02.11.2017 Velmu jouduttiin lopettamaan suolikierteen vuoksi.

Malkamäen Verneri VH12-018-0918

Nimi	Malkamäen Verneri "Velmu"	Kasvattaja	miwwy, Malkamäki, Suomi
Rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori	Omistaja	Susiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri	156cm, tummanpunarautias	Meriitit	Champion, KTK-II, SLA-I, KRJ-III, ERJ-II
Syntynyt, ikääntyminen	s. 01.07.2012, 15v satunnainen (3v 09.03.2013)	Painotuslaji, koulutustaso	yleispainotteinen he B / 110cm / 100cm

15.22.2012 SV-I
rakenne 9, suku 10, käytöskoe 15 = 34

05.09.2013 KTK-II
18 + 19 + 17 + 18 = 72p KTK-II
Hyvänpuoleiset tyypit, pitkä runko, kaareva hieman leveä kaula, laskeva lautanen, kinnerpatit, käyrät kintereet, pitkät vuohiset.

05.08.2016 Velmulle myönnettiin Champion -arvonimi näyttelymenestyksensä ansiosta.

15.09.2017 raudikko velmuili itselleen KRJ-III -palkinnon.

30.09.2017 oripoika palkittiin ERJ-II -palkinnolla.

30.10.2017 suomenhevosten laatuarvostelussa Velmu pokkasi SLA-I -palkinnon 90:llä pisteellä.

Pää- ja rakennekuvat © Vibaja, loput © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Luonnekuvaus

Velmu on huomiohakuinen, säpäkkä, energinen ja positiivinen suokkiherra. Se on kiinnostunut kaikista ja kaikesta, joka vähääkään edes vilkaisee raudikkoa kohti, se on sosiaalinen ja kokonaisuudessaan hyvinkin iloinen hevonen. Velmulla ei ole kovin paljoa orimaisia tapoja, eikä se kiskomalla kisko esimerkiksi tammojen luo, mutta kyllä se tilaisuuden saadessaan lähtee pörhistelemään neitokaisille. Tarkkana siis saa olla, mutta koko ajan ei tarvitse sydän kurkussa kytätä koska hevonen lähtee kiskomaan ties mihin. Velmu inhoaa oikeastaan vain yhtä asiaa, vettä. Sen saa kyllä päättäväisyydellä pesukarsinaan, mutta kahlaaminen on ehdoton ei, ja vesimattoja sekä lätäköitä tuijotetaan pitkään ja pöristen.

Velmu on samaan aikaan ihana ja ärsyttävä. Seurallinen, huomionkipeä, kaikesta ja kaikista kiinnostunut suomenhevonen tekee kehuista vaikka voltteja, tahtoo tutustua kaikkiin (ei sentään koko ajan sinkoile johonkin, vaikka tilaisuuden tullen hiippaileekin tutustumaan) eikä todellakaan mene pesarille, herranjumala siellä on vettä. Periaatteessa Velmu on simppeli hoidokki, käytännössä se osaa olla vähän ärsyttävä. Kun oria jaksaa harjata, rapsuttaa ja huomioida tarpeeksi, malttaa esitellä harjoja ja muita välineitä eikä millään ole kiire, Velmu on hirveän mukava haliponi. Jos ei jaksa tai ehdi värkätä pidemmän kaavan kautta, hevosen utelias turpa on vain tiellä. Jos haluaa puuhata rauhassa, Velmu pitää laittaa käytävälle ketjuihin, vaikka se voi huoletta hoitaa karsinassa ilman kiinnisitomisia. Jos ori itse saisi päättää, se tunkisi päänsä jokaiseen ämpäriin (oli siellä ruokaa tai ei), maistelisi vähän harjoja ja loimia, oikeastaan pipoakin, turvan voi hyvin tunkea tallikissaa vasten, ai mikäs tuo, menenkin perään..! Oikealla asenteella ja sopivalla huumorintajuisuudella (sekä pitkällä pinnalla) kaikki hoitamiseen, varustukseen, kengitykseen ja lääkitykseen liittyvä sujuu kuin tanssi. Kunhan siihen ei liity vettä. Pesarille raudikko menee vain puoliväkisin, se ei pelkää kaivoa tai mitään muutakaan, kunhan inhoaa vettä. Sen näkee hyvin selvästi Velmun ilmeestä, kun sitä pestään; nyt ei ole hyvä!
Talutettaessa Velmu kulkee reippaasti vierellä. Se ei lähde yks kaks yllättäen tutkimusretkelle tai tammoja riiaamaan, mutta kännykkäänsä uppoutuneelta taluttajalta ori saattaa hiljalleen haipua pois kohti mielekkäämpää seuraa. Kunhan keskittyy Velmuun, eikä Facebookiin, ongelmia ei ole. Lastaus ja purku sujuvat samalla tavalla; keskity ja tee, niin ongelmia ei ole. Kuljetuksen ajaksi Velmu pitää kiinnittää vähän lyhyemmällä narulla, jos sillä on matkaseuraa, muut hevoset eivät yleensä arvosta orin ylitsevuotavaa seurallisuutta.

Velmu on innokas ja positiivinen myös ratsuna, energinen ja eteenpäinpyrkivä. Orin kanssa on aina mukavaa tehdä töitä, sillä se ei ole erityisen kiireinen eikä lähde lapasesta vaikka välillä tilannetta vähän pitääkin rauhoitella. Velmu on herkkä niin kyljistään kuin suustaankin eikä kaipaa juurikaan suuria apuja, sille riittävät istunta-avut sekä kevyet pohje- ja ohjamerkit. Nöyränä ja yhteistyöhaluisena hevosena se kyllä tottelee ratsastajan apuja mielellään, kunhan sille ollaan reiluja. Ainoat kerrat, kun Velmu alkaa vängätä vastaan ovat niitä, kun sitä kohdellaan epäreilusti: potkitaan ja kiskotaan ilman mitään syytä. Muutoin käytännössä kaikki sujuu, tehtiin sitten tavallista perustyöskentelyä tai vähän vaativampia kiemuroita, ori on positiivisella asenteella mukana.
Totta kai Velmunkin kanssa voi olla omia hankalia juttujaan, mutta ne liittyvät enemmän siihne, mikä orille on vaikeaa. Se on suuriliikkeinen hevonen, ja liikkeisiin pitää osata mukautua, minkä lisäksi askeleen lyhentäminen on haastavaa. Pidentäminen on tosin yhtä vaikeaa sillä viisiin, että ratsastaja saa olla erittäin tarkkana siitä, että Velmu rehellisesti pidentää askelta. Toisinaan ori nimittäin ottaa yhden pitkän, sitten lyhyen askeleen ja kaikki menee ihan sekaisin, tai vaihtoehtoisesti lähtee kuin tykin suusta ravurinravia vailla pidentämisen häivääkään.

Esteillä ori on oma innokas itsensä, jos kohta vauhtia saattaa olla hieman enemmän kuin tarvitaan. Velmu kuitenkin kilttinä hevosena hidastaa, kun on tarvis, eikä sen kanssa tarvitse pelätä järjetöntä kaahottamista. Raudikolla on iso laukka, jonka mahtuminen sarjaväleihin tai suhteutetuille linjoille ei aina ole niin sanottua ja sen kanssa saakin ratsastaja olla todella, todella tarkkana. Lisäksi erikoisesteet ja etenkin vesimatto ovat Velmulle vähän kyttäämisen aihe, eivätkä oudot johteet ole sen mielestä ollenkaan hyvä asia. Rohkaisevalla ratsastalla se kuitenkin hyppää käytännössä mitä vain.
Maastossa Velmu on reipas, mutta hieman säikky. Se ei pelkää jokaista risahdusta ja rasahdusta, mutta on se hevonen, jonka kanssa puskasta yllättäen lentävä lintu ei ole mikään "mjaa" vaan ori saattaa ottaa pienet laukkaspurtit. Päätöntä kiitoa ei onneksi nähdä, mutta Velmu kyllä säikkyy kunnolla, jos löytää säikähtämisen aihetta.

Kisapaikoilla ori käyttäytyy kuten kotonakin, joka tilanteessa. Jos Velmu pysyy kotosalla lapasessa käsiteltäessä ja toimii ratsastettaessa, kisatilanne ei ole sen kummoisempi. Velmu ei huomiohakuisuutensa tai uteliaisuutensa vuoksi ole se kivoin kisahoidokki, sillä hevonen on tunkemassa turpaansa joka paikkaan ja tekemässä tuttavuutta kaikkien kanssa, jos saa tilaisuuden - tuttujen kanssa rupattelulle ei juuri jää aikaa, jos Velmun talutus on työn alla. Herra ei valitettavasti kovin kauaa malta seistä paikoillaan olemassa, kisoissa kun sattuu ja tapahtuu, tai ainakin on paljon uusia ihmisiä ja hevosia, joihin pitää ehdottomasti tutustua. Myös niihin, jotka eivät haluaisi. Etenkin niihin.

Sukutaulu

i. VIR MVA Ch Väinämöinen KTK-II sh, tprt, 162cm	ii. Joukhajainen evm, sh, rt, 160cm	iii. Pihtari evm, sh
		iie. Pohjan Akka evm, sh
	ie. Kiireetön evm, sh, rn, 163cm	iei. Kastanja evm, sh
		iee. Kirkuva evm, sh
e. Hepulin Amalia YLA3, SLA-II, ERJ-II, ERL-III sh, prt, 155cm	ei. Virvelin Kosto evm, sh, rt, 157cm	eii. Hilman Riemurasia evm, sh, rt, 155cm
		eie. Jennyn Kuningatar evm, sh, prt, 157cm
	ee. Roiston Kossuvissy evm, sh, rt, 154cm	eei. Luutnantti evm, sh, trn, 154cm
		eee. Takinkääntäjä evm, sh, vrt, 160cm

Jälkeläiset

s. 28.11.2013 sh-o. Koistilan Verni, e. Koistilan Miina, om. Rajaton / Riella VRL-01744
s. 01.08.2014 sph-t. Hetken Elegia, e. Hetken Aaria, om. Susanna (VRL-03881)
s. 06.08.2016 sh-t. Tähtisumua, e. Turmeltajan Utukuva, om. Tuulia T. VRL-00084
s. 13.10.2016 sh-t. Mortemia, e. Mortia, om. dookie VRL-04373, Turmeltaja
s. 03.10.2017 sh-o. Kalvia, e. Kalvankehrääjä, om. Susiraja

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta). Velmu on edellisellä omistajallaan kisannut täydet estesijoitukset.

Valmennukset

21.06.2015 Estevalmennus, valmensi Tuulia T.

Tänään oli ensimmäinen estevalmennuksenne Vekun kanssa ja ori olikin säpsäkällä tuulella. Ilma oli suorastaan painostavan kuuma, mutta kuumuutta hellitti hieman ilmassa leijuva pienoinen tuulenvire. Saapuessanne Vekun kanssa kentälle olin jo pystyttelemässä esteitä ja sanottuanne teille nopeasti tervehdykset jatkoin radan pystyttämistä. Tarkkailin teitä kuitenkin silmäkulmastani lämmitellessäsi Vekun kanssa ja huomasin oriin suorastaan pursuavan energiaa. Sait kuitenkin hyvin pidettyä säpsäkän ratsusi hallinnassa ja saatuani radan pystytetyksi annoinkin teille luvan tulla muutaman pystyttämäni lämmittelyesteen yli. Hypättyänne muutaman kerran lämmittelyesteiden yli saitte luvan hetken aikaa kävellä uralla, sillä aikaa kun selitin teille pystyttämäni radan kulun. Rata muodostui seitsemästä esteestä ja siihen sisältyi myös kolmoissarja. Ensimmäisenä esteenä oli okseri, jolta tiukka käännös vasempaan pystyesteelle. Pystyesteeltä loiva kaarros oikeaan muurille, jolta puolestaan olisi suora linja kahden pystyesteen ja okserin muodostamalle kolmoissarjalle. Sarjan jälkeen loiva käännös vasempaan portille ja portilta tiukka käännös oikeaan laine-esteeltä. Laine-esteeltä suoraa linjaa pitkin trippelille ja trippeliltä tiukka käännös oikeaan viimeisenä esteenä toimivalle viuhkaesteelle. Selitettyäni radan annoin teille lähtömerkin, jolloin ampaisitte matkaan melkoista vauhtia. Selviydyitte radasta kuitenkin puhtaasti jo ensimmäisellä yrittämällä, mutta siitäkin huolimatta halusin teidän tulevan toistamiseen, mutta tällä kertaa hieman hitaammassa tempossa. Vekku ei olisi oikein halunnut hidastaa menoaan, mutta tehtyäsi oriin kanssa pari laukkavolttia alkoi oriin vauhtikin hidastua, jolloin annoin teille lähtömerkin toistamiseen. Suoriuduitte radasta hyvin myös hieman hitaammassa vauhdissa, joten annoin Vibajalle luvan siirtää Vekku ravin kautta käyntiin.

27.06.2015 Estevalmennus, valmensi Tuulia T.

Toisella valmennuskerrallamme satoi kaatamalla ja kaukaisuudessa saattoi kuulla ukkosen jyrisevän, joten harjoittelimme tänään maneesissa. Olittekin jo maneesissa lämmittelemässä paikalle saapuessani, joten pystytin teille vikkelään muutaman pystyesteen ja okserin harjoitusesteeksi, joiden yli saisitte hyppiä, sillä aikaa kun rakentaisin sarjaestettä maneesin toiseen päätyyn. Olin nimittäin edellisellä kerralla huomannut isolaukkaisella Vekulla olevan vaikeuksia mahtua pieniin esteväleihin. Pystyttämäni kolmoissarja koostui okserista, laine-esteestä ja pystyesteestä. Saatuani esteet pystytettyä pyysin Vibajaa siirtämään Vekun käyntiin siksi aikaa kun selostaisin kaksikolle tunnin teeman. Ensimmäiseksi halusin kaksikon tulevan sarjan niin että esteiden väliin tulisi kaksi laukka-askelta, mikä sujui Vibajalta ja Vekulta hyvin jo parin yrityksen jälkeen. Tämän jälkeen vaikeutin tehtävää pyytämällä Vibajaa lyhentämään Vekun askelta niin että esteiden väliin tulisikin kolme laukka-askelta. Rämä tuotti kaksikolle aluksi hieman hankaluuksia, mutta parin yrityksen jälkeen Vibaja ja Vekku selviytyivät tästäkin tehtävästä. Annoin kaksikolle luvan siirtyä hetkeksi kävelemään uralla, sillä aikaa kun pidensin hieman esteiden välejä. Siirrettyäni esteet oikeille paikoille annoin kaksikolle luvan nostaa jälleen laukan. Tällä kertaa halusin kaksikon ottavan neljä lyhyttä laukka-askelta esteiden välillä. Parin yrityksen jälkeen tämäkin tehtävä sujui Vibajalta ja Vekulta erinomaisesti, jolloin annoin Vibajalle luvan siirtää Vekku ravin kautta käyntiin.

02.07.2015 Estevalmennus, valmensi Tuulia T.

Kolmannella valmennuskerrallamme sää oli kerta kaikkiaan erinomainen auringon lämmittäessä mukavasti selkää, mutta pienoinen tuulenvire tasoitti kuumaa ilmaa, niin ettei ollut liian kuuma. Olimmekin sopinee että tällä kertaa harjoittelisimme kentällä. Olitte jo lämmittelemässä Vekun kanssa kentällä paikalle saapuessani ja katselin hetken kuinka lämmittelitte eri askellajeissa sileällä kunnes siirsit Vekun käyntiin, jolloin katsoin parhaaksi astella kentälle. Koska olitte jo lämmitelleet sileällä, pystytin teille nopeasti puomeista ja kavaleteista koostuvan jumppasarjan kentän toiselle pitkälle sivulle niin että joka toinen este oli kavaletti ja joka toinen puomi. Selvisitte tästä tehtävästä Vekun kanssa helposti, joten annoin teille parin yrityksen jälkeen luvan siirtyä kävelemään uraa pitkin sillä aikaa kun selitin teille tunnin teeman. Tänään harjoittelisimme vesiestettä. Aloittaisimme pystyesteellä jonka alle oli levitetty vesimatto ja lopettaisimme vesihautaan. Vesimatollinen pystyeste sujui teiltä ongelmitta ja parin yrityksen jälkeen siirryimmekin harjoittelemaan vesihautaa, jonka kanssa teillä oli hieman vaikeuksia oikean ponnistuspaikan löytämiseksi. Parin yrityksen jälkeen löysitte kuitenkin viimein oikean ponnistuspaikan, jolloin Vekku leijaili kevyesti vesihaudan yli edes hipaisematta vesihaudan toisella puolella olevaa valkoista viivaa, joka toimi vesihaudan rajana. Hyppäsitte vesihaudan yli vielä muutaman kerran kunnes annoin sinulle luvan siirtää Vekku ravin kautta käyntiin.

06.07.2015 Estevalmennus, valmensi Tuulia T.

Neljännellä ja samalla viimeisellä valmennuskerrallamme Vekku vaikutti hieman levottomalta eikä oikein olisi tahtonut pysyä nahoissaan. Lienevätkö syynä sitten olleet naapurikentän kauniit tammaneidot vai painoikin pitkä kisakausi oriin jaloissa mene ja tiedä, mutta sait käyttää paljon aikaa valmennuksen aluksi oriin rauhoittelemiseen. Vähitellen Vekku alkoi kuitenkin keskittyä työntekoon, jolloin annoin teille luvan tulla pystyttämieni lämmittelyesteiden yli. Tällä kertaa oli pystyttänyt teille kolme matalaa pystyestettä voltille, joiden yli saitte heti tulla laukassa. Vekulla kesti hetken aikaa saada juonen päästä kiinni, sillä aluksi oriin hypyt lähtivät liian aikaisin tai liian myöhään, mutta parin kierroksen jälkeen voltilla ori sai juonen päästä kiinni, jolloin hypytkin lähtivät hyvin ajallaan. Suoriuduttuanne lämmittelytehtävästä puhtaasti annoin sinulle luvan siirtää Vekku käyntiin siksi aikaa kun selitin teille tämänkertaisen tunnin teeman. Tällä kertaa harjoittelisimme porttiestettä ja muuria. Aloitimme muurista, jolla Vekku oli aluksi hieman huolimaton, jolloin muurin muodostavat laatikot lentelivät ympäriinsä. Sait pian kuitenkin Vekun huomion palautettua itseesi, jolloin hypyt muurin yli alkoivat sujua paremmin. Muutaman onnistuneen hypyn muurin yli jälkeen annoin teidän hetken kävellä uraa pitkin ennen kuin siirryimme harjoittelemaan porttiestettä. Porttieste sujui teiltä heti moitteettomasti ja parin onnistuneen hypyn jälkeen annoinkin teille luvan siirtyä ravin kautta käyntiin loppuveryttelyjä varten.

09.09.2016 Kouluvalmennus, valmensi yaren

Velmu oli varsin hauska otus, sillä vaikka kyseessä olikin melko lailla pieni ratsu, oli sen askeleet sitäkin valtavammat. Narri oli hypännyt orin selkään vielä Marinan ratsastamisen jälkeen, eikä tämä tummanpunarautias ollut mikään huono valinta toisen rankan treenin jälkeen. Ehkäpä Velmuakaan ei voinut sanoa täysin helpoksi hevoseksi, mutta ainakin se kulki melko nätisti, vaikka omasikin matkaa voittavan etenemistyylin. Narri osasi pyytää orilta selkeästi oikealla tavalla asioita, eikä Velmun tarvinnut missään vaiheessa hämmentyä ristiriitaisista pyynnöistä. Pointsit siitä narrille! Alkulämmittelyt sujuivat iloisissa merkeissä ja pian sainkin antaa ratsukolle luvan siirtyä varsinaisten tehtävien pariin.

Ori vaikutti tapaukselta, joka vaati ratsastajaltaan kärsivällisyyttä ja rauhallista asennetta. Se työskenteli nöyrästi kaarevilla urilla, mutta siinä vaiheessa kun siirryimme treenaamaan temponmuutoksia, alkoi ongelmat. Velmu tuntui kokonaan unohtavan samoin tein sen, mitä siltä pyydettiin ja loppujen lopuksi se alkoi olemaan jo niin sekaisin ja kuumunut, että rikkoi vain päättömälle raville. Ilmeisesti se oli sen tapa kertoa, ettei se nyt tajunnut ja se ei jaksa enää yrittää. En antanut kuitenkaan periksi, vaan käskytin narrin jatkamaan volttien ja pääty-ympyröiden parissa, jotta saisimme Velmun taas rentoutumaan. Pian saatoimme yrittää uudemman kerran pitkillä sivuilla, miten homma toimisi. Tällä kertaa rautias oli uudella asenteella mukana, eikä karannut tehtävästä. Päinvastoin se kuunteli selässä istuvaa narria ja teki parhaansa.

”Esitelkäähän vielä pohkeenväistönne”, pyysin vielä treenin loppupuolella ennen viimeisiä laukannostoharjoituksia. Velmu oli jo tässä vaiheessa melko hikinen, tosin melko varmasti enemmän stressistä kuin tehtävien rankkuudesta. Tämän takia en halunnutkaan ottaa loppuun enää mitään järin suuria pähkinöitä purtavaksi, jotta Velmu ei uudemman kerran turhautuisi ja löisi lopullisesti hanskoja tiskiin. Väistöt menivät vähän haparoiden, mutta onnistuneesti ja laukat, niin myötä- kuin vastalaukkakin, olivat valmentajan silmään sen verran hyviä, että tähän oli hyvä lopettaa.

20.09.2016 Kouluvalmennus, valmensi Sippe

"Otahan suosiolla ne jalkkarit siihen kaulalle nii saadaa ne sun jalat sieltä oikeesti pitkiks ja rennoiks", sanoin Lissulle, joka oli ravannut ratsullaan Velmulla suuria ympyröitä. Nainen hidasti hevosensa käyntiin ja nosti jalustimet satulan eteen ristiin. Sitten hän kannusti Velmun uudestaan raviin. "Noniin eikö oo heti helpompi rentouttaa jalat?" kysyin Lissulta, joka nyökkäsi takaisin. Velmun ravi oli tällä hetkellä hieman hitaanpuoleista, joten pyysin ratsastajaa pidentämään oriin askelta silläkin uhalla, että hän joutuisi keskittymään enemmän tiiviiseen istuntaan.

Lopputunnista teetin ratsukolla vielä erilaisia laukkatehtäviä, nekin ilman jalustimia. Ratsastajan istunta alkoi selvästi parantua loppua kohden, eikä hän enää puristanut satulaa jalkojensa lihaksilla juuri lainkaan. Tämän myötä Velmukin alkoi rentoutua lisää, ja se väläyttelikin erittäin hienoja ravilisäyksiä ja upean pyöreää ja eteenpäinvievää laukkaa. Kotiläksyksi annoin ratsukolle lisää hevosen taivutteluja ja jumppaa oikealle, sillä Velmu näytti erityisesti alussa hieman jäykältä oikeasta kyljestään.

02.10.2016 Kouluvalmennus, valmensi VP

“Kerää ohjat lyhyemmäksi, pyöräytä harteita kerran taakse niin että saat rintakehän kunnolla auki. Näin juuri, nyt vaan pidät ulko-ohjan tuntuman, ja ratsastat etupäätä vielä enemmän uralta pois ja muista, että taivutus on liikkeestä pois päin - ei liikkeen suuntaisesti” neuvoin ratsukkoa, joka juuri parhaimmillaan suoritti pohkeenväistöä pitkän sivun myötäisesti. Alkuun Velmu hakeutui väistön aikana hieman kuolaimen alle, mutta ratsastajan säilyttäessä kauttaaltaan parempaa aktiivisuutta ori uskaltui yhä enenevissä määrin tukeutua tasaisemmalle kuolaintuntumalle. Onnistuneiden käynti- ja raviväistöjen myötä pyysin ratsukon pääty-ympyrälle, jossa oli tarkoituksena harjoitella pohkeenväistöä laukassa aina muutaman askeleen pätkissä. Neuvoin ratsastajaa ratsastamaan oria aktiivisesti pohkeella laukan pyörivyyden vuoksi, ja siirtämään hevosen väistöön aina ulkoavuilla etupäätä siirtäen. Kun ratsastaja sai hevosen laukan pyörimään askellajin sisällä tehtyjen siirtymisten avulla, oli aika aloittaa muutamien askeleiden pituinen pohkeenväistö. Aina orin tuodessa polkevaa takajalkaa enemmän vatsan alle ja ryhdistyessä niskastaan käskin ratsastajaa kehumaan oria ja ratsastamaan väistöstä ulos - näin ori ymmärsi, mitä siltä haluttiin ja se sai mitä parhaimman kiitoksen oikein tehdystä työstä. Toistojen myötä Velmu saatiin yhä paremmin takajalkojensa päälle, ja itse laukan liikkeeseen saatiin tehokkaammin ilmavuutta sekä liikelaajuutta. Valmennuksen loppua kohden halusin ratsukon jatkavan vielä ravissa erinäisiä suoria ja kaarevia uria niin, että ratsastaja istui poikkeuksellisesti harjoitusravissa satulassa ja piti hevosen mahdollisimman koottuna vuoroin suoristaen ja vuoroin taivuttaen. Näin tehty työ ei mennyt hukkaan, vaan valmennus päästiin lopettamaan siihen, että hevonen oli hyvin takaosansa päällä. Pitkien loppukäyntien aikana opastin ratsukolle vielä muutamia tehtäviä, joita heidän kannattaisi kotiharjoituksissa käyttää.

17.10.2016 Kouluvalmennus, valmensi Siguri

Velmu saapui tänään valmennukseen hyvin laiskan ja nuutuneen oloisena. Lähdimme tekemään todella reippaat alkuverryttelyt, jotta saisimme oriin energiaa, mikä osoittautui suureksi virheeksi. Hitaan hevosen alta paljastuikin hyvin energinen ja eteenpäinpyrkivä ratsu, jota sai alkuverryttelyjen jälkeen olla pidättämässä tuon tuosta. Ratsukko työskenteli hevosen energisyydestä huolimatta hyvin yhteen, joten pääsimme siirtymään päivän päätehtäviin eli siirtymisiin. Pyysin ratsukkoa kulkemaan ympyröillä, kiemuraurilla sekä halkaisijoilla, kun minä huusin kentän keskeltä kolmen tehtävän sarjoja. Pysähdy-peruutus-ravinosto sekä laukka-ravi-laukka sujuivat erittäin hyvin, kun taas muutaman askeleen pohkeenväistö-temponlisäys-pysähdys tuotti ratsukolle hieman ongelmia. Ratsastaja vaikutti siltä, että se tarvitsi enemmän aikaa jokaiseen yksittäiseen liikkeeseen, eivätkä monimutkaiset sarjat tuntuneet tänään omilta. Niinpä vaihdoimme tehtävää ja lähdimme työstämään vain yhtä asiaa kerrallaan.

Aloitimme pohkeenväistöistä, jotka onnistuivat ratsukolta erittäin hyvin, kunhan molemmat saivat todella rauhoittua tehtävään. Temponlisäys ravissa tuotti ensin hieman ongelmia, sillä Velmu olisi halunnut nostaa laukkaan, mutta ratsastaja sai pidettyä hevosen hyvin avuilla ja lisäyksetkin alkoivat sujua. Teimme lopputunnista myös perinteisiä laukannostoharjoituksia sekä suoralla että ympyrällä, ja ne onnistuivat erittäin mallikkaasti alusta asti.

Valmennuksen päätteeksi pyysin ratsastajaa siirtymään käyntiin pitkin ohjin. Pyysin häntä harjoittelemaan Velmun kanssa erilaisia siirtymissarjoja, ja myös ratsastajalla oli opeteltavaa keskittymisessä sekä napakammissa avuissa. Kaikin puolin valmennus oli kuitenkin sujunut hyvin, joten kehuin ratsukkoa hienosta tunnista ja annoin heille luvan lähteä kävelemään tallille.

Lue päiväkirjaa