You don't care if it's wrong or if it is right.


kuvat © True Colours Farm. virtuaalihevonen, a sim-game horse
la Rue des Moulins "Muuli" VH13-006-0150
kasv. Perth A. om. narri (VRL-06046)
englannintäysveritamma, 158cm ruunivoikko, sabino, lsi, ahv, vej psk, vtj ekksk, otj ekvsk
17.06.2011, 18v* asuu Pirunportissa
kenttä- ja estepainotteinen CIC3 / va B / 130cm / 120cm

*ikääntyy satunnaisesti, 4v 13.02.2012

15.05.2015 18 + 18 + 14 + 17 = 67p KTK-III

15.05.2015 8 + 40 + 20 + 20 + 15 = 103 p. KRJ-I
Täydellinen sukuselvitys!

29.02.2016 7,5 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102,5 p. ERJ-I

Every time I look at you I get a fierce desire to be lonesome.

Muuli on ihmeellisessä joukkiossani suorastaan hyväluontoinen otus, vaikka niinsanottujen normaalien luonteiden joukkoon lyötynä sekin vaikuttaisi mielenvikaiselta. Ainakin näin luulisin. Jollain kurin joukkiooni eksyi jälleen yksi kenttäratsu, jonka luonteessa ei ole kehumista - ehkä minä vielä jonain päivänä löydän sen haliponini, jonka kanssa käyn valloittamassa kouluradat..! Tai sitten jatkan luonnevikaisten este-elikoiden parissa.

Niin tai näin, Muuli on Reivin tapaan kotoisin iloisesta Englannista, vaikka nimi onkin ranskalaista perua. Tamma on jälleen yksi ikkunashoppailun tulos, puhdas heräteostos, tällä kertaa tosin ihan kunnon tallilta eikä mistään huutokaupasta. Brittein saarilla lomailu tekee aina hyvää, etenkin kun käy katsomassa hevosia. Lompakolle se tekee pahaa siinä vaiheessa, kun tallin omistajat markkinoivat sinut katselemaan myytäviä yksilöitä ja eteesi talutetaan kaunis ruunivoikko tamma, joka sillä hetkellä hämää sinua käyttäytymällä kuin enkeli. No, kyllähän minua varoitettiin Muulin mielialavaihteluista, mutta milloinkas järkipuhe on tehonnut, etenkin kun koko ensitapaamisen ajan tamma tuntui olevan poikkeuksellisen hyväntuulinen.

Kaupat lyötiin lukkoon varsin pian ja minusta tuli onnellinen tammanomistaja jälleen kerran. Välillä vähän vähemmän onnellinen, sillä Muulin mielialavaihtelut eivät jättäneet minua rauhaan tutustumiskäynneillä tallilla tai kotimatkalla. Mutta väliäkö hällä, yksi luonnevika sinne tai tänne ei tässä joukossa paina enää mitään, ainakin saan kulkea nokka pystyssä poikkeavan värisen tammani kanssa!

Life is like a roller coaster, and I'm about to throw up.

Muuli on kiimahäiriötamma pahimmasta päästä, sillä on jatkuvia mielialavaihteluita ja yhdessä hetkessä niin hyväntuulinen tamma on vaihtunut hormonihöyryiseksi lohikäärmeeksi täysin ilman mitään näkyvää syytä. Hevosen kanssa saa jatkuvasti olla varpaillaan, sillä vaikka sitä halailisi viisi minuuttia täysin ilman ongelmia, se saattaa millä hetkellä hyvänsä päättää sinun olevan helvetin ärsyttävä pieni paska ja tarjota mojovasti etukaviota. Tamman perusluonnetta meinaa olla mahdotonta löytää, onko se oikeasti kaikkia inhoava pikkupiru vai suhteellisen kilttiluontoinen prinsessa, sillä jatkuvat mielialamuutokset häiritsevät määrittelyä kaiken aikaa. Muuli itse ei niistä sen sijaan näytä kärsivän, sillä sen naamalla tuntuu olevan jatkuvasti ilme "etpäs olettanutkaan tuota." Ehkä Muuli ei olekaan mielialahäiriöinen vaan vain nauttii ihmisten pompottamisesta ja huijaamisesta. Oli se sitten niin tai näin, ei liene mikään yllätys, että kun Muuli toimii se on aivan ihana hevonen, jota tekee mieli vain pussailla. Ja silloin kun se ei toimi, sitä tekee mieli lasauttaa pulttipistoolilla otsaan, jotta saisi olla rauhassa tamman oikuilta.

I'm multi-talented: I can talk and piss you off at the same time.

Suorastaan vaarallinen Muuli ei ole, vaikka sen jättäisi irti tai kiinnittäisi vain löyhästi kiinni. Tamma kannattaa silti ottaa ketjuihin käytävälle ihan vain oman rauhansa tähden. Muuli saattaa yhtä hyvin olla koko hoitotoimenpiteiden ajan kiltti ja rauhallinen, kerjätä seuraa, huomiota ja rapsutusta tai sitten inhota sinua yli kaiken. Ja aivan yhtä hyvin se saattaa muuttaa mieltään puolessa välissä yhdestä suunnasta toiseen, tai vaikka sitten viiden minuutin välein. Tai kahden minuutin, minuutin tai puolen välein. Muuli on arvaamaton, jos kohta se ei koskaan ensimmäisenä ole haukkaamassa päätäsi irti, se saattaa pontevasti moista yrittää, jos sitä alkaa liikaa häiritä ihmisen käytös. Tamman kanssa ei sovi puuhata, jos ei tiedä mitä on tekemässä, eikä osaa olla tarkkana. Vaikka täysverinen osaa muuttaa mielialaansa suuntaan jos toiseenkin ilman mitään näennäistä syytä, se tekee niin aika ajoin myös syystä. Hyväntuulinen Muuli muuttuu pahantuuliseksi heti, jos hoitaja ei tiedä mitä tekee tai käyttäytyy muuten vain huonosti. Tammaa tulee kohdella tammana, ja kunnioitettavana elikkona myös silloin, kun sitä tekisi mieli paiskata keilapallolla päähän. Toki hevosta saa ja pitää komentaa syystä, vaikka se nyrpeää naamaa näyttäisi, mutta Muulille ärhentely saa tamman vain kiukkuiseksi ja kolme kertaa pahemmaksi helvetinenkeliksi.

Taluttaessa Muulilla kannattaa hyvinä päivinäkin laittaa ketju leuan alle, jotta hevoseen on kunnon kontrolli mikäli se päättää vetäistä kiukkukohtauksen jolloin pelkkä riimu on liian köykäinen. Tamman valmiiksi kiukkuillessa se kannattaa surutta ujuttaa suuhun, vaikka hevonen siitä nakkeleekin niskojaan, harvemmin Muuli valmiiksi kiukutellessaan haluaa olla mieliksi. Mitenkään erityisen paha hevonen se ei taluttaessa ole, pääasiassa kävelee vierellä ihan nätisti suhteellisen pitkällä narulla, mutta kun kisakuntoinen täysverinen päättää kiskaista, siinä on hyvä olla jotain varmistuksena. Muulille saa rehellisesti ärähtää, mikäli se päättää kiskaista, se yleensä riittää vaikka tamma siitä nenukkiaan nyrpisteleekin.

It is not necesssary to understand things in order to argue about them.

Muulin kanssa meinaa olla aina niin, että menee joko nappiin tai täysin penkin alle. Välimuotojakin toki on, mutta harvoin, sillä tamma on niin mielialahäiriöinen ja toisekseen tamma, että ratsastaminen meinaa aina olla äärimuotojen kirjomaa. Mikään ei täysverisen kanssa ole kiveen kirjattua, mikä onkin onni kun ajattelee niitä pieleen menneitä osuuksia. Muuli voi muuttaa mieltään milloin tahansa siitä, onko sitä mieltä oletko selässä hyvä vai et. Niitä nappisuorituksia ajatellen tämä ei toki ole se mukavin juttu, sillä kesken hyvin sujuvan tehtävän Muuli saattaakin yhtäkkiä todeta, että oletkin täysin paska ratsastaja ja ansaitset tippua selästä. Tamman on välillä valmis hautaamaan suukkoihin ja halauksiin, toisinaan se tekee mieli vain taluttaa saunan taakse tervehtimään haulikkoa. Muulia ratsastaessa pitää ensinnäkin muistaa olevansa tamman selässä, toisekseen siellä pitää muistaa olla koko ajan hieman varuillaan - hyvinkin alkanut ratsastuskerta voi päättyä vaikka minkälaiseen esitykseen. Ratsastaminen Muulilla harvemmin on koko ajan samalla tavoin sujuva suorite, sillä sen mieliala ei välttämättä pysy edes puolta tuntia siinä yhdessä kohdassa vaan saattaa heitellä useammankin kerran yhden treenin aikana. Kärsivällisyys ja mukautuvaisuus ovat avainsanoja istuessa täysverisen selässä, joko Muulin mielialavaihteluihin sopeutuu ja sitä komentaa tilanteen vaatimalla jämäkkyydellä tai pehmeydellä tai sitten lentää selästä. Valinta on jokaisen oma.

Muuli hallitsee suvereenisti kaikki ratsastuksen lajit, sillä sen alkuperäinen tarkoitus olikin kenttäratsastus, mistä sitten vain luontevasti liu'utettiin erilleen lajit. Tammalla on hyvät liikkeet ja vaikka sen kapasiteetti koulupuolella ei olekaan päätähuimaava jos verrataan puoliverisiin, on se upea näky liihotellessaan kevyesti koululiikkeestä toiseen. Näin toki vain silloin, kun se ei kiukuttele häntäänsä irti. Sekä esteillä, että maastoesteillä Muuli kuitenkin loistaa parhaiten. Täysverisen nopeus ja ketteryys sekä varsin hyvä hyppytyyli luovat herkullisen yhdistelmän, joka toimiessaan on loistava peli ratsastaa oli kyse sitten rata- tai maastoesteistä. Muulin heikkous meinaa olla sen turhan säästeliäs hyppy. Vaikka se yleensä tarkoittaa vain sitä, ettei tamma tee ylimääräistä työtä välillä se tarkoittaa puomien alas kiskomista. Täysverinen myös kuumuu erityisesti maastossa helposti ja sen kanssa saa ajoittain oikeasti tapella.

Calamities are of two kinds: misfortunes to ourselves, and good fortune to others.

Muuli ei pidä muista hevosista ja ihmisistä, jotka hyörivät kilpailupaikalla miten sattuu, se irvii, luimii ja vinkuu kaikille. Mikäli tamman saa iskettyä jonnekin omaan rauhaansa se on aivan oma itsensä, itse kisajännitys ei pahemmin vaikuta täysveriseen, ne ovat ne muut ihmiset ja hevoset joiden liikkumisessa ei ole mitään logiikkaa. Ei ainakaan Muulin mielestä, joten se voi aivan hyvällä syyllä kiukkuilla asiasta. Vaikka tamma voi muuttaa mieltään sekuneissa se on yleensä kisapaikoilla poikkeuksetta kiukkuinen kaiken kaaoksen vuoksi, se huitoo sekä etu- että takajaloillaan ja napsii jatkuvasti. Raivostuttavaa, mutta sen kanssa on vain elettävä ja hevosta napakasti kiellettävä kerta toisensa perään. Täysverinen ei lopeta, mutta asettuu kyllä jonkin verran. Verkka on yhtä potkukiukkushow'ta, ainakin alkuun, mutta sitkeästi Muulin kanssa tappelemalla sen kyllä saa toimimaan. Mitenkään loistavasti se ei tosin koskaan toimi verkassa, sillä muut hevoset häiritsevät tammaa liikaa - nehän tekevät aivan ihme juttuja!

Suoritus itsessään on helpompi kuin verkka, sillä Muuli saa olla radalla yksin. Yleensä se on hieman turpa mutrulla kaiken aikaa - ainoa paikka, jossa tamman mieliala tuntuu pysyvän koko ajan samana, kilpailusuoritus. Isompia kiukkuiluja harvemmin suorituksen aikana näkee, oli kyse sitten este- tai kouluradasta. Mikäli kenttäkisoissa maasto-osuudella ei pahemmin näy yleisöä Muuli saattaa vetää mielenosoituksellisesti pukkisarjaa tai muuten vain vängätä vastaan, mutta muuten se toimii keskimäärin miellyttävästi. Tammalta pitää tosin napakasti pyytää, muuten sitä ei varmasti huvita tehdä mitään. Myös satunnaisia onnistumisen puuskia tavataan kilparadoilla jolloin Muulilla on ilo ratsastaa, hevonen toimii, menee ja tekee juuri kuin siltä pyydetään ja vieläpä näyttävästi.

She is a self-made woman and worships her creator.

i. Storyville
evm, xx, vrn, 158cm
ii. Rochdale Canal
evm, xx, vkk, 159cm
iii. Stoke-on-Trent
evm, xx, prt, 160cm
iie. Sunset Boulevard
evm, xx, vkk, 157cm
ie. Zona de Tolerancia
evm, xx, rnkrj, 158cm
iei. South Highfields
evm, xx, prn, 159cm
iee. Sunee Plaza
evm, xx, rnkrj, 163cm
e. Red-light Str.
evm, xx, mvkkkrj, 156cm
ei. Western Elms Ave.
evm, xx, mkrj, 159cm
eii. Gropecunt Lane
evm, xx, rnkrj, 158cm
eie. Rose Str.
evm, xx, mkrj, 160cm
ee. le Montyon
evm, xx, mvkk, 155cm
eei. le Sphinx
evm, xx, m, 154cm
eee. Hotel Marigny
evm, xx, rnvkk, 159cm

Vaikka Muulin suku toki juontaa juurensa sileissä- ja risuestelaukoissa kisanneisiin täysverisiin sen ensimmäinen - vai pitäisikö sanoa viimeinen - laukkurisukulainen löytyy neljännestä polvesta ja loput ovat vasta jossain seitsemännen polven tienoilla. Tammaa voikin silmät kirkkaina sanoa ratsusukuiseksi hevoseksi, sillä sen sukutaulusta löytyy melkoista moniosaajaa. Muulin sukulaiset ovat kisanneet niin koulua, esteitä kuin kenttääkin, mutta ylivoimaisesti suurin edustus löytyy kenttä- ja esteratsastuksen puolelta. Jos kohta sen sukulaisia ei voikaan kukkaisiksi kutsua, luonnetta niiltä ei ainakaan ole puuttunut.

Isä Storyville oli menestynyt vaaleanruunikko kenttäratsu. Vaativia CIC3-luokkia kisannut 158cm korkea ori oli luonteeltaan yksi vaudeville-esitys. Komea hevonen se oli ja käänsi pelkällä ryhdillään katseita siellä ja täällä, rakennetuomareiltakaan se ei haukkuja saanut, vaikka kehuja tuli enemmän ryhdistä kuin varsinaisesta rakenteesta. Luonteeltaan Storyville oli kuitenkin kaikkea muuta kuin komea, ellei komeana pitänyt vaudevillen, kabareen ja sirkusesityksen risteytystä. Vaikka Storyville menestyi kansainvälisestikin kenttäratsastuksessa ja se sai paljon huomiota hevosurheilumediassa, kaikki huomio ei ollut hyvää eikä orin menestys millään tavalla itsestäänselvää. Uutinen hevosesta saattoi olla aivan yhtä hyvin luokkaa ”voitti jälleen” kuin ”hajotti koko estekaluston ja hyppäsi katsomoon”. Storyvillen selkään ei kuka tahansa voinut kivuta ilman, että pelleilevä hevonen heitti päin aitaa, mutta oikeiden ratsastajien kanssa tulosta syntyi.
Vallattomasta luonteestaan huolimatta Storyvillesta muovautui suosittu jalostusori. Sen ryhdikkyys ja hyvät tulokset radalla houkuttelivat tammanomistajia ja ori on vaikuttanut niin täysverijalostuksessa, kuin puoliverisiinkin, sekä erityisesti saksalaiseen ratsuponiin. Storyville teki varsin hyviä kilparatsuvarsoja hieman rauhallisemman tamman kanssa, mutta harrastehevosiksi ne eivät sovi.

Emä Red-light Str., mustanvoikko, suhteellisen pienimerkkinen sabinokirjava 156cm korkea tamma kisasi uransa alussa kenttää hyvin menestyen CIC2-tasolla. Siroksikin luokiteltava tamma sai paljon kehuja hyvin kestäneistä jaloistaan, se oli rakenteeltaan muutenkin sopusuhtainen vaikkei se kaikkein virheettömin otus. Red-light Str.n viat kuitenkin olivat sen verran pieniä, että sitä pidettiin kokonaisuutena todella hyvänä pakettina. Tamman kenttäratsun ura päättyi kuperkeikkaan tukkiesteellä. Hevosen itsensä ei käynyt sen pahemmin, kipeitä lihaksia ja muutama pintanaarmu, mutta ratsastaja taittoi niskansa ja kuoli heti. Red-light Str. ei sen jälkeen enää suostunut menemään lähellekään maastoestettä, mutta sen kanssa jatkettiin kilpailemista esteillä joskin tamman kapasiteettia pienemmällä tasolla, metrin radoilla. Red-light Str. oli muuten varsin hyväluontoinen, mutta kärsi koko ikänsä ongelmallisista kiimoista joita koetettiin hoitaa niin lääketieteen, kuin homeopatian ja muun yrttiparannuksen keinoin.
Red-light Str. teki vain kaksi jälkeläistä, sillä varsojen tekeminen sai sen hormonitoiminnan täydellisesti pois raiteiltaan ja varsojen jälkeen tammalta poistettiin kohtu sekä munasarjat. Molemmat sen varsoista ovat kuitenkin hyvin menestyneitä kenttäratsuja jotka perivät paitsi emänsä kapasiteetin myös sen kirjavan voikkovärin. Valitettavasti molemmat tammavarsat perivät myös kiimaongelmia.

Muu suku:

Isänisä Rochdale Canal, ylettömän komea voikko (159cm) hevonen ei ehkä juhlinut sillä, että sillä olisi ollut loistava rakenne, mutta sen ryhti oli erinomainen. Suvustaan poiketen Rochdale Canal kilpaili pääasiassa kouluratsastuksen parissa. Sillä kisattiin muutamat helpommat luokat kenttäratsastuksen parissa, mutta ori ei koskaan ollut esteillä kovin hyvä - sen takajalkojen tekniikka oli riittämätön ja omaa estesilmää sillä ei oikeastaan ollut. Rochdale Canal oli kuitenkin äärimmäisen komea esitys kouluradalla ryhtinsä vuoksi ja sen liikkeet olivat täysveriselle ratsumaiset, vaikkei se puoliverisiä niiden kanssa voittanutkaan. Ori kilpaili koulua sekä helppo A, että vaativa B -tasoilla ja menestyi kiitettävästi, vaikkei mikään supertähti koskaan ollutkaan. Luonteeltaan hevonen oli helppo käsitellä, kunhan muisti olevansa tekemisissä orin kanssa. Se ei vaatinut kummempia kommervenkkejä vaan oli toimiva, asiallinen hevonen joka toki oli orina hieman tammojen perään, muttei koskaan tehnyt ilkeyksiä, jos piti ihmistä auktoriteettina.
Rochdale Canalia käytettiin paljon laukkataustaisille tammoille, joista haluttiin tehdä ratsuvarsoja sillä orin liikkeet olivat ratsumaiset. Se periyttikin liikkeitään hyvin, hyppytyyliään kaikeksi onneksi huonosti, mutta tammalla piti kuitenkin löytyä suhteellisen hyvä hyppy ja kapasiteetti, jotta jälkeläisistä olisi ollut hyppäämään. Rochdale Canal oli erityisen suosittu täysveri- ja ratsuponijalostuksessa, puoliverisiin sen ei katsottu juuri tuovan mitään lisää vaikka muutama holsteinvarsa löytyykin.

Isänisänisä Stoke-on-Trent, punarautias 160cm korkea ori oli hyväryhtinen, mutta ei mikään rakenteen riemuvoitto. Hyppytyyliltään kohtalaisella hevosella kisattiin kenttää harrasteluokassa, kouluratsastuksessa se menetyi helppo A -tasolla oikein hyvin. Asiallinen, helppo käsiteltävyys lisäsi Stroke-on-Trentin suosiota jalostuksessa. Valitettavan huonoa hyppytyyliä periyttänyt ori periytti myös mukiinmenevää rakennettaan. Hyvä ryhti, käsiteltävyys ja potentiaali kouluratsastukseen siirtyivät niinikään eteenpäin.

Isänisänemä Sunset Boulevard oli voikko kenttätamma (157cm)

Isänemä Zona de Tolerancia, ruunikonkirjava frame overo -kirjava tamma (158cm) teki uraa lähinnä esteratsuna. Se karkasi kaksivuotiaana tarhasta ja sotkeutui kouluaitoihin minkä jälkeen se ei yllättäen enää suostunut lähellekään moisia kammotuksia. Eikä Zona de Toleranciasta kouluratsuksi olisikaan ollut vaatimattoman, joskin korrektin rakenteensa vuoksi, kenttäratsastuksen parissa se ei pärjännyt koska säpsyi maastossa kaikkea ja kulki kireänä kuin viulun kieli. Zona de Tolerancia ei ylipäätään ollut luonteeltaan mikään helppo hevonen, sillä se pelleili jatkuvasti jos siltä ei osannut oikealla tavalla vaatia. Tamma ehti paiskoa kenttään muutamankin ratsastajan ennen kuin sille löytyi muutama sopiva ihminen, jotka pysyivät selässä ja onnistuivat vaatimaan hevoselta työntekoa. 130cm tasolla hypännyt Zona de Tolerancia hyppäsi kiintoisalla tyylillä, mutta avasi takaa hyvin ja nosti etusensa korkealle - se näytti lähinnä jänikseltä hypätessään. Tamma tulikin tunnetuksi siitä, ettei pudottanut käytännössä koskaan, sen sijoittumattomuus johtui joko kielloista tai liian hitaasta radasta, mutta puomit eivät Zona de Tolerancian hypätessä kolisseet.
Tamma siirtyi kuusitoistavuotiaana hyvin ansaitulle varsaeläkkeelle. Sillä tehtiin jälkeläisiä vain joka toinen vuosi ja se ehti varsoa neljä kertaa. Kolme oria ja yhden tamman jättänyt Zona de Tolerancia periytti niin hyppykykyään kuin valitettavasti pelleilevää, hankalaksikin luokiteltavaa luonnettaan. Ulkonäöllisesti sen jälkeläiset muistuttivat isäänsä, luonteeltaan taas emäänsä.

Isänemänisä South Highfields, punaruuniko 159cm

Isänemänemä Sunee Plaza, ruunikonkirjava (frame overo) 163cm pyllyköijä


Emänisä Western Elms Ave., komea musta sabinokirjava 159cm korkea ori kisasi kenttää koko pienen ikänsä. Hieman vaihtelevasti CIC1-CIC3 -tasoilla kilpaillut täysiverinen oli valitettavan epätasainen suorittaja lähinnä luonteensa vuoksi; ailahtelevainen, helposti närkästyvä ja pitkästyvä hevonen kärsi keskittymisongelmista ja protestoi herkästi turhan kovia apuja tai tylsiä tehtäviä. Etenkin kouluradoilla ratsastaja sai olla tarkkana, Western Elms Ave.n bravuuri oli poistua radalta kesken ohjelman. Esteillä hevonen sen sijaan loisti hyvällä hyppytekniikalla ja rohkeudella, sekä erinomaisella laukallaan. Täysiveriseksi Western Elms Ave.lla oli yllättävän hyvä ravi, ja kun työnteko sattui huvittamaan, ori oli herkkä, helposti työstettävä ja oppivainen ratsu. Hevonen kiersi omistajalta toiselle pitkin Eurooppaa, teki epätasaisia kausia ja palasi lopulta Britteihin. Harvinaisen tasaisen, hyvin sujuneen CIC2-CIC3 –kauden jälkeen Western Elms Ave. siirtyi siitoskäyttöön, joskaan se ei komeasta rakenteestaan huolimatta ollut kaksinen menestys tammanomistajien silmissä.
Western Elms Ave.n jälkeläiset ovat epätasalaatuisia niin luonteensa kuin suorituskykynsä suhteen. Ori oli heikko periyttäjä, ja tammavalinnat vaikuttivatkin paljon lopputulokseen. Suurin osa Western Elms Ave.n jälkeläisistä kisaa/kisasi kenttää, muutama myös esteitä, mutta vain muutamasta oli menestyjäksi. Rakennetta ori taas periytti, eikä sen varsoissa ole järin suuria rakennevirheitä.

Emänisänisä Gropecunt Lane, ruunikonkirjava sabino 158cm

Emänisänemä Rose Str., mustankirjava sabino 160cm

Emänemä le Montyon, mustanvoikko 155cm tamma kärsi hankalista kiimoista, joten se steriloitiin nuorena. le Montyonin elämä helpottui huomattavasti, samaten sen omistajien elämä. Kolme- ja nelivuotiaana tamma- ja orivarsan tehnyt hevonen oli ollut varsinainen hirviö kiimojensa kanssa, purrut ja potkinut sekä paiskonut ihmisiä selästään. Steriloinnin myötä se tasoittui huomattavasti ja le Montyon olikin todellisuudessa herkkä, hyväluontoinen ja säpäkkä kilpuri. Koulutus saatiin aloitettua kunnolla vasta kuusivuotiaana, mutta koska tammaa oli käsitelty koko sen ikä se ei ollut vaikea opettaa ratsuksi. Lisäksi le Montyon oli älykäs ja oppivainen hevonen, joka hoksasi nopeasti mitä siltä milloinkin pyydettiin. Tamma oli luonnollisesti ikäisiään jäljessä reilusti eivätkä omistajat edes yrittäneet kouluttaa sitä sen kapasiteetin tasolle. Todennäköisesti le Montyonin rahkeet olisivat riittäneet ainakin CIC2-tasolle, mutta sillä kilpailtiin helppoja luokkia ja metrin ratoja. Vaikka toisinaan tammaa ei yksinkertaisesti kiinnostanut ja se kielsi itsensä ulos ensimmäiseltä esteeltä, se teki pääasiassa hyvää jälkeä kilparadoilla.
Omistajia kiiteltiin paljon siitä, että kaikesta huolimatta le Montyon oli varsonut kaksi kertaa. Sen jälkeläisistä tuli erittäin hyviä suoritushevosia, tammavarsa oli parempi rakenteeltaan kuin orivarsa, vaikka kumpikaan ei suorastaan viallinen ollut. Valitettavasti myös ailahtelevaisuus periytyi, joskaan ei yhtä ongelmallisena kuin le Montyon oli itse ollut.

Emänemänisä le Sphinx, musta 154cm

Emänemänemä Hotel Marigny, ruunivoikko 159cm

Marriage is the chief cause of divorce.

Muuli on jälkeläisensä tehnyt.

Muulin ensimmäinen varsa on äärimmäisen komea ja perinyt emänsä ailahtelevaisen luonteen. Testosteroni on kuitenkin saanut ailahtelevaisuuden vaihtumaan räjähtelyksi, mitä 10.07.2013 syntynyt xx-ori Darn Inkfoul tekee säännöllisin väliajoin. Mairittelevasti Kääväksi ristitty ori jäi omistukseeni Pirunporttiin pitämään seuraa emälleen ja muille. Isänä toimii mori-morin Damn Inkspot.

Keskeneräisyydestään ja luonnevammaisuudestaan huolimatta Muuli on jo vieraillut toisen kerran eläinlääkärin käden orin luona. 21.07.2013 syntynyt xx-ori LeMans Liberty, komea sabino palomino herrasmies. Isänä toimii susirajalainen herra Like This Like That. Varsa muutti asumaan Bellgroveen.

Muulin kolmas varsa on perinyt luonteensa paljolti emältään, sillä se on Muulin tapaan oikein nainen nainen ja pidättää itsellään oikeuden muuttaa mieltään kolmen sekunin välein. Tämä 01.08.2013 syntynyt xx-tamma on hurmaava Mouling Rouge, jonka omistaa ystäväni Lissu T. Isäoriksi "Voille" valikoitui mori-morin Damn Inkspot.

En ymmärrä, mutta Muuli on melkeinpä kaikki varsansa onnistunut tekemään jo ennen, kuin sillä on mitään kisatulosta tehty. Tamman neljäs ja mahdollisesti viimeinen varsa on saksalainen ratsuponiori Hermit, joka on syntynyt 10.08.2013. "Tintin" isä on lewitzerori Zenaro ja herraskainen asuu Hartwig Poniesissa.

Muulin näillä näkymin (koska koskaan ei pidä vannoa...) viimeiseksi varsaksi jää englannintäysveriori la Rue des Diamants. "Dino" on syntynyt 22.09.2013 ja sen isä on Deception Point. Oripoika asuu täysveritallissa muiden vastaavien tapausten kanssa, Netherfield Park Thoroughbredsissä.

10.07.2013 xx-o. Darn Inkfoul, i. Damn Inkspot, om. narri
21.07.2013 xx-o. LeMans Liberty, e. Like This Like That, om. Bellgrove
01.08.2013 xx-t. Mouling Rouge, e. Damn Inkspot, om. Lissu T.
10.08.2013 rp-o. Hermit, i. Zenaro, om. Hartwig Ponies
22.09.2013 xx-o. la Rue des Diamants, i. Deception Point, om. Netherfield Park Thoroughbreds

Your talents will be recognized and suitably rewarded.

Muulin kanssa pyöritään pääasiassa kenttä-, este- ja maastoesteradoilla, koulua mennään kokeilemaan, jos mennään. Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, mikäli joskus tarinakisoihin eksytään niiden tarinat löytyvät päiväkirjasta sivun alalaidasta, voitot ovat lihavoituna ja sijoitukset kursivoituna.

Kilpailut:
KERJ Kenttäratsastus
49 sijoitusta joista 15 voittoa
09.07.2013 Solo CIC3 1/29
10.07.2013 Solo CIC3 2/29
24.07.2013 Suprant CIC3 2/39
24.07.2013 Susiraja CIC3 1/11
26.07.2013 Susiraja CIC3 3/11
28.07.2013 Suprant CIC3 1/30
01.08.2013 Suprant CIC3 1/30
04.08.2013 Suprant CIC3 1/30
11.08.2013 KK Bailador CIC2 2/50
20.08.2013 Susiraja CIC3 3/25
21.08.2013 Susiraja CIC3 4/25
23.08.2013 KK Stewart CIC3 1/30
25.08.2013 VSPY CIC3 2/16
04.09.2013 Susiraja CIC3 4/30
05.09.2013 Susiraja CIC3 1/30
09.09.2013 Susiraja CIC3 1/30
15.09.2013 Huvitutti CIC3 2/12
23.09.2013 Susiraja CIC3 1/29
25.09.2013 Susiraja CIC3 1/29
25.09.2013 Lumivuo CIC3 4/48
26.09.2013 Lumivuo CIC3 5/48
02.10.2013 Nuovan Talli CIC3 4/30
04.10.2013 Lumivuo CIC3 4/48
10.10.2013 Lumivuo CIC2 3/50
14.10.2013 Silence Ponies CIC3 4/30
18.10.2013 Silence Ponies CIC3 5/30
19.10.2013 Silence Ponies CIC3 1/30
19.10.2013 Lumivuo CIC2 4/50
19.10.2013 Pirunportti CIC3 3/40
19.10.2013 Strix Stable CIC3 4/16
20.10.2013 Silence Ponies CIC3 2/30
21.10.2013 Tackleberry CIC3 1/30
21.10.2013 Solo CIC3 3/29
24.10.2013 Huvitutti CIC3 3/22
25.10.2013 Nuovan Talli CIC3 4/30
27.10.2013 Strix Stable CIC3 2/16
27.10.2013 Nuovan Talli CIC3 4/30
27.10.2013 Huvitutti CIC3 2/22
27.10.2013 Carbon Sporthorses CIC3 2/28
28.10.2013 Carbon Sporthorses CIC3 4/28
28.10.2013 Pirunkorpi CIC3 2/30
29.10.2013 Nuovan Talli CIC3 5/30
30.10.2013 Pirunkorpi CIC3 3/30
31.10.2013 Nuovan Talli CIC3 1/30
01.11.2013 Strix Stable CIC3 1/37
05.11.2013 Strix Stable CIC3 6/37
06.11.2013 Strix Stable CIC3 5/37
08.11.2013 Strix Stable CIC3 5/37
10.11.2013 Strix Stable CIC3 1/37

MEJ Maastoesteratsastus
33 sijoitusta joista 6 voittoa
05.08.2013 KK Bailador 120cm 2/12
20.08.2013 KK Bailador 120cm 2/8
21.08.2013 KK Bailador 100cm 4/22
22.08.2013 KK Bailador 100cm 4/22
28.08.2013 KK Bailador 120cm 2/8
29.08.2013 KK Bailador 100cm 3/22
03.09.2013 Taikakuun Kartano 100cm 1/83
03.09.2013 Taikakuun Kartano 110cm 5/58
04.09.2013 Taikakuun Kartano 100cm 5/83
07.09.2013 Taikakuun Kartano 110cm 1/58
15.09.2013 KK Bailador MEJ Cup 100-110cm 3/37
19.09.2013 KK Bailador 120cm 4/32
20.09.2013 KK Bailador 120cm 2/32
29.09.2013 Charlie’s 120cm 3/9
21.10.2013 KK Bailador 100cm 1/44
22.10.2013 KK Bailador 120cm 6/36
23.10.2013 KK Bailador 120cm 2/36
24.10.2013 KK Bailador 120cm 6/36
26.10.2013 KK Bailador 100cm 3/44
28.10.2013 KK Bailador 120cm 6/36
13.11.2013 KK Bailador 100cm 3/33
13.11.2013 KK Bailador 120cm 1/24
16.12.2013 KK Bailador 100cm 3/21
19.12.2013 KK Bailador 100cm 1/21
21.12.2013 KK Bailador 120cm 2/22
18.01.2014 KK Bailador 100cm 3/25
21.01.2014 Special Ring 120cm 2/31
22.01.2014 Special Ring 110cm 5/30
23.01.2014 Special Ring 110cm 4/30
27.01.2014 Special Ring 110cm 1/30
28.01.2014 Special Ring 110cm 3/30
28.01.2014 Special Ring 120cm 5/31
11.07.2014 Einfall 120cm 4/18

ERJ Esteratsastus
59 sijoitusta joista 15 voittoa
10.08.2013 Domenica Estate 130cm 1/34
13.08.2013 Domenica Estate 120cm 1/36
14.08.2013 Domenica Estate 130cm 4/34
14.08.2013 Juksula 130cm 6/60
15.08.2013 Domenica Estate 120cm 3/36
15.08.2013 Domenica Estate 130cm 1/34
15.08.2013 Susiraja 130cm 4/17
15.08.2013 Susiraja 130cm 3/17
16.08.2013 Mewian Welsh 120cm 7/50
18.08.2013 Mewian Welsh 130cm 1/50
19.08.2013 Mewian Welsh 130cm 1/50
22.08.2013 Mewian Welsh 120cm 5/50
04.09.2013 Pirunportti 130cm 3/15
25.09.2013 Playground 130cm 2/30
25.09.2013 Playground 130cm 5/30
06.10.2013 Pirunportti 130cm 3/30
07.10.2013 Pirunportti 130cm 4/30
08.10.2013 Pirunportti 130cm 2/30
09.10.2013 Pirunportti 130cm 4/30
22.10.2013 Pirunportti 130cm 2/30
24.10.2013 Pirunportti 130cm 3/30
25.10.2013 Fifth Bridge Ponies 120cm 2/40
26.10.2013 Juksula 130cm 5/60
19.10.2013 Domenica Estate 130cm 6/40
20.10.2013 Domenica Estate 130cm 5/40
25.10.2013 Heartland Horses 130cm 2/30
26.10.2013 Heartland Horses 130cm 1/30
28.10.2013 Pirunportti 130cm 2/30
31.10.2013 Huvitutti 120cm 1/50
10.11.2013 Susiraja 130cm 3/18
09.11.2013 Pirunportti 130cm 2/30
12.11.2013 Juksula 130cm 1/60
15.11.2013 Huvitutti 120cm 5/50
17.11.2013 Huvitutti 120cm 1/50
17.11.2013 Juksula 130cm 5/60
20.11.2013 Roscoff Sportponies 120cm 2/40
21.11.2013 Mewian Welsh 120cm 1/50
23.11.2013 Mewian Welsh 130cm 5/50
24.11.2013 Venice 130cm 4/30
25.11.2013 Mewian Welsh 130cm 1/50
26.11.2013 Venice 130cm 1/30
27.11.2013 Venice 130cm 4/30
27.11.2013 Crescendo 120cm 7/50
27.11.2013 Susiraja 120cm 3/17
29.11.2013 Heartland 130cm 3/30
30.11.2013 Satulinna 130cm 6/50
01.12.2013 Satulinna 130cm 4/50
03.12.2013 Satulinna 130cm 6/50
07.12.2013 Riiviöt 120cm 6/50
08.12.2013 Riiviöt 120cm 2/50
10.12.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 1/30
12.12.2013 Huvitutti 120cm 5/50
15.12.2013 Riiviöt 120cm 1/50
15.12.2013 Huvitutti 120cm 5/50
16.12.2013 Gestüt Silbereiche 130cm 4/30
17.12.2013 Roscoff Sportponies 120cm 1/40
18.12.2013 Roscoff Sportponies 120cm 3/40
18.12.2013 Huvitutti 120cm 4/50
21.12.2013 Golden League Sporthorses 120cm 5/30

KRJ Kouluratsastus
51 sijoitusta joista 8 voittoa
31.08.2013 Fiktio va B 3/40
03.09.2013 Huvitus he A 6/40
04.09.2013 Fiktio va B 2/40
06.09.2013 Huvitus he A 4/40
10.09.2013 Huvitus he A 3/40
10.09.2013 Fiktio va B 1/40
10.09.2013 Susiraja va B 3/40
10.09.2013 Susiraja va B 1/40
11.09.2013 Oldfinion Dressage va B 4/30
12.09.2013 Oldfinion Dressage va B 4/30
12.09.2013 Susiraja va B 6/40
15.09.2013 Oldfinion Dressage va B 1/30
15.09.2013 Fiktio va B 5/40
16.09.2013 Fiktio va B 3/40
20.09.2013 Oldfinion Dressage va B 5/30
21.09.2013 Oldfinion Dressage va B 3/30
23.09.2013 Oldfinion Dressage va B 2/30
26.09.2013 Oldfinion Dressage va B 2/30
25.01.2015 Dainty he A 2/30
27.01.2015 Dainty he A 2/30
28.01.2015 Dainty he A 3/30
29.01.2015 Dainty he A 1/30
26.01.2015 Fiktio va B 5/80
28.01.2015 Fiktio va B 4/80
29.01.2015 Fiktio va B 1/80
01.02.2015 Fiktio va B 7/80
01.02.2015 Fiktio va B 5/40
01.02.2015 Fiktio va B 4/80
02.02.2015 Yemene va B 1/40
03.02.2015 Villahaka va B 6/50
04.02.2015 Honeydale Ponies va B 1/40
04.02.2015 Honeydale Ponies va B 4/40
05.02.2015 Villahaka va B 2/50
01.03.2015 Kilpailukeskus Holmberg va B 1/30
21.03.2015 Kilpailukeskus Holmberg va B 6/40
21.03.2015 Kilpailukeskus Holmberg va B 3/40
24.03.2015 Kilpailukeskus Holmberg va B 4/40
25.03.2015 Kilpailukeskus Holmberg va B 1/40
26.03.2015 Kilpailukeskus Holmberg va B 3/40
27.03.2015 Kilpailukeskus Holmberg va B 6/40
28.03.2015 Kilpailukeskus Holmberg va B 2/40
05.05.2015 Fiktio va B 3/40
05.05.2015 Fiktio va B 3/40
06.05.2015 Fiktio va B 5/40
08.05.2015 Fiktio va B 4/40
08.05.2015 Fiktio va B 6/40
12.05.2015 Fiktio va B 5/40
16.05.2015 Fiktio va B 5/40
17.05.2015 Fiktio va B 3/40
18.05.2015 Fiktio va B 2/40
21.05.2015 Fiktio va B 4/40

NJ-näyttelyt
03.04.2015 Einfall lk. 3. xx-tammat, 3/3, irtoSERT, tuom. Taija, päätuom. Jannica

I'm not sure what's wrong... But it's probably your fault!

Muulin kanssa valmentaudutaan pääosin rata- ja maastoesteillä. Kouluakin harrastamme silloin tällöin, mutta vain epähuomiossa ja siihen huijattuna.

Valmennukset:

21.09.2013 Maastoestevalmennus, valmensi Lissu T.
Kentällä suoritetut, ihan tavan puomiesteillä suoritetut verkkahypyt saivat minut toteamaan ettei tänään treenattaisi isoja tai haastavia esteitä. narrin ja Muulin yhteispeli ei vain toiminut, tamma kiukutteli ja narri näytti kaipaavan haulikkoa. Täysiverinen oli jo nyt kuumunut eikä meinannut lapasessa pysyä, joten ennen kuin lähdimme testaamaankaan maastoesteitä haimme Muulille kovemman kuolaimen. Lisärauta suussa ei saisi olla ratkaisu, mutta sen rynnimis- ja puomipahoinpitelynumeron jälkeen jota olin juuri todistanut halusin olla varma, että narrilla oli kunnon jarru Muulia varten.

Aloitimme maastossa pienillä tukkiesteillä. Muuli oli huomattavasti rauhallisempi pienten esteiden kanssa, mutta esteiden jälkeen se rynni edelleen. Hypyt olivat sentään hyviä, vaikka voi toki olla, että isommilla esteillä takaset olisivat koluuttaneet. Tukit kuitenkin sujuivat vaivatta, ainoa oikea ongelma oli laukan säätely ja sen totaalinen puute.
Koska en tohtinut lyödä ratsukolle mitään haastavampaa estettä siirryimme treenaamaan bankettia ja yhdistelemään sitä tukkiesteisiin. Muutama ensimmäinen bankettiylitys sujui valtavalla kissaloikalla, jotka saivat narrin pomppimaan satulassa vähemmän sulokkaasti. Pätevänä naisena ystäväni oppi ennustamaan Muulin kissaloikat ja pääsi niiden tahtiin, ja onnistumisen tunteen juovuttamana narri loikki Muulin kanssa menemään tukkia, bankettia, tukkia, tukkia, taas bankettia.. Vauhtia oli mielestäni aivan liikaa ja hypyt olivat liioiteltuja, mutta haavereilta vältyttiin ja Muulin kiukuttelu ei häirinnyt ratsastajaa joka tajusi miten sitä hyödyntää.
narrilla oli hauskaa, minusta tuntui, että olin huonossa sirkusesityksessä.

24.10.2013 Kouluvalmennus, valmensi Lissu T.
Muulia kiukutti, se näkyi kauas. Tamma kulki kylkimyyryä turpa rullalla ja häntä viuhuen, ja vaikka täysiverinen esittelikin välistä vaikuttavaa pohkeenväistöä se ei paljoa lohduttanut kun haettiin suoraa uraa. narri syvensi istuntaansa, koetti saada tammaansa jotain eloa, tuki sisäohjalla houkutellessaan Muulia ulko-ohjan avulla suoristautumaan samalla kun pohkeet viestittivät samaa. Vaan ei, ei vahingossakaan, vasta kun raippa huomautti asiasta kuudennen kerran täysiverinen suvaitsi kulkea suorassa kuusi askelta ennen kuin taipui mutkalle toiseen suuntaan.

Verryttelylaukkojen aikana tamma kuitenkin sai jonkin aktiivisuuden ja työinnon puuskan; hevonen suoristautui, alkoi kantaa itseään ja tuoda takapäätään kunnolla alle. Hallelujaa, sanon minä!
Verryttelyjen jälkeen lähdimme työstämään muutamia kohtia vaativan B:n kouluratoja. Harjoitusravista keskiraviin ja takaisin harjoitusraviin, siitä avotaivutus. Muulin mielialavaihtelut olivat muuttaneet koko elikon, nyt näin ryhdikästä ja sulavaa liikkuista vailla ongelmia. Tamma liikkui mielellään, vastasi apuihin hanakasti ja teki nappisiirtymät sekä hyvän, selkeän mutta liioittelemattoman avotaivutuksen. Muutama toisto, hyvä vire jatkui ja siirryimme seuraavaan tehtävään.

narrin ja Muulin tehtyä pari harjoituslaukka - keskiympyrä keskilaukkaa - harjoituslaukkaa -tehtävää jatkoimme siirtymäharjoituksilla. Lisätty käynti, keskikäynti, pysähdys, peruutus neljä askelta ja välittömästi harjoituslaukkaan. Tuuli vain oli kääntynyt, lisätty käynti meinasi muuttua raviksi, keskikäynti jäi polkemaan liikaa paikoilleen, peruutus kiemurteli ja venähti ja laukannosto näytti siltä, että Muuli on ratsastajineen kohta seinässä. Huono alku, loistava keskikohta, heikko loppu. Ei huonosti tältä elikolta.

03.11.2013 Estevalmennus, valmensi Lissu T.
Viileän kirpeä aamu ja PMS-oireiselta vaikuttava Muuli, ah mikä yhdistelmä. Minä ohjeistin narria taukoamatta koko alkuverryttelyjen ajan, jotta kiukkuava ja yhteistyökyvytön Muuli saataisiin toimimaan ja tekemään jotain. Epäilimme molemmat, että nyt mennään metsään niin, että rytisee, mutta ihmeeksemme tamma käyttäytyi todella asiallisesti verkkaesteiden lähellä ja hypätessä. Noin muuten Muuli venkoili, kiemurteli ja oli mulkku, mutta hyppääminen sujui. Verryttelyesteet ja kolme laukka-askelta ennen ja jälkeen hypyn sujuivat nappiin, esteiden välillä mentiin siksakkia ja rynnättiin lapa edellä. Ja kyllä, lähdimme hyppäämään isoja yksittäisiä esteitä tältä pohjalta.
Verryttelyn jälkeen narri ja Muuli pääsivät (tai joutuivat) tositoimiin ja tekemään ravihyppyjä. Täysiveritamman pitäminen ravissa oli todellinen haaste, kun hevonen joko venkoili tai tahtoi nostaa laukan. Yleensä laukka nousikin esteen päällä, vain muutaman hypyn aikana narri sai pidettyä Muulin läpi tehtävän ravissa. Alussa este oli 80cm, korkeimmillaan ravieste oli metrissä.
Koska Muulin estekäytös oli parantunut - vaikka se venkoili edelleen esteiden välissä ja puski lapa edellä kohti porttia - jatkoimme laukkatehtäviin ja isommille esteillä. Pysty - pysty - okseri - muuri - pysty -pikkurata sujui vaihtelevasti; hypyt hyviä, samaten niiden valistulet ja alastulot, mutta sen jälkeen mentiin kamelinlaukkaa ties missä tahdissa ja kasattiin paketti kolme askelta ennen seuraavaa hyppyä.

Periaatteessa tätä ei voi kehua lainkaan, koska oheistoiminta ja meno esteiden välillä oli kamalampaa katseltavaa kuin Antti Tuiskun musiikkivideot. Toisaalta hypyt menivät hyvin, narri ratsasti siististi ja hyppypätkillä Muulikin toimi.

29.11.2013 Maastoestevalmennus, valmensi Lissu T.
Rataesteillä suoritetun verryttelyn jälkeen jätimme kentän taaksemme ja suuntasimme maastoon. Muuli oli toiminut koko päivän tautisen hyvin, tamma oli vedossa ja teki parastaan. Maastossa komensin ratsukon ottamaan vielä parit verkkahypyt pienillä tukkiesteillä, ja Muulin loistovire tuntui jatkuvan. Täysiveritamma teki siistit hypyt, laukkasi hyvää, pyörivää laukkaa rynnimättä ja kuunteli narrin avut hienosti.

Tarkoituksenamme oli kuitenkin treenata mäkiesteitä ja saada Muuli malttamaan niilläkin. Tamma on kyllä kokenut kenttäratsu ja tekee hyvää työtä maasto-osuuksillakin, mutta tämmöisen tuulella käyvän elikon kanssa ei voi kerrata liikaa.
Maastoesteiden ohella ratsukko hyppäsi kahta tukkia ja yhtä matalaa porrastettua estettä, kun kaikki olivat somasti lyhyen välimatkan päässä toisistaan. Mäkieste oli kuitenkin pääosassa ja keskityimme siihen.

Ensimmäinen mäkihyppy oli laiskahko, Muulin aktiivinen laukka oli unohtunut ensimmäiselle tukille ja nyt tamma toimi puolivaloilla. Mäeltä jatkettiin tukille ja edelleen porrastetulle esteelle, jonka kohdalla täysiverinen heräsi ja teki taas hyvät hypyt aktiivisesti laukaten. Komensin pitämään saman laukan ja palaamaan mäelle. Innostunutta Muulia joutui ihan pidättelemään, jottei laukka olisi lähtenyt lapasesta, mutta ensimmäisestä hyppykerrasta parannettiin huimasti.
Tukeilla Muuli teki laiskempia hyppyjä, pienet perusesteet eivät tuntuneet sytyttävän. Mäkiesteellä täysiverinen oli vähän epätasainen suorittaja, mutta porrastetulla esteellä Muuli sai tarpeeksi aivo- ja kinttujumppaa ja teki loistotyötä. Vaikka olisin toivonut läpikotaisin loistavaa suoritusta on tämä ihan hyvin tuuliviiritammalta.

03.12.2013 Estevalmennus, valmensi Lissu T.
Tänään Muuli oli liekeissä, tamma oli virkeä ja toimiva peli alkuverryttelyistä lähtien. narri sai alusta asti ratsastaa hyvin laukkaavaa, innokkaasti esteitä lähestyvää hevosta, joka ei kertaakaan saanut mielialanmuutoskohtauksia. Kerrankin näin, Muuli oli nimittäin mahtava näky toimiessaan kunnolla. Verryttelyn yksittäisesteet ja pikku innari eivät tuottaneet hankaluuksia, tamman laukka oli hyvin säädeltävissä eikä hypyissä ollut moittimista.

Tänään treenasimme muutenkin innareilla. Tarkoitus ei ollut saada estekorkeutta tappiin asti, haimme vain hyvää tekniikkaa. Aloittelimme 80cm kokoisilla innareilla, jatkoimme siis verryttelyesteiden korkeudessa. narri ratsasti hyvin ja pärjäsi kohtalaisen pienillä avuilla muutamaa ronskimpaa pidätettä lukuunottamatta. Muuli liikkui hyvin, välillä ratsukko joutui tekemään laukkavoltin ennen innaria täysiverisen vauhdin hillitsemiseksi, mutta muuten ei valittamista.
Korotin innaria pariin otteeseen, viimeisellä kerralla estekorkeus oli 95cm. Ratsukko teki hyvää, siistiä työtä, joten siirryimme treenaamaan kunnon sarjaesteitä. Pysty - pysty - okseri -sarja oli metrin korkuinen, eikä tuottanut sen enempää haastetta kuin innaritkaan. Välillä ratsukko otti lyhyen, välillä pitkän lähestymisen, ja ponnistuspaikat löytyivät aivan yhtä helposti. Tekniikka tuntuu olevan hallussa, samatn vauhdinsäätely, loistavaa!

16.10.2014 Estevalmennus, kirjoittanut Víva
Narri verrytteli reipasta täysveritammaansa Muulia, minun katsellessani heitä kentän laidalta. Kun ratsukko oli verrytellyt tarpeekseen, päästin narrin hyppäämään tammansa kanssa alkuun 100cm korkuista pystyestettä. Ratsukko lähestyi esteen reippaasti, mutta tasaisesti eikä hypyssäkään ollut mitään moitittavaa. Tuommoinen pieni este olikin ratsukolle helppo nakki, miettien että he hyppäävän jopa 130cm korkuista rataa. Parin muun hyppy kerran jälkeen päätettiin narrin kanssa yhteistuumin siirtyä radalle, johon kuului perus pystyjä, oksereita, trippeleitä sekä muuri. Ennen kuin ratsukko pääsi suorittamaan rataa, päästin heidät hyppäämään pari kertaa muuria. Muuli oli sen verran varma esteillä, ettei tuommoinen punainen jämäkkä este sitä pelottanut olleskaan. Niimpä kehotuksestani narri lähti Muulin kanssa suorittamaan rataa kevyin mielin. Este toisensa jälkeen jäi taakseen, kun ratsukko lähestyi jo edessä häämöttävää estettä. Ratsukolle rata oli helppo, varsinkin Muulille, joten he läpäisivät sen helposti. Toisella kerralla Muulin keskittyminen herpaantui jostain syystä hetkeksi, jolloin Trippelistä tuli puomit alas. Ne oli pian korjattu ja ratsukko lähti suorittamaan rataa uudelleen, kun olivat suorittaneet sen. Tuolla kerralla rata saatiinin puhtaasti läpi. Valmennus lopeteltiin loppuraveihin sekä käynteihin.

I say let the world go to hell, but I should always have my tea.

Muulin päiväkirja, jossa kerron miten muuli Muuli on.

Valmennukset:

23.07.2013 Kepeää hyppelehtimistä kahdella jalalla
Reivin jälkeen Muulin tarhasta hakeminen ja varustaminen olivat kuin naapurin pulla-Pokun kanssa puuhailua. Tamma tuntui muutenkin olevan kohtalaisen hyväntuulinen, se tuli portille vastaan ja seurasi kiltisti perässä. Edes varustaessa ei Muuli sen kummemmin protestoinut, mitä nyt tuntui olevan herkkä kyljistään ja mahastaan vaan siinä nyt ei ole mitään uutta. Tamma on tehnyt jo ensimmäisen varsansakin, komean sabinon oripojan LeMans Libertyn, joka muutti Bellgroveen. Samaan syssyyn varsakiimaan pistettiin Muuli paksuksi kaverini orista Damn Inkspotista, ystäväni haluaa tammasta varsan. Mikäs siinä.

Tänään kuitenkin oli treenin paikka, Muuli oli Reivin tapaan noin viikon lomalla suomenhevostammani varsomisen ja Saksasta haetun tammani vuoksi. Toisin kuin Reivi, tamma oli kokonaan vapaalla, se ei kerää niin paljoa riehumisenergiaa. Ainakin niin oletin. Hyvällä tuulella ollut Muuli oli ratsastaessa perinteisen päättämätön mielentilastaan. Alku meni loikkiessa kahdella jalalla milloin pystyyn, milloin taas pukitellen. Teki mieli vääntää itkua, kun yksikään hevonen ei tunnu toimivan, väsyttää, nälättää ja kiukuttaa! Onneksi Muuli kuitenkin noin puolen tunnin tappelun jälkeen vaihtoi asennettaan ja alkoi toimia. Ja miten! Harvemmin tamma edes toimivana on niin hyvä, nyt oikein tuntui kun hevonen käytti takaosaansa ja selkäänsä, hyppäsi tarkasti ja sievästi. Mitä nyt välissä veti pienen viiden minuutin "en tahdo tätä enää!" -show'n. Mutta wow.

Muuli toimi loistavasti! Tamma sai treenin jälkeen henkilökohtaisesti omistajaltaan pesun, suukkoja ja herkun. Muuli antoi vastalahjaksi kuolaisia pusuja ja yhden puraisun, josta sain sitä taas nuhdella. Kokonaisuudessaan tamma kuitenkin oli loistavalla tuulella ja toimi aivan mahtavasti - kerrankin. Kotiin sai kerrankin lähteä hyvillä mielin.

08.09.2013 Olen sanaton
Päätin ottaa Muulin kanssa intervallitreeniä. Lähdin siis neidin kanssa kohti maastoja tapellen suunnasta. Tamma ei halunnut alkuun taaskaan totella, pihasta lähdimme peruuttamalla kun oikein päin ei liikkeelle päästy. Sitä perinteistä, mitä Muulilta nyt saattaa odottaakin. Olin varannut treeniin aikaa pari tuntia ja siihen mahtui monta mielealanmuutosta. Eipä se kuitenkaan paljoa kiusannut, tänään Muulin pahantuulisuus tarkoitti lähinnä sitä, että pidäte ei meinannut mennä läpi. Reivin jälkeen tamman pidätteleminen ei kuitenkaan ole temppu eikä mikään, joten ei siinä mitään.

Itse intervallissa ei sen kummempaa juttua tullut. Muuli toimi ja ei toiminut, pidätteiden läpi meneminen ei joka kohdassa ollut aivan läpihuutojuttu vaan muuten meillä pelitti yhteistyö oikein hyvin. Keli oli aivan loistava ja jos jostain pidän Pirunportissa, se on laukkaaminen maastossa. Kilometri toisensa perään laukkaan sopivaa pohjaa, ei vaaraa autoista ja avoin maasto. Toki mäet toisivat vähän vaihtelua tähän, mutta kyllä niitäkin löytää kun vähän kaivelee. Ihmekään kun on tullut hankittua niin monta laukkahevosta, kun täällä on loistavat puitteet niiden kanssa laukkailla.

Muuli hikoili kunnolla ja sai pesun ja herkkuja. Koettipa tamma näpsiäkin, mutta lopetti ja murjotti taas viitisen minuuttia kun sitä kielsi. Hupsu hevonen.

24.10.2013 Neiti taitaa olla vähän menkkapäissään
Jotain tällaista odotinkin muiden hevosten liikutuksen perästä, eikä tämä suinkaan ole vielä lopussa! Muuli jostain täysin selittämättömästä syystä päätti vetää vielä syksyn kunniaksi viimeisen kiimansa - toivottavasti, en kyllä ihmettelisi jos tämä menkkahirviö kiimailisi läpi talven ihan kiusallaankin. Jos tammalla normaalistikin on mielialavaihteluita niin kiimassa se on aivan mahdoton, sitä vinkumisen ja ininän määrää. Roosa (Muulin tarhakaveri) näytti läpeensä kyrsiintyneeltä tarhakaveriinsa ja sitä se olikin.

Sain siis aloittaa ratsastuskerran putsaamalla muutamat naarmut Muulin kyljistä ja takamuksista. Ei onneksi mitään vakavaa, eivätköhän nämä hoidu ihan vain puhtaana pitämällä, mutta pakkoko tämän elikon on Roosaa ärsyttää?! Koko hoitamisen ajan Muuli pyöritteli silmiään, vinkui, potki seiniä ja ties mitä. Hyppäsin silti samaa treeniä kuin Reivin kanssa, metrikymppi-metrikaksikymppiä rataa. Muuli oli koko ajan pahalla päällä, viskeli päätään ja steppasi. Kaikkein rasittavinta kuitenkin oli, kun joka kerta pohkeita käyttäessä tamma vinkaisi ja pukkasi, ennen kuin suostui tekemään mitään. Pidäte meni onneksi läpi ilman suurempia kommervenkkejä, joten uskaltauduin kaikesta huolimatta ottamaan rataan mukaan ne haastavammatkin esteet. Onneksi Muulia ei tarvitse kovin paljoa ajaa eteen esteillä! Tamman pahantuulisuuden huomioon ottaen rata meni ihan kohtuullisesti, joka kerta pohkeita käyttäessä hevonen veti persettään ylös ja päätään alas, mutta muuten hyppäsi ihan siististi. Paremminkin olisi voinut mennä, tamma viskeli päätään koko radan ajan ja venkoili muutenkin ihan ihmeellisesti. Päällepäin siisti suoritus tuntui selästä käsin olevan yhtä soutamista ja huopaamista, hevoseen ei saanut oikein minkäänlaista kunnon tuntumaa tai otetta ja paljon jäi arvailun varaan.

No, olipahan edes jotain. Muuli pääsi pesulle ja kuivumaan karsinaansa takki päällä, Lissu saa luvan heittää Muulin ja Reivin ulos, kun ehtii. Minulla on vielä muutama hevonen liikutettavana tälle päivälle, tarjoilen ystävälleni kakkukahvit kiitokseksi tämänpäiväisestä. Sitä paitsi keli on niin paska, että haluan sellaiset itsekin.

08.01.2013 En ole unohtanut Muulin päiväkirjaa!
Tai sitten olen, mutta ei puhuta siitä nyt. Koska kentän oli vallannut irtohypytyskuja ja sen taas olivat vallanneet nuo hieman pienempää hyppäävät elikkoni, lähdin Muulin kanssa pellolle. Ajattelin työstää tamman kanssa pohkeenväistöä hangessa, loistavaa treeniä sen lihaksistolle! Neiti oli taas menkkaperseissään tarhasta hakiessa ja mieliala vaihteli aina sen mukaan, missä kohtaa mikäkin jalka sijaitsi, joten ei mitään uutta auringon alla. Se sama vanha Muuli, kuin aina ennenkin. Hieman tamma on tasoittunut uuden tarhakaverin myötä, nykyisin sillä on seurana toinen ruunivoikko sabino täykkitamma, Moscow Express eli Lehmä, joka saa päiväkirjan... joskus.

Muuli tuntui varsin tavanomaiselta ratsastaa - pihasta lähtiessä se kiukkuili eikä olisi halunnut mihinkään vaan yritti jäädä seurustelemaan Sitruunan kanssa, mutta tiukalla raipannäpäyksellä sen sai liikkeelle vaikka protestipukki nähtiinkin. Matkallakin mieli muuttui, yhdessä kohtaa Muuli ravasi nätisti kaula kaarella ja seuraavassa kiemurteli keinuhevoslaukkaa paikallaan, kun sitä pidätti.
Koko pohkeenväistö sujui vähän samaa rataa. Hyvät pätkät olivat aivan loistavia, tamma astui syvälle ristiin ja kulki kaula sievällä kaarella olematta kuitenkaan linkussa. Huonot pätkät sen sijaan olivat, no, huonoja, Muulia ei huvittanut, eikä kiinnostanut vaan se kiemurteli kaula kenossa vähän vinoon olematta itse taipunut tai asettunut tai mitään oikeaa ratsastuksen kannalta hyödyllistä. Joten vaihteleva oli treeni, kuten aina tamman kanssa.

Loppuun otin vielä laukkaa pellolla Muulin kanssa, alkuun isoilla ympyröillä ja Muulilta peräänantoa vaatien, loppuun se sai vielä laukata vapaammin suoralla. Keskimäärin ihan hyvä treeni, joten tammalle porkkana, haalealla vedellä pyyhkiminen, karsinaan kuivamaan ja kuivana loimen kanssa ulos. Eivät nämä täykit mitään talvikarvaa osaa kasvattaa.

kaikki materiaali sivuilla ellei toisin mainita © narri