Kuvagalleria

Ruutiterrori VH14-018-0290

15.02.2014 Ruuti kärrättiin kaksivuotiaana suomenhevosvarsojen arviointitilaisuuteen. Itsepäinen ori käyttäytyi poikkeuksellisen hyvin ja sai arvioksi SV-I.

05.03.2014 Ruudin täytettyä kolme vuotta se heivattiin koppiin ja suunta otettiin kantakirjaustilaisuutta kohti. Vaikka kovasti muuta toivoimme, Ruuti sai odottamamme palkinnon KTK-III. P-suunnalta pisteitä kertyi 68.

15.02.2015 pikkuraudikko osallistui KRJ:n aatuarvostelutilaisuuteen. Kaikeksi onneksi Ruuti vakuutti tuomarit vähän joka osa-alueella, ja pistesaalis sekä palkinto olivat loppujen lopuksi komeat 105,5p. ja KRJ-I!

30.01.2014 järjestetty SLA-tilaisuus oli Ruudin juhlaa, ori keräsi tuomaristolta komeat 108p. eli SLA-I*:n! Olemme todella ylpeitä pikkuraketistamme.
Kaikinpuolin hyväleimainen ori. Rungoltaan ok, selkä hieman painunut. Melko kaunis pää, kaula hyvä ja lihaksikas. Jalat melko hyväasentoiset ja kuivat. Takajaloissa pitkät sääret, aavistuksen käyrät kintereet. Vuohiset lyhyet ja hieman pystyt, kaviot aavistuksen isot. Kaunis väri ja kiiltävä terveen näköinen karva. Kokonaisuudessaan häikäisevän erinomainen ori!

25.12.2015 YLA-tuomaristo jakoi orhillemme komeat 103p. ja YLA1 -palkinnon!

25.6.2016 KERJ:n laatuarvostelussa Ruudille jaettiin 103,25. Tuloksena palkinto KERJ-I ja skumppapullo!

Luonnekuvaus

Vanhemmat rehellisesti hevoskokoisia, mutta siitä huolimatta Mitran onnistui tehdä pienhevoskokoinen varsa - olisi pitänyt arvata, ettei se tamma voi tehdä mitään kunnolla! Kaiken kauniin lisäksi Mitra periytti hyvin vahvasti luonnettaan pojalleen, ja kirsikkana kakun päälle Ruuti sai luonteeseensa kaikki ne viat, jotka sen isältä puuttuu. Koetahan tässä elää itsepäisen kiukkuperseen kanssa, jonka ura kilparatsuna saattaa hyvinkin tyssätä siihen, ettei hevosella ole mitään esiintymishalua.
Arki sujuu rattoisasti karannutta pienhevosoria jahdatessa, eikä rahojensa sijoittamiskohdetta tarvitse kahdesti miettiä, kun Ruuti syö loimensa, rikkoo päitsensä ja syö hämmästyttävän määrän raippoja. Kun oria sitten menee komentamaan pikkuherra ottaa nokkiinsa, loukkaantuu verisesti ja pistää narttushow'n pystyyn.

Ruudin hoitaminen on todennäköisesti epäkiitollisin homma, minkä vain voit itsellesi keksiä. Raudikon mielestä on ihan okei näykkiä hoitajaansa, kuopia maata, nostaa kintut silloin kun ei pitäisi ja juurruttaa ne lattiaan kun kintut pitäisi nostaa ylös. Ori järsii kaiken mihin yltää, heittelee harjoja (joskus tuntuu, että elikko ihan oikeasti tähtää, sen verran usein se onnistuu pelottelemaan tallikissoja ja paiskaamaan harjat jotakuta päin) ja pahimpina kiukkupäivinä lyttää hoitajansa karsinan seinää vasten; suosittelemme lämpimästi hoitamaan Ruudin käytävällä. Ori ei periaatteessa ole ilkeä, se on vain jostain keksinyt kasan kolttosia ja huonoja tallitapoja, joista se ei vahingossakaan ole päästämässä irti. Pesarilla Ruuti sentään käyttäytyy kunnolla, sillä ori rakastaa vettä.
Taluttajalla on syytä olla hanskat kädessä, raippa kourassa ja ketju Ruudin suussa, sillä kun pikkuoria taluttaa paikasta toiseen raudikko kuvittelee olevansa vähintäänkin katujyrä. Ori runnoo lapa edellä juuri mihin tahtoo, pysähtelee syömään ja uhittelee muille oreille minkä kerkiää - eli on harvinaisen raivostuttava taluttaa. Komentamalla Ruudin saa yleensä liikkeelle, muttaon niitäkin päiviä nähty kun verisesti loukkaantunut pienhevonen on iskenyt liinat kiinni ja tönöttänyt tunnin paikoillaan.
Lastaaminen on aivan oma, ärsyttävä operaationsa; Ruuti ei vahingossakaan mene koppiin tai rekkaan suosiolla. Ori ei pelkää kuljetuskalustoa eikä stressaa matkustamista, eikä kopista tuleminen koskaan ole ongelma - mutta se sinne meneminen! Ruutia lastataan useamman ihmisen, raippojen ja lastausliinojen kanssa, ja vasta siinä kohti kun kaikki ovat väsyneet ori mennä kävelee koppiin itsekseen ja oikein nätisti. Ketään ei naurata siinä kohtaa, vaikka hevonen itse kuvittelee olevansa kovinkin vitsikäs.

Vaikka ori on osaava etenkin koulupuolella, sen ratsastettavuus on pahempi kuin elämäänsä fakkiintuneella, kovasuisella ja -kylkisellä tuntipuksulla. Ruuti ei ole herkkä yhtään millekään, se ei kuule eikä näe mitään, mitä se ei halua eikä sillä ole miellyttämishalua tai nöyryyttä nimeksikään, vaan se on samanlainen itsekäs jästipää kuin emänsä. Ruuti kyllä tekee töitä (aina silloin, kun sitä itseään huvittaa) ja on välillä niin jumalattoman hienoa, että ori tekisi mieli kullata takanreunukselle. Yleensä hevonen vain meinaa itkettää ratsastajaansa, kun edes pohkeenväistö ei suju ja ori on taipuisa kuin kassakaappi.
Koulukiemurat ovat Ruudin vahvin osa-alue, pienhevonen hallitsee koululiikkeet vaativaan B:hen asti ja on oikeasti hyväliikkeinen, halutessaan näyttävä kouluratsu. Yleensä Ruuti vain ei halua, ja tuloksena on pitkänä makkarana jolkotteleva vitsi, jolle ei tohdi edes nauraa. Ruuti on hidas syttymään työnteolle, vaikea koota ja saada muotoon, asetuksen ja taivutuksen sentään saa kaivettua esiin suht pienellä työmäärällä. Oletusarvoisesti työnteko ei kiinnosta, ja kun kiinnostaa Ruudilla menee helposti tunteroinen sulatella ajatus ja päästä työn makuun. Kun ori toimii, se toimii, mutta kovin herkäksi tai pienillä avuilla toimivaksi tätä ei saa; kas tässä hevonen, jolle pohkeilla paukuttaminen ja ronskimmat pidätteet ovat ihan okei. Eihän se nättiä ratsastamista ole, mutta aika harvoin Ruudista saa kaivettua mitään esille, ennen kuin sille on suuttunut ja käyttänyt hetken ronskimpia apuja.
Ruuti on oikeasti lahjakas hyppääjä, sillä on hyvä tekniikka etenkin takasissaan, kykyä korjata ratsastajan virheitä ja taitoa arvioida esteitä itse. Sääli kyllä, orin kapasiteetti ratsastaja selässä loppuu 90cm kohdalle, vaikka irtona loikitaan vaivatta reilua metriä. Harvemmin Ruuti kuitenkaan vaivautuu tai viitsii, jos sen kanssa eivät henkilökemiat kohtaa se sen kuin matelee eteenpäin ja hyppää vähän sinne päin - jos hyppää. Toimiessaan orilla on kuitenkin ilo hypätä, oltiin sitten maastossa tai rataesteillä. Ruuti ei ole erityisen herkkä, mutta toimii kyllä perusmäärätietoisella ratsastuksella ja hoitaa homman kotiin. Jos orin kanssa sujuu hyvin, se ei ikinä kiellä syyttä vaan kieltäessään se ei pääsisi esteen ylitse sujuvasti.

Ruutia ei voisi vähempää kiinnostaa esiintyminen tai mikään muukaan kilpailemiseen liittyvä. Orilta puuttuu kilpailuvietti, voitontahto ja esiintymishalu kokonaan, ja Ruudin tunkeminen tuomariston eteen on yhtä hyödyllistä kuin spagetin keittäminen ilman vettä. Tietenkin hevosesta saa (silloin tällöin) esille hyviä suorituksia, joilla napsitaan sijoituksia, mutta Ruuti ei missään vaiheessa syty showmiesleikeille. Aivan sama, onko yleisöä paljon vai vähän, Ruuti olisi paljon mieluummin kotona lihomassa.
Käsihevosalueella ori toimii suht hyvin, ei mitään isompia ongelmia, kunhan käsittelijä pysyy jämäkkänä. Verryttelyissä Ruuti on yksi vetelä laiskiainen, jonka liike on maahan sidottua ja eteneminen jotenkin vaikean oloista. Ratsastaja joutuu tekemään tosissaan töitä, että hevonen vertyy, alkaa tekemään töitä kunnolla ottaen takaosansa mukaan. Yleensä Ruudin takaosa laahaa kolme metriä etuosan takana, jos niinkään lähellä.

Orin saaminen työnteon makuun kisapaikoilla on vähän päivästä, tähtien asennosta ja YLE:n ohjelmatarjonnasta kiinni, mutta kun orin saa toimimaan se toimii. Ruuti ei ole tasainen suorittaja eikä satavarma ruusukehai, vaan joka ikinen liike, este ja askel vaatii tuhottomasti työntekoa. Ruudilta ei saa mitään ilmaiseksi, joten ratsastaja voi lohduttautua ajatuksella, että Ruudin kaltaisella itsepäisellä luupäällä ratsastaminen on kehittävää ja palkitsevaa.

Sukutaulu & -selvitys

Jälkeläiset

Ruuti ei ole tarjolla ulkopuoliseen jalostuskäyttöön.

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuunottamatta tarinakisoja jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

04.05.2014 Kouluvalmennus, valmensi Dora
Lissu oli varoitellut, että Ruuti olisi aikamoinen tapaus ja ei töitä juurikaan mielellään tehnyt. Olin siis jo varautunut pahimpaan ja oikeaan kiukkuperseiseen oriin, mutta sainkin yllättyä. Ja niin taisi yllättyä ratsastajakin, kun Ruuti jo heti alusta asti kulki melko mukavasti ja jopa kuunteli apuja. Meinasin jo juosta hevosen vierelle, kun ratsastaja näytti olevan lähellä pyörtymispistettä.
"Ei se nyt yleensä..", raukkaparka mongersi ja tuijotti allaan verkkaisesti liikkuvaa pikkuhevosta kuin haudastaan noussutta Jeesusta.
"Ihan hyvä vain että toimii, ei jäädä ainakaan odottelemaan josko se ori kohta olisi ikävä etananainen.", tokaisin ja pistin valmennuksen pyörimään. Alkuun ratsukko pääsi pakertamaan keskikäyntiä ja tekemään kauniita, täydellisen symmetrisiä voltteja. Ruuti taipui hyvin ja asettui muotoonkin loistavasti. Lissu vaikutti vielä vähän hämmentyneeltä, mutta olihan se ymmärrettävää koska kyllä minäkin varmaan retkahtaisin alas Riepu-tammani selästä jos se yhtenä päivänä toimisi kuin unelma. Käynnissä otettiin myös avotaivutusta ja samaa harjoitusta jatkettiin ravissa.
"Älä poikita Ruutia liikaa, sillä mitä enemmän sitä poikitat sitä vähemmän se taipuu.", muistutin kun ori meinasi käydä vingertämään vähän liikaa sivusuunnassa. Huomautukseni jälkeen avotaivutus sujui kuin oppikirjaesimerkissä. Harjoitusta vaihdettiin vähän ja nyt ratsukon piti tehdä pitkällä sivulla voltti, aloittaa avotaivutus ja jatkaa sitä melkein sivun loppuun saakka mutta viimeistellä liike kuitenkin toisella voltilla. Lyhyillä sivuilla puolestaan piti ottaa reipasta lisättyä ravia. Taivuttelu sujui ja väliin otettiin pieni käyntipätkä. Köpöttelyn jälkeen pyysin Lissua nostamaan laukan ja hyvän vauhdin löydettyään ottamaan koottua laukkaa pitkillä sivuilla ja tekemään lyhyillä sivuilla suuret pääty-ympyrät. Avotaivutusta josta oli melkeinpä vahingossa tullut tämän päivän aihe, harjoiteltiin myös laukassa. Ruuti ilmeisesti tympiintyi saman kuvion toistamiseen ja näytti sitä hurmaavaa luonnettaan. Muodossa kulkemisesta ei ollut enää mitään puhetta ja varmaan naapurin isännän lehmätkin olisivat kannatelleet itsensä paremmin kuin tämä suomenputte. Parin yrityksen jälkeen totesimme Lissun kanssa yhdessä, että ei hevosen kanssa kannata hermoja menettää kun suurin osa valmennuksesta kuitenkin oli hyvin mennyt. Ratsukko pääsi siis itsenäisesti loppuverkkaamaan ja minä kaikkosin heippojen kera paikalta.

30.05.2014 Maastoestevalmennus, valmensi Dora
Ruuti ei ollut tänään kovinkaan innostunut mistään. Ori laukkasi varsin ponnettomasti pitkin peltoa ja hyppäsi vähän juosten kusten. Pari tukkia ylittyi hyppytyylistä huolimatta hyvin, mutta kun olisi ollut vuoro laukata pientä mäkeä ylös, hypätä yksi tukki ja hypätä mäeltä alashyppy, ei ori suostunut toimimaan. narrin yrityksistä huolimatta, onnistui suomenputte aina kieltämään viimeistään alashypyn kohdalla ja jäämään pällistelemään mäen päälle kuin kukko tunkiolleen.
"Älä anna sen hidastaa mäelle, se yrittää vain luistaa hommista ja esittää. Nyt reippaasti vain!", kannustin ratsastajaa ja ratsukko saikin tahkota kyseistä kohtaa maastoesteradalta niin pitkään että se sujui. Pitkään Ruuti kielsi ja temppuili, mutta siinä vaiheessa kun se sai peräänsä käsiään heiluttelevan ja riivatun tavalla juoksevan valmentajan, piti ori järkevämpänä tekona hypätä pikkukorokkeen laelta alaskin. Hyppy toistettiin vielä pari kertaa, että ori todella tajuaisi että sen pitäisi totella eikä turhia temppuilla. Kun ongelmakohdasta oli selvitty, sai narri ratsastaa ihan kunnon rataa suomenhevosensa kanssa. Valitsin maastoesteiden seasta hypättäväksi kaksi tukkia, ylöspäin nousevat portaat ja niitä seuraavan alashypyn sekä vedellä täytetty hauta. Parit ensimmäiset hyppykerrat otettiin ilman aikaa, mutta loput suoritukset vahtasin sekuntikello kädessä. Ratsukon yhteistyö pelasi ihan hyvin ja he saivat kunnollisia aikojakin, kun Ruuti ei enää temppuillut mitään turhia.

08.06.2014 Kouluvalmennus, valmensi Ricky
Ponikokoinen tummanpunarautias suomenhevonen seisoi kentän keskellä itsepäisen näköisenä. Sait orin kyllä liikkeelle helposti, mutta mitenkään kovin iloisen näköisenä se ei altistunut valmennukselle. Kuolaimelle ja pohkeelle se ei tullut vahingossakaan, vaikka olinkin kuullut huhuja, että ori olisi kovinkin taitava kouluratsu. Tästä ei kuitenkaan näkynyt sinun tehdessäsi töitä, että sait orin edes raviin ja vieläpä pysymään kyseisessä askellajissa. Seuraavaksi pyysin teiltä pohkeenväistöä ravissa. Alun vänkäämisen jälkeen sait kun saitkin Ruutin väistämään ja vieläpä ihan hyvän näköisesti. Tämän jälkeen pyysin teiltä sulkutaivutusta. Ori ei tosiaankaan voinut tehdä sitä kauniisti, vaan yritti vetää kaulansa suoraksi ja loppuen lopuksi kulki uralla mutkalla ja pitkänä. Sait tehdä töitä, jotta sait sen jälleen suoraksi ja kuulolle. Uuden yrityksen myötä teillä alkoi olla jo tekemisen meininkiä ja ori suostui taipumaan haluamallasi tavalla. Tämä oli jo kauniin näköistä ja kehuinkin teitä tästä. Seuraavaksi pyysin teitä ottamaan pari kierrosta vapaata laukkaa. Laukan Ruuti nosti mielellään ja hetken kuluttua menittekin kentän ympäri vauhdikkaasti. Pieni raudikko näytti innostuvan ja vauhtia taisi olla liikaakin. Pidätteesi eivät juuri menneet perille, mutta lopulta sait hidastettua tahtia, mitä ori vastusti rankasti. Lopulta sait orin jälleen kuriin, ainakin toistaiseksi, ja saatoimme jatkaa valmennusta.

Seuraavaksi pyysin teiltä koottuja askellajeja. Käynti sujui hyvin ja ravikin vielä jotenkuten. Laukan puolella meinasi tulla jälleen liikaa vauhtia ja kokoaminen näytti hetken ajan jäävän sikseen, kunnes ryhdistäydyitte upeasti ja saitte tämänkin sujumaan. Tehtävä vaihdettiin avotaivutukseen, joka sujui huomattavasti paremmin kuin aiemmat tehtävät. Ruuti näytti alistuneen valmennukseen ja sen askellus oli sulavaa ja pehmeää, ensimmäisen kerran valmennuksen aikana. Valmennuksen loppuun saitte vielä pari laukkatehtävää ennen loppuverryttelyjä. Ensimmäinen tehtävä oli vastalaukka, jota treenasitte ympyrällä. Ori oli virkeä ja hyvin kuulolla, eikä pistänyt pahakseen. Kun vaihdoitte suuntaa, Ruuti otti alkuun ristilaukkaa, mutta uudella yrityksellä saitte sen vastalaukankin toimimaan. Viimeiseksi varsinaiseksi tehtäväksi otin laukan vaihdon. Tätä varten pystytin yhden, matalan, pystyesteen tehtävän helpottamiseksi. Pyysin teitä tulemaan esteelle oikeassa laukassa ja vaihtamaan laukan vasempaan esteen päällä. Ori näytti pitävän hyppäämisestä ja tulikin esteelle nätisti ja vaihtoi avuistasi laukankin sujuvasti. Tähän onnistumiseen oli hyvä lopettaa valmennus.

22.06.2014 Kouluvalmennus, valmensi yaren
Taas niitä hevosia, joiden kanssa saisi tuskailla valmennuksen parissa ihan urakalla. Näin sen jo heti tuosta helvetin v-mäisestä ilmeestä ja sain vahvistuksen Narrilta, joka joutui potkimaan oria eteenpäin tuon tuosta. Minun piti jo pariin otteeseen varmistaa, että olinko nyt ymmärtänyt ihan väärin, etten sittenkin pitäisi helppo B -tasoista valmennusta. Narri pudisteli päätään ja myönsi, että Ruudin kanssa ihan oikeasti sai tehdä töitä, jotta siitä saisi jotain kaunista ja taidokasta irti. Minä olin ihan samaa mieltä ja pohdin edelleen, miten tuon tuittupäisen orin kanssa pystyisi käymään edes missään kisoissa, ainakaan menestyksekkäästi. "Koita saada se edes jollain tavalla vetreäksi, niin voidaan edes yrittää jotain kouluradan tapaista", tuumasin Narrille, jonka naama meni entistä mutrumpaan. Ilmeisesti pohkeista alkoi mennä jo puhti, enkä ihmetellyt sitä kieltämättä alkuunkaan. Sellaista kyytiä se nainen sitä hevostaan potki, että joku olisi varmaan nostanut jo pahoinpitelysyytteen, jos ei olisi tiennyt, minkälaisesta hevosesta on kyse. Pitkän tappelun tuloksena Narri sai vihdoin Ruudin edes jollakin tavoin taipumaan ja minä laitoinkin heidät viipymättä hommiin, että saisimme edes jotenkin hyödynnettyä tämänkin valmennuksen. Pyysin ratsukkoa jatkamaan harjoitusravilla ja siirtymään kokorataleikkaajalle, jossa Ruuti sai haasteekseen mennä keskiravia. Noh, kai se jotain sen suuntaista oli, Narri ei vain onnistunut saamaan kovin suurta eroa aikaan harjoitusraviin nähden. Avotaivutukset onnistuivat kuitenkin epätavallisen hyvin, tosin tsemppasin Narria yrittämään vain entistä hanakammin niiden pohkeiden käyttöä. Naisella varmaan kramppasi pohkeet jo pahemman kerran, mutta irvistellen hän vain jatkoi ja jatkoi. Laitoin ratsukon menemään vielä sulkutaivutuksia puoliympyrällä, ja tämän jälkeen peruuttelemaan suoralla uralla ja nostamaan saman tien laukan. Harmillinen muutama epämääräinen askel siinä ennen laukkaa tuli, mutta tyytyväinen sitä sai siltikin olla. Laukanvaihdon askeleessa sujuivat melkoisen sujuvasti, mutta harmillisesti aika alkoi juuri loppumaan, kun Ruuti alkoi toimimaan kunnolla. Sanoinkin Narrille, että nyt kannattaisi jatkaa vielä hetki omatoimisesti, jotta hän saisi kaiken ilon irti toimivasta orista, mutta muistaen kuitenkin lopettaa onnistumiseen.

06.07.2014 Kouluvalmennus, valmensi yaren
Tällä kertaa aloitimme Ruudin kanssa valmennuksen aikailematta, sillä mukavaksi yllätykseksi Narri oli aloittanut verryttelyt jo hieman ennen tuloani. Oli myös mukava, että tällä kertaa Narri oli toistamiseen noussut valmennuksessani Ruudin selkään, sillä ainahan sitä oli helpompi jatkaa siitä, mihin viime kerralla tuli jäätyä. Nainen oli onnistunut hyvin saamaan Ruudin toimivaksi jo verryttelyissä ja hän myönsikin, että viime kerran valmennuksesta oli ollut paljon hyötyä heidän omatoimisissa treenailuissakin. Saimme olla siis kaikki kolme varsin tyytyväisiä työpanokseemme, vaikka Ruuti sellaisen päälle tuskin mitään ymmärsikään. Olin suunnitellut taas tarkkaan kouluradan tälle ratsukolle ja pyysin Narria jälleen kerran nostamaan harjoitusravin. Pian vuoron saivatkin avo- ja sulkutaivutukset niin oikeaan kuin vasempaankin, jotka Ruuti tälläkin kertaa hoiti kunnioitettavan hyvin. Lisätyn käynnin kohdalla oli edes turha haaveilla taas suurista muutoksista, mutta kyllähän tämäkin lähti jo hiukan paremmin sujumaan kuin viime kerralla. Käynnistä olikin suoraan siirtyminen laukkaan ja Narrin kiusaksi pyysin häntä kokoamaan laukkaa pian. Ruuti hangoitteli vastaan, mutta minun pikku täsmävinkkieni ansioista Narri huomasikin pian, että Ruutihan pelitti! Oli mukava nähdä naisen vapautunut hymy ja tietää, että oli onnistunut auttamaan tällaisen hieman oman tien kulkijan kanssa. Käskin ratsukon seuraavaksi keskihalkaisijalle ja vaihtamaan laukkaa joka askeleessa. Tämäkin liike onnistui moitteitta ja tällä kertaa minusta alkoi tuntumaan, että ori voisikin pärjätä vaativa B -tason kilpailuissa. Loppuun uskalsin jopa pyytää vielä koottua laukkaa, vaikka tiesinkin, että se voisi olla ihan yhtä lailla virhe. Eipä ollut, vaan senkin Ruuti hoiti kunnialla. Nythän tässä alettiin vasta näkemään, minkälainen potentiaali orissa piili, kun osasi vain tarpeeksi kovaa vaatia!

10.08.2014 Kouluvalmennus, valmensi Pinja K.
Pyysin ratsastajaa lämmittelemään monipuolisesti sekä hevosen, että ratsastajan kannalta enne kuin aloittaisimme valmennuksen. Ruuti tuntui hieman työhaluttomalta, joten annoin hyväksi neuvoksi lämmitellä hevosta siten, että lämmittely ei olisi niin vakavaa vaan jopa hieman leikkimielistä ja saisi innostamaan hevosta. Ruutiin ei lämmittely kuitenkaan toiminut halutulla tavalla melko pitkähkön lämmittelynkään jälkeen, joten siirryimme työskentelemään. Ensiksi ratsukko meni pitkällä sivulla väistöä niin, että takaosa siirtyi kentän sisäosaan. Aluksi Ruuti ei ottanut väistöaskeleita oikeastaan ollenkaan vaan livisti työstä milloin mitenkin. Kehotin ratsastajaa pidättämään Ruutia vielä hieman enemmän, jottein Ruuti voisi ns. harppoa väistöstä karkuun. Lopulta Ruuti alkoikin väistämään, vaikka teikikin sen kuin tuntiponi eikä kuin kouluhevonen. Koska työnteko ei maistunut Ruudille, siirryimme ympyrätyöskentelyyn. Ratsukko ratsasti melko pienellä ympyrällä jonkinaikaa hakien hyvää muotoa ja tahtia. Pian Ruutikin alkoi toimimaan ja hevonen meni edes jotenkin muotoon. Seuraavassa harjoituksessa yhdistettiin väistöt sekä vastalaukka. Ratsukon piti ensin väistää samanlaisesti kuin alussa kentän puoliväliin ja sitten nostaa vastalaukka. Tämä vaati, että ulkopohje menee läpi. Ruuti nosti vääränlaukan parikertaa, mutta 2 viimeistä yritystä onnistuivat ongelmitta, joten ratsukko alkoi loppuverkata.

18.08.2014 Estevalmennus, valmensi Noka
Ruudin kanssa harjoiteltiin tänään suhteutettuja välejä suoralla ja kaarevalla uralla. Alkuverryttelyn ratsukko sai mennä vapaasti pitkällä sivulla olevaa ristikkoa hyödyntäen. Pyysin ratsastamaan oria rohkeammin eteen, sillä vetelä liikkuminen tulisi kostautumaan seuraavissa tehtävissä. Ratsastaja saikin mukavasti aktivoitua Ruutia liikkumaan.

Kävimme suhteutettuja välejä läpi ensin suoralla linjalla. Ruuti tuntui jälleen hukanneen vauhtinsa ja sain toistuvasti kehoittaa kuskia pitämään orin hereillä ja sopivassa temmossa. Yllättäen näillä kerroilla haluttuihin askelmääriin ei päästy. Kun uhkasin valmennuksen tehtävien jäävän tähän, saatiin ratsukkoon yhtäkkiä lisäpuhtia. Nostin estekorkeutta pariin otteeseen ja siirryimme sen jälkeen kaarevalle linjalle. Ruuti liikkui nyt huomattavasti paremmin ja sillä oli hyvä imu esteelle. Takaosa oli hypyissä aktiivisena ja ratsastaja oli nyt tarkempi. Kivan näköistä menoa, joskin jatkon varalle: eteen, eteen ja eteen!

15.09.2014 Maastostevalmennus, valmensi gatinha, VRL-13023
Tarkoituksena oli tänään valmentaa pienhevoskokoista Ruutia, jolla oli talliväen mukaan rutkasti luonnetta. Jo heti verryttelyn aikana ori teki kaikille mukana oleville selväksi, ettei sen tehnyt tänään mieli työskennellä. Ruuti kiukkusi alkumetreistä lähtien ja ratsastaja sai ihan toden teolla ratsastaa jäykkää sekä tympeää oria eteenpäin koko alkulämmittelyn ajan. Mieleni olisi tehnyt keskittyä tämän jästipään kanssa ihan perusasioihin kentällä, mutta maastostahan tässä oltiin sovittu. Täten suuntasimme pois kentältä ja kohti maastoa aloittaaksemme varsinaisen valmennuksen.

Alkajaisiksi pyysin ratsukkoa ylittämään noin 80cm korkean tukin kerran molemmista suunnista. Kaksikko suuntasi esteelle hyvässä vauhdissa, mutta vain jotta ori voisi kieltää jo ensimmäisellä esteellä komeasti. Totesin, ettei se tämmöinen peli vetele, ja ohjeistin parivaljakkoa tulemaan uudestaan, mutta tällä kertaa Ruutia tulisi tarvittaessa näpäyttää raipalla. Päättäväinen ote vaikutti toimivan, sillä tällä kertaa ori tuli esteen yli hienossa kaaressa. Toisesta suunnasta tultaessa ratsastaja hiukan hätiköi epävarmuuttaan, eikä siten ollut ihan hypyssä mukana, mutta hyppy onnistui silti. Nyt kun ori oli saatu paremmin ruotuun oli vuorossa kuuden maastoesteen rata. Ensin jo tutuksi tullut tukki, jonka jälkeen vuorossa oli banketti ja sen päällä sarjaeste, johon kuului kaksi lähemmäs 90cm korkeaa risuestettä ja näiden välistä löytyvä 80cm tukkieste. Koko komeuden kruunasi viimeisenä alastulon yhteydessä oleva leveähkö oja.

Ruuti tuli ensimmäiselle esteelle reippaassa vauhdissa ja sekä banketin että kolmen esteen sarjan se selvitti helpon näköisesti. Alastuloa ja ojaa ori hermoili, mutta ratsukko selvisi siitä pienestä epäröinnistä huolimatta. Radan uusintasuoritus meni ratsukolta hyvin, sillä vaikka oja oli ensimmäisellä kerralla ollut orin mielestä pelottava, meni se ratsastajan rohkaisujen siivittämä nyt oikein mallikkaasti. Kotiläksyksi annoin perusasioiden kertaamista sekä enemmän harjoitteita alastuloon liittyen.

Päiväkirja

Päiväkirjaan

Hoito-ohjeet

Päiväjärjestys
maanantai: esteitä
tiistai: palauttelutreeni sileällä
keskiviikko: koulu/maasto
torstai: kevyt esteitä, pikkuesteitä
perjantai: maastoon
lauantai: vapaa
sunnuntai: koulua

Hoito- ja loimitusohjeet
Talutettaessa aina ketju suuhun, lastatessa raippa, lastausliinat ja pyhä henki matkaan.
Raskaampien treenien jälkeen pesu ja fleeceloimi.

Varusteet
Sileälle tavalliset suitset, kolmipalakuolain ja yleissatula.
Esteille tavalliset suitset, kolmipalakuolain, estesatula, panssarivyö ja jännesuojat joka jalkaan.