12.2013 Huvitutti helppo A 6/50
14.12.2013 Arvolaakso he A 1/30
17.12.2013 Huvitutti helppo A 7/50
05.01.2014 Fiktio he A 6/40
12.01.2014 Duren he A 4/40
12.01.2014 Takamaiden Suomenhevoset helppo A 4/50
14.01.2014 Duren he A 3/40
15.01.2014 Duren he A 3/40
16.01.2014 Takamaiden Suomenhevoset helppo A 6/50
17.01.2014 Parodia he A 6/40
17.01.2014 Kilpailukeskus Ginger helppo A 4/44
18.01.2014 Takamaiden Suomenhevoset helppo A 6/50
21.01.2014 Duren he A 6/40
26.01.2014 Duren he A 4/40
29.01.2014 Huvitutti he A 3/50
31.01.2014 Huvitutti he A 3/50
03.02.2014 Huvitutti he A 3/50
03.02.2014 Huvitutti he A 2/50
05.02.2014 Huvitutti he A 5/50
07.02.2014 Huvitutti he A 7/50
25.02.2014 Sakasti he A 5/40
05.03.2014 Verner he A 2/30
15.03.2014 Odelie's Loves he A 5/30
19.03.2014 Ramya Ranch he A 4/40
19.03.2014 Las Vegas he A 6/40
20.03.2014 Las Vegas he A 4/40
20.03.2014 Eucarya Warmbloods he A 6/40
21.03.2014 Eucarya Warmbloods he A 6/40
22.03.2014 Eucarya Warmbloods he A 3/40
23.03.2014 Eucarya Warmbloods he A 5/40
23.03.2014 Las Vegas he A 6/40
25.03.2014 Las Vegas he A 4/40
26.03.2014 Eucarya Warmbloods he A 1/40
26.03.2014 Las Vegas he A 1/40
03.04.2014 Riiviöt he A 2/50
06.04.2014 Halden he A 1/40
06.04.2014 Halden he A 2/40

VSR Cupit ; 4 sijoitusta, joista 0 voittoa
28.02.2014 VSR Cup CIC1 4/36
30.06.2014 Susiraja VSR Cup 100cm 3/65
31.07.2014 Susiraja VSR Cup he B 8/93
31.07.2014 Susiraja VSR Cup he B 4/119

Luuletko, että opin jotain?

Tamman kanssa valmentaudutaan aktiivisesti maasto- ja rataesteillä sekä kouluratsastuksen parissa.

Spoiler:

29.09.2013 Maastoestevalmennus, valmensi narri
Että tykkäänkin valmentaa hevosta, joka ei vielä osaa juuri mitään. Pääsen valmentajana hyvin vähällä tehtävien kehittämisessä ja saan ruiku-- toteuttaa itseäni kertoessani, mikä ratsastuksessa menee pieleen. Komensin siis Lissun varustamaan Mitran, itse otin tuttuun tapaan Diivan alleni, jotta minun ei tarvitsisi vaivautua kävelemään ja allani olisi kohtuuluotettava hevonen. Hevoset lämmiteltiin pellolla pääasiassa ravissa työskennellen, eikä Mitralla näyttänyt tänään riittävän inspiraatio sellaiseen. Lissusta välittämättä tamma joko huiteli sinne, tänne ja tuonne, hyppi risujen ylitse tai sitten seisoskeli paikallaan välittämättä ratsastajastaan. Sain siis nipottaa rohkaista Lissua sydämeni kyllyydestä milloin eteenratsastuksen kanssa, milloin pidättämisen. Ei neiti toki huonosti ratsastanut - selkäänsä olisi muuten saanut, tällä valmentautumisella! - mutta mitäpä teet itsepäisen suomenhevosen kanssa. Niinpä niin.

Pääsimme kuitenkin myös asiaan asti, koko päivää ei tarvinnut käyttää siihen, keskusteltiinko Mitran kanssa liikkumisen mielekkyydestä. Olin valinnut päivän ohjelmaan sen ainoan Pirunportin helpoimmista vesiesteistä, sen, jossa ei ollut laisinkaan hyppyjä. Tarkoitus oli saada vain sujuva laukka läpi veden, ei epäröintiä veteen menemisen kanssa eikä mitään kiihdyttelyjä missään kohtaa, vain ratsastajan tahtoma vauhti veteen, vedessä ja vedestä. Tutustuimme veteen kaikessa rauhassa, Mitraa tosin ei järin kiinnostanut vaan ja olisi mieluummin syönyt kuihtuneita kaisloja. No, asiaan. Käskin Lissun ottaa tehtävän saman tien laukassa, Mitra ei pahemmin epäröinyt veden kanssa, joten en uskonut äkkipysähdyksiä tulevan.
"Jos olisi ollut viime aikoina märkää, tuossa olisi ollut komeat rahkeet vetäistä ympäri!" oli ensimmäinen kommentti. Mitralla oli vauhtia liikaakin, se ei epäröinyt laisinkaan veteen menossa tai pois tulossa, mutta poistuessaan se olisi varmasti vetänyt lipat, jos maa olisi ollut mutainen.

Toistoja, toistoja... Kyllä Mitralta alkoi löytyä hillittyä vauhtia runsaiden toistojen ja hinkkaamisen jälkeen, mutta siitä huolimatta vähempi vauhtia olisi riittänyt.

30.11.2013 Kouluvalmennus, valmensi Sinttu
Oi, että miten rakastankaan valmentaa suomenhevosia varsinkin kouluratsastuksen saralla! Jotenkin se suomalainen vaan on se paras. Ratsukko asteli uralla rauhassa ilman minkään näköistä kiirettä. Pyysin kuitenkin ottamaan tuntuman ja aloittamaan reippaalla ravilla tehden samalla asetuksia. Kehotin myös tekemään ympyröitä sinne tänne ja välillä ihan vaihtelun vuoksi asettamaan oikealle ravatessa kuitenkin vasempaan kierrokseen ja toisin päin. Näin saatiin tammalle vähän tekemistä, eikä se tylsistyisi kuoliaaksi. Ihanasti tamma liikkui eteenpäin, mutta kovasti sai ratsastaja selässä tehdä töitä sen eteen. Alkuverkan jälkeen päätin, että käyntityöskentely olisi oikein sopiva juttu tähän väliin. Pyysin ratsukkoa tulemaan lisätyssä käynnissä kokorataleikkaa, kokoamaan käyntiä lyhyellä sivulla ja välillä jopa pysäyttämään siihen lyhyen sivun keskelle. Tärkeintä oli saada tamma vastaamaan apuihin nopeasti, mutta kuinkas siinä kävikään. Heti ensimmäisestä lisäyksestä alkaen sain huutaa kentän keskeltä: "Lisää käyntiä, lisää käyntiä! Toi hevonen vaan löntystelee!" Se ei suostunut kokoamaan, ja pysähdyskin oli tooodella tahmea. "Pistä se hevonen kävelemään!", rääyin kentän keskeltä ja kohta aloin olemaan tyytyväinen siihen mitä näin. Hevonen venytti hienosti askeltaan ja taas kokosi, silloin kun sitä pyysi. Ihanaa kerrassaan! Samaa pyysin tulemaan vielä ravissa. Tämä sujui jo huomattavasti paremmin ja heti onnistumisen jälkeen päätin vaihtaa tehtävää, jotta tamma ei kyllästyisi ja kävisi täysin uppiniskaiseksi. Laukassa pyysin tulemaan kolmikaarista ja pysäyttämään aina pituushalkaisialla. Tärkeää oli nyt apujen nopeus ja hevosen täydellinen keskittyminen apuihin. Ihan penkin alle tämä ei kuitenkaan mennyt, mutta alussa sai hakea yhteistä säveltä, kun päätti tamma jatkaa aina löntystelyä käynnissä pysähdyksen jälkeen. Hyvin ratsastaja sai sen kuitenkin kuulolle ja parin hyvän kerran jälkeen pyysin ratsukkoa verryttelemään vielä taivutellen ja asetellen, jonka jälkeen lopetimme valmennuksen.

08.12.2013 Tarinamaastoestevalmennus, valmensi weem
Olin suorastaan hämmästynyt, miten hyvin meillä Mitran kanssa meni! Alkuverryttelyissä väänsimme kättä siitä, kuka komentaa ja ketä totellaan, mutta kerrankin itsepäinen suomijunttini taipui tahtooni ja vieläpä kohtalaisen nätisti. Olivathan alkuverkkamme kamalan näköistä menoa, ainakin aluksi, kun Mitra meni todella vaikuttavalla banaanimutkalla pohkeenväistöä minun pitäessä teknobileitä selässä (= suoristin hevosta). Vähitellen se yhteisymmärrys löytyi ja meno parani, ja jahka maastoesteille päästiin minun ei tarvinnut hävetä enää itseäni tai ratsuani.

Treeni aloitettiin porrasesteillä. Totuuden nimissä on sanottava, että Mitra on paljon kokeneempi maastoesteillä kuin minä, ja vaikken minä kiinteitä esteitä pelkääkään niin kyllä kokenut ratsu toi varmuutta. Porrasesteillä Mitran vauhdinsäätely oli vähän hukassa, lähinnä neiti alkoi hitaaksi ja tahmeaksi, kiitos muutaman ylimääräisen pidätteen. weem kuitenkin pisti minut saman tien ruotuun ja komensi antamaan hevoselle tilaa laukata, kun Mitra ei kuitenkaan lähtenyt lapasesta. Tamman hyppääminen paranikin heti, kun annoin laukan sujua omalla painollaa.

Banketilla meillä meni heti paremmin, weem oli kurittanut -- ohjeistanut minut niin hyvin porrasesteillä, etten aikonut jättää sanomisen varaa. Mitra oli pörhäkkänä ja selkeästi nautti menosta, vaikka banketti yksistään olikin sille ylihelppo peruseste. weem kuitenkin katsoi meidät tarpeeksi kokeneiksi ja hyvin toimivaksi pariksi, ja saimme hypätä banketin päällä olevaa pikku tukkia. Mitra teki parhaat hyppynsä pitkään aikaan, minäkin ihan nauroin ratsastaessa! Ratsuni laukka sujui hyvin hyvässä tahdissa, hypyt olivat pyöreitä ja Mitran maastoestekokemus näkyi kauas. Tai ainakin minä haluan näin uskoa ja kaikille toitottaa, etenkin, kun tamman kisaaja ja kasvattaja olivat tuijottamassa menoamme.

Olen niin tajuttoman ylpeä Mitrasta, oli tänä sitten vieraskoreutta tai rautaista ammattitaitoa tai molempia! Kannatti tulla valmennettavaksi, sain itselleni varmuutta, hevoselle vielä vähän lisää kokemusta ja weemiltä paljon vinkkejä ja ohjeita, joita soveltaa kotiin ja kisoihin.

Valmentajan kommentti: Teidän menonne kyllä erottui edukseen! Kun uskalsit luottaa hevoseen, olivat suorituksenne todella hyviä ja meno tasapainoista. Vielä voisit kiinnittää huomiota omaan keskivartalon hallintaasi, mutta muuten ratsastus sujui vallan hyvin. Mitra oli selvästi innoissaan ja menossa, vaikka tehtävät olivatkin vaativia. Hyvä!

14.12.2013 Maastoestevalmennus, valmensi farga
Lissu talutti kauniin tummanpunarautiaan suomenhevostamman pellon laitaan, kun vilkaisin vielä suunnitelmaani. Tarkoituksena oli hakea hieman haastavuutta ja mörkökestävyyttä maastorataan, sillä ilta oli hämärtymässä ja esteet koottu pressuista, ämpäreistä ja muista hirvittävän jännittävistä osasista. Lissu kertoi lämmitelleensä tamman jo, joten hän nousi rivakasti selkään ja lähti ratsastamaan. Ratsukko lähti mukavan temmokkaaseen laukkaan peltotieltä, jonka päässä pilkotti ensimmäinen este, heinäpaaleista koottu hyppy. Mitra selkeästi kyttäsi estettä ja hidasteli, joten Lissu sai antaa pohkeita saadakseen tamman pysymään laukassa. Mitra hyppäsi esteen kuitenkin mukisematta, ja suuntasi seuraavalle esteelle. Se olikin varsinainen mörkö, sillä sitä reunustavat ämpärit rämisivät tuulessa ja pressu rahisi uhkaavasti. Tamma selvästi harkitsi kieltäytymistä vakavissaan, mutta hyppäsi kuitenkin tottelevaisesti Lissun antaessa pohkeita. Kolmas este oli hieman improvisoitu, sillä se oli vesiesteen ja hypyn risteymä. Jos ratsukko saisi aseteltua askelet oikein, tamman ei tarvitsisi koskea hyytävän kylmään veteen. Lissu antoi tammalle ohjaa, jolloin se pidensi askeltaan ja Lissu myötäsi. Tamma ponnisti hieman liian aikaisin, mutta onnistui venyttämään hyppyä tarpeeksi, ja ylitti puron koskematta veteen. Viimeinen este oli tukki, jolle tamma suorastaan imi. Se painoi kädelle ja pidensi tuon tuostakin askeltaan, jolloin Lissu sai komentaa tammaa kunnolla. Viime hetkellä Mitra päätti kuitenkin iskeä jarrut pohjaan, ja hyppäsi lähes paikaltaan tukin yli. Lissu tarrasi tamman harjaan jottei olisi luisunut satulasta, ja jätin ratsukon jäähdyttelemään peltotielle ravissa.

10.04.2014 Estevalmennus, valmensi *lumienkuli*
Päivän ohjelmassa oli estevalmennuksen pitäminen narrille, sekä hänen suomenhevostammalleen Mirbelle ja oltiin sovittu estekorkeudeksi 110cm, eli juurikin se mihin tamma kykenisi koulutustasonsa puitteissa. Olinkin saapunut hyvissä ajoin kokoamaan esteitä kentälle, sillä minulle oli jäänyt niin sanotut traumat siitä kun valmennuksen alkaminen venyy minun hitauteni vuoksi. Sainkin esteet koottua hyvissä ajoin pystyyn ja itseasiassa minulle jäikin hieman luppoaikaakin ennen kuin ratsukko saapui paikalle. Narri saapuikin paikalle minuutilleen siihen aikaan kun oltiin sovittu ja koska narri tiesi entuudestaan käytöntöni valmennuksen suhteen, aloitti hän alkulämmittelyt heti paikalle saavuttuaan. Heti alkulämmittelyiden alussa Mirbe totesi, että hänhän ei liiku senttiäkään ja vaikka narri kuinka yritti, ei tamma vain suostunut liikkumaan. Käskinkin narria heti alkuunsa antamaan ratsullensa napakammat avut, mutta vaikka narri kuinka yritti käyttää napakampia apuja, ei Mirbe vain yksinkertaisesti lähtenyt liikenteeseen. Tässä vaiheessa narri vielä jaksoikin naureskella, että tämä oli kuulemma tammalta täysin normaalia käytöstä ja kuulema tamma kohtaisi mielummin itse viikatemiehen kuin antaisi periksi. Valmennuksen aika tuntui uhkaavasti juoksevan eteenpäin ja siinä ratsukko kökötti edelleenkin keskellä kenttää suoraan sanottuna idiootin näköisinä. Juuri kun olin antamassa kokonaan periksi ja komentamassa ratsukon kotiinsa opettelemaan liikkeelle lähtöä, tapahtui ihme ja Mirbe suostui kuin suostuikin yhteistyöhön narrin kanssa. Tai no, ainakin yhteistyön toimivuutta löytyi sen verran että alkulämmittelyt saatiin suoritettua ja uskalsin edes ehdottaa varsinaisille esteille siirtymistä.
Ratsukko lähestyikin ensimäistä estettä ja ensimmäinen este ylittyikin ihan kivan näköisesti, itse asiassa ihmettelinkin että valmennuksen alkuajan jääräpää tosiaankin osasi hypätäkin. Olisi kumminkin ilmeisesti pitänyt pitää suuni kiinni, sillä en tiedä ymmärsikö Mirbe kommenttini vai tekikö narri jotain väärin huomaamattani, mutta toisella esteellä lopputulos oli se, että tamma ei suostunut alkuunsakaan ylittämään estettä vaan heitti komealla kaarella narrin alas selästään. Vaikka asiassa ei ollut tosiaankaan mitään koomista niin ainakin ratsastaja sai esteen ylitettyä kun ratsua se ei selkeästikään kiinnostanut. Huono juttu tässä esteen ylityksessä vain oli se, että narri onnistui ilmeisesti loukkaamaan jalkansa ja jouduimmekin valitettavasti keskeyttämään koko valmennuksen tältä kerralta. Soitinkin narrin ystävälle Lissulle ja pyysin häntä hakemaan parivaljakon kotitallille lepäämään. Lissun saapuessa paikalle toivotin narrille vielä pikaista paranemista ja toivotin tervetulleeksi valmentautumaan uudelleen milloin tahansa, vaikkakin mielellään jollain toisella ratsulla kuin Mirbellä.

31.10.2015 Kouluvalmennus, valmensi narri
Jostain kumman syystä olin lupautunu Pirunportin kentälle istuksimaan ja huutamaan ystävälleni Lissulle. Suomeksi sanottuna olin suostunut valmentamaan Lissua ja hänen tammaansa Mitraa kouluratsastuksen parissa, sillä viimeinen laatuarvostelu häämötti edessä ja pieni hienosäätö oli paikallaan. Keli onneksi suosi meitä, vaikka elettiin lokakuun loppua ja lumipaska-aikaa. Pilvetön taivas, aamun pikkupakkanen oli vaihtunut lämpöasteisiin auringon ansiosta ja kentän pohjakin on (koputan puuta) ainakin vielä hyvä. Kustantaisikohan Lissun isä minulle estekaluston lisäksi maneesin?

Lissun lämmitellessä Mitraa omin nokkineen pohdiskelin laiskasti, mitä teettäisin ratsukolla tänään, mitään etukäteisuunnitelmia en tietenkään ollut laatinut, mitäs sitä sellaisilla tekisi. Välillä huutelin kentän laidalta jotain ohjeita (”sitä raippaa voi käyttää” ja muuta kevyttä kenttävittuilua kaverille), sillä tammaa ei tänään olisi voinut vähempää kiinnostaa asettua tai taipua tai tehdä oikeastaan muutenkaan mieliksi pitkäaikaiselle ratsastaja-omistajalleen. Ei siis mitään uutta auringon alla, tai Mitran päässä.
Alkuverkkojen päätyttyä siihen, että Lissu pysäytti pää alhaalla laukkaavan Mitran aitaa päin olin päättänyt, mitä puuhailisimme valmennuksessa tänään. Lissun suureksi – noooot – iloksi aiheena olivat laukanvaihdot käynnin kautta ja vastalaukka, sekä keskiaskellajit.

Ensimmäinen tehtävä oli yksinkertainen koko rata leikkaa vastalaukalla, jonka jälkeen ratsukon tulisi suorittaa pääty-ympyrä, ja koko tehtävä samalla laukalla. Helpotukseksi annoin Lissulle luvan tehdä hieman pyöreämmän kulman, jos tarvis, mutta muutoin en armoa tuntenut. Mitra ei alkuverryttelyissä ollut kovin yhteistyöhaluinen, vaan kaksikon pitkä yhteinen ura manifestoitui onneksi niin, että Lissu sai Mitran työnteon makuun siinä vaiheessa, kun pieleen menneitä yrityksiä oli takana kolme.
Tehtävä suoritettiin molempiin suuntiin ja tamma paransi kyllä suoritustaan (kuten Lissukin). Keskilaukassa oli hyvä energia ja eteenpyrkimys ilman turhaa kiirettä, kierros kierrokselta ratsukko pääsi syvemmälle kulmaan ilman, että laukasta katosi tahti, ja ympyrä oli säännöllisen muotoinen.

Laukanvaihdot käynnin kautta yhdistin kahdeksikkoon ympyröillä, joiden läpimitta oli noin 14 metriä, eli suurempi kuin voltti, pienempi kuin ympyrä. Laukanvaihto keskellä tuli suorittaa selkeästi käynnissä, ilman kiirettä, mutta ripeästi.
Lissulla ja Mitralla ei ollut mitään ongelmaa tässä, vaikka niin olin olettanut, erityisesti alkuverryttelyjen perusteella. Kun Lissu ei ottanut liikaa kädellä kiinni, Mitra siirtyi tarkasti käyntiin tipahtamatta etuosansa päälle, käveli malttaen ja nosti laukan terävästi. Tamma taipui hyvin pohkeen ympärille, ei pynkenyt sivuun lavalla eikä koettanut muillakaan tavoin karata avuilta.

Ja sielunrauhan ripustan korkeimpaan hirsipuuhun.

Päiväkirja; kuulumisia, suunnitelmia ja päiväunelmia.

Spoiler:

13.07.2013 Upea tamma
Mitran piti tulla minulle ajat sitten, mutta teknologia- ja logistiikkaongelmat sekä tie mitkä muut tekijät yhdessä aiheuttivat viivästymisen. Olen erittäin ihmeissäni, kun alhippa kuitenkin myi tamman minulle kaikkien ongelmien jälkeen, joten suuri hatunnosto ja kiitos hänelle. Taikakuun Mitra ihastutti minua alusta asti, ja kuvittelin jo menettäneeni tamman, mutta nyt se on taas minun. Ihanhan tässä pyörryttää!

Tamman kanssa tähdätään saman tien suomenhevosten varsa-arvosteluun, nelivuotiaan viimeinen mahdollisuus osoittaa kykynsä. Totta kai minä sen ykkösen neidille haluaisin, onhan Mitra sen verran upea, että sen ansaitsisi. Varsa-arvostelun ohella treenaamme kilpakautta varten, tamma on vielä keskenkasvuinen ja koulutusvaiheessa, mutta kyllä se piakkoin pääsee valtaamaan kilpakentät. Mitra on viisivuotias ennen kuin huomaankaan ja kohta mokoma on kymmenen, ajalla on ikävä taipuus kulkea lujaa.
Toiveissa on se SV-I, ja sen jälkeen hyvä kilpaura ja monta pikku-Mitraa. Tässä on ollut nyt niin monta mutkaa, että loppukyyti saisi olla tasaista. Taitaa vain olla toiveunta, kun kyse on Mitran kaltaisesta hevosesta.

30.07.2013 Ihtepäinen perkele
Oman arvonsa tunteva tamma, tosiaan.. Juoksutin Mitraa tänään eikä mokoma alkanut millekään, jo tarhasta hakiessa hevonen löi liian kiinni eikä liikkunut kuin puolipakottamalla. Hoitaminen oli yhtä kiukuttelua, tie mikä Mitraan on iskenyt, mutta tänään mokomalle ei kelvannut mikään. Minä kun olin alkuun niin onnellinen siitä, että sain tämän kaunokaisen itselleni, ja nyt tekisi mieli solmia lihantoimitussopimus Atrian kanssa! Perkele tätä jaksa kun neiti Ihtepäinen alkaa kiukkuamaan eikä taivu vaikka mitä tekisin.

Vaikka minulla oli juoksutusraippa apunani ja henkisenä tukenani Mitra ei alkanut millekään, haistatteli vain ja venkoili menemään. Kas tässä klassinen suomijuntti, olkaa hyvä.. Mitra ei kävellyt, ei ravannut eikä laukannut, ainakaan kunnolla. Hiiiidastaa ja tahmeaa liikettä, pysähtelyä, ihme suunnanmuutosten yrityksiä. Ja lopulta, kaiken kruunuksi, täysi jämähtäminen paikoilleen. Tamma ei yksinkertaisesti liikkunut kuin porttia kohti, eikä minun auttanut kuin luovuttaa. Minua inhottaa antaa hevoselle periksi, mutta Mitran kanssa ei ole mitään neuvotteluvaraa.
Pitänee laittaa kasvattajalle postia, että miksi helvetissä minä halusinkaan tämän hevosen väen vängellä.

05.08.2013 Varusterumba
Koska rakkaalla jästipäälläni on vapaapäivä, ärsytän sitä noin muuten. Tamma päätyi käytävälle seisomaan kun minä testailin suojat, loimet, kuolaimet, suitset ja ihan kaikki läpi. Aina, kun on tullut shoppailtua varusteita, se menee vähän överiksi, en edes muista, monetko huovat ja pintelit Mitralla on! Ainakin on rikkoutumisvara, myös loimissa; jos Mitra joskus alkaa pureskelemaan loimiaan niin on uudet saman tien valmiina. Tosin tämä varustemäärä on niin naurettava, että minulla on varusteet valmiina Mitran varsoillekin. Kas siinä myyntivaltti, "osta suomenhevosvarsa, loimet ja muut mukaan!".

Samalla kun sovittelin Mitralle varusteita, mietin sen tulevaisuutta kilpakentillä. Kenttätammahan tämä on, ja KERJ-palkintoa havitellaan. SV-palkinto on se ensimmäinen, mitä lähdetään hakemaan, ja parempi tulla kerrasta ykkönen, nelivuotias kun ei pääse enää uusimaan. Seuraava etappi lienee SLA, jahka Mitra on vanhempi ja kerännyt tarpeeksi kisakokemusta.
Onneksi olin yksin, sillä höpötin näitä mietteitäni ääneen eikä edes hevonen jaksanut kiinnostua siihen. Lahjoinkin Mitraa porkkanoilla saadakseni sen huomion ja turvan pois mutrusta.
Huomenna ratsastamaan, puomiverkkailua.

10.08.2013 Koulutreeni
Valmistaudumme täyttä häkää suomenhevosvarsojen laatuarvosteluun, mutta en uskalla luvata, milloin sinne mennään. Mitran kanssa mennään niin vuoristoratamaisesti, että tuntuu, ettei tämä tamma tule koskaan valmiiksi. Tai ainakaan sellaiseen kuntoon, että kehtaa viedä neidin minkään sortin tuomareiden eteen.
Yksi varsa-arvioinnin osa-alue on nelivuotiaiden he B -koulukoe, joten treenasimme tänään sitä. Mitralla oli tänään loistava päivä, tamma liikkui hyvin, vastasi apuihin kunnolla ja osoitti muutenkin olevansa todella hieno nuori hevonen. Vaikka Mitra on huvittava näky pitkien korviensa ja muulimaisten ilmeidensä kanssa niin neiti on todella potentiaalinen ratsu. Vielä jokunen päivä sitten aioin ihmetellä alhipalle, miksi halusin Mitran, ja tänään ajattelin soittaa hänelle itkupuhelun, miten hieno kasvattinsa onkaan.

Sillä hieno Mitra on, todella hieno. Etenkin tamman ravityöskentely oli tänään niin vakuuttavaa, että tulemme pesemään esimerkiksi kaikki kenttäkisojen koulukokeissa. Reilu kolmen vartin treeni oli täynnä onnistumisen tunnetta ja hienoa liikettä sekä parasta Mitraa pitkään aikaan. Minä tiesin, minä tiesin, että tässä hevosessa on sitä jotain! Treenin jälkeen Mitra sai todella paljon kehuja ja pari omenaa, oli se herkkunsa ansainnutkin.

22.08.2013 Tilannepäivitystä
Treeniä treenin perään, he B -kouluohjelmien hiomista kohti täydellisyyttä ja he A -asioiden värkkäämistä, pikku kisaamista.. Mitran kanssa menee hyvin. Tamman luonne on kyllä itsepäinen ja se aiheuttaa välillä hankaluuksia, vaan saahan naisella olla luonnetta! Ja miksei siis tammallakin. Olen todella tyytyväinen Mitran kehitykseen, vaikka välillä itkeskelenkin miten neidin kanssa muka tulee takapakkia kun itsepäinen tammani ei suostukaan tekemään tasan miten minä olen halunnut sen tekevän. Saatan sortua ylireagointiin kun kyse on Mitrasta, tämän hevosen saaminenkin oli niin monen mutkan kautta tapahtuva toimenpide, että huh huh.

Tänään Mitralla oli kevyt koulutreeni, halusin vain verrytellä tammaani ja saada sen pelaamaan joka askellajissa. Mitra liikkui hyvin ja mielellään ja selkeästi nautti pelkistetystä treeniohjelmasta. Noin kolmen vartin mittainen treeni sai molemmat hyvälle tuulelle, ja olen vakuuttunut siitä, että tästä tammasta tulee sellainen peli mitä minulta kadehditaan. Tai ainakin haluan muiden kadehtivan hevostani. Hyvin sujuneen treenin jälkeen nopea harjaus ja Mitra takaisin pihalle, minä läksin liikuttamaan muita hevosia ja miettimään Mitran viikko-ohjelmaa uusiksi. Tamma kaipaa koko ajan enemmän liikuntaa ja haastetta myös pääkopalleen.
Muutaman päivän päästä hieroja tulee käymään, saapa nähdä mitä Mitra siitä tuumaa.

10.09.2013 Hehkutusta
narri on meistä kahdesta se suurempi kenttäintoilija, joten palkkasin hänet kisaamaan Mitralla. Kaksikko onkin jo saanut tulosta aikaiseksi, ja ai miten ylpeä olenkaan molemmista! Vaikka armas suomijunttini onkin kenttäratsu, aion kisata sillä koulua ja rataesteitä muutenkin kuin osana kenttäkisoja, minä niin näytän kaikille millainen monitoimitamma tämä Taikakuulainen on! Okei, myönnän, Mitra ei välttämättä ole paras valinta koulukisoihin, mutta ei lokeroida hevosia! Ja ihan hyvän koulupelin tästäkin saa kun tekee helvetisti töitä jalahjoo tuomarit.

Kaikista alkuvaikeuksista ja kommelluksista huolimatta Mitran elämä minun pullanmurusenani on alkanut hyvin ja asettunut uomiinsa. Tässä on hevonen, josta haluan ehdottomasti tammavarsan ja tammalinjan. Onhan meilläkin Mitran kanssa hienoiset erimielisyytemme, joiden takia koko kylä saattaa raikua kun kiroan menemään, mutta mikäs tamma se sellainen on jolla ei ole luonnetta? Upea eläin, kerta kaikkiaan.
Huomenna hiomme Mitran kanssa siirtymisiä, ne ovat viime aikoina olleet hivenen.. haastavia. Mokoma elikko ei meinaa malttaa odottaa apuja vaan lähtee raketin lailla käynnistä raviin tai laukkaan eikä vahingossakaan siirry laukasta raviin tai käyntiin mitenkään siististi. No, eipähän käy aika pitkäksi.

17.09.2013 Valmistautumista varsa-arviointiin
Ensi kuussa me helkkari vie menemme Mitran kanssa varsa-arviointiin! Johan se on venynyt ja venynyt aivan liian kauan. Olemme treenanneet näyttelykäyttäymistä ja helppo B -kouluratoja kuin hullut, ja minusta tuntuu, että olemme enemmän kuin valmiita. Voi toki olla, että Mitra päättää sitten tuomariston edessä heittäytyä epäedustavaksi muuliksi joka ei tee mitään. Minua vähän epäilyttää, että juuri niin siinä tulee käymään..

Ohjelmassa on muutakin valmistautumista kuin varsa-arviointi. Kisaaminen jatkuu aika lailla normaaliin malliin. Etupäässä narri kisaa Mitralla, minä puuhaan taustajoukoissa ja hoidan evästyksen. Kotosalla minä ja narri treenaamme tammaa molemmat, mutta tosiasia on, että narri on kokeneempi ja pätevämpi kenttäkuski. Kyllä minäkin välistä kipuan uljaan ratsuni selkään nolaamaan meidät molemmat, mutta narri on tehnyt hyvää tulosta josta minä hänelle maksan. Pitänee hankkia valmentaja hiomaan kaksikon yhteispeliä. Minä ja Mitrakin voisimme kaivata valmentajaa, ainakin narria huutelemaan kentän laidalle, mikä kaikki menee väärin.

23.09.2013 Peruutus meni perseelleen
Tänään Mitra ei toiminut sitten ollenkaan. Hoitaessa mokoma paska meni ja puri minua, ratsastettaessa toimi suurin piirtein yhtä hyvin kuin betoniporsas. Tamma oli tahmea ja hidas, eikä halunnut tehdä mitään. Suorat urat olivat kiemurtelemista tai banaanimutkalla kulkemista, asetusta ja taivutusta ei löytynyt.. Ei saakeli minulla meinasi mennä hermot täysin vastahankaisen elikkoni kanssa. En kuitenkaan suuttunut, mutta itku meinasi päästä. Viimeistään siinä kohti, kun peruutus meni siihen, että Mitra istui kentälle. Istui. Tamma ei liikkunut yhtään mihinkään, ei vaikka mitä tein. Yllättäen nousin satulasta ja koetin saada elikkoni liikkeelle, mutta eihän siitä mitään tullut. Puolen tunnin kiskomisen jälkeen Mitra suvaitsi nousta. Koetin vielä ratsastaa, mutta metsään meni sekin. Mitra sai tahtonsa läpi ja minä tunnen olevani paskin hevosenomistaja koskaan, kun en saanut koniani kuriin ja nuhteeseen. alhippa, hae Mitra takaisin!

15.10.2013 alhippa, älä hae Mitraa takaisin
Viime aikoina kaikki on vastustanut, Mitra ei ole tehnyt mitään miten haluaisin eikä ole toiminut. Tänään pääsimme (VIIMEIN!) suomenhevosvarsojen laatuarvosteluun, ja olin jo valmiiksi tappiomielialalla. Tamma kuitenkin meni traileriin kiltisti, toimi paikan päällä hienosti.. Vähitellen minusta alkoi tuntua, että saattaisimme jopa saada jonkinnäköisen tuloksen. Onhan tätä odotettu ja pelätty, etenkin, kun Mitra ei pääse uusimaan! Toivoin parasta ja pelkäsin pahinta.

Mitra yllätti minut totaalisesti tänään loistavalla käytöksellään ja toimivuudellaan. Tamma teki hyvän tuloksen niin käytös- kuin koulukokeessa, ja kun tulokset julkaistiin, niin tammani oli molempien tuloslistojen ensimmäinen! Olin pyörtyä, minun Mitrani meni ja teki sellaisen tuloksen ja sai kotiinviemisiksi SV-I -palkinnon. Kyllä tätä kelpaa mainostaa esimerkiksi kaikille. Pitääkin hehkuttaa kasvattajalle, että saan minä Mitran kanssa jotain aikaiseksi ja on hieno hevonen ja mitähän vielä. Hieno tulos, hieno päivä ja hieno Mitra.

23.10.2013 Hitto, tämä on hieno!
Mitra on aivan tajuttoman hieno ja pätevä kenttäpeli, ei voi muuta sanoa. Sijoituksia tulee hyvää tahtia, ja aikomuksenani on kenttäkilpauran jälkeen leipoa neidistä muidenkin lajien ruusukehai. On totta kai ihan eri asia, mitä mieltä Mitra itse on, mutta ei se mitään! Milloinkas minä en olisi päähänpistojani toteuttanut.

Lähdimme heti aamusta kentälle treenaamaan koulukiemuroita ja verryttelemään. Mitra kulki todella hienosti, vaikka siitä huomasi, että vähän voisi kiukuttaa. Suomenhevoseni kuitenkin teki töitä, vastasi apuihin nätisti eikä kiukutellut, joten en voisi olla iloisempi ja tyytyväisempi.
Teimme paljon laajoja kaaria, suuria kuvioita ja siirtymisiä, vähän pohkeenväistöä. Mitra oli pehmeä ja rento, vertyi hyvin eikä ollut jäykkä mistään kohti. Loppuravit ja -käynnit otimme metsässä, ja se venyikin lähemmäs kolmen vartin pikkulenkiksi. Oho hupsista, mutta mikäs se on kultamurunsa kanssa maastoillessa.

10.11.2013 Piiri pieni pyörii - kun pyörisikin
Juoksutusta! Minä olin innoissani, Mitra lähinnä haistatteli, ainakin tamma kovasti vaikutti siltä. Takamus oli minuun päin ja korvat tiukasti niskassa, minkä lisäksi sain jahdata hevostani parikymmentä minuuttia, ennen kuin sain mokoman kiinni ja tarhasta talliin. Kyllä Mitra tietää, miten omistajan olo tehdään tärkeäksi..!
Raudikkoni harjaamiseen tai varustamiseen ei kauaa mennyt, ja vaikka Mitraa ei olisi voinut vähempää kiinnostaa lähteä tuonne talven yritykseen liikkumaan niin sinne mentiin.
Juoksutin Mitraa vähän vajaa puoli tuntia. Käynti oli tahmeaa eikä meinannut sujua alkuunkaan, ravi sujui vaihtelevasti. Laukassa tammani otti hillittömiä pukkispurtteja ja hyvä kun ei vetänyt minua kumoon. Koetas tästäkin sitten löytää jotakin tasapainoa..! Periaatteessa ihan normipäivä, mutta kun minä niin kovasti yritän saada Mitrasta joka kerta esiin sen hienoja liikkeitä. Paskan marjat minä siinä onnistu nyt tai tulevaisuudessakaan, mutta yritys on kova.
Koska käyntipätkät olivat niin velttoja, läksimme vielä metsäteille kävelemään. Aikaa meni "sellaisen vartin köpöttelyn" sijaan kolme varttia. En kyllä valita; hiljainen metsä, pientä lumisadetta, ajoittain lempeän näköinen Mitra. Mikä joulukorttilenkki!

17.11.2013 Köpöttelyä
Läksimme heti aamusta maastoilemaan, tarkoitus oli ihailla maisemia ja mennä lähinnä käyntiä, muutama ravipätkä siellä täällä. Lumi koetti sataa maahan asti, talvi koettaa kovasti tehdä tuloaan. Johan tässä on parit lumet sataneet ja sulaneet.. Keli ei ollut erikoisen nätti, mutta maa ei ollut lällyä tai jäässä tai muutakaan. Pikkupakkanen, ei tuulta, lumisade - huonompikin maastoilukeli olisi voinut olla. Kaiken kruunasi se, että Mitra toimi kuin unelma! Ihan harmitti, että olin päättänyt pitää tammalla kevyemmän päivän. Mitra vastasi apuihin hienosti, liikkui reippaasti ja mielellään ollen aivan loistava! Näinä päivinä sitä muistaa, miksi Mitra on niin hieno hevonen ja upea, upea ratsu. Joskus tekee mieli lastata hevonen koppiin ja myydä Atrialle tai palauttaa kasvattajalle tai jotain, mutta aina, kun Mitra toimii, muistan, miksi väen vängellä halusin juuri tämän tamman. Ihastuin Mitraan jo silloin, kun se oli varsa, rakastuin siihen totaalisesti ajan kuluessa ja nyt en päästä siitä irti, ennen kuin ratsuni on aika siirtyä taivaslaitumille.
Puolitoista tuntia kevyttä köpöttelymaastoilua, hyvin toimiva hevonen, minulla leveä hymy ja punaiset posket - täydellinen alku päivälle!

04.12.2013 Loimiostoksilla
Koska Mitra on onnistunut rikkomaan loimensa - epäilen, että se on taas vaihteeksi tapellut tarhakavereidensa kanssa - päätin laittaa tamman koko loimivaraston uusiksi, ainakin ulkoloimien osalta ja vähän muutenkin. AgriMarket auttoi ensi hätään, Mitra sai pari uutta ulkoloimea. Kovin kalliita tälle ei viitsi ostaa, siihen tahtiin niitä kuluu. Tilasin kuitenkin netin kautta vähän kalliimman toppaloimen, jonka teknisten ominaisuuksien lista oli pidempi kuin autoni (ja hintalappu sen mukainen, "vähän kalliimpi" oli hieman alakanttiin..). Saapa nähdä, milloin tuonkin tohtii laittaa Mitran päälle, ei paljoa naurata, jos Vamma tai joku muu repii sen saman tien.
Kun kerran aloin shoppailla tilasin Mitralle uuden tallitoppiksen ja muutaman fleeceloimen, varan vuoksi muutamat loimivyöt; olen varma, että jossain kohti Mitran loimista kiskotaan mahavyötkin veke. Vaikka mieleni tekikin, en tällä kertaa tilannut mitään muuta, Mitralla on oikein hyvin varusteita ja kaikki hyväkuntoisia. Ainoastaan pintelit voisi uusia, mutta niille on loppupeleissä niin vähän käyttöä, että vanhat kelvatkoon. Suitsista pitää vaihtaa vain alaturparemmin, kun vanha sanoo sopimuksen irti, muuten suitsetkin ovat oikein hyväkuntoiset.

Tamma pääsi tänään vähällä liikutuksella, kevyt juoksutus. Mitra kuitenkin toimi kuin unelma, liikkui hyvin ja teki mitä pyysin (vieläpä milloin pyysin!). Huomenna narri saa ratsastaa Mitran, minä leikin kamera-apinaa ja kuvaan kaiken.

24.12.2013 Hyvää joulua!
Vanhempani eivät erikoisemmin arvostaneet, kun kesken jouluaterian ilmoitin, että lähden käymään tallilla. Tallityöt sentään teki lomittaja, mutta halusin käydä katsomassa nelijalkaisiani ja syöttää niille vähän herkkuja. Lisäksi menin viemään joululahjat narrille ja hevosille.
Mitra ei vahingossakaan hörissyt minulle, ennen kuin hoksasi, että minulla on herkkuja mukanani. Kyllä omenoille kelpasi höristä, vaan ei omistajaparalle! Onneksi en ollut mitään odottanutkaan tuolta konilta.. Tosin selittelen tätä aina niin, että minä ilmaisen välittäväni Mitrasta paljon suoremmin kuin Mitra ilmaisee välittävänsä minusta.

Kaikki hevoset saivat omenoita, ja omani (sekä narrin Sitruuna-poni) myös joululahjansa. Mitra sai uuden, komean kisahuovan ja kevyen loimen kisoissa pidettäväksi. Molemmat oikein tummansinisiä, joissa luki valkein kirjaimin Mitran virallinen nimi. Olin harkinnut brodeeraavani huopaan ja loimeen jonkin nolon amisteiniviisauden tai "Kauramoottori" tai vastaavaa typerää heppahöperölausahduksen, mutta maltoin mieleni. Jotain tyyliä meillekin!
narri tuli tallille juuri ennen kuin lähdin, joten jäin katselemaan ystäväni ilmettä kun hän aukoi lahjojaan; lahjakortti hevostarvikeliikkeeseen, hevoskuvallinen viltti, kokoelmalevy lempiyhtyeeltämme ja kaikkea muuta sälää, kuten villasukat (mummoni tekemät, minähän en osaa kutoa ta neuloa tai mitään, vaikka henkeni riippuisi siitä). Lähdin takaisin vanhempieni luo hymy huulillani, ihana, ihana joulu! Ja tapaninpäivänä rekiajelulle, kun kerran luntakin on.

01.01.2014 Voitto uuden vuoden kunniaksi
narri ratsasti tänään Mitralla KK Bailadorin kenttäkilpailuissa. Sää oli vuodenaikaan nähden vuorastaan loistava, tamma tuntui olevan vedossa verryttelyistä lähtien ja olimme luottavaisin mielin. Pelkäsin ainoastaan kouluosuutta, koska raudikkoni keksisi kaikkein varmimmin siellä haluavansa kotiin. Hyppäämisestä tamma (yleensä) pitää huomattavasti enemmän, ainakin maastoesteistä.
Onneksi narri on hyvähermoinen, minä jännitin katsomossa jokaisen osakokeen aikana niin paljon, etten tajunnut edes kuvata. Olisi pitänyt, olisi todellakin pitänyt, sillä ratsukon meno oli niin komeaa katsottavaa! Koulukokeessa Mitra esitteli liikkeitään tavalla, ettei tasan ole vaivautunut olemaan niin hienoa kotona. Rataesteillä Mitra oli herkkä, tarkka ja nopea, narrin onnistui pusertaa ajasta paljon pois tiukoilla kurveilla ja lyhyillä teillä. Maastoesteet sujuivat hyvin, ei, loistavasti, mutta ne ovatkin Mitran vahvin osa-alue. Kaiken kaikkiaan ratsukko teki kolme upeaa suoritusta, mikä sitten näkyi kokonaistuloksissa; narri & Taikakuun Mitra, 1/41! narri nyt pärjäsi muutenkin CIC1-luokassa, voiton lisäksi nainen nappasi toisen sijan Susirajan Iankaikkisella.
Juhlimme narrin kenttämenestystä vasta huomenna, tänään pitää keskittyä hevoslauman poislaittoon. Huominen on kyllä verryttelyä verryttelyn perään, mutta ehtii sitä johonkin väliin tunkemaan kakkukahvit. Mitra sai palkintonsa jo tänään; iso ämpärillinen melassivettä ja kaurakeksejä siihen päälle.

30.01.2014 Mitra on nyt mamma
Aikaisin tänä aamuna Mitra varsoi ensimmäisen varsansa, komean punarautiaan orivarsan. Isänä orille toimi Viehättävän julmetun upea kouluori Fiktion Ruudolf. Mitra on suojelevainen, vähän kiukkuinen emä, eikä meinannut antaa koskea varsaansa. Tätä minä vähän epäilinkin, ihan kuin Mitra olisi sellainen pullantuoksuinen mamma! Minua ja narria tamman ärhentely ei sen suuremmin kiinnostanut, olemme sen verran tottuneita siihen. Loppujen lopuksi Mitra antoi meidän koskea varsaansa, ja ori tuntuu yhtä kovapäiseltä kuin emänsä. Komea siitä tulee, todennäköisesti emäänsä paremman näköinen (vaikka minun mielestäni Mitra onkin aina paras ja upein ja kaunein).
Nimi osoittautui ongelmaksi, kun koetimme vääntää Ruudolfista ja Mitrasta jotain. Epäonnistuimme surkeasti, ja lopulta totesimme, ettei maksa vaivaa yrittää. Koska pikkuori terrorisoi keskusteluamme jatkuvasti puremalla lahkeitamme, hihojamme ja emäänsä ja perusluonne tuntui jokseenkin sisupussimaiselta orista tuli Ruutiterrori. Kotia ei tarvitse kahdesti miettiä, pikku-Ruuti muuttaa vieroittamisen jälkeen Susirajaan.
Mitra saa nyt mammalomailla ja kasvattaa poikaansa, vaikka liikutus aloitetaankin taas heti, kun mahdollista. Nyt Mitra ei oikein anna koskea vatsaansa, joten ei paljoa tee mieli kivuta selkään. Ihanan luonteikas tamma!

12.02.2014 Kohta uudelle mammalomalle
Koska Mitra astutettiin heti varsakiimaan (isä on narrin ihana, komea Taikakuun Taavetti) tamma pääsee pian jatkamaan mammalomailuaan. Ruuti on kasvanut silmissä, samaten Mitran vatsa, ja minua vähän pelottaa, mitä tästä tulee - Mitra odottaa kaksosia. Ultrassa ei alkuun näkynyt kuin yksi alkio, ja vasta myöhemmin ultratessa todettiin, että kaksoset sieltä on tulossa. Päätimme kokeilla, josko edes toinen jäisi henkiin, pienempihän todennäköisesti kuolee. Mitra on kyllä paisunut kuin pullataikina, tamma on aivan hervottoman kokoinen! Ainakin toistaiseksi sekä tamma, että syntymättömät varsat voivat hyvin, toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Eläinlääkäri ravaa jatkuvalla syötöllä Pirunportissa, kun minä olen hysteerinen ponitäti ja soittelen jatkuvasti eläinlääkärille jos Mitra tuntuu vähänkään omituiselta.

Tammaa pystyy vielä liikuttamaan suht normaalisti, mitä nyt hyppääminen on jäänyt. Tänään hiomme koulukiemuroita, jotka sujuivat hyvin niin kauan, kun ratsastin istunnallani. Vähänkään enemmän pohkeita käyttäessäni sain Mitran vain jämähtämään paikoilleen ja kiukuttelemaan. Pohkeenväistö nyt ei sujunut mitenkään päin, mutta siirtymisten onnistuminen korvasi senkin. Kulmien ratsastus oli vähän laiskaa, Mitra venkoili ja oikoi, muutaman kerran pääsimme syvälle kulmaan ja teimme kunnon tiet. Ihan perus treeni, siis, osa asioista sujui hyvin ja osa huonosti.

20.02.2014 Kauhukaksoset
Mitra varsoi joko yöllä tai hyvin aikaisin aamulla, sillä kun tulimme narrin kanssa tallitöihin Mitran karsinassa kisusi kaksi varsaa. Olimme ihan äimänä siitä, että molemmat olivat elossa ja todella hyvinvoivan oloisia. Mitra oli aivan yhtä äkäinen ja suojeleva emä kuin viimeksikin, mutta asettui vähän nopeammin kuin Ruudin kanssa. Orivarsa oli tammavarsaa huomattavasti suurempi, tamma jää ehdottomasti pienhevoskokoiseksi. Tällä kertaa molemmat olivat ruunikoita, todella hyvännäköiset varsat taas, kuten Ruutikin nuorempana oli. Toivottavasti nämä kaksi ovat puoli-isoveljensä kaltaisia, Ruutihan on nykyään SV-I.

Mitra varsoineen pääsi saman tien pihalle, vaikka ollaan helmikuussa lunta ja pakkasta on todella vaihtelevasti. Kovin kauaa varsat eivät saaneet olla pihalla, sen aikaa, että saimme karsinat siivottua. Kaksikko riekkui ja tappeli keskenään minkä kerkesi, Mitra paimensi molempia ja perheonni oli kovin kiukkuista laatua.
Karsinoita siivotessamme mietimme varsoille nimiä, halusimme nimetä kaksikon samantyylisillä nimillä. Olimme aikaisemmin naureskelleet, että jos varsasta tulisi ori - narri oli toivonut yhdistelmästä orivarsaa kisapelikseen - siitä tulisi Taianomainen Mankeli. narri ei kuitenkaan lämmennyt nimelle (miksi ei, sehän olisi niin kaunis!!), mutta vähän kun nimeä maisteli ja käänteli, orivarsan nimeksi muodostui Taikamanteli. Tammasta taas tuli Taikamisteli, ja päätin pitää rääpäleen itselläni. Ehkä siitä jonkinnäköinen hevonen kuoriutuu!
Näiden varsojen myötä Mitran varsakiintiö onkin sitten täynnä, tämän enempää jälkikasvua tammani ei tule tekemään. Susirajassa on yksi, narri sai kisapelinsä ja minä.. jonkun jämäpalan, joten kaikki on kaunista ja olemme onnellisia.

05.03.2014 Ylpeä emä (ja kasvattaja)
Kyllä Mitra ja minä saamme olla ylpeitä! Tamman vanhin varsa, Ruutiterrori, on SV-I -palkittu, ja tänään ori kantakirjattiin KTK-III -palkinnolla! On tämä melkoinen tamma, komean kisauran tehnyt ja teki vielä komeita varsojakin. Röyhistelen tässä rintaani, olen osannut valita tammalleni orit hyvin, kun varsat ovat näin laadukkaita. Toki emälläkin on osuutensa, totta kai, Mitraa parempaa tammaa saa hakea. KERJ-sijoitukset ovat täynnä, eikä KRJ:n tai ERJ:n täysistä sijoituksista loppupeleissä puutu paljoa.

Mitra ja kaksosvarsat päästettiin tänään kentälle juoksentelemaan. Kentälle oli jäänyt jokunen este (50-70cm korkeita), joita varsat kävivät tutkailemassa ja joita Mitra hyppäsi ihan oma-aloitteisesti. Totta kai, tyypillistä Mitraa, kyllä työnteko maistuu kun kukaan ei istu selässä! narri piti huolen, että kaikki kolme liikkuivat, minä kuvasin. Mitra paimensi kinaavia varsojaan erinomaisesti, Tikka on tosin yhtä kovapäinen kuin emänsä eikä meinaa uskoa, ennen kuin saa kaviosta.
Jahka varsat on vieroitettu, pääsen taas treenaamaan Mitralla kunnolla. Nytkin ratsastus onnistuu, hyppäämisestä vain ei meinaa tulla mitään, kun ainakin toinen varsoista menee kuitenkin tielle. Sitä paitsi Mitra ei ole kaikkein yhteistyökykyisimmillään vahtiessaan jälkikasvuaan.

15.03.2014 Irtohypytystä
Aamupäivällä Mitra pääsi pitkästä aikaa tekemään tuttavuutta irtohypytyskujan kanssa. Mitraa paljoa kiinnostanut kuja tai esteet, tamma vain lähti hyppäämään konkarin lailla. Hyvin pyörivä, aktiivinen laukka, ei moitittavaa hyppytekniikassa, huono antamaan kiinni. Suurin osa ajasta meni siihen, että jahtasimme Mitraa saadaksemme sen kiinni ja lähetetyksi uudestaan kujalle. Komea ravi raudikostani irtosi, ei siinä mitään, mutta kun tuollainen liike irtoaa hevosen ravatessa karkuun, niin haistakoon elikko kukkasen. Itse hypyissä ei todellakaan ollut vikaa, ja Mitran kanssa kärsi hypyttää korkeuttakin. Korkein yksittäinen este oli 125cm, joten ponnua kyllä löytyy. Irtohypytys on toki aina eri kuin mitä ratsastajan kanssa, jos minä roikkuisin selässä, 115cm taitaisi olla maksimi. 110cm radat sujuvat ongelmitta (ja jos ongelmia onkin, niin yleensä ratsastajassa tai hevosen asenteessa), eikä Mitran tarvitse sen suurempia suorittaakaan.
Myöhemmin päivällä kävin vielä taluttelemassa Mitraa, ja vaikka tammalla virtaa olikin, se malttoi kävellä vierelläni. Olen niin ylpeä siitä, että omistan näin hienon suomenhevosen. Välillä meinaavat hermot mennä ja ymmärrys loppua, mutta toisina päivinä olen vain iloinen siitä, että minulla on tamma, jolla on luonnetta. En minä minkään lapasen kanssa osaisikaan elää.

23.03.2014 Kohta kisavalmis
Ei paljoa puutu, että Mitra on kisavalmis ja jää Cupien kiertelyä lukuun ottamatta kisaeläkkeelle. Tammani on tehnyt todella komean uran, ja totta kai sitä toivoo, että menestys jatkuu myös Cupeissa. VSR:n kenttä-Cupista on yksi sijoitus, ja totta kai toivon lisää, eikä sen lajinkaan kanssa ole niin justiinsa. Tamman kanssa kuitenkin kierretään niin koulu-, este- kuin kenttä-Cupeja, niin VRS:n kuin VRL:n alaisten jaostenkin. Tarinakisoja ei sovi unohtaa, niissä pyöritään aina kun sopiva luokka ja inspiraatio kohtaavat.
Vaikka kisaura on kohta siinä pisteessä, että keskitymme vain joka kuun päätapahtumiin, eivät laatuarvostelut ole hetkeen ajankohtaisia. Kuten yleensäkin, pitää odotella niitä jälkeläisnäyttöjä. Ainakin KERJ:n laatuarvostelu sekä SLA ovat satavarmoja tapauksia, mahdollisesti myös KRJ:n, ERJ:n laatuarvostelut sekä YLA.
Iltapäivällä Mitra pääsi taas töihin, kun hioimme askellajin sisäisiä siirtymisiä. Laukka oli kovin kiireistä, samaten käynti, päivän parhaat siirtymät olivat ravin sisäisiä. Pitää myös hehkuttaa, että Mitralla on törkeän hieno lisätty ravi! Tämäkään treeni ei ollut pelkkää ruusuilla tanssimista, tamma jumitti aika moneen kertaan, kun pohjetyöskentelyni ei kelvannut. Joskus tuntuu, ettei Mitran kanssa olla edistytty lainkaan ja toisinaan olen varma, että yhteinen sävel on löytynyt ja kaikki sujuu. Tänään meni vaihtelevasti, ne ravipätkät korvasivat kaiken muun kiukuttelun.

05.04.2014 Ylpeä emä (ja kasvattaja) #2
Tänään saimme Mitran kanssa vähän lisäaihetta ylpeyteen, kun tammani kaksosvarsat palkittiin molemmat KTK-III -palkinnolla! Oma hevoseni, tamma Taikamisteli sai 64 pistettä, kun taas narrin ori sai 69 pistettä. narri aikoo myöhemmin mennä kokeilemaan uusintaa, ainakin jos näyttelyistäkin tulee menestystä. Itse olen oikein tyytyväinen Tikan kolmospalkintoon, ja eritoten siihen, että nyt kaikki Mitran jälkeläiset ovat kantakirjapalkittuja. Tänään oli taas näitä päiviä, kun olisin voinut mennä pussaamaan alhippaa siitä hyvästä, että hän loppujen lopuksi myi tamman minulle. Minulla on upea, upea kenttätamma, jolla on näyttöjä myös koulu- ja estekisoista ja jonka jälkeläiset ovat aivan yhtä upeita kuin emänsäkin. Voiko tässä ihminen enempää pyytää?

Kirsikkana kakun päälle Mitra toimi tämän päivän maastoestetreenissä kuin unelma! narri oli mukana henkisenä tukena ja rääkymässä ohjeita, miten tätä ruusukehaita pitääkään ratsastaa. Mitra oli todella reipas, minkä lisäksi myös herkkä ja kuuliainen, eikä mistään asiasta tarvinnut vääntää kättä. Tukit, trakehnerhauta, banketti ja mäkieste sujuivat kaikki kuin vettä vain. narrikin tuntui tyytyväiseltä suoritukseemme, vaikkei sitten jaksanut olla yhtä tyytyväistä siihen, miten minä hehkutin a) Mitraa b) yhteistyötämme c) sitä, miten olen maastoesteratsastajana kehittynyt.
Tallilla pesin suomijunttini ja lahjoin sitä porkkanoilla, olihan se ne ansainnutkin.

10.04.2014 narri valmentautumassa
Koska narri on kisannut - ja kisaa - tammallani aika paljon, olin vain tyytyväinen kun kerrankin valmentautuva ratsukko oli narri ja Mitra minun ja Mitran sijaan. *lumienkuli* piti kaksikolle estetreenin, minä pysyttelin kotosalla, kunnes minut soitettiin hakemaan narri ja hevoseni kotiin. Paikalle päästyäni minulle sitten kerrottiin, mitä on tapahtunut ja miten valmennus oli sujunut ja ollut sujumatta.
Pikkasen nolotti, kun minulle kerrottiin, miten heti alkuverryttelyissä itsepäinen tammani oli päättänyt, että paskan marjat hän mihinkään liiku. narri yritti minkä kerkesi ja pystyi saadakseen Mitran taas liikkeelle, vaan kun ei niin ei. Olisin voinut kuolla häpeästä! Onneksi alhippa ei ollut katsomassa, saisimme vielä kuulla kunniamme siitä hyvästä, millainen Mitrasta on tullut. Tarpeeksi kauan jumitettuaan Mitra oli päättänyt, että voinee sittenkin liikkua ja valmennus saattoi jatkua - tai ylipäätänsä alkaa.

Ensimmäinen este oli sujunut upeasti, ja *lumienkuli* oli kehunutkin ratsukkoa. Seuraavalla hyppykerralla meinasi päästä itku, kun Mitran yhteistyökykyisyys läksi lomalle, tamma veti liinat kiinni ja narri ylitti esteen komealla kaarella - yksin. Valmennus jäi sitten siihen, narriraasu loukkasi jalkansa eikä kyennyt jatkamaan. Tässä vaiheessa *lumienkuli* soitti minulle ja pyysi hakemaan kaksikon kotiin. Minähän menin ja pahoittelin hevoseni käytöstä vuolain sanakääntein kaikille.
Nakattuani narrin arvauskeskukseen lähdin viemään Mitraa Pirunporttiin. Koska valmennus oli loppunut aika äkkiseltään, päätin ratsastaa tamman kevyesti, vaikka *lumienkuli* olikin talutellut Mitraa heidän odotellessaan minua hakemaan ratsukkoa. Mitra oli minun allani aivan samanlainen junttura kuin oli ollut valmennuksessakin, että tämmöinen päivä tänään. Kuka haluaa tulla valmentamaan?

29.04.2014 Haavelaakson estekisat
Olin tänään Haavelaakson estekisoissa useamman hevosen voimin, Mitra totta kai yhtenä ratsuna. Ratsastaisin kaksi 110cm luokkaa, ja totta kai toivoin sijoituksia. Tammani vain ei ollut järin innokkaalla tuulella, käsihevosalueella se kulki korvat kenossa ja verryttelyissä raudikko oli notkea kuin ratakisko. Mitkä upeat lähtökohdat ensimmäiselle radalle!
Aivan yhtä upea oli tuloskin; 24/30. Huono aika, todella vetelä suoritus, pari koluutusta joista taisi tulla ainakin yksi pudotus. Minua lievästi sanottuna ärsytti, etenkin kun Mitra on viime aikoina toiminut esteillä niin saakelin huonosti kotona, ettei sen tarvitsisi jatkua kisoissa. Sarlotta, joka oli mukana hevosenhoitajana, sai komennon taluttaa Mitraa "aika pirun reipasta vauhtia" odotellessamme seuraavan luokan alkua.
Minun sisuuntumiseni sai kaiketi jotain rotia Mitraankin, sillä tammani oli verryttelyissä kuin eri hevonen. Laukka pyöri hyvin ja oli paljon aktiivisempaa kuin aikaisemmin, kaikki löysyys oli jäänyt pois niin liikkeistä kuin hypyistäkin. Mitra käytti takaosaansa ja selkäänsä todella hyvin, tasapaino oli hyvä - kuten nyt yleensäkin -, tammalla kärsi tehdä tiukempia mutkia ja lyhyempiä teitä. Uskalsinkin toivoa puhdasta rataa, Mitra tuntui niin tajuttoman hyvältä!
Rata meni erinomaisesti, ja olin muutenkin liekeissä, samaten Mitra. Edellinen luokka ei ollut mennyt hyvin, mutta nyt ratsastin Kalmingolla luokan toiseksi ja - mikä uskomattominta - voitin Mitralla! Taavetin kanssa tulos olikin sitten 27/30, mutta ihan rehellisesti minun mokastani; toin orin sarjaesteelle liian tiukalla mutkalla ja lyhyellä tiellä. Tammojen kanssa meni kuitenkin nappiin, palkintojenjaon aikana hymyilin kuin mielipuoli ja kunniakierroksella nauroin kuin mikäkin hyeena. Nauroin kahta kauheammin, kun Mitralla hirtti kaasu kiinni ja tamma alkoi pukitella. Onneksi pysyin kyydissä! Kotimatkalla hevoset saivat heinien lisäksi porkkanoita, joka turpa oli ne ansainnut.

05.05.2014 Mitäs sitä nyt tekisi
Mitra alkaa olla siinä pisteessä, että nyt odotellaan jälkeläisnäyttöjä ja lähdetään laatuarvosteluihin. Tamman oma kilpaura on loistavalla mallilla, tilanne alkaa näyttää siltä, että kohta pyöritään vain Cupeissa. KRJ:n suhteen loppuu sekin riemu aika nopiaan, koska Ruutiterrori on saanut niin hyvin sijoituksia ja kärrään tammani laatuarvosteluun. Odotan kauhunsekaisella innolla, millaiset arvostelut itsepäinen muulini -- hevoseni tulee saamaan! Ihana kenttäputteni, joka on tehnyt helvetin hienoa tulosta muissakin lajeissa.
Tänään Mitralla oli kevyt päivä, kävin vain juoksuttamassa tamman. Raudikko liikkui vähän laiskasti, mutta kyllä sen sai liikkeelle ja tekemäänkin jotain. Huomenna koulutreeni, ja jos sää sallii ja saan kiskottua narrin matkaani, niin ylihuomisen ohjelmistossa on maastoesteitä.
Juoksutuksen jälkeen Mitra sai pari omenaa mussutettavakseen, ennen kuin kärräsin sen takaisin tarhaan. Tajutessaan olevansa vapaa Mitra otti kaiken ilon irti siitä, että pääsi eroon minusta - menemällä tarhan aurinkoisimpaan paikkaan paistattelemaan päivää pitkin pituuttaan. Olen aika kateellinen, minä kärähdän heti kun ajattelenkaan auringonpaistetta ja Mitra vain olla möllöttää auringossa.

30.05.2014 Cuphumua
KERJ-Cup, kauden päätapahtuma! Kaikesta huolellisesta valmentautumisesta, treenisuunnitelmasta ja laihduttamisesta (minun, ei hevosen) huolimatta tämä(kin) Cup meni osaltamme ihan perseelleen, tai ainakin metsään. Mitralla on kyllä komea kenttäratsun ura takanaan, mutta Cupeissa mokoma muuli ei loista. On meillä jopa yksi KERJ-Cup –tulos alla, wohoo..
Asiaan. Tälläkin kertaa minulla oli useampi hevonen ratsastettavanani, ja tarinaluokassa menin ja sijoituin kolme kertaa. Valitettavasti yksikään kolmesta sijoittuneesta ratsustani ei ollut Mitra, tuloksemme oli 15/24. Olisi se huonomminkin voinut mennä! Koulukoe meillä meni oikeinkin hyvin, Mitra vastasi apuihin hyvin ja esitti todella hienoja ravipätkiä, mutta estekokeessa paketti levisi totaalisesti. Saimme kuitenkin startata maastoestekokeessa, ja siellä Mitra oli taas ihan liekeissä tehden valtavan parannuksen rataesteisiin nähden. Kokonaistuloksessa tai rataesteissä ei ole hurraamista, ne menivät ihan perseelleen, mutta koulu- ja maastoestekokeissa tuli paljon hyviä pätkiä. Pitäisi vain saada jokainen osakoe luistamaan niin hyvin, kuin mitä tamma parhaimmillaan suorittaa. Mitra osaa, Mitra pystyy, nyt jokin vain tökkii ja pahasti. Melassivettä elektrolyyteillä ja porkkana suuhun, turha se on tämänkään Cupin perään itkeä. Ehkä me ensi kuussa repäisemme..!

KERJ Cup 30.05.2014 KK Bailadorissa
Tarinaluokka (tuomareina: Weem, sabina & Katarina);
"Leijonat rulaa!" "Koska olemme sen arvoisia!" Koska kaikilla tiimeillä on motto niin nyt esitellään juuri teidän mottonne

15/24 15. (09+23+10=42) Lissu T. (VRL-12701) – Taikakuun Mitra / helppo
Lahjattomat treenaa!

07.06.2014 Vesipeto
Melkein nyt ainakin. Mitra pääsi tänään pesulle, tamma on saanut itsensä uskomattoman likaiseksi tarhassa pyörimisillään. En tiedä, mistä se elikko näillä keleillä on kuralätäköitä löytänyt, mutta Mitran karvapeite on tasan samannäköinen kuin syksyn kurakeleillä. Harjaaminen ei paljoa auta ennen satulan selkään laittamista, koni on ihan pohjakarvaansa myöten pölyn, mudan ja ties minkä paskan peitossa.
Tamma sai olla aamupäivän kevyt loimi päällään, että kuivuisi (eikä olisi heti samassa jamassa kuin ennen pesua). Yhden maissa Mitra sai suitset päähänsä ja loimi jätettiin kuivatushuoneeseen, läksin Mitran kanssa pellolle humputtelemaan ilman satulaa. Tamma oli reippaalla tuulella ja kävelikin niin tajuttoman ripeästi, että minua ihan nauratti – se siitä hitaasta maisemamatkailusta! Tamman ravi oli aivan yhtä reipasta kuin käyntikin, enkä edes yrittänyt pidätellä, anti palaa vain, kun menohaluja on. Olin vakaasti päättänyt pysyväni kyydissä, ja pysyinhän minä – nyt olisi hei fanfaarin paikka!
En malttanut jättää liikkumista käyntiin ja raviin, kun Mitra oli niin herkkä ja toimiva menohaluistaan huolimatta. Muutama kierros laukkaa pellon ympäri molempiin kierroksiin sujui hyvin siihen asti, että eteemme tuli oja, jonka Mitra kenttähevosena ylitti komealla hypyllä. En tiedä, miten pysyin kyydissä, mutta laukkaaminen oli aika lailla siinä. Hyppääminen ilman satulaa ei ole niin kivaa, kuin heppakirjoissa väitetään..
Tallilla Mitra sai pari porkkanaa ja paaaaljon rapsutuksia, on tämä vain hieno hevonen! Mielipiteeni tosin muuttui illalla, kun tulin narrin kaveriksi siivoamaan rehuvarastoa. Mitra oli tarhassaan aivan yhtä paskainen kuin aamullakin, kiva kiitos.

15.06.2014 Mä lopetan!
Tänään oli taas näitä päiviä, kun maalailin mielessäni tulevaisuudenkuvia, joissa tekisin Mitran kannalta hyvin merkittävän sopimuksen Atrian tai Saarioisten kanssa. Tarkoitukseni oli treenata tänään helppo B – ja helppo A –kouluohjelmia tulevia Cupeja varten, mutta kiitos elikkoni itsepäisyyden, treeni jäi pitkälti ajatuksen tasolle.
Jo hakiessani raudikkoa tarhasta totesin, ettei tänään ole hyvä päivä tehdä yhtikäs mitään. Mitran koko olemus julisti, ettei hevonen ollut ensinkään samaa mieltä kanssani esim. mistään, eikä mokoma meinannut antaa kiinni. Aina yhtä mukavaa juosta omaa hevostaan kiinni, kun herkuilla lahjominenkaan ei toiminut..! Varustaminen sentään sujui ongelmitta, jotain hyvää tässäkin päivässä.

En tiedä, mistä kenkä nyt puristi, mutta Mitra oli alusta asti yhteistyöhaluton kanttura, joka kasvatti juuret maahan. Tamma ei asettunut eikä taipunut (joten suoristamista ei tarvinnut turhan paljoa kokeilla..), liikkuminen oli telaketjumaista jyräämistä.. Itku ei ollut kovin kaukana. Hevoseni on parhaimmillaan herkkä ja vireä kaveri, tänään tammaa piti potkia eteenpäin. Kun koetin pyytää pohkeenväistöä Mitra puri kuolaimeen kiinni ja puski lapa edellä kentän reunalle alkaen syömään.

Tässä päivässä ei ollut mitään kehumista. Treenin irvikuvan jälkeen tarkistin satulan, eikä se kaipaa toppaamista ja on muutenkin sopiva. Pitänee soittaa varan vuoksi hierojalle ja eläinlääkärille, josko tamma on jumissa tai sillä on hammaspiikkejä? En tosin jaksa uskoa, Mitra on kiukutellut ja ollut yhteistyökyvytön muuli ennenkin.

22.06.2014 Arkihuolesi jo heitä
Hieroja kävi eilen, ja kuten epäilinkin, ei tammalla mitään jumeja ollut. Viikko sitten tapahtuneen kitinätreenin jälkeen Mitra on ollut enemmän tai vähemmän hankala ratsu, aivan sama, mitä ollaan treenattu. Eilisestä lähtien tamma on ollut hyvin tyytyväinen oloonsa, Mitra niin nautti hieronnasta, alahuuli vain venyi venymistään, kun hevonen rentoutui ja nautti olostaan. Tänäänkin raudikkoni on ollut erittäin hyvällä tuulella, ja olenkin kehitellyt teoriaani, jonka mukaan Mitrasta tulee koko ajan huomionkipeämpi prinsessa. Ehkä se on vain iästä johtuvaa, tai sitten olen paaponut tammani piloille, oho. En tosin tunnusta mitään.

Mitra sai olla tämän päivän ihan keskenään tarhassa paistattelemassa päivää ja näyttämässä hapanta naamaa muille hevosille. Huomenna verryttelyä (pellolla tai maastossa, kentällä pyöriminen ei jaksa kiinnostaa minua ollenkaan), ylihuomenna vähän tavoitteellisempi treeni. Pitänee raahata narri joku päivä valmentamaan meitä esteiden tai maastoesteiden saralla, minulla on vakaa aikomus tehdä tulosta joko KERJ:n tai VSR:n Cupeissa. Minun vakaat aikomukseni tosin eivt paljoa lohduta tai edes naurata, jos Mitra ei ole samaa mieltä. Mokoma kivikalloinen kullanmuru.

30.08.2014 Ei menny Cup putkeen
Juu ei menny, ei. Tällä(kään) kertaa sijoitusta ei herunut, ja aika häntäpäässä tuli edustettua, mutta ainakaan emme olleet Mitran kanssa ihan peränpitäjiä. Olisi meillä huonomminkin voinut mennä..! Pakko petrata vastaisuuden varalle.

KERJ Cup 30.08.2014 KK Bailadorissa
Tarinaluokka (tuomareina: Jenna, Meri N. & coupie);
Koulujen kunniaksi päästetään mielikuvitus irti. Vastuuhenkilöllä on olemassa tarina, josta tosin puuttuu jokunen sana. Keksi alla lueteltu määrä sanoja, joilla voin täydentää tarinan.
Arvostelussa: Hauskuus ja mielikuvituksellisuus.
Sanat: substantiivi, adjektiivi, verbi, adjektiivi, adjektiivi, substantiivi, adjektiivi, verbi, substantiivi, adjektiivi


19. (09+17+23=49) Lissu T. (VRL-12701) – Taikakuun Mitra / CIC1
pelikonsoli, verenhimoinen, karjaista, militantti, kipinöivä, kesähitti, kaino, ärsyttää, kermaleivos, räjähtävä
Elokuu tuo mukaan pelikonsolin ja useita pieniä ekaluokkalaisia, jotka verenhimoisten reppujensa kanssa on matkalla kouluun. Maastoretkellä ollessasi koululaiset haluavat karjaista militanttia ratsuasi, joka pitää lapsia kipinöivinä kesähitteinä. Epäröivä hevosesi ei estä kainoja tyttöjä ärsyttämästä ja kehumasta. Kohtaamisen jälkeen kermaleivos jatkuu kohti räjähtävää maastoesterataa.



virtuaalihevonen, a sim game horse
Ulkoasun © Hanna K. / narri