Kuvagalleria

Erimieli VH14-018-0089

05.03.2014 Liero kätiin esittelemässä suomenhevoskantakirjan tilaisuudessa ja se palkittiin KTK-III -palkinnolla pienhevossuunnalle pistein 67.

15.03.2014 Liero vietiin esittäytymään suomenhevosvarsojen arviointitilaisuuteen ja se sai palkinnon SV-I pistein 68,3.

15.01.2015 meidän Liero oli taas tähti! Pikkutamma esitettiin KERJ-tuomareiden kriittisten silmien edessä, ja palkinnoksi tuli toivottu ja jännätty KERJ-I pistein 101,75. HienohienoHIENO Liero!

20.06.2015 pikkuinen Lieroponi vietiin suureen koetukseen, suomenhevosten laatuarvostelutilaisuuteen. Palkinto SLA-I tuli pistein 103. HIENO pikkuinen!

30.06.2015 pikkutammamme menestys jatkui, kun ERJ:n laatuarvostelusta kertyi 105,5 pistettä eli komea ERJ-I! Kauhia ko tästä saa olla ylpeä.

15.07.2015 Liero sai uuden sulan hattuunsa KRJ:n laatuarvostelusta; 107p. ja KRJ-I! Hieno pieni höpötintti.

25.10.2015 Liero käytettiin YLA:n tilaisuudessa pokkaamassa 90 pistettä, mikä tarkoitti palkintoa YLA2 ja skumppaa kaikille!

Luonnekuvaus

Liero on koko ajan menemässä ja tekemässä, yleensä ilman mitään tietoa siitä, mistä on kysymys. Pikkutammalla on valtavasti energiaa ja aivan liian vähän keskittymiskykyä purkaa se energia vaikkapa työntekoon. Tarhassa ja karsinassa on virikepalloa ja ties mitä, mutta eivät ne kauaa Lieroa stimuloi. Tammaa kiinnostaa paljon enemmän jännä suolakivi, käytävältä kuulunut kolahdus, valojen sammuminen/syttyminen.. oikeastaan kaikki muu kuin se, mistä tamman pitäisi olla kiinnostunut. Välillä Liero unohtaa niellä ruokansakin, kun sillä on niin tuhoton kiire paikasta toiseen, ja samaa ilmiötä näkee kun tammalla ratsastaa. Mitäs sitä turhaan askelta kokoamaan, kun pitää kiirtää kolmiloikkaa jonkun perhosen perään! Joka on eittämättä jännä ja keskeinen niin kauan, että Liero hoksaa elämää suuremman, uskomattoman upean aitatolpan.

Jokainen hoitotoimenpide, oli se sitten korvakarvojen leikkaaminen tai harjaaminen, on syytä suorittaa nopeasti. Lieron keskittymiskyky on olematon, etenkin, jos tamma tietää pääsevänsä töihin. Kiinni sitominen tai ketjuihin laittaminen ei auta, Liero kun unohtaa olevansa kiinni, koettaa hyöriä ja pyöriä ja loppujen lopuksi meinaa saada vetopaniikkikohtauksenm vaikkei vetopaniikkihevonen olekaan. Pienhevostamma kaipaa ripeää, johdonmukaista hoitajaa, joka ei jää turhia lässyttämään; halihevoset ovat erikseen, ja Liero ei lukeudu siihen joukkoon. Liero kyllä tykkää huomiosta, rapsutuksista ja seurapidosta, sillä vain on liian kiire ja aivan liikaa energiaa, jotta se ehtisi keskittyä niihin. On parempi vain suosiolla jättää kaikki ylimääräinen lääppiminen minimiin ja harrastaa niitä jonkun muun hevosen kanssa.
Lierolle ketju suuhun, taluttajalle hanskat käteen ja raippa matkaan, niin hevonen saattaa pysyä lapasessa. Tamma ei ryysää ylitse tai muuten ole huonokäytöksinen, mutta sillä ei vain riitä keskittyminen talutukseen. Napakka isku raipalla ryntäille ja kiskaisu narusta palauttaa hevosen taas hetkeksi maanpinnalle, kunnes se näkee seuraavan jännän kakkakikkareen tiellä. Koppiin Liero juoksee, koska siellä on aivan hirvittävän jännä etupuomi, matkustaessakaan ei voi missään nimessä seistä rauhassa paikallaan saati hiljaa. Kopista ryskää innostusta puhkuva tamma, jonka maailma avartuu aivan liikaa, kun se pääsee kotipihaa pidemmälle.

Potentiaali: hyvä. Ratsastusominaisuudet: huonot. Liero on kuten emänsä, siltä löytyisi potentiaalia ja kapasiteettia, näyttävyyttä ja karismaa ei juurikaan, tamma ei ole erityisen vakuuttava esiintyjä. Parhaimmillaan se kuitenkin olisi työintoa ja -motivaatiota puhkuva symppistapaus, joka ei ehkä väännä sitä näyttävintä lisättyä ravia ja laukkaa esteradalle kuin maailman omistaja, mutta joka yrityksellään vetoaa. Vaan kun Lieron keskittymiskyky on yhtä lyhyt kuin matka hellalta uuniin, se ei saa itsestään irti edes sellaisia suoritteita. Tamma juosten kusee ihan kaiken, mitä siltä pyytää, se on niin täynnä miellyttämisenhalua ettei ehdi vahingossakaan tehdä asiaa loppuun asti kunnolla. Kun Lierolta pyytää avotaivutusta, se väistää pohjetta kaksi askelta, näkee mielenkiintoisen portin ja sekoaa omiin jalkoihinsa. Periaatteessa avuille herkkää tammaa pitää ratsastaa liioitellun jämäkästi, jotta se ylipäätään huomaisi ihmisen selässä tekevän jotain - taivaalla lipuvat pilvet kun saattavat osoittautua yllättävän mielenkiintoisiksi.

Esteet = katastrofi. Lierolla on kohtalainen hyppytyyli, etujalat menevät sievästi piiloon mahan alle ja takaset nousevat, ei se maata mullista tyylinsä kanssa, mutta ylittää esteet. Jos siis esteen kohdalle sattuu harvinainen keskittymisen puuska. Normaalisti tamma vain vetää kierrokset tappiinsa ja intoutuu esteistä niin paljon, että loikkaa niiden joukkoon pitämään cha-cha-chan ja kabaree-esityksen mielenkiintoista nykytanssifuusiota, josta Jorma Uotinenkin antaisi täydet pisteet. Estetreeni Lierolla voi olla mitä tahansa surkeasta katastrofaaliseen, joskin lottovoiton osuessa kohdalle joukossa voi olla yksi tai peräti kaksi hyvää hyppyä.
Maastoesteillä Liero on huomattavasti parempi, tasaisempi suorittaja kuin rataesteillä. Pikkutamma on onnistunut sisäistämään sen, ettei kiinteistä esteistä voi juosta läpi ja se sattuu, jos menee ja kaatuu. Lierosta oikein huomaa, miten se keskittyy kieli keskellä suuta lähestyessään maastoestettä. Välillä tamma yrittää hivenen liikaa, minkä vuoksi alastulot voivat olla haparoivia, mutta vauhti on hyvä ja hyppytekniikka roimasti paremman näköinen kuin rataesteillä. Tamma ei kyttää, kiellä tai säiky, joskin pitkillä esteväleillä Liero saattaa eksyä jännän äärelle eikä välttämättä tule takaisin sieltä.

Lieron vieminen kisapaikoille ei aina ole hyvä ajatus, tuskin koskaan. Tamma puhkuu intoa ja tärisee jännyyttään, kun on päässyt kotipihaa pidemmälle ja näkee niin paljon ihmisiä ja hevosia! Pienhevonen on yksi ylikierroksilla käyvä sähköjänis, joka ei meinaa paikoillaan pysyä niin pitkään, että siltä saisi kuljetussuojat jaloista.
Verryttelyissä Liero jatkaa tärinäänsä, mikä ei ainakaan auta ratsastajaa saamaan mitään kontaktia ratsuunsa. Intopiukea tamma kyllä haluaisi kovasti tehdä töitä ja häikäistä kaikki radalla, raukkaparka vain ei meinaa kyetä sellaiseen pikkujuttuun kuin keskittymiseen. Lieron kanssa joutuu käymään kaikki konstit läpi, joilla energian saa joko purettua tai kanavoitua työntekoon. Onnistuminen jää usein kokematta, ja aivan yhtä usein se on väliaikaista. Viimeistään radalla Liero on jälleen se keskittymiskyvytön häirikkö, joka hämmästyttää ihmisiä sirkusapinan elkein vain saadakseen huomiota ja parit aplodit. Ratsastajaa ei paljoa lohduta, että yleisö taputtaa peruutuksesta perseelleen istuneelle tammalle, mutta Lieroa tämä huomio tuntuu suorastaan imartelevan.

Totta kai Lieronkin kanssa tulee tehtyä hyviä ratoja niin este- kuin koulukisoissakin, ne vain ovat valitettavan harvinaisia. Ei Liero pahaa tarkoita, se ei ole ilkeä eikä edes riiviömäinen tapaus, se vain on intopiukea ja niin meneväinen, ettei itsekään pysy perässä.

Sukutaulu & -selvitys

Jälkeläiset

Liero ei ole yleisesti tarjolla jalostukseen!

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuunottamatta tarinakisoja jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

24.05.2014 kouluvalmennus, valmensi Dora
Liero oli alkukäynneistä saakka omissa maailmoissaan. Tamma tuijotteli kentän pöllyävää hiekkaa, valpastui kun kuuli läheisessä koivussa laulujaan lurittelevan linnun ja sitten keskittyi taas johonkin muuhun. Työntekoon sen keskittyminen ei riittänyt ja pikkuhevonen kompasteli omiin kinttuihinsa ja narri sai koko ajan herätellä ratsuaan. Kaikki helpot hommat kyllä sujuivat kuten voltit ja ympyrät ja lisätty käynti, mutta sitten kun pyysin narria menemään pohkeenväistöä pitkillä sivuilla, oli Liero jo ihan hukassa. Se meni pari askelta pohkeenväistöä, sekoittui sitten ja vingersi menemään omiaan. Kesti pitkään, että tamma sai suoritettua edes yhden välttävän näköisen pätkän pyydettyä liikettä. Ravissa pohkeenväistöstä oli turha edes haaveilla ja vaikka miten yritin ohjeistaa narria, ei Liero lähtenyt touhuun mukaan. Tai kyllähän tamma yritti, mutta sitten huomasi taas jotain mielenkiintoisempaa ja unohti koko homman.
"Yritä pitää Liero hereillä, aloita väistäminen voltin jälkeen. Hyvä, juuri noin, vielä vähän. Hyvinhän se meni!", kuiten toistojen määrä paransi tilannetta ja kannustuspuheeni auttoivat, sillä tamma saatiin väistämään molempiin suuntiin myös vähän vauhdikkaammassa askellajissa. Seuraavaksi ratsukon piti pysähtyä keskelle pitkää uraa, peruuttaa ja nostaa sitten taas ravi. Tämä tehtävä ei ollut liian monimutkainen pikkuhevosen kurjalle keskittymiskyvylle ja se suoriutuikin hommasta kiitettävästi. Laukkaa otettiin kahdeksikolla ja kahdeksikon keskellä täytyi vaihtaa laukka. Lierolta kesti hetki älytä homman juju, mutta vaihdot kyllä onnistuivat ja narri sai kiitellä tammaansa hyvästä työskentelystä. Loppuun otettiin vielä sitä kirottua pohkeenväistöä niin ravissa kuin käynnissäkin. Liero selvästi osaa, mutta sen keskittyminen herpaantuu turhan helposti eikä tamma jaksa kiinnostua yhdestä asiasta kovinkaan pitkäksi aikaa. Mikään toivoton tapaus se ei kuitenkaan ole ja on kyllä ansainnut papukaijamerkin yrittämisestä.

26.05.2014 kouluvalmennus, valmensi momelus
Ratsukko oli lopettelemassa alkukäyntejä kun saavuin paikalle. Tamma katseli uteliaana kaikkea mahdollista ja mahdotonta kentällä, erityisesti aidalla liehuva takki herätti suunnatonta kiinnostusta. Ratsastajan keräillessä ohjia selitin, että tänään keskityttäisiin temponvaihteluihin ja siirtymisiin. Kevyttä ravia katsellessani harkitsin, että kenties tasaiseen tahtiin keskittyminen olisi voinut olla parempi vaihtoehto, mutta ohjeistin ratsukon kuitenkin tekemään pienehköjä lisäyksiä ja kiinniottoja kevyessä ravissa suoralla uralla. Kun Liero oli hieman lämmennyt, pyysin tekemään käynti-ravi-siirtymisiä, ensin muutama kirjainväli kerrallaan ja sitten jokaisella kirjaimella. Ravisiirtymisistä tuli lähes poikkeuksetta syöksähdyksiä, ja tiheämmin tehdyt siirtymiset menivät ravihipsutteluksi, kun tamma ei malttanut siirtyä käyntiin asti. Lopulta päädyin ohjeistamaan ratsukon voltille, jossa käynti-ravi-siirtymisiä jatkettiin mahdollisimman hitaassa tempossa, jotta siirtymiset varmasti onnistuisivat kunnolla. Kun Liero osoitti keskittymisen merkkejä, palattiin takaisin temponvaihteluihin. Käynnissä ne sujuivat vielä kohtalaisesti, mutta ravi uhkasi muuttua taas tohottamisesti, joten lopputunti tehtiin muutamia siirtymisiä ja temponmuutoksia käynnissä. Hyvin onnistuneen lyhyehkön kokoamispätkän jälkeen annoin ratsukolle luvan loppuveryttelyyn kaarevilla urilla ja loppukäynteihin.

17.06.2014 maastoestevalmennus, valmensi Tea
Tapasimme valmennettavani kanssa suurella ruohoniityllä, jossa he paraikaa ravailivat suloisesti ympäriinsä suuria kaaria tehden. Ajattelin tänään antaa tehtäväksi hypätä vene-estettä.
Vene-este on pohja taivastakohti käännetty soutuvene, jota on korotettu hieman puupalikoiden avustuksella. Korkeutta esteellä on suurinpiirtein 75cm korkeimmasta kohdasta mitattuna.
Lämmittelyn aloitimme kuitenkin tavanomaisella tukilla, joka oli 30cm matalempi mitä vene-este. Lieron laukka oli yllättävän temmokasta ja rauhaisaa, eikä hyppykään hassumpi ollut, vaikka erikoinen hyppytyyli tammalta löytyykin. Otimme tukkia useamman kerran molempiin suuntiin niin laukassa kuin ravissakin hieman eri kohdista yli hypäten. Tämä vaikutti Lierolle helpolta ja pystyimme jatkamaan tyytyväisin mielin kohti seuraavaa estettä.
Vene-esteellä oli korkeutta sen verran paljon, että päätimme ottaa sen heti ensimmäisellä kerralla laukassa. Kesken lähestymisen metsässä kuitenkin haukkui koira ja tamman keskittyminen herpaantui aivan muuhun. Hyppy oli erittäin huono ja alastulo epätasapainoinen.
Toisella kerralla häiriötekijöitä ei kuitenkaan ollut ja esteestä päästiin yli nätisti, vaikka pituusarviointi Lierolla meni hieman vikaan ja laskeutuminen tuli erittäin lähelle estettä. Tämän vuoksi takajalat kopsahtivat veneen kylkeen, vaikkakin vain hieman.
Seuraavat kerrat kuitenkin onnistuivat tamman tasoon nähden erittäin hyvin ja tasapainoisesti joten annoimme hieman pidemmän käyntitauon pitkin ohjin. Liero venytteli kaulaansa suuntaan, jos toiseenkin ja yllättävää hyllä ei edes yrittänyt jäädä syömään. tamma ravisteli itsensä useampaan kertaan ja näytti selkeästi milloin oli valmis jatkamaan.
Toiseen suuntaan laukka oli vetreämpää ja lähestymiset keskittyneempiä niin ratsastajan kuin poninkin puolesta. Tämän vuoksi pystyimme ottamaan vene-esteelläkin hyppyjä eri kohtiin. Liero suoriutui erittäin hienosti, vain kerran alastulossa haparoiden. Tämän vuoksi pieni ruokatauko matkalla kotiin oli erittäin ansaittu.

03.07.2014 estevalmennus, valmensi emalia
Aloitimme päivän urakan nuoren suomenhevostamman, Lieron, kanssa. Alusta asti oli selvää, että seuraavan tunnin aikana tulisi sattumaan ja tapahtumaan paljon. Kaikki kiinnosti, joitakin asioita piti vähän säikkyä ja ruveta riekkumaan, ja toiset asiat vain vaativat lähempää tuttavuutta. Ratsastaja joutui tekemään töitä paljon pitääkseen Lieron jonkinlaisessa kasassa ja pystyssä, sillä tamma ihmetteli ympäröivää maailmaa vähän liiankin kovasti. Teimme yksinkertaista juttua. Ensimmäisenä oli maapuomi, seuraavana pieni pysty ja viimeisenä taas pelkkä puomi. Liero ei paljon puomeilla jalkoihinsa keskittynyt vaan kompastellen omiin jalkoihinsa se saapui pystyn luokse, josta mentiinkin vain ryminällä läpi. "Muutama" yritys, yksi hajotettu puomi ja ratsastajan hermoromahdus vaadittiin yhteen kelvolliseen suoritukseen. Saimme toistettua harjoituksen vielä onnistuneesti toiseen otteeseen. Vaikka valmennukseen oli suunniteltu huomattavasti enempi ohjelmaa, saimme kulumaan koko varatun ajan pelkäksi lämmittelyksi tarkoitettuun perusharjoitukseen. Liero toivottavasti saa keskittymiskykyä ikänsä myötä, lahjoja tammalla olisi.

12.07.2014 kouluvalmennus, valmensi Pierre
Lieron ja Lissun alkuverryttelyt alkoivat rauhallisissa merkeissä - ainakin tamman osalta. Liero talsi uraa pitkin hieman höpsö ilme naamallaan tuijotellen maneesin kattoa, aivan kuin siellä olisi ollut jotakin elämää suurempaa nähtävänä. Kauempaa katsottuna tamma olisi näyttänyt töppöjalkaiselta lehmältä, jolla ei ollut mihinkään kiire ja joka ei juurikaan välittänyt askelluksen tai muun olemuksen näyttävyydestä. Vaadin kuitenkin tammalta enemmän, ja myös Lissu laittoi tammaan lisää liikettä herättäen tämän mielikuvitusmaailmastaan. Alkuverryttelyissä ratsukko teki yksinkertaisia voltteja, suunnanmuutoksia ja muita perusliikkeitä - tai ainakin niiden olisi pitänyt olla helppoja. Käännöksissä Liero oli kuin kolmelle mutkalle taitettu rautakanki, joka ei käännöksen jälkeen taipunutkaan suoraksi. Kulmakartiot ja muut maamerkit olivat sillä hetkellä tamman mielestä huisin kiinnostavia, ja kerran tämän pysähtyi maapuomin viereen tutkimaan esinettä, jonka ohi oli kulkenut jo varmaan kymmenen kertaa. Pääsimme lopulta aloittamaan varsinaisen treeniaiheen, pohkeenväistöt, kunhan Liero oli suostunut poistumaan lähes sydänystäväksi muodostuneen puomin luota. Väistöt suoritettiin käynnissä, missä oli tekemistä ihan riittävästi. Yritimme saada väistöistä esteettisen näköisiä, sillä ensimmäisellä kerralla tamma käänsi vain kaulaa, toisella kulki banaanin mallisena, ja kolmannesta kerrasta en edes tiedä mitä tamma yritti demonstroida. Askel askeleelta homma alkoi kuitenkin näyttää ihan katsottavalta, ja suunnanmuutoksen ja muutaman laukkapätkän jälkeen Liero kieltämättä yllätti itseni esittämällä mitä täydellisintä pohkeenväistöä - tosin vain seitsemän askelta, mutta saavutus se on sekin. Vähään mutta hyvään oli parasta tyytyä, ja antaa näin ratsulle positiivinen loppukuva valmennuksesta.

26.07.2014 kouluvalmennus, valmensi Sani
Kentällä juoksi pää ylhäällä suomenhevostamma. Hevosen huomatessa minut se näytti unohtavan ratsastajan kokonaan ja oikaisi kentän poikki toiselle puolelle. Ratsastajalla näytti olevan jo hiki, vaikkei valmennus ollut vielä alkanutkaan. Hetkittäin näytti meno melko hyvältäkin, kunnes tamma huomasi tarhan hevosen liikkuneen yhden askeleen ja unohti kaiken mitä olikaan tekemässä. Aloitimme kunnon työskentelyn siis pelkällä pohkeenväistöllä. Ratsastajalla oli täysi työ saada tamma keskittymään, ja erityisen tärkeää oli pitää Liero koko ajan liikkeessä. Väistöt sujuivat hyvin pienissä pätkissä, mutta kun yritettiin hieman pidempää pätkää ei vain tamman keskittyminen riittänyt. Ravissa tämä sujui hieman paremmin, kun hevosen oli pakko hieman miettiä jalkojaan, ettei olisi turvallaan maassa. Pohkeenväistöt saatiin sujumaan, vaikkeivat ne kovin komeita olleetkaan. Tämän jälkeen tein tavallaan kouluradan. Toinen pitkäsivu avoa, laukannosto, kentän poikki ja keskellä laukanvaihto käynnin kautta, laukkaa toiseen päähän, pysähdys ja takaosakäännös. Tässä oli paljon muistamista ja se vaati ratsulta aika paljon keskittymiskykyä, mutta uskoin sen sujuvan muutaman kokeilun jälkeen. Ensimmäinen kerta olikin yhtä sähellystä, kun molemmilta näytti unohtuvan mitä pitikään tehdä. Toisella kerralla ratsastaja jo osasi hommansa, vaikka tammalla oli vielä hakemista. Kolmas kerta sujui jo yllättävän hyvin muutamia tekniikkavirheitä lukuunottamatta. Treenasimme hetken kaikista vaikeimpia juttuja, kuten avoa ja laukanvaihtoa käynnin kautta, jonka jälkeen aloitimme uudestaan. Nyt sujui jo lähes täydellisesti, vaikka tamman liikkeiden näyttävyys ei ollut sieltä parhaimmasta päästä. Lieron kanssa tärkeintä oli tehdä paljon kaikkea, jotta kiinnostuksen saisi pidettyä mahdollisimman paljon itse ratsastuksessa.

07.08.2014 estevalmennus, valmensi Sani
Oli vuorossa tutun suomenhevostamman Lieron estevalmennus. Olin toissa viikkona käynyt valmentamassa ekan kerran, ja tamma olikin mielenkiintoinen tapaus. Kentällä oli valmiina esteitä, ja ratsukko oli suorittanut alkuverkan, joten pääsimme heti aloittamaan. Laskin yhden esteistä ristikoksi, jotta näkisin hieman tamman hyppytyyliä. Liero hyppäsi ihan nätisti, mutta huomasin muutamia kohtia, joissa oli parannettavaa. Nostaessani esteen pystyksi tuntui tamman keskittyminen laskevan nollaan samalla hetkellä. Kun äskeinen hyppy oli mennyt yllättävän hyvin, nyt se meni pelkäksi sähellykseksi. Tamma paineli esteelle tuhatta ja sataa, eikä juurikan ehtinyt hypätä sen yli. Neuvoin ratsastajaa tekemään rutkasti puolipidätteitä ja puristelemaan käsiä auki ja kiinni, jotta hevonen keskittyisi kuolaimeen. Tämä toimi ehkä hitusen ja tamma itsekin ehti hyppyyn mukaan. Kolmas kerta sujui taas hyvin, mutta kun uskalsin korottaa estettä unohtui tammalta kaikki mitä olimme juuri tehneet. Lisäsin tehtävään vielä matalan okserin, jotta näkisin mitä tamma meinaisi esteen välissä. Ensimmäisen esteen alas tulossa oli hieman ongelmia kovan vauhdin takia, ja esteiden välissä unohtui reitti johonkin ja tamma laukkasi reippaasti esteen ohi. Oli kyllä vaikuttavaa, miten tamma oli päässyt jatkamaan kovaa menoaan niin nopeasti pahan näköisen kompuroinnin jälkeen. Toinen kerta sujui hieman paremmin, mutta jo kolmas este olisi varmasti saannut tamman pakan sekaisin. Esteen välissä se katseli ja kuulosteli kaikkea muuta kuin ratsastajaa ja tehtävää. Suoritus suoritukselta alkoi kuitenkin tamman keskittyminen kasvaa, ja loppua kohden nähtiin mitä parempia suorituksia. Esteratsastuksessa tämän tamman kanssa kova sana oli toistot.

04.09.2014 estevalmennus, valmensi Lea M.
Olin juuri saanut kerättyä edelllisestä valmennuksesta jääneet esteet kunnes Liero ja tämän ratsastaja Lissu saapuivat kentälle. Tästä hevosesta en ollut ennemmin kuullut oikeastaan mitään erikoista. Pyysin ratsukkoa aloittamaan alkuverryttelyt, mutta Lissu ei meinannut saada sitä liikkeelle sen huomatessa minut. Kävin rapsuttelemassa Lieroa hetkisen ja sitten se löysi jo jotain mielenkiintoisempaa. Sillä aikaa kun ratsukko väänsi alkuverryttelyjä, kokosin toisen uran lähelle kaksi maapuomia ja yhen pystyn. Toiselle sivulle tuli taas hieman kohotettuja kavaletteja. "Kumman haluatte mennä ensin?", kysyin Lissulta. Hän osoitti kavalettijonoa ja kannusti Lieron raviin. Liero meni hieman epäkeskittyneesti kavaletit ja puolet olivat tippuneet niistä maahan. Nostin ne takaisin ylös ja käskin heitä menemään ne uudestaan. Nyt Liero nosteli jalkojaan vähän tarkemmin ja kaikki pysyivät paikoillaan. Sitten oli maapuomi-pysty-sarjan vuoro. Ensimmäinen kerta meni taas ihan päin honkia, toisella este pysyi kasassa mutta maapuomit kolahtelivat ja kolmannella kerralla jo onnistuttiin. Otimme molemmat myös toisesta suunnasta ja pääsimme vähemmillä tiputuksilla. Onnistuneen valmennuksen päätteeksi keräsin tavarat pois kentältä ja annoin ratsukolle luvavan aloittaa itsenäiset loppuverryttelyt.

17.09.2014 kouluvalmennus, valmensi yaren
Kuka hemmetti antaa hevoselleen lempinimeksi Liero? Tätä kysymystä olisin toistellut ties kuinka monta kertaa, jos en olisi tiennyt jo vastausta. Susirajahan minua oli jälleen kerran kutsunut ja pääsin tällä kertaa syventymään Narrin ja Lieron ongelmiin. Tämä tamma oli taas niitä tapauksia, joka mennä veteli täysin mielivaltaisesti ja pisti koulutreenit täydellisesti ranttaliksi, kun vain sille päälle sattui. Kuten tänään... Olisittepa nähneet, miten Narrin epätoivoisesti vääntäessä avo- ja sulkutaivutuksia Liero vain vingersi ja vängersi niin epämääräisesti, että olisin ihan oikeasti voinut hevosen toisen vanhemman olevan sukua jollekin eksoottiselle käärmelajille. Helvetti soikoon, kyllä tämä tamma jaksoi aina keskittyä alussa tehtävään kuin tehtävään, osoittaen siis selvää kapasiteettiä, mutta auta armias, kun sen mielestä hommassa meni sekunninkin liian pitkään. Narri kiljui selässä kuin raivoisa apina ja sai siinä rytäkässä jalkansakin ramppaamaan. Minä olisin varmaan kikattanut vatsa kaksinkerroin, jos olisin ollut sivustaseuraajan roolissa, mutta nyt ammattimaisuuden rajoissa hihittelin vain räkäisesti suoraan päin Narrin naamaa ja koitin keksiä ongelmaan ratkaisua. Vastalaukka antoi touhuun pienen valonpilkahduksen ja vihdoin Narrinkin ilme muuttui kireästä hiukan pehmeämpään mutristeluun. Pakko myöntää, että minä totisesti nautin näistä susirajalaisten valmennuksista! Tiesin, ettei näiden kanssa tarvinnut leikkiä tosikkoa ja sai heittää varsin huonoakin läppää, eikä tarvinnut pelätä oikeudenkäynneillä uhkailua. Ainakaan tosissaan.

Päiväkirja

Päiväkirjaan

Hoito-ohjeet

Päiväjärjestys
maanantai: verryttelyä, puomitreeni
tiistai: maastoretki
keskiviikko: koulua (mahd. puomi-/kavalettitreeni)
torstai: esteitä
perjantai: verryttelyä (maasto)
lauantai: koulua
sunnuntai: esteitä

Hoito-ohjeet
Talutetaan aina ketju / kuolaimet suussa.

Varusteet
Ratsastaessa yleissatula, tavalliset suitset alaturpahihnalla ja olympiakuolaimella, pintelit joka jalkaan. Maastoon gäg-kuolain, muuten lähtee lapasesta!
Hypätessä estesatula, tavalliset suitset alaturpahihnalla, gäg-kuolain, panssarivyö ja jännesuojat joka jalkaan.