Hiprakan Miiku VH11-018-1618

09.03.2019 Miiku lopetettiin orastavien hammas- ja nivelongelmien vuoksi.

Nimi	Hiprakan Miiku "Miiku"	Kasvattaja	Nenna, Hiprakka, Suomi
Rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori	Omistaja	Susiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri	153cm, tummanrautias	Meriitit	KTK-II, SLA-II, ERJ-I, KERJ-III
Syntynyt, ikääntyminen	s. 24.12.2011, 25v satunnainen (3v 29.12.2011)	Painotuslaji, koulutustaso	yleispainotteinen he B / 100cm / 80cm / harrasteluokka

Arviointi » rakenne 8, suku 10, käytöskoe 15 = 34p SV-I (15.05.2012)

Laatuarvostelu » 12 + 16 + 22 + 20 + 9 = 79p SLA II (15.12.2012)

Kantakirjaus » 17 + 18 + 18 + 18 = 71p KTK II (05.05.2013)

ERJ:n laatuarvostelu » 7,5 + 40 + 18 + 22 + 15 = 102,5p ERJ-I (30.09.2017)

25.02.2019 Miiku edusti kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelussa palaten kotiin KERJ-III -palkittuna.

© Vibaja

Luonnekuvaus

Miiku on kauniin rautias suomenhevonen, jonka kanssa puuhatessa täytyy muistaa sen olevan ori. Maasta käsitellessä se ei ole helpoimmasta päästä, mutta ratsastaessa erittäin miellyttävä ja melko helppokin, mutta jos lähistöllä on tammoja, on oma työnsä pitää sen keskittyminen aiheessa, eikä tammoille huutelemisessa. Karsinassa harjatessa, varusteita laittaessa ym hoitotilanteissa Miiku on aivan tavallisen tuntuinen, ja sitä voi karsinassa harjailla kyllä aivan aloittelevatkin harrastajat, sillä se on todella kiltti. Karsinasta pois lähtiessä sen sijaan kannattaa olla tarkkana, sillä Miikulla on tapana ilmoittaa hyvinkin kuuluvasti olemassaolostaan. Se hirnuu, huutaa ja pörisee kuin mikäkin, ja taluttaessa yleensä ravailee taluttajan vieressä levottomana, mutta kun sitä kerran hieman komentaa, on se yleensä melko nöyrää poikaa. Joskus pelkkä raipan pitäminen kädessä Miikua taluttaessa auttaa, ori kyllä osaa käyttäytyä kun sille vain asettaa tarkat rajat. Jos kentällä tai maneesissa on muita (varsinkin tammoja), on ehkä helpointa nousta jo tallin pihassa selkään, sillä muiden hevoste läsnäollessa sen on kovin hankala pysyä paikoillaan.

Ratsastaessa Miiku on kyllä aivan toista luokkaa kuin maastapäin käsiteltäessä. Vaikka esteet ovatkin Miikulle se sen juttu, on se myös varsin mukava kouluratsu. Sillä on omaa eteenpäinpyrkimystä, se on reipas pohkeelle, mutta tottelee myös todella nöyrästi pidättäviä apuja. Sillä käytetäänkin aina kumikuolainta, sillä sen vahvempaa kuolainta se ei suuhunsa tarvitse, kun tottelee niin nätisti pehmeämmällä. Miikulla on myös suomenhevoseksi näyttävät ja lennokkaat liikkeet, ja sen vahvuus onkin todella hieno keskiravi. Esteet nähdessään ori kuitenkin vasta kunnolla syttyy. Esteitä hypätessä Miiku on todella innoissaan, ja saattaa joskus hieman pukittaakin, ihan silkasta ilosta. Pääasiassa Miiku kyllä ottaa pidätteet hyvin vastaan, eikä vauhti yleensä kasva liikaa, vaikka se todella innoissaan onkin. Se on myös todella ketterä, josta on hyötyä uusintaradalla. Maastossa se on myös oiva kaveri, sillä se on todella maastovarma, eikä varmasti pelkää mitään. Vauhtia tosin saattaa löytyä välillä vähän liikaakin, ja pidätteet saattavat mennä hieman viiveellä läpi... Miikun kanssa voi maastoilla yhtä hyvin niin yksinään kuin porukassakin. Maastoesteillä Miiku on myös varma ratsu, mutta vauhtia se ottaisi mielellään niin paljon, että kokemattomampaa voisi jo vähän hirvittää.

Vaikka kotona Miiku pitääkin meteliä itsestään, käyttäytyy se kisapaikalla todella rennosti. On aivan uskomatonta miten erilaiseksi orin käytös muuttuu - kisapaikalla sitä ei paljon tammoille huutelu tai muu poukkoilu kiinnosta sitten yhtään. Se seisoo nätisti paikallaan niin kauan kunnes ratsastaja nousee selkään ja on aika lähteä kohti verryttelyä. Verryttelyssä ja radalla Miiku on oma innokas itsensä, mutta se jopa keskittyy paremmin kuin kotona. Miiku on henkeen ja vereen kisahevonen, että sen koko olemus muuttuu, kun se edes näkee kotipihassa trailerin. Tällöin se tietää, että nyt lähdetään kisoihin. Miiku on myös helppo kuljetettava, ja lastaus sujuu aina helposti. Traileriin päästyään se yleensä hieman touhottaa, eikä malttaisi millään keskittyä, joten sen kanssa saa olla topakkana, että se rauhoittuu. Pois ottaminen trailerista sujuu myös helposti, mitä nyt hieman lennokkaasti toisinaan.
(© miwwy)

Sukutaulu

i. Tukkilan Kosti sph, rt, 145cm	ii. Postimies evm, sh, prt, 153cm	iii. Posteljooni evm, sh
		iie. Kielo Kuukas evm, sh
	ie. Tukkilan Martta evm, sph, rt, 144cm	iei. Martti Lut evm, sh
		iee. Tukkilan Elisa evm, sh
e. Ch Vilpertin Hile ✝ YLA3 sh, trt, 150cm	ei. V.A. Vilpertti evm, sh, rt, 163cm	eii. V.A. Eetvartti evm, sh, rt, 159cm
		eie. Peräkylän Ninni evm, sh, lkko, 168cm
	ee. Mölkkylän Heini evm, sh, trt, 167cm	eei. Mölkkylän Aku evm, sh, lkko, 164cm
		eee. Mölkkylän Sirkku evm, sph, tprt, 142cm

Jälkeläiset

s. 12.04.2014 sh-t. Henkimyytti, e. Henkiriepu, om. Hapero, VRL-06115
s. 03.08.2014 sh-o. Hetken Misteeri, e. Huvin Harmonia, om. VRL-03881 Susanna
s. 05.09.2015 sh-o. Koistilan Mania, e. Koistilan Miina, om. Siguri (VRL-11290)

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta). Velmu on edellisellä omistajallaan kisannut täydet estesijoitukset.

Valmennukset

Estevalmennus, 26.12.2011 (valmentajana apiljavanilja)

Aurinkoinen ilma toi esiin upean orin kiiltävän karvan, valon säteet laukkasivat kilpaa orin kanssa. Miiku oli kovin innoissaan, kun kentälle oli pystytetty viiden esteenrata. Tänään harjoiteltaisiin uusintateitä. Alkuun hypättiin 80-90cm tasolla muutama verryttely hyppy, joissa Miikulla oli aivan liikaa vauhtia ja lähti aina liian kaukaa hyppyyn. Paljon puolipidätteitä niin ori tuli takaisin kuulolle, jolloin ratsastaja vain rauhassa odotti Miikun hyppyä. Sitten pientä rataa, jossa kolme todella tiukkaa ja lyhyttä käännöstä. Ori laukkasi sivuttain ensimmäiselle esteelle, hieno suoristus esteen päällä, laukanvaihto, kaarre ja hyppy. Seuraava tie seitsemän laukka askelta, jossa ratsastaja sekosi laskuista ja Miiku tuli aivan liian juureen, josta seurasi kielto. 2. ja 3. esteen väli uudelleen ja nyt väliin meni kuusi askelta, mutta hyppy oli hyvä. Loppu radasta Miikulle tuli kaksi pudotusta ratsastajan epätassaisen käden takia. Otettiin muutamia siirtymisiä, jolloin käsi saatiin takaisn vakaaksi. Otettiin rata uudelleen ja nostettiin korkeus 100cm. Miiku suoritti todella hyvin ja keskittyneesti radan, upeaa katseltavaa kun ratsastaja hevonen ovat kuin yhtä! Loppuverryttelyksi muutama kavaletti ympyrällä rennossa laukassa. Ori näytti antaneensa kaikkensa ja olikin melkoisen hikinen, ratsastajan naama loisti kuin naantalin aurinko.

Estevalmennus, 04.01.2012, (valmentajana idam)

Miikun kanssa aloiteltiin estevalmennus melko pitkällä alkuverryttelyllä, jossa pyysin ratsastajaa ratsastamaan Miikun pitkälle eteen alas jokaisessa askellajissa. Kun ori kulki rennosti, pyysin alkaa kokoamaan muotoa hieman lyhemmäksi. Harjoitukset aloitimme helpohkolla puomitehtävällä jossa puomien välillä piti ratsastaa paljon siirtymisiä. Kun Miiku selviytyi tästä mallikaasti siirryimme hyppäämään. Ori näytti tehtävään nähden vähän turhan menevältä, ja pyysinkin ratsastajaa ratsastamaan käyntiin siirtymisen suhteutetun linjan puoleen väliin saadakseen Miikun kuulolle. Lopussa kokosimme lyhyemmistä tehtävistä pidemmän radan, jossa esteiden korkeus vaihteli 80 sentistä metriin. Yleisesti ottaen Miiku suoriutui tehtävistä hyvin, vaikka ajoittain se olikin turhan vauhdikas. Orin kanssa kannattaa harjoitella paljon teknisiä tehtäviä, jossa sen on pakko kuunnella pidätteitä.

Estevalmennus, 19.06.2015, (valmentajana Ronya)

Upea läsipäinen suomenhevonen ravaili jo rennon oloisesti aurinkoisella ulkokentällä saapuessani itsekin ajoissa paikalle, jotta kerkeäisin asettelemaan esteistä suunnittelemani tehtävät ja keskittyä sitten vielä ratsukon kanssa puomityöhön ennen päivälle suunnittelemaani varsinaista jumppaa. Meille oli buukattu Miikun kanssa kahdet treffit peräkkäisinä päivinä, joten ensimmäiselle päivälle olin suunnitellut pienempiä hyppyjä, kontrollia ja huolellisuutta korostavia tehtäviä ja jälkimmäiselle päivälle taas enemmän radantyyppistä tehtävää kisakorkeudessa. Vilkuilin syrjäsilmällä ratsukkoa muutamia kommentteja väliin huudellen rakentaessani jumppasarjaa, jonka jälkeen otin ratsukon laukassa pääty-ympyrällä sijaitsevien neljän korotetun puomin yli. Miikusta huomasi heti sen olevan hyvin ratsastettu, sillä Vibajalla ei ollut lainkaan ongelmia kiertää ympyrää tasaisesti ottaen joka väliin saman verran laukka-askelia. Korotinkin vaikeusastetta pyytämällä ratsukolta joka toiseen väliin yhden laukan vähemmän, jolloin Vibaja pääsi hieman ratsastamaan eteen ja sitten pidättämään. Pyörimme hetken tätä muunnosta molempiin suuntiin ennen siirtymistä jumppasarjalle, joka toi ristikoineen ja kavaletteineen ratsukolle haastetta kummastakin sunnasta symmetrisesti. Halusin vain orin tarpeeksi rauhallisessa ja rennossa laukassa sisään, mikä aluksi tuotti hieman ongelmia herran innostuessa jo pikkuisista esteistä niin paljon. Useiden toistojen jälkeen saavutimme haluamani rentouden, jonka jälkeen otin ratsukon hyppäämään yksittäistä pystyä ravilähestymisellä. Nostelin pystyä kerta kerralta, jotta sain ratsukon lopulta molemmista suunnista noin metrisen esteen yli. Vielä lopuksi ratsukko pääsi hieman pujottelemaan ja vaihtelemaan laukkoja kavaleteilla, nyt jo hieman enemmän ratatempoa ajatellen, silti kontrollissa ja huolellisesti aina sisäpohkeen ympäri. Ravihypyt olivatkin saaneet Miikun mukavan odottavaiseksi, joten meno näytti helpolta. Lisäsin mukaan myös kaarevan in and out -sarjan, jonka ratsukko myös suoritti virheittä ensimmäisen hätäilevän ylityksen jälkeen.

Estevalmennus, 20.06.2015, (valmentajana Ronya)

Toinen valmennuspäivä koitti harmaampana kuin eilinen: alkuverryttelyn aikana saimme myös muutamat sadepisarat niskaamme, mutta onneksi kuuro kuitenkin laantui ennen kuin pääsi edes kunnolla alkamaan. Alkuverryttelyksi hypytin Miikulla muutaman ravihypyn, joihin kaipasin lisää rentoutta. Ori tuntui kumman energiseltä eilisestä treenistä huolimatta, mutta Vibaja vakuutteli sen olevan vain sen perusluonnetta ja paloa esteille. Verryttelyradalle ohjeistin Vibajaa hakemaan samaa rentoutta ja huolellisuutta kuin eilen, ja kerroin seitsemän esteen pujottelun ympäri kenttää noin 80 sentin esteillä. Ratsukko suorittikin radanpätkän hyvin korrektisti keskittymistä menettämättä, vaikka joukossa oli vesimattoa, porttia, trippeliä ja kaikenlaista, mihin voi pieni suomenhevonen suuremmissa kilpailuissa törmätä. Miiku ei ollut möröistä moksiskaan ja tuntui välikäyntien aikana hyväntuuliselta, joten uskalsin nostaa 10 esteen radan esteet jo metrin tuntumaan - olihan ori jo niittänyt kokemustakin metrin radoilta, joten tämän ei pitäisi olla paha nakki. Selostettuani radan kulun ratsukko lähti matkaan ja otti heti alkumatkasta pari estettä alas Miikun ajautuessa liian pitkäksi ja vauhdin kasvaessa liiallisesti. Loppua kohden ratsukko hieman ryhdistyi ja Vibaja tiesikin jo palautteeni sisällön ennen kuin edes aukaisin suutani. Ohjeistin kuitenkin häntä muutamilla pikkuneuvoilla ja laskin parivaljakon uusintayritykseen. Nyt ratsukko sai takaisin saman keskittymisensä kuin alkuvalmennuksessa ja suoritti kierroksen ilman suurempia moitteita parantaen edellisestä kierroksesta noin 150%. Loppuun hyppyytin vielä lyhyen pätkän radasta reilun metrin esteillä ja ratsukko liiteli vauhdikkaasti esteiden yli. Tähän oli hyvä lopettaa ja antaa loppuun vielä kokoava palaute.