Tuttariin jämähtänyt, älyttömän hieno kenttätamma (sh), 552 sanaa

Taso se on tutustumisluokkakin, mutta kyllä minä ihan rehellisesti toivoin ainakin helpon luokan kenttäratsua. Ehkä seuraava sukupolvi sitten, en minä hyvää hevosta hylkää toivottua matalamman kapasiteetin vuoksi.
Sillä NIMI on hyvä, suorastaan erinomainen, hevonen ja kenttäratsu. Miinus se kapasiteetti. Omalla tasollaan suomenhevoseni tekee loistavia tuloksia, treenit sujuvat ja sen minkä NIMI osaa se myös osaa haparoimatta yhtään, puhuttiin sitten koulukiemuroista tai hyppäämisen teknisestä puolesta.

Parhaiten NIMEN estetyöskentelyä kuvaa sana peloton. Tyhmänrohkea raudikko ei sentään ole, se kyllä myös kieltää tai juoksee ohi, tosin heikoksi jääneen lähestymisen eikä Muumitaloksi maalatun, muita hevosia hirvittäneiden estejohteiden vuoksi. NIMI on varovainen hyppääjä, joka korjaa hyvin ja ponnistaa terävästi käyttäen koko kroppaansa kiitettävästi läpi koko hypyn. Liikkeetkin ovat priimaa, varsinkin ravissa liikkeen tahti sekä takaosan työskentely ovat aivan eri luokkaa kuin tämän tason hevoselta lähtökohtaisesti odottaisi. Kaiken kruunaa ratsastettavuus, tuttariputteni on hyväsuinen sekä herkkäkylkinen, apuihin tarkasti ja täsmällisesti vastaava yhteistyöhaluinen hevonen loistavalla eteenpäinpyrkimyksellä sekä korkealla työmoraalilla. Ihan varmasti tammalla on parempi asenne ja työinto kuin monella ihmisellä!

Koulupuolen osaaminen ei tosiaan ole hääviä (kyllä suomenhevosen toivoisi yltävän helppoon A:han), mutta minkä NIMI osaa se tekee todella hyvin. Pysähdys on niin korrekti kuin olla ja voi, siirtymät todella sujuvia, kaikki on helpon ja vaivattoman näköistä sekä teknisesti korkeatasoista myös koulutuomareiden numeroarvosteluissa.
Esteilläkin kapasiteettia soisin olevan vähän korkeammalle, mutta tällä mennään. NIMEN tekniikka on kyllä rehellisesti ja yhtään leuhkimatta sanoen parempi kuin monilla korkeamman tason hyppääjällä. Vinot ja lyhyet linjat eivät ole ongelma, eivätkä tarkkuusesteet, NIMI ei kadota itsevarmuuttaan minkään tehtävän tai estetyypin edessä. Se on ketterä, nopea ja varmajalkainen, fiksu hevonen, jota ei johteiden muoto tai esteen villin värinen maalipinta hämää tai häiritse. Tämä hyppää ihan mitä tahansa eteen laitetaan! Toki kapasiteettinsa puitteissa.

NIMEÄ kiinnostaa kauhean paljon, mitä ihminen tekee. Toisten hevosten touhuihin raudikko taas ei juurikaan kiinnitä huomiotaan, ellei joku nyt tule ihan kylkeen nyhjäämään. Tamma toki rapsuttelee muiden hevosten kanssa eikä suostu heittopussiksi, mikäli joku tulee uhittelemaan, mutta harvemmin NIMI itse on se aloitteellinen osapuoli hevosten välisissä sosiaalisissa hetkissä. Sille riittää, että se näkee ja kuulee muut hevoset, läheisyys on sitten plussaa muttei nyt niin ihmeellistä, että sitä pitää itsekseen hakea. Ei tämä kyllä ihmisiltäkään kaipaa rapsutuksia tai muutakaan, vaikkei niistä kieltäydykään. Mutta kuten todettua, kaikki tekeminen kiinnostaa kauheasti! Mitä tuolla välineellä tehdään? Miksi sähköraspi ja klippauskone pitävät ääntä, mutta kaviokoukku ei? Mistä suihkepullon ääni tulee? Kaiketi tamman ajatukset kulkevat tämän tyylisiä ratoja. Se ei arastele mitään ja on muutenkin hurjan hyvä, helppo käsitellä aivan kaikissa tilanteissa, niin kotona kuin muuallakin. NIMEÄ kuitenkin ilahduttaa suunnattomasti, mikäli sen antaa vähän haistella ja tutkia eri hoitovälineitä, erityisesti uusia. Se ikivanha pölyharja on jo niin nähty!

Kisapäätäkin NIMELTÄ löytyy. Se ei jännitä yleisöä (tai mitään muutakaan), matkat sujuvat rauhallisissa merkeissä, samaten kisapäivät. NIMI ei jää huutelemaan kavereiden perään tai tempoile käsihevosalueella sinne sun tänne, ennemmin se on vähän pitkästyneen oloinen, käytökseltään moitteeton mallikansalainen.
Verkatessa NIMI terästäytyy, radalla siinä on jo ruutia. Tamma selkeästi ymmärtää harjoitusten ja kilpailuiden eron nauttien jälkimmäisestä vielä treenaamistakin enemmän. Yleisöstä viis, se on se kutkuttava, hyvänlaatuinen odottava jännitys ennen lähtömerkkiä, kuinka kilpailusuorituksessa annetaan kaikkensa – nämä seikat NIMEÄ innostavat. Tämäkin on todettu kokemuksen kautta, tamma tekee aivan yhtä tosissaan töitä tyhjällekin katsomolle. Toki NIMI työskentelee aina tosissaan, eron.. sen vain tuntee satulassa istuessaan.

NIMESSÄ on niin älyttömän paljon kaikkea hyvää ja upeaa, että toivon sen periyttävän juuri niitä ominaisuuksia ja tasokkaampien orien antavan varsoille kapasiteettia!