Se on tanssia ihmisten
Tanssia jumalten
Tanssia välillä taivaan ja maan

kuvat © kasvattaja. virtuaalihevonen, a sim-game horse
Viehättävän Polkkaaja "Akka" VH11-018-0729
kasv. Ram., Viehättävä, om. narri (VRL-06046)
suomenpienhevostamma, 147cm hopeanruunikko, sma, kapea pti
07.02.2011, 16v* asuu Pirunportissa
yleisratsu va B / 90cm / 80cm / harraste

*ikääntyy satunnaisesti, 4v 07.06.2011

05.08.2014 Kiikutin Akan esittäytymään suomenhevosten kantakirjaustilaisuudessa. P-suunnalle tarjottu tamma kiskoi tuomareilta 69 pistettä eli palkinnon KTK-III. Sanomattakin selvää, että vaikka pisteen päähän kakkosesta jäätiin olen kovin ylpeä tammastani.

15.03.2015 Akan oli aika päästä näyttämään kouluratsun kyntensä kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa. Tilaisuudessa kunnostautunut tamma sai 103,5 pistettä ja pistepotti toi palkinnon KRJ-I. Ihana hopeainen tanssityttöni sai palkakseen paljolti porkkanoita.

23.12.2016 Akalle myönnettiin upeiden jälkeläistensä ansiosta suomenhevosten jalostusarvostelussa jälkeläisarvokirjain B.


hyppykuvat © namusetä, pääkuva © ransu.kuvat.fi / CC BY-NC 3.0

Nyt kuulen tangon kohtalon.

Akka oli taas näitä heräteostoksia, joita lompakko kiittää. Uteliaisuuksissani suuntasin selailemaan Viehättävän myytäviä kasvatteja, joista löytyi sekä vanhempia hevosia, että täysin tuoreita tapauksia. Varsan hankkiminen ei oikein sytyttänyt, eikä muutenkaan listassa ollut mitään nyrkillä naamaan iskevää. Pienhevostamma Polkkaaja kuitenkin kiinnitti huomiota, joten päätin uteliaisuuttani tutustua tähän pakettiin tarkemmin. Isälinjan kohdalla aloin olla myyty pienelle tanssitammalle ja teinkin siitä siis tarjouksen.

Pääsinkin myös testaamaan tammaa, joka osoittautui nimensä veroiseksi tanssitaituriksi. Ehkä kaikeksi onneksi Akalle sattui kohdalle oikein hyvä päivä, jolloin sen liikkuminen muistutti tanssia lähinnä sulavuudeltaan ja upeudeltaan. En voinut kuin ihastella pikkutammaa, joka toteutti pyyntöni kaikella sillä innolla ja energialla, jota vain saattoi löytää. Ei mennyt aikaakaan, kun olin korviani myöten pulassa hevosenostohinkuni kanssa - minä halusin Polkkaajan nimen koristamaan Pirunportin rehusankoja, satulatelineitä ja harjalaatikkoa. Loppujen lopuksi sovimme kuin sovimmekin, että Akka lähtisi asustamaan Pohjanmaan perukoille.

Kauppakirja tehtiin, raha vaihtoi omistajaa ja minä pääsin taluttamaan onnesta soikeana tanssahtelevaa Akkaa kurjetuskoppiin.


kuvat © ransu.kuvat.fi / CC BY-NC 3.0

Ja kuka tahteja laskee?

Akka mikä akka, tässä on nainen, joka tuntee oman arvonsa. Samaten kuin tanssin jalon taidon, sillä Polkkaajasta on jollain ilveellä saatu aivan nimensä kaltainen. Tamma tanssii polkkaa menemään tahdissa tai epätahdissa, ei sen väliä, mutta paikallaan pysyminen on jotain niin yliarvostelttua. Akka ei ole ilkeä, ei pahansuopa, se on energinen. Energisyytensä lisäksi siltä kaikeksi onneksi löytyy myös keskittymiskykyä ja mielenkiintoa työnteolle. Paljon riippuu siitä, kuinka hyvin Akan kanssa työskentelijä osaa kehitellä tammalle mielenkiintoisia asioita. Helposti saman hinkkaamiseen tylsistyvä energiapakkaus ei aina ole se helpoin tapaus, mutta rakastettava yhtä kaikki. Vieraita hevosia Akka ei siedä sitten ollenkaan. Minulle tullessaan se piti totuttaa laumaan ylettömän kovalla työllä ja vaivalla. Tuttua porukkaa Akka sietää, se leikkii ja rapsuttelee muita mielellään - se on kovasti etenkin varsojen perään -, mutta tuntemattomien joukkoon lyödessä Akan sisäinen kissatappelijanarttu pääsee valloilleen. Se on hevonen, joka potkii vieraan kaverin vaikka jauhelihaksi asti, jos kukaan ei estä.

Kuka rytmiä lyö?

Laitetaanpa ensin poni kiinni ja keskustellaan sitten. Akka ei missään nimessä ole pahantahtoinen tai ilkeä hevonen, mutta jos sen jättää irti kun sitä hoitaa, on pian hukannut itsensä, harjat ja hevosen siinä sivussa. Tamma ei haluaisi pysyä hetkeäkään paikallaan, se steppailee sivulle, eteen ja taakse, pyörähtelee sulavasti etu- tai takaosansa ympäri ja on muutenkin koko ajan liikkeessä. Tässä on taas niitä hevosia, jotka on pakko sitoa kiinni kahdelta puolen hoitamisen ajaksi, ketjuihin käytävälle niin hyvä tulee. Täysin paikoilleen ei Akkaa saa missään kohtaa, mutta eipä se kyllä ketään kiusaa. Ketjuissa käytävällä tamma pysyy sen verran hyvin ruodussa, että sen hoitaminen sujuu varsin miellyttävästi. Jonkun verran hevosen on pakko astella ympäriinsä sen verran, kuin ketjut antavat myöten ja takapää saattaa heilahdella käytävän puolelta toiselle, vaan mitään sen vakavampaa ei tapahdu. Akkaa tulee hoitaa kuten tammaa. Se ei ole ilkeä, mutta mahan alta harjatessa luimii, näykkii ja saattaapa se koettaa huitaista jalallaankin. Tamman takaa ei turhan vuoksi kannata kierrellä, sillä se saattaa ihan hyvin monottaa, nivusiin koskemisesta ei kannata edes puhua. Paitsi kesäisin, kun ötökät meinaavat syödä ja Akan suosikkirapsutuspaikka onkin tissien välissä. Satulavyö kiristetään huomioiden hevonen ja sen luimistelevat korvat, Akka saa täyshepulin jos vyön kiskaisee kerrasta kiinni. Saa se hepulin myös, jos mahan alta harjaa liian ronskisti.

Akan taluttaminen on sentään toimivaa puuhaa, vaikka tammalla kannattaa olla ketju leuan alla tai suussa ihan varmuuden vuoksi. Akka kyllä tanssahtelee eteenpäin kuin mikäkin flamecotaiturin ja steppimestarin yhdistelmä, mutta pysyttelee taluttajansa vierellä kohtalaisen mukavasti. Vain ajoittain tamma meinaa lähteä kohti omia taivaanrantaisia teitään, mutta lempeä muistutus narun päästä riittää palauttamaan Akan ruotuun. Koppiin tammalla on hieman tapana kiirehtiä, se ei jyrää tai juokse, mutta etenee reippaammalla tahdilla kuin oikeasti olisi tarvis. Matkustamista se ei stressaa, mutta on melko äänekäs matkantekijä ja kolisee sekä hirnuu ainakin tarpeeksi.

Saanko luvan, neiti? Saanko?

Välillä tekee mieli itkeä suutuspäissään, välillä silkasta onnesta. Akka on ratsuna mitä tahansa loistavasta susipaskaan ja kaikkea siltä väliltä. Tammalla riittää energiaa, tekemisen meininkiä ja työintoa, on vain täysin päivästä kiinni, miten hyvin sen saa kanavoitua työntekoon itseensä. Ensinnäkään Akka ei kestä yhtäkään vapaapäivää. Niiden jäljiltä tammaan on kasautunut niin paljon turhaa energiaa, ettei sitä saa mielekkääseen työntekoon kanavoitua edes Panaman kanavan kaivaja. Pierupukkirallia ympäri kenttää, täysin turhaa, sekalaista steppitanssia sun muuta varsin hauskaa on luvassa niinä päivinä, kun Akan energisyyttä ei saa johdettua oikeaan asiaan. Tamma tylsistyy todella helposti, jos samaa asiaa hinkataan kaiken aikaa, yhden ja saman käynti-ravisiirtymisen toistaminen ei johda mihinkään muuhun kuin siihen, että hevonen kehittelee jotain meielnkiintoisempaa tekemistä ihan itse. Akka kaipaa tehtäviin paljon vaihtelua ja sen kanssa on paljon mielekkäämpää ratsastaa vaikkapa kaksi puolen tunnin pätkää erikseen, jolloin tekee eri asioita kuin ratsastaa tunti tehden koko ajan samaa. Tammalla riittää myös keskittymiskykyä, kyllä sen kanssa voi tehdä vaikka parin tunnin treenin putkeen, kunhan keksii kahteen tuntiin tarpeeksi erilaista ja vaihtelevaa hommaa, jotta Akka jaksaisi pitää mielenkiinnon yllä.

Kouluratsastus on ehdottomasti Akan leipälaji, siltä löytyy siihen lahjoja, mutta myös esteet sujuvat tamman kanssa oikein hyvin. Yhdeksäänkymppiin asti riittävä kapasiteetti takaa reippaan etenemisen ja välillä vähän liikaakin vauhtia esteille. Akan mielestä esteillä on mahtavaa, se on melkoinen pikkumopo, joka keulii hieman liiankin helposti kun lähdetään esteradalle. Tamma reagoi apuihin hyvin, mutta onnellista on se, ettei se ole lainkaan liian herkkä. Akalle saa käyttää ihan kunnon apuja, sen kanssa ei tarvitse varoa liikaa, mutta Akka kyllä vetää narttuilukohtauksen potkimisesta ja repimisestä. Esteillä tammaa saa pidättää välillä ihan tosissaan, mikä toisaalta saattaa johtaa hienoiseen keulimiseen.
Maastossa Akka on yleensä parhaimmillaan, sillä siellä on tarpeeksi vaihtelevuutta pitämään tamman mielenkiinnon yllä. Yleensäkin reipas pikkuhevonen saattaa olla myös turhan vauhdikas, kuten esteilläkin, mutta ainakaan se ei lähde juoksemaan suoranaisesti alta pois. Akan omia showmiehen elkeitä ei maastossa yleensä näe, eikä myöskään maastoesteillä. Akka hyppää myös maastossa oikein hyvin, kunhan sen vauhdin pitää kontrollissa.

Akasta löytyy suomenhevoselle harvinaista näyttävyyttä, vaikka se toki jääkin auttamatta puoliveristen sun muiden jalkoihin. Kunnolla toimiessaan tamma kuitenkin vetäisee kaulan kaarelle, peräpään alle, ottaa selän käyttöön ja pistää niin auttamattoman, selkeän parastaan, ettei siitä voi olla kuin vaikuttunut. Näitä päiviä osaa arvostaa kahta enemmän, koska niitä ei turhan usein vastaan tule. Vaikka Akka toimiikin useammin kuin kerran kuussa, se ei ole millään lailla itsestäänselvää ja on päiviä, jolloin tamma ei vain yksinkertaisesti toimi.

Hei, tanssi kissa tango, tango, tango!

Kisapaikalla Akka on se hevonen, jonka hännästä löytyy omakotitalonkokoinen punainen rusetti. Se ei siedä kisapaikalla vieraita laisinkaan, vaan luimii ja huitoo parin metrin säteellä ketä tahansa, joka uskaltautuu lähellekään. Varustaessa tamma on samanlainen hilluja kuin kotipihalla, mutta käsihevosalueella sitä toivoisi olevansa kotona. Siinä, missä Akka pysyy kotona käpälässä narun päässäkin, kisapaikalla sen suhteen saa tehdä oikeasti töitä. Muut hevoset häiritsevät tammaa suunnattomasti ja se syöksähtelee sinne tänne heti, jos joku on sen mielestä liian lähellä. Verkka-alueella meinaa olla samaa ongelmaa ja ratsastaja saakin tehdä töitä kahta kauheammin, hikeä ja kyyneleitä vuodattaen jotta saisi hevosen keskittymään asiaan. Radalla ei ole muita hevosia häiritsevänä elementtinä, joten jos on onnistunut kanavoimaan Akan loppumattoman energian työntekoon, on suoritus todellakin katsomisen ja ratsastamisen arvoinen. Akka vetäisee kouluradalla sellaista lisättyä ravia, että sitä ei voi kuin ihailla, tekee esteillä kaikki mahdolliset neulansilmäkäännökset ja muistaa vieläpä esiintyä yleisölle.

Vaikka Akka toimii aina paremmin radalla kuin verkassa, sen kanssa saa silti olla tarkkana, jotta suoritus ei lässähdä kuten pannukakku. Tamman päättymätön energia voi aivan yhtä hyvin saada sen vetämään kaiken läskiksi ja juoksemaan altasi pois kuin tekemään nappisuorituksenkin. Joka päivä ei voi onnistua, mutta onneksi Akka on niitä hevosiani, joiden kanssa se onnistuminen ei ole sama kuin etsisi kanalta hampaita.

Voi, saanko? Voi, saanko vielä joskus uudelleen?

i. VIR MVA Ch Puukkojunkkari
YLA2, KTK-I, KRJ-I
sph, prt, 140cm
ii. Vinskin Taskumatti
evm, sph, rt, 141cm
iii. Koskenkorva
evm, sph, rt, 143cm
iie. Tikkarityttö
evm, sph, rt, 140cm
ie. Heijulan Hulla
evm, sph, vrt, 142cm
iei. Heijulan Pähkinänsärkijä
evm, sph, vrt, 140cm
iee. Heijulan Tilda
evm, sph, prt, 144cm
e. VIR MVA Ch Porvaripimu
KTK-II
sph, hprn, 140cm
ei. Risto-Rikas
evm, sph, rn, 143cm
eii. Muskottipähkinä
evm, sph, trt, 143cm
eie. Rihmankiertämä
evm, sph, prn, 145cm
ee. Halivaino
evm, sph, prt, 140cm
eei. Viidakon Kuningas
evm, sph, trt, 137cm
eee. Täti Moonika
evm, sph, rt, 142cm

Vielä kerran tanssitaanko?

Edellisellä omistajalla ollessaan Akka ehti varsoa kertaalleen. Isäorina oli Koistilan Vilperi. Varsasta tuli suomenpienhevonen, tamma jonka nimi on Kaartin Palmiina. "Miina" on syntynyt 27.10.2012 ja sen omistaa Rajaton.

Ensimmäinen omistuksessani syntynyt varsa putkahti maailmaan 23.03.2014. Varsan myin jälleen mielekkäästi ystävälleni Lissulle ja nimeksi tammavarsalle annoin Tankoon Tarvitaan Kaksi. "Ankka", melkoinen sähläriluonne peri selkeästi enemmän emänsä kuin isänsä - komea herra Silinterivintiö KISS - ominaisuuksia.

Toinen omistuksessani syntynyt Akan varsa syntyi 14.05.2014. Varsa oli tilaustyönä räätälöity ostajaansa varten, isänä nimittäin toimi oma orini Hallankaipuu. Varsa sai nimekseen Polkakarkki, lempinimeltään Pulu. Pulu muutti asumaan Parodiaan.

Viimeinen Akan ulkopuoliselle myytävä varsa syntyi 21.06.2014. Varsa sai nimekseen todella huonolla valitusti Kalamelli, sillä isänä varsalla oli susirajalainen Kalavaras. Lame muutti asumaan yarenin luokse Ventosiin.

27.10.2012 sh-t. Koistilan Vilperi, i. Kaartin Palmiina, om. Rajaton
23.03.2014. sph-t. Tankoon Tarvitaan Kaksi, i. Silinterivintiö KISS, om. Lissu T.
14.05.2014 sh-t. Polkakarkki, i. Hallankaipuu, om. Parodia
21.06.2014 sh-o. Kalamelli, i. Kalavaras, om. Ventos

Sen tango kansainvälinen ja kaunis on.

Akka kilpailee koulu-, este- ja kenttäratsastuksen parissa. Kisakalenteriin merkitään vain sijoitukset lukuunottamatta tarinakisoja, joiden sijoitukset merkitään kursivoituna, voitot lihavoituna. Tarinat löytyvät päiväkirjasta sivun alalaidasta.

Kisat:
KRJ Kouluratsastus
48 sijoitusta joista 7 voittoa
17.03.2014 Eucarya Warmbloods va B 2/40
17.03.2014 Las Vegas va B 1/40
18.03.2014 Eucarya Warmbloods va B 3/40
20.03.2014 Eucarya Warmbloods va B 4/40
21.03.2014 Eucarya Warmbloods va B 5/40
21.03.2014 Eucarya Warmbloods va B 3/40
27.03.2014 Marike va B 1/40
29.03.2014 Marike va B 5/40
01.04.2014 Riiviöt va B 7/50
07.04.2014 Halden va B 6/40
25.04.2014 Rimeyard Haflingers va B 4/100
29.04.2014 Rimeyard Haflingers va B 7/100
20.05.2014 Lowland Stud va B 1/40
21.05.2014 Lowland Stud va B 4/40
21.05.2014 Kuuralehdon hevostila he A 1/30
24.05.2014 Lowland Stud va B 2/40
09.06.2014 al Najya va B 5/60
13.06.2014 Muiston suomenhevoset va B 5/40
16.06.2014 Muiston suomenhevoset va B 4/40
16.06.2014 Fiktio va B 6/40
17.06.2014 Fiktio va B 6/40
15.07.2014 Hex Sporthorses va B 5/50
16.07.2014 Hex Sporthorses va B 5/50
17.07.2014 Hex Sporthorses va B 5/50
23.07.2014 Ulapan Talli va B 2/40
24.07.2014 Ulapan Talli va B 1/40
07.08.2014 Lowland Stud va B 4/40
09.08.2014 Lowland Stud va B 5/40
22.08.2014 Valiant Warmbloods va B 3/100
22.08.2014 Mörkövaara va B 2/40
26.08.2014 Mörkövaara va B 3/40
03.10.2014 Zurück va B 4/30
07.10.2014 Zurück va B 3/30
07.11.2014 Halden va B 6/40
12.11.2014 Halden va B 3/40
13.11.2014 Riiviöt va B 3/50
15.11.2014 Riiviöt va B 5/50
17.11.2014 Aida Connemaras va B 3/40
19.11.2014 Aida Connemaras va B 2/40
20.11.2014 Aida Connemaras va B 4/40
22.11.2014 Riiviöt va B 4/50
27.11.2014 Pirunportti va B 2/30
28.11.2014 Pirunportti va B 2/30
29.11.2014 Pirunportti va B 1/30
04.12.2014 Pirunportti va B 4/30
06.01.2015 Kaiholehto va B 1/30
19.01.2015 Holmberg va B 2/50
23.01.2015 Holmberg va B 7/50

ERJ Esteratsastus
40 sijoitusta joista 6 voittoa
18.03.2014 Littleness 90cm 3/13
19.03.2014 Cresendo 80cm 5/50
29.03.2014 Marike 80cm 6/40
29.03.2014 Marike 90cm 2/40
29.03.2014 Hulmur 90cm 1/60
20.03.2014 Cresendo 80cm 3/50
14.04.2014 Blackwoods 90cm 2/30
14.04.2014 Westbound 90cm 3/30
19.04.2014 Takkuinen 90cm 3/40
21.04.2014 Takkuinen 90cm 2/40
01.06.2014 Valiant Warmbloods 80cm 6/82
02.06.2014 Valiant Warmbloods 80cm 5/82
06.06.2014 Paraatiponit 90cm 2/30
07.06.2014 Valiant Warmbloods 80cm 3/82
18.06.2014 Kadotetut Suomenhevoset 90cm 4/30
19.06.2014 Kadotetut Suomenhevoset 90cm 1/30
24.06.2014 Kadotetut Suomenhevoset 90cm 2/30
08.07.2014 Kadotetut Suomenhevoset 90cm 5/30
12.07.2014 Bairdon 90cm 1/50
12.07.2014 Kadotetut Suomenhevoset 90cm 5/30
18.07.2014 Kadotetut Suomenhevoset 90cm 4/30
18.07.2014 KK Stewart 90cm 4/30
20.07.2014 KK Stewart 90cm 5/30
22.07.2014 KK Stewart 90cm 5/30
04.11.2014 Mörkövaara 90cm 1/30
14.11.2014 Taikakuun Kartano 90cm 5/50
14.11.2014 Taikakuun Kartano 90cm 7/50
21.11.2014 Marike tutustumisluokka 1/25
28.11.2014 Pirunportti 90cm 2/30
30.11.2014 Pirunportti 90cm 2/30
02.12.2014 Taikakuun Kartano 90cm 2/50
06.12.2014 Taikakuun Kartano 90cm 1/50
06.12.2014 Taikakuun Kartano 90cm 3/50
08.12.2014 Taikakuun Kartano 90cm 4/50
04.01.2015 Mörkövaara 90cm 3/30
06.01.2015 Mörkövaara 90cm 5/30
25.01.2015 Maanan Suomenhevoset 80cm 5/30
15.02.2015 Mörkövaara 90cm 5/30
23.02.2015 Mörkövaara 90cm 5/30
24.02.2015 Mörkövaara 90cm 5/30

KERJ Kenttäratsastus
41 sijoitusta joista 8 voittoa
06.04.2014 Valiant Warmbloods tutustumisluokka 2/18
08.04.2014 Valiant Warmbloods tutustumisluokka 1/18
12.04.2014 Kärmeniemi tutustumisluokka 2/16
14.04.2014 Kärmeniemi tutustumisluokka 4/16
19.04.2014 Kärmeniemi tutustumisluokka 5/40
23.04.2014 Foxvale tutustumisluokka 6/40
25.04.2014 Foxvale tutustumisluokka 2/40
27.04.2014 Kärmeniemi tutustumisluokka 6/40
29.04.2014 Foxvale tutustumisluokka 3/23
01.05.2014 Foxvale tutustumisluokka 1/23
02.05.2014 Foxvale tutustumisluokka 1/23
20.05.2014 Micram Raceponies tutustumisluokka 2/29
22.05.2014 Muiston Suomenhevoset tutustumisluokka 3/38
08.06.2014 Marike tutustumisluokka 3/36
09.06.2014 Marike tutustumisluokka 6/36
13.06.2014 Muiston suomenhevoset tutustumisluokka 5/27
06.07.2014 Special Ring tutustumisluokka 4/30
07.07.2014 Special Ring tutustumisluokka 2/30
07.07.2014 Mörkövaara tutustumisluokka 5/30
15.07.2014 Kadotetut Suomenhevoset tutustumisluokka 4/28
09.08.2014 KK Reiter tutustumisluokka 2/30
12.12.2014 Breawa tutustumisluokka 3/23
24.12.2014 Taikakuun Kartano tutustumisluokka 3/37
25.12.2014 Taikakuun Kartano tutustumisluokka 1/37
11.01.2015 Taikakuun Kartano tutustumisluokka 6/39
17.01.2015 Taikakuun Kartano tutustumisluokka 2/39
10.05.2015 Mörkövaara tutustumisluokka 3/30
15.05.2015 Muiston Suomenhevoset tutustumisluokka 2/30
16.05.2015 Viisikko tutustumisluokka 2/22
16.05.2015 Susiraja tutustumisluokka 3/17
23.05.2015 Mörkövaara tutustumisluokka 1/30
26.06.2015 Muiston Suomenhevoset tutustumisluokka 5/30
27.06.2015 Muiston Suomenhevoset tutustumisluokka 3/30
28.06.2015 Whispering Heaven tutustumisluokka 4/18
29.06.2015 Muiston Suomenhevoset tutustumisluokka 5/30
01.07.2015 Taikakuun Kartano tutustumisluokka 4/29
04.07.2015 Taikakuun Kartano tutustumisluokka 4/29
05.07.2015 Taikakuun Kartano tutustumisluokka 2/29
04.07.2015 Rohkelikko tutustumisluokka 3/12
06.07.2015 Rohkelikko tutustumisluokka 1/12
07.07.2015 Rohkelikko tutustumisluokka 1/12
12.07.2015 Naukaisu tutustumisluokka 1/21

VSR:n alaiset
5 sijoitusta joista 0 voittoa
31.03.2014 Susiraja VSR Cup va B 3/78
30.06.2014 Susiraja VSR Cup 90cm 7/48
31.10.2014 Susiraja VSR Cup va B 4/77
28.02.2015 Fiktio VSR Cup tutustumisluokka 4/24
30.06.2015 Fiktio VSR Cup tutustumisluokka 4/34

Nyt en kerro, en, nyt mä vaikenen.

Akan kanssavalmentaudutaan eniten kouluratsastuksessa, mutta myös muita lajeja käydään silloin tällöin kokeilemassa.

Valmennukset:

12.03.2014 Kouluvalmennus, valmensi Susssu.
Saavuin kentälle valmentamaan narria ja hänen suomenhevostammaansa Akkaa. Tervehdimme ja on aika aloittaa valmennus. Ratsukko olikin ehtinyt hoitamaan kevyttä alkuverryttelyä jo ennen saapumistani, joten aloitamme heti ravityöskentelyn. Alkuun otetaan hetken aikaa ravia kolmikaarisella kiemurauralla, jotta tamma saadaan nopeasti taivuteltua molempiin suuntiin. Ensin Akka vaikutti puksuttavan menemään kuin höyryjuna, mutta sinnikkäästi puolipidätteitä tekemällä saatiin esiin näyttävä muoto ja Akkakin alkoi taipua. Kun ravi saatiin hyväksi, vaihdettiin tehtävää, ettei suomenhevostamma vain pääse tylsistymään. Nyt olikin vuorossa ravi-laukka siirtymisiä siten, että ensin päädystä keskihalkaisijalle, ravipohkeenväistö uralle ja uralta laukannosto, päädyssä kootaan laukkaa ja sitten rataleikkaalla laukanvaihto ja vaihdon jälkeen raville ja sama tehtävä uudestaan. Laukassa Akka lähti ensialkuun kaahottamaan, mutta nopeasti se hokasi tehtävän juonen ja alkoi panostaa. Hyvien suoritusten jälkeen otettiin vielä avo- ja sulkutaivutuksia, sekä muutamat laukanvaihdot loivalla kiemurauralla. Yleisesti ottaen Akka vaikutti toimivan todella hyvin, mutta paikkapaikoin keskittyminen oli hieman heikohkoa. Narri ratsasti tammaansa päättäväisin ottein ja vaati selvästikkin hyvää suoritusta, ja se saatiinkin.

17.03.2014 Kouluvalmennus, valmensi *lumienkuli*
Tänään ohjelmassani oli kouluvalmennuksen pito narrille, sekä hänen suomenhevosratsulleen Akalle ja tästä ratsukosta narri olikin minulle entuudestaan tuttu ratsastaja, mutta Akkaa en ollut ennen tavannut. Pienen odottelun jälkeen ratsukko saapuikin maneesiin ja huomasin lähes samantien, että tämän ratsukon nelijalkaisella osapuolella oli energiaa enemmän kuin tarpeeksi. Kehoitinkin siis ratsukkoa aloittamaan alkulämmittelyt samantien ja samalla kehoitin narria ottamaan ratsunsa heti hallintaansa, jottei tuo ylimääräinen energia pääsisi häiritsemään varsinaista suoritusta. Ylimääräinen energia ei tuntunut purkautuvan millään ja Akka päätti purkaa energiaansa muutamilla pukkilaukkapyrähdyksillä, mutta onneksi narri pysyi selässä ja sai nuo pukkilaukkaulut lakkaamaan suhteellisen pian. Kun alkulämmittelyitä oli jatkettu jonkin aikaa, tuli aika siirtyä varsinaiseen valmennukseen vaikkei Akan energia tuntunut loppuvan ollenkaan, mutta pakkohan se oli valmennus aloittaa jottei koko aika kuluisi pelkkään alkulämmittelyyn.
Ensimäiseksi tehtäväksi annoin ratsukolle kootun käynnin, josta siirryttäisiin koottuun raviin ja lopuksi vielä koottuun laukkaan. Tämä tehtävä onnistuikin yllättävän hyvin kun otti huomioon Akan ylimääräisen energia ja sen, että tamma yritti koko ajan kiirehtiä laukkaamaan. Onneksi narri oli kumminkin selkeästi osaava ratsastaja ja sai ratsunsa pidettyä hallinnassaan riittävän useilla pidätteillä, jottei vauhti noussut liian äkisti. Seuraavaksi tehtäväksi annoin siirtymisen peruutuksesta laukkaan ja peruuttaminen ei olisi selkeästi voinut kiinnostaa Akkaa yhtään vähempää. Muutaman yrityksen ja entistä napakampien apujen avulla narri sai kumminkin ratsunsa peruuttamaan, mutta laukkaan siirtyminen meinasi olla hieman liiankin vauhdikasta joten pyysin ratsukkoa kokeilemaan samaa tehtävää uudelleen niin, että tällä kertaa narri ottaisi ratsunsa paremmin hallintaansa. Uudella yrittämällä laukkaan siirtyminen ei enää ollutkaan niin vauhdikasta ja suoritusta voisikin melkein sanoa taidokkaasti. Treenailimme vielä jonkun aikaa vaativa b tasoisia asioita, kunnes pyysin ratsukkoa aloittamaan itsenäiset loppuverryttelyt. Seurasin loppuverryttelyitä vielä hetken, jonka jälkeen minun oli jo pakko kirmata seuraaviin tehtäviin.

12.04.2014 Kouluvalmennus, valmensi Susanna
Pitkästä aikaa löysin itseni taas Susirajan kentän reunasta. Olin lupautunut valmentamaan Viehättävän Polkkaajaa, tuttujen kesken Akkaa, joka kuulemani mukaan oli ikään kuin ADHD-tapaus: osaava tamma, jolle paikoillaan pysyminen tuotti vaikeuksia ja saman asian hinkkaaminen kerran toisensa jälkeen oli liian tylsää. Niinpä olin pyytänyt narrin verryttelemään Akan kunnolla ennen valmennuksen aloittamista. Verryttelyn jälkeen pyysin ratsukkoa laukkaamaan ympäri kenttää oikein kunnolla, jotta Akka saisi päästellä ylimääräiset höyryt ennen varsinaisiin harjoituksiin siirtymistä. Tammaa ei ilmeisesti kahta kertaa tarvinnut käskeä, sillä se syöksähti laukkaan alta aikayksikön ja meno tosiaan näytti siltä, että höyryjen päästeleminen oli ihan paikallaan.

Kun Akka oli laukannut aikansa ja alkoi jarruttelemaan, ohjeistin narrin ensimmäiseen tehtävään: narri sai siirtää tamman käyntiin. Joka toinen kouluradan kirjainten väli ratsukon tuli mennä reipasta käyntiä ja joka toinen hiipiä mahdollisimman pienin askelin. Akalla oli ensin vaikeuksia ymmärtää, mistä oikein oli kyse. Sen mielestä hiipiminen tuntui olevan täysin turhaa, kun olisi voinut kävellä reippaasta isoin askelin. Narrin jatkaessa pyytämistä tamma lopulta tyytyi kohtaloonsa ja alkoi keskittyä ratsastajan apuihin, ja sieltähän se hiipiminenkin tuli juuri niin kuin piti. Kun tämä harjoitus onnistui, ratsukko sai toistaa saman ravissa. Yllättäen raviharjoitus sujui Akalta oikein hyvin, kunhan narri sai sen ymmärtämään, että ravissa hiipiessä tamman ei tarvinnut edetä yhden askeleen aikana yhtä paljon kuin yleensä vaan hidastempoinen ja pieniaskelinen ravi oli se, jota hän ratsultaan toivoi.

Valmennuksen lopuksi työstimme itse ongelmaa, paikallaan pysymistä. Ratsukko sai siirtyä takaisin käyntiin, mutta nyt sen tuli pysähtyä neljän sekunnin ajaksi jokaisen kouluradan kirjaimen kohdalla. Kun tämä sujuisi, tehtävä toistettaisi ravissa, mutta pysähdyksen tulisi kestää 8 sekuntia. Harjoituksen alkuvaiheessa Akka ei meinannut millään malttaa seistä hetkeäkään paikallaan, vaan narri sai tosissaan komentaa tammaa ennen kuin se myöntyi yrittämään. Tamman tajuttua, ettei sillä ollut tällä kertaa valinnanvaraa ja sen oli yksinkertaisesti pakko seisoa, kun ratsastaja niin pyysi, tehtävä alkoi sujua. Neljä sekuntia paikallaan seisomista ei enää tuntunut missään, ja pian tamma seisoi nätisti myös kahdeksan sekuntia ravipätkien välillä. Olin niin tyytyväinen valmennettaviini, että annoin ratsukon siirtyä loppuverryttelyyn. Vaikka Akalla oli jo ikää ja sanotaan, että vanha koira ei opi uusia temppuja, mutta Akalla olisi varmasti potentiaalia kehittyä vielä vanhoillakin päivillään!

30.04.2014 Kouluvalmennus, valmensi Dora
Hopeanruunikko hevonen singahti kentän pitkää sivua pitkin kuin parempikin englannintäysiverinen laukkakilpailun loppusuoralla. Ratsastaja roikkui avuttomana ohjien perässä, kun suomenhevonen päätti että nyt mennään eikä tehdä mitään käynti- tai raviräpellyksiä. Akka oli ollut jo valmennuksen alkumetreiltä saakka hyvin energinen ja vaikea hallita, vaikka narri selvästi olikin tottunut ratsunsa metkuihin. Käyntilämmittelyistä ei meinannut tulla mitään - se oli liian tylsää, liian hidastempoista ja tahmeaa suomalaiselle sähköjänikselle, joka halusi mennä lujaa eikä vitkutella. Hevonen herpaantui alati ja pisti läskiksi koko homman, ryöstäen sitten itsensä ravivoltteilun ja muun lomassa hurjaan kiitolaukkaan. Minä piipitin kentän keskeltä ohjeita, mutta hetken säntäilyn jälkeen narri otti tilanteen haltuunsa kokenein ottein. Akka pärskyi ja viskasi päätään muutaman kerran, kun joutui jälleen alistumaan kävelyvauhtiin. narri kertoi tähän väliin, että valmennuspariskunnan hevososa oli helposti tympääntyvää sorttia ja tarvitsi ihan haastavaa tekemistä ettei purkaisi innoaan hyppimällä aropupun lailla.

Akka alkoikin selvästi keskittymään, kun joutui oikeasti työskentelemään. Kaksikko meni ensin harjoitusravissa uralla, teki pari kiemurauraa ja koko rata leikkaan kautta vaihtoi suunnan ja seuraavalla pitkällä sivulla pitikin jo handlata sulkutaivutusta. Hevonen liikkui hienosti, ei siltä selvästi taitoa puuttunut ja liikkeet olivat melko puhtaita. Sulkutaivutusta väännettiin hetki molempiin suuntiin, ravivaihtoja tehtiin samalla ja väliin heitin pari volttia. Askellajia vaihdettiin laukkaan ja pyysin narria siirtymään parin laukkaringin jälkeen kahdeksikolle, jonka keskellä tuli vaihtaa laukkaa. Parilla ensimmäisellä kerralla vaihdot näyttivät hiukan kömpelöiltä, sillä tamma keskittyi enemmän juoksemiseen kuin selässään heiluvan ihmisolennon kuuntelemiseen. Kuitenkin muutaman toiston jälkeen vaihdot tulivat puhtaasti. Laukassa jatkettiin ja sulkutaivutuksen pariin päästiin jälleen. Suoralla uralla se onnistui loistavasti ja pyysinkin narria jatkamaan sekä tekemään kulmiin voltit. Akka kulki hienosti kuin pramea puoliverinen joka oli vangittuna suomenhevosen hiukan lyhyenläntään ja kömpelöön vartaloon.

"Siirry vain raviin ja mene Akan kanssa keskiravissa pari kierrosta. Tee halutessasi vaikka pari pientä volttia pitkillä sivuilla.", parin ravikierroksen jälkeen vaihdettiin suuntaa ja pyysin kaksikkoa menemään lävistäjällä sitä kirottua sulkutaivutusta. Nyt kun seinä ei ollut tukemassa liikettä, täytyi ratsastajan keskittyä hiukan enemmän mutta narrilla siinä ei ollut ongelmia. Loppuun ettei meno menisi pelkäksi sulkutaivutteluksi, käskin ratsukkoa tekemään pohkeenväistöjä ja temponvaihtoja ennen kuin he saisivat aloitella loppuverryttelyt.

Kaiken kaikkiaan valmennus meni minusta hyvin, vaikkakin alkuun Akka olikin aikamoinen energiapommi. Tamma kuitenkin selvästi osaa hommansa eikä ratsastajankaan menossa ollut mitään moitittavaa. Teitä oli oikein mukava seurata ja valmentaa!

22.05.2014 Kouluvalmennus, valmensi yaren
"Jo se on Akka kumma, jos ei ala yhteistä säveltä löytymään!" narri tiuski allaan teutaroivalle pientammalle. Olimme aloitelleet vähitellen kouluvalmennusta, mutta tällä hetkellä näytti siltä, ettei homma tainnut edetä mitenkään kovin sutjakkaasti. Ärräpäät olivat lennelleet muutaman minuutin aikana jo aika tiukkaan tahtiin ja minä se en juuri muuta voinut kuin hihitellä mahdollisimman huomaamattomasti. Olin jo alkanut kallistua siihen suuntaan, että narrin hoidokit eivät olleet siitä terveimmästä päästä, vaikka täytyikin kyllä myöntää, että jokaisessa hevosessa oli potentiaalia vaikka mihin. Eikä käynyt senkään suhteen kieltäminen, etteikö naisessa itsessään olisi ollut tulta ja tappuraa kamppaillessaan näiden toinen toistaan tempperamenttisempien otusten kanssa. "Koitahan saada nyt se tamma vihdoin kunnolla kulkemaan, niin päästään joskus aloittamaankin", huikkasin kepeästi ratsukon suuntaan kävellessäni aidanvierustalle, josta näki helposti joka suuntaan. Nythän ei tosiaankaan ollut ongelmana, etteikö tämä Akaksi ristitty tammapaholainen olisi liikkunut, päinvastoin. Siinä riitti virtaa kuin pienessä kylässä ja ilmeisesti tänään oli sellainen päivä, jolloin mentiin kovaa. Olin jo ensi hetkestä lähtien päättänyt, että tästä tulisi hauskin valmennus pitkään aikaan. Oli mukava päästä oikeasti valmentamaan, eikä aina vain taputtelemaan käsiään yhteen kentän reunalle ja toteamaan, että eihän tässä paljon minua tarvittukaan. Narri sai vaivalloisesti pidettyä tammansa aisoissa ja alkuverryttelyt hoidettua, ja lopultakin hän jopa käveli Akan kanssa luokseni selkä hiessä. Minulle oli jo varsin selvää, että tämän päivän teema olisi kootut askellajit ja ylipäätänsäkin askellajien hallitseminen. Niinpä ohjeistinkin ratsukon takaisin kaviouralle ja neuvoin narria aloittamaan reippaassa käynnissä. Sitä ei liiaksi tarvinnut vaatia, tosin Akan mielestä olisi ollut vielä kivempi siirtyä suoraan raviin tai miksei vaikka laukkaankin. Narri yllätti minut kuitenkin todella postiivisesti saamalla tamman melko piankin kulkemaan hiukan nätimmin. Juuri kun olin heittämässä kehun ilmoille, tamma muka säikähti kauempana hirnuvaa hevosta ja teki sivuloikan kentän keskelle. Narrilta pääsi jälleen kirosana jos toinenkin suusta, mutta pystyi kuitenkin tiiviisti satulassa ja ohjasi hopearuunikon takaisin uralle. Uusintayritys. Tällä kertaa tamma malttoi mielensä ja ohjeitteni mukaan nainen aloitti hiljentämään käyntiä seuraavalla pitkällä sivulla. Vauhti hiljeni yllättävän hyvin ja kiihtyi sitäkin nopeammin narrin pyynnöstä. Parin toiston jälkeen alkoi tammalta kuitenkin menemään hermo ja se alkoi jälleen steppailemaan hermostuneena. Käskin narria ottamaan vain paremman ohjastuntuman ja ohjaavan hevosen takaisin paikoilleen voimakkailla pohkeilla. Tällaisen ratsastettavan kanssa ei saanut menettää hermoja, sillä silloin homma karkaisi vain kahta kauheammin käsistä. Raviin siirtyessä Akka oli jo selvästi tyytyväisempi ja malttoi taas hetken kuunnella. Pieniä pilkahduksia oli nähtävissä onnistumisista ja näin narrinkin kasvoille löytyvän hymynpoikasta. Laukan ollessa vuorossa esitteli reipas kaunokainen muutamat pukit, mutta käskiessäni narrin viemään Akan ajatukset jonnekin muualle tehden muutaman laukanvaihdon, alkoi keskittyminen taas näkyä. Pyysin kaksikkoa tekemään vielä muutamat sulkutaivutukset ravissa ja laukassa, ja yllätykseksemme tamma vain paranti koko ajan. Kyllä siitä huomasi, että sillä piti olla oikeasti koko ajan joku pähkinä purtavana ja haastetta saatavilla, jotta treeneistä tulikin jotain.

11.02.2015 Kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
Olin onnistunut välttelemään Akan valmentamista näihin päiviin saakka, mutta tamman ollessa aika lailla laatuarvosteluvalmis narri sai minut kiinni ja pakotti preppausvalmentajaksi. Toivoin hartaasti, että Akalle sattuisi yksi sen hyvistä päivistä, mutta vielä mitä – jo verryttelyissä hevonen osoitti mieltään, kulki banaanimutkalla, esitteli mitä ihmeellisimpiä pohkeenväistön variaatioita eikä muutenkaan ollut kengissään pysyä. Ensimmäinen puoli tuntia menikin siihen, että haimme Akalle tasaisen, rennon käynnin ja suoruutta niin kaulaan, runkoon kuin askeliin. Kun käynti saatiin toimimaan, lähdimme hiomaan samoja juttuja ravissa. Energisyytensä vuoksi Akka vain ei malttanut, vaan saman tien ravin nostettuaan tamma lähti sambailemaan kentän toiseen päähän narrin kirotessa raskaasti. Ei muuta kuin toistoja, toistoja ja toistoja..

Keskityimme tänään lähinnä siirtymisiin sekä askeleen pidentämiseen ja lyhentämiseen. Käynnissä niin siirtymiset kuin askelpituuden vaihtelut sujuivat todella hienosti, Akka vastasi apuihin nätisti ja hosumatta, kuunteli ratsastajaansa malttaen suorittaa saamansa tehtävät. Ravissa ja laukassa pienhevosen innokkuus purkautui päättömänä kaahotuksena, banaanimutkina ja ihmeellisinä askelkuvioina, aivan kuten verryttelyjenkin aikana. Jo harjoitusravin ja –laukan työstäminen osoittautui todelliseksi haasteeksi, saati, että liikettä olisi lähtenyt kokoamaan. Komeaa pohkeenväistöä Akka kyllä esitti, se vain ei paljoa lohduta, sillä kukaan ei sitä tammalta pyytänyt.
Pysähdys – peruutus – suoraan raviin –ketjulla Akalta löytyi hyvä harjoitusravi, joskin usean toiston jälkeen. Alkuun tamma lähti raviin kuin tykin suusta, väillä etuosa ravasi ja takaosa laukkasi, mutta pikku hiljaa hopeajouhelta löytyi hyvä harjoitusravi. Harjoitusravissa tamman askelta sai pidennettyä ja lyhennettyä muutaman askelen verran, sitten hevosen keskittymiskyky katosi ja paketti levisi. Lyhyillä sivuilla Akasta löytyi pari pätkää keskiravia, koottua tai lisättyä ravia ei kuulunut, ei näkynyt koko päivänä. Laukan kanssa annoimme kokonaan periksi ja olimme tyytyväisiä, kun Akka laukkasi suht tasatahtista harjoitusravia keskiympyrällä.

16.02.2015 Estevalmennus, valmensi Lissu T.
Tällä kertaa pitäisin ystävälleni ja hänen ihastuttavan vihastuttavalle pienhevostammalleen estetunnin. Akka oli - luojan kiitos! – paljon keskittyneemmän oloinen tänään, kuin mitä viime kouluvalmennuksessa. Vauhtia pikkutammalla oli auttamatta liikaa jo verryttelyristikolla, mutta laukkapuomeilla ja ennen estettä tehdyillä volteilla kierroslukumittaria saatiin alemmas ja Akan laukkaan jotain tolkkua. Pienhevonen keskittyi kuitenkin hyppäämiseen ihan täysillä, ja vaikkei laukassa aina ollut päätä eikä häntää, ponnistuspaikat löytyivät ja itse hypyt olivat todella hyviä. Lievä keuliminen esteen jälkeen oli sitten toisesta ääripäästä..
Yksittäisten esteiden lisäksi verryttelyissä hypättiin kolmen pikkuesteen innaria, mikä olikin verryttelytreenin suurin suksee. Akan hypyt olivat kauniita ja pyöreitä, innarille hopeajouhi malttoi laukata fiksummassa tahdissa, eikä etuosa kevennyt innarin jäljiltä. Hienoa!

Itse valmennuksessa hypättiin kuuden esteen suoraviivaista rataa. Treeni oli enemmän laukan säätelyä esteillä kuin varsinaista tekniikkatreeniä, siksi ratakin oli simppeleimmästä päästä. Tarkoituksena oli saada Akan laukkaan (hieno)säätövaraa, jolloin lähestymisten ja käännösten kanssa olisi helpompi pelata.
Pystyille tamma mennä viipotti häntä putkella, oksereilla Akka malttoi kuunnella pidätteet paremmin. Muutaman kerran pidemmillä suorilla pienhevosen etuosa keveni jälleen pidätteiden vuoksi, mutta komensin narria ratsastamaan Akka reippaasti eteenpäin keulimisesta huolimatta ja tekemään pidätteitä enemmän istunnalla kuin kädellä. Akka kuuntelikin istuntaa paljon herkemmin, eikä protestoinut – ainakaan niin vahvasti – menohalujensa hillitsemistä, kuin mitä se protestoi ohjasotteilla tehtyjä pidätteitä.
Estekorkeus ei korkeimmillaankaan ollut kuin 70cm, missä oli ihan tarpeeksi. Vaikka vauhtia olikin, niin loppua kohden Akan askelta pystyi pidentämään ja lyhentämään, narri kykeni ratsastamaan tiukempia mutkia ilman pelkoa kaatumisesta eikä Akka enää keulinut. Hypyt olivat tasapainoisia ja siistejä, samaten alastulot, niiden kanssa ratsukolla ei ollut mitään heikkoa.

16.04.2015 Estevalmennus, valmensi Siiri K.
Päivän ohjelmassa oli pitää estevalmennus narrille sekä hänen piensuomenhevoselleen Akalle. En tiennyt mitä odottaa astellessani kentän portista sisään, mutta nähdessäni pienen tamman steppailemassa sekä huitomassa päätään ratsastajan komennuksista huolimatta, tulin aavistaneeksi ettei tämä treeni olekaan pelkkää kehumista ja selkääntaputtelua. Esittelin itseni narrille ja pyysin häntä verryttelemään hevosen samalla kun itse kasasin muutaman esteen kentälle.

Alkuun halusin nähdä ihan vain perusasioita, miten Akka toimii ja onnistuuko ratsukon yhteistyö. Tein suoralle linjalle kolmen kavaletin sarjan, jotka ratsukko ylitti hienosti. Ensimmäisellä kerralla Akka ei meinannut pysyä nahoissaan lainkaan, vaan ryntäsi suoraan päin pieniä esteitä ja tuntui lähes naureskelevan niille - "näin pieniä"! Pyysin narria ottamaan paljon puolipidätteitä sekä odotellessaan tekevän myös siirtymisiä tai vaikkapa pohkeenväistöä, jotta Akka pysyisi kuulolla.

Kavalettisarjan jälkeen nostin suoralle jumppasarjan, noin 50-60cm korkean. Akka oli taas hyvin innoissaan ja narri sai tehdä töitä pitääkseen hevosen kurissa, mutta muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen ratsukko suoritti tehtävän puhtaasti. Narri kehui tammaansa ja minä samoin. Pienen kävelytauon jälkeen kohotin sarjan nyt siten, että ensimmäinen este oli 50cm, toinen 60 ja viimeisin 80. Nyt kun estekorkeus nousi, Akkakin joutui jo hieman ajattelemaan eikä se enää rynninyt niin kovaa. Askeleet sopivat hyvin väleihin ja narri ratsasti hyvin eleettömästi ja häiritsemättä hevosta, mikä on mielestäni aina iso plussa. Kun sarja alkoi mennä jo rutiinilla, päätimme treenit vielä yksittäiseen 90cm pystyyn, jonka ratsukko suoritti pari kertaa moitteetta. Lopuksi isot kehut sekä ratsastajalle että hevoselle, hienoa työtä!

08.10.2016 Estevalmennus, valmensi Lissu T.
narri oli pitkästä aikaa nakittanut minut pitämään estevalmennusta itselleen ja Akalle. "Ihan jotain perusjuttuja, vauhdinsäätelyä lähinnä", oli tehtävätoive kuulunut. Kaksikon verrytellessä kasasin kentälle pari innaria (neljän esteen tasainnari ja viiden esteen innari, jossa toinen ja neljäs este olivat 10cm korkeammalla) sekä kaksi suhteutettua väliä, toinen viiden, toinen kuuden laukka-askeleen välillä. Alkuun esteet olivat pystyjä, myöhemmin muuttaisin takimmaiset oksereiksi. Sivusilmälläni vilkuilin narria, joka päästeli mojovia ärräpäitä virittyneen moponsa.. ratsunsa keuliessa omasta mielestään turhan usein toistuvien pidätteiden vuoksi.
"Kiroamista radalla tulee välttää, hyi hyi", totesin kovaan ääneen, mikä sai narrin irvistelemään.

Verryttelyissä Akka oli suoriutunut esteistä (pari pikkupystyä ja ristikko) oikein mallikkaasti, silloin kun ei kaahannut tai keulinut. Hiljalleen narri oli saanut tammansa laukkaan ja menohaluihin jarrutkin mukaan; pitkä yhteinen historia näkyi helposti löytyvänä yhteisenä sävelenä hienoisista soraäänistä huolimatta.
Innarityöskentely aloitettiin 50-60cm korkeudelta. Tehtävälle laukattiin hallitusti, hypyt olivat hyviä, narri oli mukana joka hypyssä, ei jäänyt suuhun kiinni tai antanut jalkansa seilata siellä täällä. Viiden esteen innarin jälkeen Akka teki pikkupukin, joka jäi seuraavalla kerralla pois. Innareita hypättiin 80-90cm korkeuteen asti tasaisen varmoin, hyvin suorituksin.
Suhteutetuilla väleillä Akka meinasi unohtaa löytämänsä jarrut, sen verran iloisesti se ensimmäisellä kerralla veti välit yhtä askelta vajaina. Ei kun pidätteitä, vatsalihasten käyttöä ja uusiksi, nyt paremmalla menestyksellä. Korotin esteet 75cm korkeiksi ja muutin taaemmat pystyt oksereiksi. Askelmäärä oli oikea, hypyt hyviä, hevonen suoritti mielellään ja ratsastajakin oli jättänyt ärräpäät kyydistä. Naantalin aurinkoa imitoiva narri lähti maastolenkille loppuverryttelyiksi, minä korjasin esteet pois.

12.10.2016 Estevalmennus, valmensi Velma
Viehättävän Polkkaaja, eli tutummin Akka oli tullut tänään valmennettavakseni. Teimme yhteisiä alkuverryttelyjä työstäen Akkaa ympyröillä siirtymisten, puomien ja pienien kavalettien avulla. Akalla tuntui jo heti alkuun olevan hieman liikaa virtaa, josta johtuen meno oli ajoittain melko kiireistä ja tasapainotonta. Alkuverryttelyissä keskityttiinkin vauhdinsäätelyyn niin askellajien välillä kuin niiden sisälläkin, ja puomilinjoilla sekä kavalettiviuhkoilla saatiin sekä hevosen että ratsastajankin pääkoppaa heräteltyä.

Tarkoitus oli tehdä valmennuksessa tiukkaa ratatreeniä, mutta Akan vipattava menojalka pakotti meidät keskittymään vauhdinsäätelyyn itse esteharjoituksia enemmän. Pienillä esteillä tamma tuppasi herkästi kaahottamaan niiden yli turhia miettimättä, eikä ratsastajan pidätteet tuntuneet parantavan vauhdinhallintaa. Lähdimme tulemaan pientä ristikkoa kahdeksikon muotoisella tiellä, jolloin kahdeksikon keskikohdassa tultiin aina ristikon yli. Pyysin tekemään avoimella kaarella lyhyen ravisiirtymisen. Ennen ristikkoa oli kuitenkin päästävä vielä takaisin laukkaan, ja ristikolla mielellään vaihdettava vielä laukkakin. Muutamilla ensimmäisillä kerroilla Akka juoksi melkoista haipakkaa, mutta harjoituksen edetessä saatiin ratsukon menoa tasoittumaan, ja Akkakin alkoi olemaan kuulolla.

Ristikkotehtävän jälkeen siirryimme vähitellen hyppäämään suurempia esteitä lyhyellä esteradalla. Ensimmäisenä oli tarkoitus tulla tavallinen pysty-okseri -linja, jolta jatkettiin päädyn kautta lävistäjällä olevalle pystylle. Toisella pitkällä sivulla oli pysty-okseri -linja, jonka jälkeen tultiin vielä vinottain maneesin keskellä oleva trippeli. Erityisesti trippeli oli tuottaa Akalle vaikeuksia, sillä se lähti helposti hyppyyn liian kaukaa. Käskin ratsastajaa istumaan ennen estettä lähempänä hevosta ja pitämään tasaisen tuen ohjalta, jotta ponnistuspaikkaa saataisiin ratsastettua lähemmäs. Toisella yrityksellä Akka saatiin kuin saatiinkin oikein hyvälle paikalle, jonka jälkeen onnistuneen suorituksen jälkeen päästin ratsukon vielä verryttelemään hieman loppuun.

Vaikka alkuun menikin hieman aikaa Akan toppuutteluun, niin intoa ja ponnua tammalla totisesti riittää!

Vielä hetken soi tango.

Kertomuksia Akan tanssahtelusta ja tanssittamisesta.

Päiväkirja:

00.00.0000 Päiväkirjamerkintä
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nam vel quam in quam rutrum tincidunt. Suspendisse euismod diam tempor orci euismod accumsan. Quisque quis dui at augue sagittis elementum nec vel nisl. Maecenas dapibus bibendum lectus, sit amet mattis justo convallis at. Curabitur rhoncus facilisis ligula sit amet ultrices. Vivamus auctor, quam a sodales tincidunt, augue ipsum euismod mauris, et gravida est justo a leo. Ut tellus quam, ullamcorper sit amet vestibulum et, sollicitudin a dolor. Mauris ultrices, risus at rutrum volutpat, urna quam cursus justo, eu vulputate lorem arcu nec magna. Quisque in libero ut libero sagittis ultricies in vestibulum elit. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. Mauris quis purus tellus, nec fermentum est. Etiam fringilla ultricies diam.

kaikki materiaali sivuilla ellei toisin mainita © narri