Kuvagalleria

Hiprakan Hilda VH12-018-0515

01.11.2014 Hildalle haettiin suomenhevosyhdistyksen jalostusarvostelukirjainta ja se myönnettiinkin. Nyt Hilda on siis ylpeästi jalostuskirjaimen C tamma!

20.01.2015 tamma vietiin SLA-tuomareiden arvosteltavaksi. Tulos oli erittäin mieluisa 91p. ja SLA-I!

28.02.2015 Hilda vietiin ERJ:n tuomareiden eteen. Saimme taas olla ylpeitä; 102,5p. ja ERJ-I!

Luonnekuvaus

Utelias, seurallinen Hilda kaipaa koko ajan jotain menoa ja meininkiä, että malttaa pysyä jokseenkin aloillaan. Serankipeä tamma hakeutuu lajitoveidensa, ihmisten ja kissojen luokse ja tunkisi vaikka syliin, jos saisi. Jostain syystä suomenhevonen välttelee koiria viimeiseen asti, meillä vain ei ole mitään käsitystä siitä, miksi. Toinen ryhmä, johon tamma suhtautuu varauksella, ovat lapset. Hilda ei pidä siitä, että sen korvia kiskotaan tai häntää nyitään, mutta jos pikkuväki osaa toimia asiallisesti ja olla kiljumatta ei Hildalla ole syytä olla korvat kenossa.

Hilda on näppärä hoitaa, ja jos tallissa on rauhallista niin Hildakaan ei hyöri ja pyöri, vaan malttaa seistä paikoillaan. Jokainen hoitotoimenpide korvakarvojen siistimisestä satuloimiseen sujuu samalla, yksinkertaisella rutiinilla. Hildan kanssa harvemmin tulee mitään yllätyksiä, tamma ei jaksa korvaansa lotkauttaa. Pesupaikalla ollaan sitten sitäkin pirteämpää, raudikko rakastaa vettä ja sen kanssa läträämistä yli kaiken. Tämä tulee hyvin ilmi kurakeleillä, sillä Hilda menee roiskimaan jokaiseen lätäkköön ja tarhassaan piehtaroi mutalilluvedessä minkä kerkiää. Hoitajaparka kiittää!
Lastaus ja kuljetus sujuu rutiinilla. Tamma menee todella mielellään koppiin, Hilda kun pitää matkustamisesta ja siitä, että pääsee uusiin paikkoihin. Suomenhevonen menee koppiin todella nätisti ja tulee sieltä ulos yhtä nätisti, matkustus sujuu ongelmitta. Välillä Hilda on niin täpinöissään, ettei malta syödä heiniään (mutta mahdollisia matkakumppaneitaan tamma koettaa syödä senkin edestä, joku saisi nyt innostua hänen kanssaa!), mutta stressiä, jännitystä tai mitään muutakaan suomenhevosella ei ole. Hilda yksinkertaisesti on reissutamma.

Hilda on kuuliainen ja reipas ratsu. Vähän liiankin reipas, sillä tamman eteenpäinpyrkimys on välillä jo sitä luokkaa, että se juoksee alta pois. Yleisin virhe Hildan kanssa onkin se, että hevonen on jatkuvasti pohkeen edessä ja alkaa hyvin helposti sooloilla omiaan, jos ratsastaja ei ole hereillä. Tamma vaatii paljon puolipidätteitä, tarvittaessa ihan pidätteitäkin, sekä rutkasti oikeaa tekemistä, jotta se pysyy kunnolla kuulolla eikä keksi mitään omaa kivaa. Vaikka Hildalla riittääkin vauhtia ja eteenpäinpyrkimystä se ei käsistä lähde. Jos ei muista pidättää, totta kai tamma juoksee apujen läpi omille teilleen, mutta kun selässä pysyy hereillä ja muistuttelee hevosta vauhdin hillitsemisestä, vauhti myös pysyy hillittynä. Kouluratsuksi Hildasta ei kuitenkaan suorastaan ole, se on liian kiireinen eikä se oikein meinaa rentoutua koulua ratsastaessa.
Hyppääminen on kuitenkin Hildan erikoisalaa. Vaikka se onkin meneväinen ja reipas, se osaa myös hillitä vauhtiaan ja sillä on itselläänkin hyvä silmä ponnistuspaikoille. Totta kai hevosta täytyy auttaa radalla, etenkin isompia hypätessä, sillä Hildakaan ei ole erehtymätön. Se on kuitenkin hyvä aloitusratsu esteille, jos ratsastajaa ei pelota vauhdin hurma. Tamma hyppää tarkasti, se ei liioittele eikä yleensä myöskään kolisuta. Hildan voi luottaa etsivän pienemmillä esteillä oikean ponnistuspaikan ja kieltäytyvän, jos ei pysty hyppäämään turvallisesti.

Kisoissa ollaan niin tiitterää ja valmista singahtamaan häntä putkella ihan mihin tahansa. Hilda ei stressaa tai jännitä, vaan on tavattoman innoissaan, kun pääsee uuteen paikkaan ja uusien kokemusten luo. Hilda on aivan yhtä täpinöissään, vaikka lähdettäisiin vain naapuritallin maneesiin, joten se paikka on jännittävämpi kuin vaikkapa yleisö. Intopiukeudestaan huolimatta Hilda on simppeli varustaa ja käsitellä, kunhan tammaa komentaa sen verran, että se pysyy paikoillaan.
Hilda on verryttelyjen ja suorituksen aikana täsmälleen samanlainen kuin kotonakin; reipas ja kuuliainen, menohaluistaan huolimatta hallittavissa oleva ja ehdottoman luotettava. Kunhan Hildalle kertoo, mitä tehdään niin tamma ei laita raviympyröitä sinne, minne ne eivät kuulu. Tekemisenpuutetta tamma paikkaa sooloilulla, kuten kotonakin, mutta pukkirodeota tai pystyyn hyppimistä ei tarvitse pelätä. Hilda on oikea luottokisakaveri, jonka kanssa radasta jää aina hyvä fiilis, tuli sillä sijoitus tai ei.

Sukutaulu & -selvitys

Jälkeläiset

Hilda ottaa vastaan yksipolvisia estepainotteisia suomen(pien)hevosia.

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuunottamatta tarinakisoja jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

18.02.2014 estevalmennus, valmensi misery
Alkuverryttelyn aikana huomasin jo, että Hilda todella on reipas, kuten ratsastaja olikin kertonut. Laitoin heille keskihalkaisijalle kolme kavalettia lyhyellä välillä. Laitoin myös kaksi puomia pääty-ympyrälle niin, että ne ylitettiin kaarevalla uralla joko kolmella tai neljällä askeleella. Aloitimme puomiharjoituksesta. Kolme askelta ei tuottanut vaikeuksia, mutta neljän askeleen saaminen olikin asia erikseen. Usean toiston jälkeen ratsastaja sai Hildan lyhentämään laukkaansa ja itse teki laajemman kaaren. Suunnanvaihdon jälkeen ratsukko sai tulla samaa niin, että joka toinen kerta kolme askelta ja joka toinen neljä. Hetken hakemisen jälkeen tämäkin alkoi sujua ja annoin luvat pienille välikäynneille - Hilda puuskutti kiitettävästi jo nyt, mutta olihan se tehnyt töitäkin.

Seuraavaksi oli kavalettien vuoro. Ensimmäiseen väliin mahtui kaksi lyhyttä askelta ja toiseen kolme lyhyttä askelta. Ensimmäisillä kerroilla tahti hukkui ja Hilda ponnisti turhan läheltä kavaletteja. Seuraavalla kerralla ratsastaja taas jäi liikaa suuhun kiinni ja tästä seurasi kielto. "Hölmö hevonen, ei kavaletille voi kieltää!" ratsastaja tuhahti. "Oma virheesi, älä ota kiinni ennen estettä vaan säädä laukka jo ennen tehtävään tuloa", huomautin. Seuraavalla yrittämällä askeleet sopivat ja kaikki meni muutenkin hyvin. Korotin kavaleteista pystyesteet ja ratsukko sai tulla toisessa suunnassa muutamaan kertaan. Se sujui hyvin, rytmi säilyi yllä koko tehtävän ja ponnistukset ja askeleet olivat hyvät. Annoin luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn.

22.03.2014 estevalmennus, valmensi sylttis
Pidätä! Ei nyt mennään liian lujaa! Ota voltti! Hui mitä menoa Hilda tarjoaakaan meille tänään. Tamman eilinen lepopäivä näkyy vauhdissa mikä yllättää ratsastajansakin. Alkuverkoissa jo sangen vireatuulinen Hilda oli vielä hyvin hallittava, mutta nyt lämmittelyesteelle tultaessa tunteet kuumuivat hieman liikaa. Muutamia voltteja sinne tänne ja uusi yritys. Ratsastajalle isot pisteet kylmäpäisyydestä ja hyvistä pidätyksistä, että sai tamman niinkin hyvin rauhoittamaan tahtiaan. Spurtit jäivät onneksi hieman vähemmälle ja vaikka vauhtia riittikin oli hypyissä parempi tekniikka heti kun se vauhti saatiin pois. Hypyissä hyvät ponnistuskohdat paitsi sarjalle tultaessa. Tamma liioitteli askeliaan, jotka olivat aivan liian pitkät ja hyppy meni liian lähelle, jolloin puomi kumahti alas. Kolmannella yrittämällä ja väliä pidentämällä saimme askelet sovitettu paremmin. Lyhensimme välin uudelleen ja nyt homma sujui paremmin. Hildalla on vieläkin turhan paljon vauhtia, mutta ratsastaja saa tamman pidettyä erittäin hyvin. Yksittäiset esteet tamma hyppää erittäin hyvin, mutta sarjoissa pientä hienosäätöä. Ehdoton valtti on vauhti, ettei tamma varmasti koskaan jää ajallisesti huonoille pisteille.

30.03.2014 estevalmennus, valmensi Sani VRL-10954
Oli vuorossa rautiaan suomenhevostamman ja sen ratsastajan estevalmennus. Saapuessani paikalle aloin heti ohjamaan ratsukon alkuverkkaa, samalla kun rakensi muutamia esteitä. Kasasin kentälle yhden portin, matalan trippelin ja kaarevalle uralle ravikaveletteja. Kun alkuverkat ja ratsukon suurimmat virheet oli korjattu, aloitimme työskentelyn. Lämmittelin ratsukkoa vielä ravikavaleteilla, jotka eivät tuottaneet sen suurempia vaikeuksia. Hilda ravasi reippaasti ja rohkeasti yli ratsastajan istuessa siististi selässä. Muutaman kerran ratsukon keskittyminen herpaantui ja kavalettejen pieniin väliin tuli jotain sekoilua. Ei kuitenkaan mitään vakavaa. Tämän jälkeen aloitimme hyppäämään porttia, joka oli näin alkuun vain 60cm. Ohjailin ratsukkoa sen yli erilaisia reittejä pitkin. Suorat tiet eivät tuottaneet hevoselle yhtään ongelmia, mutta vinoilla teillä mentiin helposti ohi, jos ratsastaja ei muistanut suoristaa tammaa kunnolla. Portin jälkeen siirryimme hyppäämään vesiestettä ja trippeliä. Olin laittanut ne kentän halkaisijalle, niin että ne voitaisiin ylittää koko-rata-tiellä. Molemmat tietenkin eri reiteille. Ohjasinkin ratsukon siis kahdeksikolle ylittämään aina nämä matalat, mutta pitkät esteet. Ensimmäisellä kerralla lähestymiset menivät hieman metsään, mutta jo toisella kerralla ne menivät hyvin. Teimme vielä muutaman toiston, jonka jälkeen olikin aika jo lopetella. Ohjasin vielä ratsukon loppuverkan samalla kun keräsin esteet pois. Ratsukko sopi hyvin yhteen, ja mitään suuria ongelma kohtia ei ratsastuksessa ollut.

18.05.2014 estevalmennus, valmensi Ricky
Hilda oli tänään selkeästi pirteällä tuulella. Se tanssahteli energisesti, jalkojaan nostellen eteenpäin. Liikkeet olivat pehmeitä ja kaikesta näki, että tamma kuunteli ratsastajaansa aika heikosti. Olin koonnut maneesiin jos jonkinlaisia esteitä ja tolppia, joita olisi helppo muokkailla. Lämmittelyesteenä toimi matala, alle puolimetrinen jumppasarja, jonka suomenhevostamma luultavasti selvittäisi unissaankin. Pyysin teitä ravaamaan esteiden yli ja tamman tarvitsi vain hiukan nostella jalkojaan lisää. Nyökkäsin hyväksyvästi ja selitin teille, että sinun pitäisi tehdä seuraavalla kerralla hyppyavut, jotta tamma hyppäisi kunnolla pienienkin esteiden yli. Lähditte toteuttamaan innokkaasti tehtävää. Hilda askelsi lähinnä ensimmäisen esteen yli, mutta kannustit sitä seuraavalle esteelle jo reippaasti ja tamma loikkasi esteen yli sulavalla loikalla. Myös viimeiset kaksi ylittyivät helposti. Tämän jälkeen korotin jumppasarjaa ja hyppäsitte sen pari kertaa läpi. Seuraavana vuorossa oli rata, jonka kaikki esteet olivat vähintään metrin korkuisia. Aloititte Hildan kanssa radan hyppäämällä lennokkaasti korkean pystyn. Te laukkasitte vauhdikkaasti kohti seuraavaa estettä, okseria. Hetken näytti siltä, että te ette millään pääsisi yli puhtaasti, mutta pidätit Hildaa reilusti, jolloin te pääsitte nipin napin yli. Seuraava oli jälleen pysty, jonka suorititte oikein hyvällä tyylillä. Esteradan viimeinen este oli kaksoiseste, josta hevosen etujalat pudottivat jälkimmäisen puomin, sillä ratsastit sitä hiukan liian pitkänä. Pyysin teitä ottamaan esteen uudelleen ja tällä kertaa te pääsitte puhtaasti yli. Valmennus lopetettiin hyvässä tunnelmassa.

11.06.2014 estevalmennus, valmensi áreena
Nyt vuorossa valmennettavana oli narri ja kaunis suomenhevonen Hilda. Ratsukko oli jo kerennyt alkuverkata sekä muutenkin ratsastella ennen tuloani.

Aloitimme valmennuksen heti ja etenimme nopeasti, mutta niin, että saatiin hyvät suoritukset. Ensimmäisenä tehtävänä oli pieni jumppasarja. Hilda kiihdytteli todella reippaasti ennen sarjan alkua ja narri joutui tekemään useat puolipidätteet ennen lähestymistä. Kun ratsukko sai suoritettua sarjan, vaihdettiin tehtävää. Seuraavaksi kokeiltiin ihan perus pystyä, mutta sitä ennen oli puomi. Esteen ja puomin väliin piti saada askel. Hildan reippaus kuitenkin oli ehkä vähän ongelmallista, sillä askeleet eivät meinanneet mahtua. Useaan otteeseen tamma hyppäsi suoraan myös puomin yli. Muutamien yritysten jälkeen narri sai vihdoin tamman rauhalliseksi ja esteet ylittyivät ongelmitta. Loppuvalmennus sujui rauhallisesti ja tehtävät onnistuivat todella hyvin.

25.06.2014 estevalmennus, valmensi dookie
Kaunis raudikkotamma ravasi maneesissa lennokkaasti ympyrällä, kun saavuin paikalle. Tervehdin ratsastajaa, ja aloin samantien raahaamaan estetolppia ja puomeja hiekalle, ohjaten samalla ratsukon alkuverryttelyä.
Pian pääsimme aloittamaan ensimmäisen tehtävän, jonka ideana oli saada vauhdikas tamma malttamaan ja kuuntelemaan ratsastajaa paremmin. Kasasin toisen päädyn pääty-ympyrälle 70cm pystyn, jonka eteen ja taakse tuli puomit. Puomit sekä este tuli ylittää tietenkin keskeltä, pyöreän kaarevalla linjalla. Toisen päädyn ympyrälle laitoin neljä ravipuomia, ja saman päädyn lävistäjälle pistin okserin.
Ratsukon tehtävän oli ensin mennä ravipuomit pääty-ympyrällä, lyhyillä askelilla. Veikkasin askeleenlyhennyksien ja maltillisuuden olevan Hildalle hieman haastavia, ainakin vauhdin perusteella. Puomit ylittyivätkin ensimmäisellä kerralla liian vauhdikkaasti; Hildalla tuli kova kiire asetella jalkansa väleihin, ilman että puomit kolisivat. Ympyrä myös venähti hieman liian suureksi, ja linja kulki liian läheltä puomien ulkoreunaa. Pyysin ratsukkoa tulemaan puomit toisen kerran, ja ratsastajaa lyhentämään askelta sekä kääntämään hyvissä ajoin. Tällä kertaa tamman askeleet sopivat oikein näppärästi puomiväleihin, ja linjakin kulki keskeltä.
Seuraavaksi tuli nostaa vasen laukka pitkän sivun keskeltä, ja tulla kaarevan linjan puomi-pysty-puomi. Ratsastaja oli heti tarkkana laukan kanssa, ja sai askeleen lyhentymään hyvissä ajoin ennen ensimmäistä puomia. Hilda hyppäsi sulavasti pystyn yli, ja ratsukko sai tulla uudestaan heti perään. Tämäkin sujui mainiosti. Seuraavaksi edessä oli siirtyminen raviin pitkän sivun puolessa välissä, ja sen jälkeen ravipuomit ympyrällä, laukka pitkän sivun keskellä, puomi-pysty-puomi, ja raviin toisen pitkän sivun keskellä.
Hilda oli jo hoksannut jutun jujun, ja kuunteli hyvin ratsastajan lyhentävät avut. Tamma malttoi odottaa myös esteellä hyvin, eikä kaareva linja tuottanut minkäänlaisia ongelmia. Ratsukko sai tulla tehtävän vielä toiseen suuntaan pari kertaa, ja tehtävien sujuttua varsin mallikkaasti, oli välikäyntien aika. Tällä välin rakensin ravipuomien tilalle samanlaisen puomi-pysty-puomi -viritelmän, sekä toiselle pitkälle sivulle pystyn ja okserin neljän askeleen sarjan. Korotin pystyt 90cm korkeiksi, ja sarjan okserin sekä lävistäjän okserin metriin.
Ratsukon kävellessä ohjeistin ratsastajalle tehtävän: ensin lävistäjän alun päädyn ympyrän pysty, sitten lävistäjän okseri, toisen päädyn kaarevan linjan pysty, ja viimeiseksi pitkän sivun sarja. Radassa oli siis monta melko jyrkkää käännöstä, joten hevosen vauhdin tulisi pysyä koko ajan ratsastajan ohjeiden mukaisena. Tehtävän ensimmäinen osa sujui taas hyvin; Hilda tiesi jo ympyröiden esteet, vaikka tällä kertaa se joutuikin ponnistamaan enemmän. Ratsastaja ei kuitenkaan saanut pystyn jälkeen kiihtynyttä vauhtia hidastumaan tarpeeksi lävistäjälle kääntymistä varten, joten Hilda päätyi tekemään jyrkän ja vauhdikkaan mutkan. Se kuitenkin paahtoi edelleen reipasta vauhtia pienestä jarrutuksesta huolimatta, ja neuvoinkin ratsastajaa tekemään pari isompaa pidätettä pitäen kuitenkin pohkeen lähellä, jotta vauhti hidastuisi, mutta laukka pysyisi jäntevänä. Hilda kuunteli pidätteet melko hyvin, ja okseri ylitettiin ilmavasti ja kiireettömästi. Laukka vaihtui näppärästi esteen päällä, ja ratsastaja sai taas jarrutella tammaa melkoisesti kulmaa ja ympyrää varten. Kuumana käyvä Hilda protestoi pidättäviä apuja heilauttelemalla päätään, eikä malttanut hidastaa ennen puomia ja pystyä. Tammalle tulikin ongelma pitkän askeleensa kanssa, joten se päätyi hyppäämään kaukaa ennen puomia. Pituutta hypylle ei riittänyt tarpeeksi, vaan takajalat kolahtivat ylimpään puomiin, joka läsähti maahan. Hilda kompuroi sekunnin esteen jälkeen, mutta palautui nopeasti. Ratsastaja teki ison ja terävän pidätteen, ja tamma näytti vihdoin taas kuuntelevan kuskia. Sarjalle tullessa askeleet sopivat hyvin, ja molemmat esteet ylitettiin puhtaasti. Radan jälkeen ratsastaja käänsi kuumuneen tamman hetkeksi ympyrälle ravaamaan ja rauhoittumaan.
Tovin päästä ratsukko sai mennä radan uudestaan. Hilda näytti nyt kuuntelevan ratsastajaa paremmin kuin äsken, mutta muistutin silti tekemään lähestymisissä ja esteiden välissä paljon puolipidätteitä ja tarpeen tullen siirtämään vaikka raviinkin, mikäli vauhtia löytyisi liikaa.
Tällä kertaa rata suoriutui sarjaa lukuunottamatta sopivalla vauhdilla ja puhtaasti. Pyysin ratsukkoa tulemaan sarjan vielä pari kertaa, ja sekin sujui viimeisellä kerralla mainiosti. Tähän oli hyvä lopettaa, joten aloin keräilemään kalustoa pois ratsukon jäähdytellessä. Jätin vielä parit puomit maahan loppuverkkaa varten, ja annoin palautetta väsyneelle ratsastajalle.

06.07.2014 estevalmennus, valmensi Lela
Saavuin iltahämärän aikaan viimeisen valmennettavani luokse, ja kertasin mielessäni tietoja, mitä olin saanut tammasta puhelimitse. Reipas häseltäjä, joka vaatii monen monta puolipidätettä ja erittäin paljon tekemistä toimiakseen kunnolla. Tämän perusteella olinkin ohjeistanut rakentamaan kentälle keskihalkaisijalle vinossa olevia pystyjä erilaisilla suhteutetuilla väleillä.

Alkuverryttelyt olivat jo alkaneet, ja heti alkuunsa huomasin, kuinka Hildan selässä joutui oikeasti tekemään reilusti puolipidätteitä. Liikkeet olivat hieman kiireisiä, mutta syykin löytyi läheltä. Tamman ajatukset olivat selvästi jo kentän keskellä olevissa esteissä. Laukassa pyysin tekemään Hildan kanssa monenmonia voltteja ja ympyröitä, hieman taivutellakseen ja hidastakseen tamman vauhtia.
Verryttelyhypyt otettiin pääty-ympyrällä lähimpänä päätyä olevalle ympyrälle. Hilda ratkaisi itse hyvin hyppypaikan ja hyppykin oli ihanan pyöreän ja pehmeän näköinen. Ennen estettä tamman selässä sai kuitenkin tehdä lukuisia puolipidätteitä ennen haluttua tulosta. Verryttelyestettä hypättiin molemmista suunnista muutamaan otteeseen, kunnes vaihdettiin tunnin oikeaan tehtävään.

Aluksi tehtävää suoritettiin kaarrellen, ensimmäinen pysty suoritettiin puoliympyrän kaarella vasemmalle, toinen s-uralla oikealle ja kolmas taasen vasemmalle. Jos pidätteet eivät väleissä menneet läpi, piti tehdä voltti laukan suuntaan. Hilda vaihtoi laukat jokaisella kerralla, mutta muutamaan otteeseen jouduit tekemään voltin. Tamma tuppasi painamaan kädelle ja karkaamaan pohkeen eteen. Painotin jalan käyttöä, vaikka kyseessä herkkä ja reipas hevonen onkin, ja kun korjasit jalkasi nopeammaksi alkoi tammakin toimimaan paremmin. Kun kaaritehtävä oli suoritettu molempiin suuntiin tasaisesti ja hyvin, siirryin nostamaan esteet metriin ja ohjeistin tulemaan keskihalkaisijaa suoraan, jolloin esteille tuli vinot lähestymiset.

Hilda oli aluksi ihan ymmyrkäisenä vinoista lähestymisistä ja ratkaisikin ensimmäisellä kerralla tehtävän kieltäytymällä, toisella kerralla se hyppäsi kaukaa ja välin jääden auttamattomasti pitkäksi neuvoin ratsastamaan väliin voltin. Tamma selvästikkin kaipasi apua ja paljon treeniä vinoissa lähestymisissä. Tehtävä kuitenkin saatiin suoritettua kunnialla loppuun molemmista suunnista, kun sait ratsastaa ensimmäisiin väleihin aina voltit. Painotin vähän väliä jalan terävää ja nopeaa käyttöä. Pidätteistä ei ollut mitään hyötyä ilman jalkaa. Valmennuksen lopuksi sait luvan itsenäiseen loppuverryttelyyn, jossa Hilda kulkikin huomattavasti rennommin ja isommalla liikkeellä kuin jännittyneessä alkuverryttelyssä.

11.07.2014 kouluvalmennus, valmensi Veera R.
Tänään Hildan ja tämän omistajan kanssa vuorossa oli kouluvalmennus. Ratsukko oli kentällä jo ravailemassa, kun saavuin sinne. Aloitimme valmennuksen käynnissä pysähdyksillä ja peruutuksilla. Hildalla tuntui koko ajan olevan tuli hännän alla, sillä aluksi tamma ei olisi malttanut keskittyä pysähdyksissä ja peruutuksetkin olivat hätäisiä. Samalla pyysin ratsukkoa tekemään hieman tempon vaihteluita, pitkillä sivuilla reipasta käyntiä ja lyhyillä rauhallisempaa. Seuraavaksi tehtäväksi annoin ratsukolle mennä 10 askelta käyntiä, 10 askelta ravia ja sitten taas takaisin käyntiin. Aluksi Hildan siirtymiset ravista käyntiin oli hieman hitaita, mutta muutaman toiston jälkeen tamma suoriutui tehtävästä oikein hienosti jopa kierroksen ajan ja pyysin ratsukkoa ravaamaan nyt ilman käyntiin siirtymisiä. Seuraavana tehtävänä olikin mennä kiemura uraa pitkillä sivuilla ja tehdä päädyissä mahdollisimman pyöreät pääty-ympyrät. Kiemura urat menivät mallikkaasti, mutta pääty-ympyröillä tamma ei meinannut oikein kääntyä sinne minne ratsastaja sitä ohjasi. Pyysin heitä menemään ympyrää niin kauan, kunnes Hilda meni ympyrän kunnolla ja sitten vasta jatkettiin matkaa. Tämän tehtävän jälkeen otimme vielä käynnissä ja ravissa pohkeen väistöä. Sitten lopettelimmekin jo valmennusta.

16.07.2014 estevalmennus, valmensi Pierre
Saavuin valmentamaan näppärän näköistä Hilda-suomenhevostammaa tämän kotitallille Susirajaan. Tamma oli ratsastajineen jo kentällä työstämässä alkuverryttelyjä, joten minun piti vain kävellä paikan päälle ja pystyimme aloittamaan itse valmennuksen heti. Kannoin kentälle muutaman puomin, joilla ratsukko harjoitteli esteelle lähestymistä sillä aikaa, kun kokosin varsinaisia esteitä. Hilda liikkui puomiharjoituksen aikana reippaasti, mutta touhusi siinä sivussa kaikkea muuta eikä keskittynyt täysillä ratsastajaan tai meneillä olevaan tehtävään. Tamma vaikuttikin olevan melkoinen ikiliikkuja, joka tarvitsee jatkuvasti jotakin tekemistä pysyäkseen tyytyväisenä. Se passasi minulle paremmin kuin hyvin, ja aloitimmekin pian mahdollisimman monipuoliseksi suunnittelemani esteharjoituksen.

Aloitimme ensin kohtalaisen matalilla esteillä, ja ratsukko suuntasi pienelle sarjaesteelle intoa puhkuen. Ratsukon tehtävänä oli tulla sarja mahduttaen joka kerralla eri määrä laukka-askeleita esteiden väliin. Ratsastajan tehtävänä oli hallita ratsu riittävän hyvin, jotta antamani askelmäärää ei alitettaisi tai ylitettäisi. Pari ensimmäistä kertaa meni harjoitellessa, mutta Hilda oli osaava tamma, ja tämä hyppäsi hallitusti esteiden yli kuunnellen samalla tarkasti ratsastajansa apuja heti parin kerran jälkeen. Sarjan jälkeen tamma yritti aina onneaan ja kokeili hieman irrotella, mutta ratsastaja pysyi hienosti samalla aaltopituudella ratsunsa kanssa. Loppua kohden meno parani huomattavasti, ja lisäsin sarjan jatkoksi kolmannen esteen, joka ei kuitenkaan haitannut menoa piirun vertaa.

Askelharjoituksen jälkeen ratsukko hääräsi hetken kiemurauralla sekä harjoitteli varmoja ja rauhallisia lähestymisiä. Hilda suoriutui etenkin lähestymisistä erinomaisesti puomien pysyessä paikoillaan ja ponnistuspaikkojen löytyessä hyvin. Korottaessani esteitä ratsastaja piti huolen ettei tammalla kävisi aika pitkäksi: he työstivät pääty-ympyröillä laukkaa saaden sen rennommaksi ja ilmavammaksi, jonka seurauksena sekä hevosen että ratsastajan liikkuminen oli helpompaa. Lopuksi siirryimme yksittäisten esteiden pariin. Hilda liikkui verkkaisesti, muttei aina panostanut riittävästi esteen jälkeen ellei sitä seurannut heti uusi este ylitettäväksi. Ratsastajan pitäessä ohjat koko ajan hieman tuntumalla ja muistuttamalla ääniavuilla olemassaolostaan, tamma yritti hieman enemmän ja olin lopputulokseen varsin tyytyväinen.

30.07.2014 estevalmennus, valmensi Melle
Aurinko porotti selkääni kävellessäni kohti suurta estekenttää, jolla Narri jo verryttelikin suloista suomenhevostammaansa Hildaa. Jutustelimme tovin ratsukon tavoitteista ja siitä, millaisia tehtäviä he haluaisivat kartoittaa tänään, jonka jälkeen päästin Narrin viellä hetkeksi verryttelemään ja kasasin sillä välin pienen verryttelytehtävän.
Ratsukko oli verrytellyt itsenäisesti jokaisessa askellajissa, joten pikkuhiljaa aloitimme tulemalla keskihalkaisijalla ristikkolinjaa 17m välillä. Ensimmäisillä kerroilla kehotin tulemaan suhteellisen normaalin 5 laukka askelta ja sehän Hildalta ja Narrilta onnistuikin hyvin. Muistutin Narria odottamaan hevostaan enemmän ennen hyppyä, jonka jälkeen linjalle saatiinkin mukavan sujuvaa menoa. Seuraavaksi linja tultiin reippaasti neljällä laukalla ja Hilda venytti askellustaan Narrin käskystä tuotapikaa. Tehtävään lisättiin viellä voltti esteiden välille ja muistutinkin Narria ratsastamaan Hildaa voltilla enemmän ulko-avuilla, jottei Hilda kaatuisi voltilla niin paljon sisälle päin. Pikkuhiljaa tehtävä onnistui mainiosti kummastakin suunnasta ja annoin ratsukon huilahtaa hetkisen. Muuttelin hieman tehtävää ja nyt linjan jälkeen tulikin hypätä hieman kaarevalla uralla toinen linja, jolle ratsastettiinkin 6 laukkaa hieman hevosta kiinni ottaen.
Alkuun esteet pidettiin jälleen aivan pienenä noin 80-90cm korkeana, eikä pieni kierros tuottanut ratsukolle minkäänlaista ongelmaa. Välillä jouduin muistuttamaan Narria lyhyemmistä ohjista ja siitä, että laukan tulisi pysyä tarpeeksi aktiivisena, sillä ajoittain Hilda näytti etenevän hieman liian pitkänä. Ensimmäisen suorituksen jälkeen nostin esteet 100-110cm tasolle ja pyysin ratsukon hetken huilahduksen jälkeen hyppäämään uudelleen. Nyt heti ensimmäisen linjan toiselle esteelle tamma päätti vetää liinat kiinni, sillä askeleet eivät sopineet oikeaan hyppypaikkaan hieman huolimattoman ratsastuksen vuoksi. Narri korjasi virheensä ja loppuun rata päästiinkin todella sujuvaa ja aktiivista laukkaa kera hienojen hyppyjen! Siihen olikin oikein hyvä lopettaa, joten kehotin työstämään viellä hyvät loppuverryttelyt, joissa hevosen tulisi liikkua pohkeesta kunnolla eteenpäin.

10.08.2014 estevalmennus, valmensi Miivi
Olin pystyttänyt maneesiin näin aluksi jumppasarjan, jolla lihakset lämpenesivät varmasti. Alkuun toki pyysin ratsukkoa yksikertaisesti tavuttelemaan käynnissä, mutta eipä Hildalla mennyt kauaa lämmetäkseen. Jumppasarjalla Lissu joutui tekemään vain vähän töitä, ja saikin keskittyä enemmän omaan istuntaansa kuin Hildan askelien katsomiseen. Jumppasarjan jälkeen ratsukko sai vielä hetken taivutella itseään. Sillä välin rakensin radan, joka oli heti metrissä. Rata ei ollut erityisen vaativa teknisesti, ja keskittyisinkin enemmän lyhyisiin teihin kun suorituksen tekniseen puoleen. Aluksi Hilda tuntui hieman vauhdittomalta, ja osa kaarteista jouduttiin tekemään pidemmän kautta. Se oli onneksi vain alkua, ja pian tamma veti siistejä mutkia. Kellottaessani aikaa rataan kului 46.9 sekuntia, kun ensimmäisellä kerralla siihen meni 50.0 sekuntia, joten hyvä parannus. Juuri pudotuksia ei tullut niiden kuuden kerran aikana, jona rataa hypättiin. Radan jälkeen kello olikin jo paljon, ja lopuksi ratsukko saisikin mennä vielä jumppasarjan ravissa, jonka jälkeen he pääsivät kävelemään pitkin ohjin ympäri maneesia. Annoin heille siinä palautteen, joka ei sisältänyt mitään ihmeellistä, perusvinkkejä ja kehuja.

17.08.2014 estevalmennus, valmensi lyllis
Jopas sain tänään valmentaa näppärää estetammaa! Hilda esiintyi varsin edukseen ratsastajansa kanssa. Vaikka tamma ilmeestään päätellen olisi mielellään pinkonut esteille täyttä vauhtia, se kuunteli kiltisti pidätteitä eikä esteille rynnimisiä päästy tänään todistamaan. Ratsukon lämmiteltyä hetken omatoimisesti aloitimme ravi- ja laukkapuomeilla. Hilda oli kuulolla ja sen vauhti oli pontevaa. Ratsastaja näytti tuntevan ratsunsa hyvin ja ratsasti erittäin tarkasti.

Kokosin kaksi yksittäisestettä, yhden pitkälle sivulle ja toisen pituushalkaisijalle. Ratsukko hyppäsi näitä muutaman kerran puhtaasti. Hildan ponnistus oli hyvä ja ratsastajan istunnassa ei huomautettavaa. Jatkoin pituushalkaisijan estettä kahden esteen sarjaksi ja viilasimme pilkkua lähestymisessä ja askelissa. Ensimmäisellä kerralla ratsastaja ehkä jännitti ja pidätti Hildaa hieman liikaakin, jolloin tamma kieltäytyi ennen ensimmäistä estettä. Toisella kerralla sarja ylitettiin oikein mallikkaasti. Lisäsin sarjaan vielä yhden esteen ja hölläsin välejä. Ratsukko hyppäsi sarjan kuin vettä vaan. Korotimme esteitä hieman ja ratsukko hyppäsi sarjan jälleen moitteettomasti. Lopuksi kokosin vielä pari estettä ja liitin kaikki esteet pieneksi radaksi. Ratsukko suoriutui radasta hyvin, yksi tiputus nähtiin, mutta loppuun saatiin vielä puhdas rata.

10.09.2014 estevalmennus, valmensi Noreen
Lähdin Susirajaan valmentamaan paria suomenhevosta, joista yksi oli varsin energinen Hilda. Ratsukko saapui kentälle ja alkoi välittömästi suorittamaan alkulämmittelyä. Ratsastaja joutui jo pelkän verkan aikana tekemään paljon puolipidätteitä, sillä Hildalla tuntui olevan turhankin paljon vauhtia. Samaan aikaan kasasin kentälle muutaman metrin korkuisen pysty esteen, joita tultaisiin tänään harjoittelemaan. Tamma tuntui leimahtavan liekkeihin esteet nähdessään sen vauhti kiihtyi entisestään ja ratsastaja sai tehdä kovaa työtä pitääkseen sen tuntumalla. Aloitimme hyppäämään ensimmäisiä esteitä, joihin laitoin puomit helpottamaan esteelle tuloa. Ratsukko eteni esteelle hurjalla vauhdilla, mutta tamma osasi hiljentää vauhtiaan ennen hyppäämistä. Ilmavaralla hypätty este läpäistiin puhtaasti. Hildalla ei vauhti tämän jälkeen kuitenkaan vähentynyt, nopea tempoisella laukalla lähdettiin etenemään kohti seuraavaa estettä. Taas tamma osasi ajoittaa milloin vauhtia tulee hiljentää, jotta hyppy onnistuisi erinomaisesti. Olin aivan ymmälläni tamman hyppytekniikasta, se oli huikeaa katseltavaa. Ratsastaja näytti tietävän miten tamman kanssa tulee menetellä ennen estettä ja esteen jälkeen. Viimeisten hyppyjen jälkeen annoin ratsukolle luvan siirtyä itsenäiseen loppuverryttelyyn rankan estetreenin jälkeen.

Päiväkirja

26.09.2014 Melko valmiita ollaan jo
Hilda on yksi näistä hevosistamme, jotka enää melkeinpä odottelevat ja lihovat. Tosin tammaa ei ole päästetty lihomaan, olemme syksyn aikana valmentautuneet ahkerasti esteiden parissa ja onpa meitä käyty katsastamassa myös koulupuolella. Eihän Hilda enää ole aktiivikisakäytössä, ehei, se aika on jäänyt jo taakse. Cupeissa kuitenkin pyörähdellään edelleen ja tamma on myös tarkoitus varsottaa joten ei käy, että lihavuuskunto on samaa luokkaa kuin armaan Telma-mursumme kanssa. Tarkoitus olisi tehdä varsa Lissun Ininällä ja Hildalla. Molemmat kaipaavat jälkeläisnäyttöjä päästäkseen laatuarvosteluihin asti ja toivomme, että Hilda toisi Ininän varsalle vähän enemmän hyppykapasiteettia ja parempaa luonnetta. Sopiihan sitä aina toivoa.

Hildalla oli tänään maastoilupäivä, koska huomenna olisi vapaa, joten kävin hakemassa hieman yli-innokkaan heppakaverin tarhasta ja vein sen sisälle varustettavaksi, ulkona kävi niin kova viima, ettei siellä halunnut erkkikään harjata hevosia. Talliporukkamme uusin tulokas Krisse, joka alkoi vuokrata Loihtua oli paikalla myös, joten pyysin tytön mukaan maastoon. Meillä suhtaudutaan vieraisiin varauksella, mutta omat hitsataan kiinni niin ettei siitä solmusta hevin lähdetäkään. Rupattelimme niitä näitä hevosia harjaillessamme, Hildakin malttoi seistä paikallaan.
Onneksi tänään keli oli kuiva, vaikka se tekikin tuulesta kahta purevamman. Pari edellistä päivää on kuitenkin ropissut sadetta ja tuullut samaan tyyliin, eikä hevosten liikuttaminen ole ollut mitään herkkua. Tänään kuitenkin maastoretki sujui. Hevoset olivat innokkaita etenemään, Hilda toimi loistavasti ja Krissen kanssa oli mukavaa puhua kaikennäköisestä, tyttö sopii talliporukkaan todella hyvin. Työtä pelkäämätön ja hevosten kanssa toimeen tuleva, ehkä me vielä saamme Krissestä Sarlotan kaltaisen jokapaikanhöylän hevostenliikuttajan.

Tunnin lenkki kului nopeasti ravi- ja laukkapätkien kera, pääsimmepä hyppäämään yhden huisin maastoesteenkin, kun tuuli on kaatanut yhdelle vähemmän käytetylle pätkällemme puun. Tein nopean tilannearvion ja totesin, ettei sitä kannata lähteä siirtämään vaan pyydän vain Perttiä karsimaan sen: pätkä laukataan yhdeksällä kerralla kymmenestä, eikä pikku hyppy tee yhtään pahaa. Klipatut hevoset saivat loimet ylleen tuuleen ja porkkananpaloja kiitokseksi.

27.09.2014 Hampulihuollosta päivää
Eläinlääkäri kävi tänään käsittelemässä muutamankin hevosen. Rutiiniluontoinen hampaidenraspailupäivä, Hildan eilinen maasto korvasi tämän päivän vapaan. Hilda suhtautui eläinlääkäriin ystävällisesti, raspausvehkeisiin sen sijaan ei. Tammaa ei olekaan meillä ollessaan vielä raspattu, ja oletimmekin Lissun kanssa alusta asti, että se pitäisi rauhoittaa toimenpidettä varten. Niinhän se pitikin, ja eikä Hilda onneksi rauhoituksen jälkeen sanonut suunavausvehkeistä tai raspaamisesta yhtään mitään. On niitäkin tapauksia, jotka meinaavat riehua rauhoittettunakin. Ystävämme Narkki... Hilda kuitenkin saatiin raspattua varsin vaivattomasti, tammalla oli suussaan pari alkavaa hammaspiikkiä, vaan eipä ole enää. Eläinlääkäri tarkasti purukaluston noin muutenkin kulumien sun muiden suhteen ja kuulemma vielä ovat vanhuksen hampaat kelvollisessa kunnossa. Eivät huippulaatuiset ja saimmekin kuulla, että tamma on todennäköisesti niitä hevosia, jotka joudutaan laittamaan pois hampaiden vuoksi. Hilda kuitenkin syö hyvin kaikkea, mitä vain saa eteensä, eli lopetuksesta keskusteleminen ei ole toistaiseksi millään tavalla ajankohtaista. Tamma pääsi karsinaansa torkkumaan ja selviämään rauhoitteesta, kun raspaushommaa jatkettiin muiden hevosten kanssa.

01.10.2014 Pikkuinen vauvva!
Hilda varsoi tänään! Tai siis oli varsonut yön aikana, varsa oli etuaikainen, joten emme osanneet odottaa, että aamutalliin tullessamme tamman vierellä makaisi pieni, pehmeäkarvainen varsa. Olimme ällikällä lyötyjä ihastellessamme varsaa ovelta ja Hilda näytti hyvin ylpeältä ja tyytyväiseltä - kunnon mamma! Onneksi Hilda on hyvä emä, mutta ei turhan suojelevainen vaan on tähänkin mennessä päästänyt meidät aina tervehtimään uutta tulokasta. Orivarsan koettaessa nousta seisomaan se tupsahti turvalleen, kun jalkoja oli edelleen aika paljon ja siitäkös Lissu intoutui... Nainen on aivan hysteerinen varsomisten kanssa ja syö kynsiään heti, kun jotain meinaa tapahtua, nytkin uudella tulokkaalla oli ties mitä halvauksesta lähtien.

Isäänsä Ininää muistuttava oripoika tuli pystyyn päästyään rohkeasti tervehtimään meitä karsinaan mennessämme. Ja koetti syödä sormemme useampaan otteeseen Hildan höristessä vierellä ja tarkkaillessa tilannetta. Saman tien nimesimme orin Hedelmähuppeliksi eli Huuhaaksi. Huuhaa totutettiin riimuun heti, Hilda ei sanonut juuta eikä jaata, vaikka varsa hinkkasi päätään tätä vasten. Pääsi poika kyllä riimusta heti eroon, kun sen hyväksyi. Hilda pääsi varsansa kanssa kentälle ulkoilemaan ja maha hölskyen päästelikin menemään ja piehtaroi, antaen välillä varsan käydä tissillä. Hieno, hieno Hilda!

28.10.2014 Loskapaskaa
”Talvi ja lumi tulevat!!”, juu tulisivatkin. Täällä Takapajulassa lunta satoi ensin aivan järkyttävät kinokset, ja sitten ne alkoivat saman tien sulaa. Tuloksena oli – ja valitettavasti on edelleen – melkoinen loskapaskakeli. Kaikkialla on ikävän märkää, ja kun siihen yhdistetään muutenkin harmaa keli ja aikaisin tuleva pimeä, niin kaikki on huonosti. Melkein nyt ainakin.
Tänään juoksutin Hildan, jolla on edelleen järkyttävä varsamaha. Huuhaa on kovastikin vieroitettu, mutta Hilda on edelleen sydämistynyt moisesta. Tamma on tähänkin mennessä ottanut nokkiinsa varsojensa viemisestä, mutta kuopustaan Hilda tuntuu kaipaavan erityisen paljon.
Takaisin asiaan. Hilda oli vaihteeksi hyvin reippaalla tuulella, eikä tammaa voinut ainakaan eteenpäinpyrkimyksen puutteesta voinut moittia. Itse asiassa elikko veti liinan nokassa sellaista rallia, että loska vain roiskui – suoraan minun päälleni. Taas näitä päivä, kun hevosen liikuttaminen maasta käsin oli järkyttävän huono päätös. Hilda kuitenkin tuli liikutettua perinpohjaisesti, ja raudikko liikkui oikein hyvin; pitkät, elastiset ja tahdikkaat askeleet molempiin suuntiin kaikissa askellajeissa. Tällä hevosella ei pitäisi olla mitään lihasjumeja! Maha hölskyen rallia vetänyt suomijuntti pääsi pesulle ja loimitettuna karsinaan kuivumaan sekä päiväheiniä mussuttamaan.

02.11.2014 Treeniä, treeniä
Koulutreeni Hildalla, jepajee. Hilda on pitkään ollut hevonen, jolla tallityöntekijät ja vuokraajat ratsastavat, joten en ole turhan paljoa tämän elikon selkään kiivennyt. Oli kuitenkin mukavaa lähteä pitkästä aikaa treeniin Hildan kanssa, ja hymyilin jo tammaa varustaessani. Hilda on kuitenkin tajuttoman mukava hevonen, mutta valitettavasti se on hevosia, jotka on helpoin – ja turvallisin – nakittaa muiden liikutettavaksi. Tällä hevosmäärällä on yksinkertaisesti pakko värvätä ulkopuolista työvoimaa liikutusavuksi, omalla porukalla ei enää pärjää.
Hilda oli yhtä reipas, kuin muistinkin, ja sain tehdä kunnolla töitä jo verryttelyistä lähtien, että tamma pysyisi lapasessa ja tekisi kaiken minun pääni, eikä oman päänsä mukaan. Yhteisen sävelen löydyttyä Hilda oli kuitenkin todella mukava ratsu, nöyrä ja eteenpäinpyrkivä, joka teki kyllä kaiken, mitä siltä pyydettiin (olkoonkin, että vähän kiireellä ja vasemmalla kädellä, mutta teki kuitenkin). Vähänhän läskimaha haittaa menoa, mutta äkkiäkös ne mammakilot karistetaan! Ainoastaan pohkeenväistöistä minulla on kunnolla nillitettävää; Hilda oli koko ajan mutkalla johonkin suuntaan, väistö oli joko liioiteltu tai riittämätön. Siirtymiset, pysähdykset ja peruutukset taas sujuivat paikoitellen oikeinkin hyvin, kunhan raudikko kiireiltään malttoi tehdä töitä.
Tamman kanssa oli oikein mukava tehdä pitkästä aikaa töitä, ja hyvä hevonenhan tämä on, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Hilda on kuitenkin sen verran täysipäinen ja kohtalaisen helppo ratsu, kunhan sen oppii tuntemaan, että vuokraajat saavat edelleen liikuttaa Hildaa, minkä sielu sietää. Minä keskityn niihin reikäpäihin, joiden vuoksi vakuutukseni omavastuu on kohtalaisen korkea.

Hoito-ohjeet

Päiväjärjestys
maanantai: vapaa
tiistai: pikkuesteitä (max. 60cm)
keskiviikko: esteitä
torstai: koulua
perjantai: vapaa
lauantai: maastoon
sunnuntai: esteitä

Hoito-ohjeet
Fleeceloimi jos hikinen/pesty.

Varusteet
Ratsastaessa yleissatula, tavalliset suitset nivelkuolaimella ja etujalkoihin jännesuojat.
Hypätessä estesatula, tavalliset suitset nivelkuolaimella, panssarivyö ja etusiin jännesuojat.