Lepakonnaaraaja VH16-018-2690

NimiLepakonnaaraaja "Leivo" KasvattajaSusiraja, Suomi
Rotu, sukupuolisuomenpienhevonen, tamma OmistajaSusiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri146cm, kulomusta MeriititSLA-I
Syntynyt,
ikääntyminen
s. 01.12.2016, 12v
satunnainen (4v 22.12.2016)
Painotuslaji,
koulutustaso
yleispainotteinen
va B / 90cm / 80cm / harraste

20.8.2018 Leivo yllätti meidät iloisesti saadessaan rotunsa laatuarvostelusta komean SLA-I -palkinnon!

Meriitti 2

© VRL-01811

Luonnekuvaus

Totta kai me tiesimme, että hevosia kasvattaessa tulee myös takapakkia, varsat eivät peri aina vanhempiensa parhaita ominaisuuksia ja niin edelleen, mutta Leivo oli silti pienoinen pettymys, kun sen luonne alkoi paljastua. Tamma on ihan selvästi naaraaja-linjaa, se muistuttaa valitettavasti enemmän alkuperäistä Narskuamme enemmän kuin kukaan tähän mennessä. Ilkeä luonne sai vielä lisää pontta emän opetettua Leivolle kaikki pahat tapansa, tamma on niin herkkä suustaan, että tuntuman pitäminenkin on välillä mahdoton tehtävä. Oman lisänsä soppaan tuo isältä peritty kärsimättömyys - ei, Leivo ei todellakaan ole niitä hienoimpia kasvattejamme. Mutta onhan se nyt ihan pirun söpö, katsokaa sen naamaa, miten sille voi olla vihainen!

Karsina on tamman omaa aluetta, sinne ei pidä kenenkään tunkeman, ei ainakaan Leivon mielestä. Pääasiassa se puree kaikkia, mutta omassa karsinassaan myös potkii ja liiskaa, jos sille päälle sattuu. Määrätietoiselle Euroopan omistaja -asenteella liikkuvalle ihmiselle pikkumusta antaa kyllä kiinni, vaikka sillä ei olekaan päitsiä päässään koko aikaa, mutta ei sitä kenenkään kannata hoitaa karsinassaan. Vaikka se ei olisikaan vaarallista, on se vähintään pirun ärsyttävää. Myös käytävällä seistessään Leivo luimistelee, yrittää purra joka kerta kun sen turvan edestä kulkee, ja vaikka se ei asiakseen potki, se kyllä latoo kohti mikäli erehtyy kulkemaan sen takamuksen takaa. Etusilla kuopimista ei onneksi juurikaan tapahdu, mutta loimen etusolkia kiinnittäessä se esittelee kyllä oikein hienosti, miten korkealle jalka nousee. Ja nouseehan se, ainakin lapojen kohdalle! Satulavyötä ei saisi kiristää, eikä satulaa laittaa oikeastaan ollenkaan selkään, kuolaimia ei voi ottaa, vaikka muuten se suun aukominen onkin hirmuisen kivaa, etenkin jos siihen eksyy ihminen väliin. Eläinlääkäri rauhoittaa tamman oletusarvoisesti ja kengittäjä... no, ainakin toistaiseksi hän suostuu toimimaan Leivon kanssa, vaikka kiroaakin raskaasti joka kerta.
Talutuksessa Leivon kanssa kannattaa olla hanskat ja raippa mukana. Se ei rynni eikä ryysää, ei tule edes päälle, mutta hampaat kyllä napsuvat paremmin kuin hyvin. Yleensä tammalle riittää se, että sille heiluttaa narun päätä tai tarvittaessa vähän napauttaa turvalle narulla. Raippa ei kuitenkaan ole mukana turhan takia, sillä jos naru ei riitä, viimeistään raipalla lavalle, aivan viimeisenä keinona turvalle, napauttaminen muistuttaa Leivolle, ettei se saa tehdä mitä tahansa. Leivo lastataan liinoilla ja tarvittaessa juoksutuspiiskalla avustamalla, kiitos ja ylistys se sentään matkustaa suhteellisen rauhallisesti, vaikka saattaakin potkia.

Leivo on jo liiankin herkkä edestä, sillä sille jo tavallinen pehmeä tuntuma on aika ajoin liikaa. Sinällään sen herkkyydessä ei olisi mitään huonoa, jos se muuten olisi yhteistyöhaluinen ja hyvä ratsastaa. Mutta miksi edes toivoa sellaista, kun kyse on tästä linjasta! Leivo on kyllä todistetusti herkkä avuille, mutta sen miellyttämisenhalu on tasan nolla ja kaikki avut ovat sen mielestä, jos eivät totaalisesti väärin niin ainakin sen verran pielessä, ettei sen tarvitse tehdä mitään. Leivo on suhteellisen reipas ratsu, jonka kanssa jalkaa ei paljoa tarvitse, etenkin, kun liian ronskista pohjeavusta tai pitkään jatkuvasta naputuksesta se vetää herneen nokkaansa ja heittelee takapuoltaan.
Leivo toimii vähän tuulella käyden, sen kanssa täytyy vain työstää, työstää ja työstää, sitten se saattaa toimia, tai olla toimimatta, miten sitä itseään huvittaa. Tuntuman tulee aina, aina olla mahdollisimman kevyt, kaikki ratsastaminen tulee tehdä istunnalla niin pitkälle kuin vain voi. Leivo on kyllä erittäin osaava ratsu, jolla olisi ilo ratsastaa, jos sen toimiminen ei olisi hetkittäistä ja aina riippuvaista lähinnä siitä, onko sillä kiinnostusta vai eikö sillä ole kiinnostusta. Onnistumisia kuitenkin tulee, ja siitä pidämme kiinni lohtunamme.

Hyvä hyppytyyli pelastaa paljon Leivon kanssa, koska sen kanssa vauhdin hallinta on lähinnä viitteellistä - Leivo inhoaa pidätteitä kesken radan ja pahimmillaan kiukuttelee niistä koko loppupäivän - ja suunnankin määrääminen välillä hieman haastavaa. Tammalla on onneksi luonnostaan perushyvä ratavauhti, minkä lisäksi sillä on estesilmää ja tasapainoa, ilman näitä ominaisuuksia pikkumustallamme tuskin edes hypättäisiin. Ratsastajan on kuitenkin osattava istua kyydissä hevosta häiritsemättä ja ennen kaikkea istua suorassa. Leivon bravuurinumero kun on lähestyä estettä nätisti suoraan ja viime metreillä singahtaakin ohi.

Kisapaikka itsessään ei aiheuta Leivossa mitään liikettä suuntaan eikä toiseen, ihmismassat eivät sitä hermostuta, eivät toisaalta muut hevosetkaan. Lähinnä ärsyttävät. Leivo on hoitaessa ja käsihevosalueella lähinnä pahempi versio itsestään, koska se ei arvosta, että se on raijattu tällaiseen paikkaan kun se yhtä hyvin voisi olla syömässä heinää kotona. Tamman häntään sidotaan nätti punainen rusetti, kun sen kanssa lähdetään muualle, ja mieli tekisi oikeastaan kääriä koko hevonen punaiseen. Etupää puree ja takapää potkii, joten muiden hevosten lähelle ei kannata Leivon kanssa eksyä. Kisapaikka ei onneksi vaikuta Leivon ratsastuksellisiin ominaisuuksiin huonosti, jos kohta ei hyvinkään. Se on samanlainen ikävä kiukkupylly kuin kotona, josta kyllä irtoaa liikettä ja hyppyä, jos on irrotakseen.

Sukutaulu

i. Runon Batman
ERJ-II
sh, m, 147cm
ii. Runon Rambo
KTK-III, SLA-II, KRJ-I
sph, m, 145cm
iii. Raivoraitis
KTK-II
sph, m, 145cm
iie. Siniän Helmililja
KRJ-II
sh, km, 152cm
ie. Vuornan Kuura
KRJ-I
sh, tprt, 149cm
iei. Mahonki
YLA2, SLA-I, KRJ-I
sh, rt, 155cm
iee. Revonheinä
YLA1, KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I
sh, trt, 158cm
e. Kahveennaaraaja
YLA2, KTK-III, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I
sph, m, 142cm
ei. Fridan Maitokahvi
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-III, VVJ-II
sph, m, 144cm
eii. Tjefred
YLA2, KTK-II, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I
sph, m, 144cm
eie. Mollamaija
YLA2, SLA-II, KRJ-I, ERJ--I, VVJ-II
sph, vprt, 159cm
ee. Pirunnaaraaja
YLA1, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I
sph, m, 145cm
eei. Kanteleen Pikku-Piru
KRJ-I, ERJ-II
sh, trt, 154cm
eee. Yönaaraaja
YLA1, SLA-I, KRJ-I, ERJ-II
sph, m, 146cm

Jälkeläiset

s. 02.01.2017 sph-t. Pilvinaaraaja, i. Luurankopokeri, om. Sippe (VRL-13703) / Nuppulanharju

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Näytä / piilota sijoitukset
KRJ - 46 sijoitusta joista 6 voittoaERJ - 41 sijoitusta joista 6 voittoa
11.01.2017 Kievarinkujan suomenhevoset va B 4/50
01.02.2017 Ventos va B 6/40
05.02.2017 Priton Budyonnys va B 4/40
08.02.2017 Ventos va B 1/40
08.02.2017 Kievarinkuja va B 6/50
09.02.2017 Kievarinkuja va B 6/50
09.02.2017 Priton Budyonnys va B 5/40
11.02.2017 Viisikko va B 5/40
12.02.2017 Viisikko va B 3/40
17.02.2017 Teilikorpi va B 7/50
19.02.2017 Romilly va B 6/40
19.02.2017 Teilikorpi va B 1/50
21.02.2017 Teilikorpi va B 3/50
22.02.2017 Pirunkorpi va B 4/40
23.02.2017 Viisikko va B 4/40
24.02.2017 Viisikko va B 4/40
24.02.2017 Pirunkorpi va B 1/40
25.02.2017 Romilly va B 5/40
25.02.2017 Viisikko va B 3/40
02.03.2017 Pirunkorpi va B 6/40
05.03.2017 Pirunkorpi va B 5/40
08.03.2017 Pirunkorpi va B 4/40
10.03.2017 Pirunkorpi va B 6/40
11.03.2017 Teilikorpi va B 4/50
11.03.2017 Teilikorpi va B 7/50
11.03.2017 Hukkapuro va B 4/30
12.03.2017 Hukkapuro va B 1/30
12.03.2017 Wolf Sporthorses va B 3/30
14.03.2017 Pirunkorpi va B 3/40
15.03.2017 Pirunkorpi va B 4/40
15.03.2017 Pirunkorpi va B 5/40
16.03.2017 Teilikorpi va B 2/50
17.03.2017 Teilikorpi va B 2/50
17.03.2017 Wolf Sporthorses va B 2/30
18.03.2017 Wolf Sporthorses va B 5/30
18.03.2017 Teilikorpi va B 4/50
18.03.2017 Pirunkorpi va B 6/40
19.03.2017 Wolf Sporthorses va B 3/30
20.03.2017 Wolf Sporthorses va B 2/30
27.03.2017 Hukkapuro va B 1/30
27.03.2017 Wolf Sporthorses va B 3/30
28.03.2017 Wolf Sporthorses va B 1/30
12.04.2017 Mörkövaara va B 4/30
14.04.2017 Mörkövaara va B 5/30
14.04.2017 Mörkövaara va B 3/30
20.04.2017 Mörkövaara va B 3/30
08.01.2017 Romilly 90cm 2/75
18.01.2017 Järnbyn hevoskeskus 90cm 2/40
03.02.2017 Teilikorpi 90cm 3/40
16.02.2017 Teilikorpi 90cm 5/40
19.02.2017 Teilikorpi 90cm 5/40
24.02.2017 Colosseum 90cm 3/46
24.03.2017 Mörkövaara 90cm 5/30
25.03.2017 Mörkövaara 90cm 3/30
25.03.2017 Mörkövaara 90cm 3/30
26.02.2017 Colosseum 90cm 4/46
21.03.2017 Tuiskula 90cm 3/30
24.03.2017 Tuiskula 90cm 1/30
25.03.2017 Tuiskula 90cm 1/30
28.03.2017 Mörkövaara 90cm 4/30
29.03.2017 Mörkövaara 90cm 3/30
30.03.2017 Mörkövaara 90cm 5/30
30.03.2017 Mörkövaara 90cm 1/30
01.04.2017 Mörkövaara 90cm 2/30
08.04.2017 Mörkövaara 90cm 1/30
09.04.2017 Mörkövaara 90cm 4/30
15.04.2017 Mörkövaara 90cm 2/30
21.04.2017 Mörkövaara 90cm 5/30
22.04.2017 Mörkövaara 90cm 2/30
25.04.2017 Mörkövaara 90cm 5/30
25.04.2017 Mörkövaara 90cm 4/30
26.04.2017 Mörkövaara 90cm 3/30
28.04.2017 Mörkövaara 90cm 5/30
28.04.2017 Mörkövaara 90cm 4/30
03.05.2017 Hengenvaara 90cm 5/30
05.05.2017 Hengenvaara 90cm 1/30
06.05.2017 Hengenvaara 90cm 3/30
09.05.2017 Hengenvaara 90cm 3/30
14.07.2017 Kisakeskus Sitruuna 90cm 3/40
19.07.2017 Kisakeskus Sitruuna 90cm 2/40
01.08.2017 Kärmeniemi 90cm 2/30
01.10.2017 Vuorna 90cm 1/30
10.10.2017 Roscoff 90cm 4/30
11.10.2017 Vuorna 90cm 2/30
14.10.2017 Vuorna 90cm 3/30
14.10.2017 Vuorna 90cm 3/30
19.10.2017 Vuorna 90cm 3/30
VSR - 1 sijoitusta joista 0 voittoa
31.03.2018 Susiraja VSR Cup 90cm 4/90

Valmennukset

25.05.2017 Estevalmennus, valmensi Aino H.

Narri oli saanut tammansa jo lämmiteltyä, ja he saivat vielä ottaa lyhyet käynnit kasatessani esterataa kentälle. Leivo katseli tekemisiäni mielenkiinnolla, mutta kun oli aika aloittaa työskentely, tamman näennäinen motivaatio katosi johonkin. Kyllähän tamma muutamat ensimmäiset hypyt hyppäsi, mutta Lissun vahingossa kiskaistessa ohjista tasapainon pettäessä Leivo teki pikapysähdyksen ja korvat niskassa seisoi happaman näköisenä paikallaan. Kehotin narria vain jatkamaan, vaikka alla olikin hieman kiukkuinen hevonen ja ratsastaja teki parhaansa. Tästä otettiinkin sitten vahingossa pari taka-askelta, mutta eteenpäin oli kuitenkin päästävä: onneksi narri oli samalla mielellä liikenteessä ja ratsasti hevostaan motivoituneena eteenpäin. Itse hyppäämisessä ei tosiaan ollut mitään ongelmaa, mutta Leivo ei ollut parhaalla päällä tänään. Tamma vetäisi kokonaisen herneenpalon nenäänsä jokaisesta narrin pienenpienestä virheestä, joita en itse olisi muuten edes huomioinut – sinänsä hyvä. Välikäyntejä jouduttiin ottamaan useammat, sillä auringon paahtaessa tumma tamma nosti hien pintaan ja narrillekin meinasi tulla turhan kuuma. Leivo ei kuitenkaan luovuttanut, vaan puhkuen hyppi esteitä, joiden korkeutta oli pakko laskea – ei tamma olisi muuten jaksanut tehtävän loppuun, vaikka se olikin hyväkuntoinen. Loppujen lopuksi kaksikossa ei ollut mikään suuresti vialla, narrilla ja Leivolla oli vain hieman tukalat oltavat, hypyt itsessään olivat siedettäviä, ei kaksikolle ainakaan tarvinnut itku kurkussa antaa ohjeita. Lopetimme kuitenkin hyvissä ja hikisin mielin, jäin vielä kituuttamaan itseäni aurinkoon ja katselemaan riitelevän kaksikon loppuverryttelyjä.

31.05.2017 Kouluvalmennus, valmensi suba.

Pitkästä aikaa ajelin Susirajaan valmentamaan Narria hevosensa kanssa. Etukäteen minulle oli kerrottu, että pieni tamma on melkoinen herkkis, eikä aina kovinkaan yhteistyöhaluinen. Hevosta en ollut aiemmin tavannut, mutta näiden alkutietojen perusteella suunnittelin kouluvalmennukseen melko yksinkertaisia tehtäviä.
Tallin pihaan autollani kurvatessani huomasin Narrin jo verryttelevän hevostaan kentällä. Kyseessä oli pieni, älyttömän söpö ja kivan värinen tamma. Lähestyin kenttää ja tervehdin Narria. Hevosen nimeksi paljastui Leivo. Tamma vaikutti olevan alkuverryttelyssä hankala edestä ja viskoikin päätään ahkerasti. Narri kertoi Leivon olevan lähes aina samanlainen ja ilahtui, kun kerroin, että tänään treenataan melko helppoja juttuja. Pääseepähän ratsastaja keskittymään enemmän itseensä ja ehkäpä tätä kautta Leivokin rentoutuisi.
Aloitimme valmennuksen ihan vain pääty-ympyrällä ravaten ja taivutellen. Leivo taipui kyllä hyvin ja ajoittain rauhoittuikin edestä, mutta ne hyvät hetket eivät kestäneet kovinkaan kauaa. Kun ympyrällä oli saavutettu muutamia hyviä pätkiä ravissa, kehotin Narria nostamaan laukan ja jatkamaan suoraa uraa pitkin tehden aina päätyihin ja kentän keskelle reilut ympyrät. Laukassa Leivo vaikutti suhtautuvan tuntumaan jo rennommin. Lopputunnista otimme vielä muutamia pohkeenväistöjä ravissa. Aina kun Leivo malttoi päänsä kanssa, tuli oikeasti hyvää väistöä. Tamma astui todella hienosti ristiin ja polki tarmokkaasti takaosallaan. Kehuin ratsukkoa oikein paljon ja annoin Narrille luvan aloittaa loppuverryttelyn. Leivo oli huomattavasti loppuraveissa rentoutuneempi ja pärski tyytyväisenä. Narrikin oli valmennukseen tyytyväinen ja taputti pienen tamman kaulaa kiitokseksi.

06.06.2017 Kouluvalmennus, valmensi Aino H.

Leivo ja Lissu verryttelivät saapuessani paikalle, ja nähtävästi he olivat pyörineet kentällä jo pidemmän hetken, sillä Leivo ravasi letkeästi ja kauniisti eteenpäin. Kerroin Lissulle, että tänään haettaisiin taipuisaa hevosta mahdollisimman pitkällä ohjalla, joten hän joutuisi pitkälti käyttämään pelkkää istuntaansa. Kun kaksikko oli rauhassa käynyt kaikki askellajit läpi, saatoin pyytää heitä aloittamaan helpolla. Ensin oli siis ideana tehdä isoja ympyröitä ja voltteja pitkin ohjin, mitä Leivo ei tietenkään ymmärtänyt taikka sietänyt. Tamman mielestä joko työskennellään tai ei, ei tällaisia ihmeen välimuotoja! Niinpä se korvat luimussa teki kaiken pyydetyn vain puoliksi, jonka takia Lissun oli pakko kerätä ohjaa hieman saadakseen ratsunsa kuuntelemaan edes jonkin verran. Tamma oli reippaalla päällä, muttei kuitenkaan ilkeällä tuulella, joten kaikki sujui pitkälti kuin rasvattu. Ravissa sama tehtävä oli kaksikolle hieman haastavampi, sillä Leivo olisi ehkä vaatinut lisää ulko-ohjan tukea, mutta yleisesti ottaen he suoriutuivat kaikesta ihan kunnialla.

Välikäyntien jälkeen pyysin Lissua kokeilemaan samaa myös laukassa, tehden voltin kummallekin pitkälle sivulle ja pääty-ympyrän lyhyillä sivuilla. Tamma oli nyt paljon paremmalla tuulella ja toimi huomattavasti kevyemmin – se taisi vihdoinkin ymmärtää, että ohja oli tarkoituksella löysä. Leivo näytti kyllä melkeinpä hymyilevän, kun sen ei tarvinnutkaan kestää yhtään ylimääräistä repimistä suustaan. Tamma otti kieltämättä vähän kierroksia laukassa, joten lopettelimme, kun se alkoi näyttämään kaikissa askellajeissa todella joustavalta ja se tuntui letkeältä myös selästä käsin.

22.06.2017 Estevalmennus, valmensi miivi

Olin tänään ollut valmentamassa aamupäivällä pohjoisessa, joten Susiraja sattui sopivasti siihen matkan varrelle palatessani kohti etelää. Tai tuli siitä yli tunnin koukkaus, mutta mitä nyt valmennuspalkkion eteen ei tekisi.

Saavuin Susirajaan iltapäivästä, reilusti ennen neljää, jolloin olimme sopineet valmennuksen alkavaksi. En jaksanut sen kummempia alkaa tekemään, esimerkiksi valmennettavan ratsukon etsiminen tallista olisi ollut turhaa duunia, joten marssin suoraan kentälle ja ryhdyin kokoamaan pientä esterataa. Rata ei ollut iso tai pitkä, mutta se oli teknisesti haastava, siinä oli runsaasti pienessä tilassa tehtäviä, mutkaisia lähestymisiä sekä suunnanvaihdoksia, joissa laukka tuli vaihtaa esteiden välissä eikä niiden päällä. Kun valmennettavani viimein saapuivat, oli rata valmis. Samalla kuin ratsastaja verrytteli Leivoa, kertoili hän tammasta. Näiden puheiden perusteella pelkäsin pahinta valmennuksen kulun kannalta, vaikka alkuverryttelyt eivät olleet aivan toivottomilta näyttäneetkään.

Hypyt alkoivat ihan nätisti. Leivo kulki esteeltä toiselle jotenkuten, mutta itse hypyt olivat hyviä niin kauan, kuin ratsastaja ei puuttunut niihin, tamman takapää oli kevyellä tuulella ja lensi herkästi siinä vaiheessa, kun ratsastaja yritti puuttua tamman lähestymisiin tai vauhtiin. Onneksi se ei sentään yrittänyt tosissaan pudottaa ratsastajaansa. Teiden kanssa ongelmat olivat vähän isompia, Leivo vastusteli niin ohja- kuin pohjeapuja, eikä kääntynyt istunnalla tarpeeksi nopeasti tai pienistä väleistä, jolloin teistä tuli pakosta pidemmät, joka ei ollut hyvä asia siinä vaiheessa, kun esteradoilla siirryttiin uusintoihin, joista tulisi saada mahdollisimman hyvä aika. Teiden kanssa säätämistä iso osa valmennuksesta olikin, sen ihmettelemistä, millaisilla avuilla sen tamman saisi kääntymään vai pitäisikö suosiolla valita pidempi tie ja sitten pyytää lisää vauhtia. Vielä valmennuksen lopussakaan tämä asia ei ollut oikein selvillä, aina välillä tamma oli toiminut tavalla yksi, aina välillä tavalla kaksi. Ota siitä nyt selvää, olin joutunut huokailemaan valmennuksen aikana.

12.07.2017 Kouluvalmennus, valmensi Siguri

Olin kentällä valmiina odottamassa tämänpäiväistä valmennettavaa ratsukkoa. Olin suunnitellut tunniksi tehtäviä erilaisten taivutusten parissa, ja mietin jo mielessäni, millaisen hevosen kanssa tänään pääsisin tekemisiin. Vastauksen sain pian, kun ratsastaja saapui hevosen kanssa paikalle pidellen kättään ja mutisten jotain penteleestä ja hampaista.

Saimme ratsastajan kuitenkin onnistuneesti selkään, ja alkuverryttelyiksi lähdimme tekemään siirtymisiä sekä raviympyröitä. Kävi nopeasti ilmi, että Leivo ei sietänyt kovin voimakkaita apuja, mutta ei se myöskään pehmeillä avuilla liikkunut halutusti. Hevosen ja ratsastajan kanssa riitti työtä jo verryttelyissä, kunnes lopulta pääsimme aloittamaan päivän varsinaiset tehtävät.

Taivutuksia aloimme käydä läpi ensin huolellisilla kiemuraurilla. Kaarissa hevosta tuli taivuttaa loivasti, minkä jälkeen se suoristettiin. Lähdimme tekemään tehtävää ensin rauhallisesti käynnissä, ja vaikka kaaret sujuivat hyvin, jäi Leivo mutkittelemaan suorille. Sitä ei kiinnostanut eteenpäin liikkuminen, mutta ratsastajan kanssa jatkoimme maltillisesti tehtävää. Ja kun kiemuraura sujui hyvin käynnissä, lähdimme jatkamaan sitä ravissa.

Kiemurauran jälkeen siirryimme yhdistämään sekä sulkutaivutusta että pohkeenväistöä. Ratsukon tuli kulkea uraa pitkin reippaasti eteenpäin, siirtyä suorittamaan sulkutaivutusta heti pitkän sivun alusta muutaman askeleen verran ja siitä seuraavan suoristuksen jälkeen ottaa muutama pohkeenväistöaskel uran sisäpuolelle. Uralle palattiin takaisin normaalisti kävellen. Sulkutaivutus ei ratsukolla meinannut sujua alkuun sitten ollenkaan, sillä Leivo oli toista mieltä asetuksista ja avuista, mutta monien rauhallisten toistojen jälkeen meno alkoi näyttää ihan hyvältä. Pohkeenväistöt ratsukko suoritti erinomaisesti heti ensimmäisestä kerrasta lähtien. Teimme tehtävää kumpaankin suuntaan sekä käynnissä että ravissa, ja loppua kohden tehtävä alkoi sujua myös Leivolta mukisematta.

Lopputunnista teimme vielä muutaman laukannoston pitkillä sivuilla, ja tammakin alkoi vaikuttaa hieman enemmän yhteistyökykyisemmältä kuin alkutunnista. Niinpä pyysin ratsastajaa siirtymään pitkin ohjin käyntiin ja taputtamaan Leivoa kaulalle hienosta tunnista, jotta kaikille jäi valmennuksesta hyvä ja onnistunut olo.

01.11.2017 Kouluvalmennus, valmensi Penelopeia

Leivo-tamma osoitti omaavansa aimo annoksen ponimaista itseppäisyyttä jo alkumetreillä, kun se ilmeisesti ohjia käteen otettaessa tulleesta hetkellisesti vahvasta tuntumasta veti herneen nenäänsä, ja jäi käytännössä paikalle pukittelemaan. Kun tämä kohtaus oli saatu ohi sai ratsastaja keventääkkin tuntumaa samantien reilusti, sillä havaitsin että sen kanssa saattaisi tänään tulla ongelmia eteen. Lähdimme työstämään aluksi siirtymisiä, jotka osoittautuivat harvinaisen hankaliksi. Leivo ei pitänyt ollenkaan suuhun kohdistuvasta paineesta, joten ratsastajan oli työstettävä todella paljon omaa istuntaansa, ja sen käyttämistä pieniinkin asioihin. Lisämaustetta siirtymisiin saatiin tekemällä siirtymiä myös askellajien välillä, kooten ravia ja ottaen välillä hieman reippaampaa lisäyspätkää. Lisäyksissä Leivo kyllä lähti salamana eteen, mutta sen takaisin saaminen lisäyksen jälkeen oli oma ongelmansa. Tamma olisi mieluusti jäänyt viipottamaan vain pitkänä eteen, eikä se liiemmin arvostanut kun yritimme estää sen aikeita. Kokoavat tehtävät osoittautuivat kaikkein hankalimmiksi, sillä pikkutamma jäi herkästi vain steppaamaan paikalleen. Eteenpäin sitä oli kannustettava höyhenenkevyin avuin, samalla varoen ettei se lähtisi taas liikaa eteen, vaan pysyisi nätisti kuolaimella liikkuen nätisti koottuna. Laukan työstäminen oli sinällään helppoa, että Leivon laukassa oli luontaisesti hyvä tahti ja eteenpäinpyrkimys. Laukan vaihtaminen sujui yllättävän hyvin, sillä tamma kuunteli loistavasti istunnalla tehtyjä apuja, ja juuri istunnalla laukanvaihdon saikin ratsastettua näppärästi. Lopputuntia kohden tamma tuntui vastaanottavan apuja jo paljon paremmin, vaikka yhä se jäi välillä vastustelemaan mielestään liian kovia huomautuksia. Haasteita pikkutammassa siis riitti, mutta myös laatua oli askeleista löydettävissä!

Lue päiväkirjaa