Tuiskulan Tohveli VH14-018-0265

05.02.2017 Tuisku löytyi kuolleena karsinastaan. Ruunikkoa hurmurioria jää kaipaamaan koko talliväki.

Nimi	Tuiskulan Tohveli "Tossu"	Kasvattaja	Tuiskulan talli, Suomi
Rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori	Omistaja	Susiraja (VRL-06046 ja VRL-12701)
Säkäkorkeus, väri	161cm, punaruunikko	Meriitit	SLA-I, KERJ-I
Syntynyt, ikääntyminen	s. 14.02.2014, 26v satunnainen (3v 14.03.2014)	Painotuslaji, koulutustaso	kenttäratsastus he A / 100cm / 100cm / helppo

04.07.2016 Tossulle myönnettiin jälkeläisluokka C.

25.08.2016 Tossukkaisemme palkittiin hienosti KERJ-I -palkinnolla. Ihana pieni hienomme!

20.01.2017 orhimme sai muikeat 99 pistettä sekä SLA-I -palkinnon rotunsa laatuarvostelusta. Kippis!

© kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

Luonnekuvaus

Tossu on, no, tossu. Se on maailman kiltein ori, itse asiassa se ei itsekään tiedä olevansa ori ja jos sille kerran sanoo rumasti, se on kuukauden "hui äiti komensi!" Ruunikko on lammasmaisen lauhkea, hyväluontoinen ja seurankipeä kaveri, joskin vähän arka ja jännittämiseen taipuvainen. Umpikiltti, miellyttämisenhaluinen Tossu on haliponi vailla vertaa, toimiva ja mukava ratsu (vähän arka hyppäämään eikä mikään näyttäväliikkeisin, mutta hirmu nöyrä ja palveleva) sekä yksi syötävän suloinen söpölihöpölipupuli. Ei tälle voi olla lässyttämättä!

Yhtenä tallin kilteimmistä ja lauhkeimmista hevosista Tossu on talliväen suosiossa. Ihan pienimpien lasten käsiin oria ei voi antaa, koska säikähtäessään ruunikko ottaa sivuaskelia tai sivuloikan saattaen vahingossa kaataa pienen hoitajansa. Muuten Tossu sopii kenen tahansa hoidettavaksi, pahoja tallitapoja, uhittelua tai mitään muutakaan ei tarvitse pelätä, kun tämä ori on kyseessä. Jos Tossua joutuukin komentamaan - mitä ei hirveän usein tapahdu -, hevonen tuntuu säikähtävän itsekin ja on seuraavan kuukauden häpeissään. Ori on kaikin puolin simppeli hoidettava, kaikki hoitotoimenpiteet, myös ne vähän epäilyttävät (klippaus lähinnä) sujuvat rutiinilla. Tossu nauttii harjattavana ja paijattavana olemisesta suunnattomasti, samaten pesemisestä. Suojat ja pintelit ovat OK, mutta kuljetussuojat ovat kamalat, niiden kanssa Tossu kävelee korkein, haparoivin askelin ensimmäiset parikymmentä metriä. Eläinlääkärillä tai kengittäjällä ei ole ongelmia Tossun kanssa, hevonen käyttäytyy aina moitteettomasti saaden paljon kehuja osakseen.
Narun nokassa Tossu muistuttaa hyvin koulutettua koiraa; ruunikko kulkee taluttajansa tahtia, pysähtyy, lähtee liikkeelle ja väistää ilman ääniapuja, pelkkää kehonkieltä totellen. Voitte kuvitella, miten upeaa tämmöistä hevosta on työstää maasta käsin! Lastaus sujuu ongelmitta, matkustaminen meinaa vähän jännittää, jos ori on kopissa/rekassa yksin, kaverin kanssa ei ole niin jänskää.

Ratsuna Tossu on auttamattoman lapanen. Se tekee täsmälleen sen mitä pyydetään, jopa orjallisen hyvin, mikä on sekä hyvä, että huono asia. Ainakaan ori ei ala sooloilla omiaan, pomppia eikä loikkia sinne tänne ärsyyntyessään vääriin pyyntöihin. Toisaalta, jos ratsastaja pyytää sitä tekemään väärin se hermostuu siitä - ori tietää, ettei tämä ole oikein, mutta ratsastaja pyytää niin pitää tehdä! Tossu on myös säikynpuoleinen, omaa varjoaan se ei sentään pelkää, mutta yllättävät äänet ja tapahtumat saavat sen säpsymään, ottamaan sivuaskelia ja pahimmillaan karkaamaan paikalta. Muutoin se on mukava ratsu, tekee sen, mitä pyydetään vaikka ratsastaja saakin olla tarkkaakin tarkempi, jotta ei itse tekisi virheitä ja saisi oria sillä kurin hermoilemaan. Tossun kanssa kaiken a ja o on rauhallisuus, johdonmukaisuus ja sopivan rento jämäkkyys. Tossu pitää siitä, että ratsastaja tietää selvästi mitä tekee eikä vain sohi sinne tänne.
Ei liene yllättävää, ettei ori ole se näyttävin matalien liikkeidensä vuoksi ratsu, mutta todella, todella toimiva ja nöyrä hevonen. Tossu osaa kyllä jos jonkinlaista kommervenkkiä, erityisesti laukanvaihto askeleessa on sen bravuurinumero jota se esittelee mielellään. Ravi on orin ongelmallisin askellaji, sitä täytyy ratsastajan todella ratsastaa, jotta askeleissa olisi mitään lennokkuutta. Parhaansa Tossu kuitenkin aina yrittää.

Tossu on hieman arka hyppääjä ja kaipaa ratsastajaltaan hyvän tuen sekä paljon rohkaisua ylittääkseen etenkään isompia esteitä, saati sitten erikoisesteitä. Huvikseen ori ei kiellä ja se onkin vallan toimiva hyppääjä, kun ratsastaja vain on tarpeeksi reipas ja kannustaa hevostakin olemaan meneväinen. Erikoisesteitä Tossu kyttäilee, mutta nekin aiheuttavat ennemminkin liioitellun hypyn kuin kiellon tai ohijuoksun. Aran ratsastajan kanssa ori ei kuitenkaan ylitä edes ristikkoa.
Myös maastossa ori on hyvin yllättäen hieman säpsy ja arka, porukkamaastoissa Tossu toimii parhaiten ja on onnellisin peränpitäjänä. Yksinkin sopii lähteä maastoilemaan, Tossu kyllä toimii - koskapa se ei toimisi - mutta kyttää välillä hieman turhankin paljon pusikoita ja kiviä, jos niiden takana sittenkin lymyilee jokin hevosensyöjämonsteri. Erityisesti maastoesteillä korostuu rohkaisun tarve. Kiinteät esteet ovat Tossun mielestä kivoja, mutta huisin jännittäviä ja ratsastaja on avainasemassa niiden ylityksen kanssa. Jos selässä istuja on varma siitä, että yli päästään on Tossu asiasta samaa mieltä.

Kisapaikoilla Tossua meinaa jänskättää, joten kisoihin lähdetään hyvissä ajoin, jotta ori ehtii vähän tutustua ja tottua uuteen paikkaan. Käsihevosalueella ruunikko koettaa liimautua taluttajansa kylkeen kiinni, etenkin, jos lähistöllä on yhtään kiukkuisempia hevosia, mutta toimii kehonkielellä samalla tavalla kuin kotonakin (vaikka miten ihmisen kyljessä olisi mukava olla piilossa sitä äksyä puoliveritammaa).
Verryttelyissä ja radalla ori toimii täsmälleen samalla tavalla kuin kotonakin, liikkuminen vain saattaa olla tikuttavampaa. Tossun saaminen rennommaksi liikkujaksi on välillä toivottoman tuntuinen savotta, kun raukkariepu jännittää jo etukäteen yleisön eteen menemistä. Kuten kotonakin, kisoissa ori säikkyy yllättäviä ääniä lähtien niitä karkuun, vaikka ratsastaja selässä tekisi mitä. Yleisön taputus ei sentään aiheuta slaagia. Mahdolliset ruusukkeet kiinnitetään johonkin muuhun kuin suitsiin, Tossu-parka pelkää ruusukkeen nauhoja.

Sukutaulu

i. Kehveli sh, m, 157cm	ii. Kiukkuli evm	iii. Kuippaaja evm
		iie. Piukka-Paula evm
	ie. Hee-Heemeli evm	iei. Eripari-Eemeli evm
		iee. He-Hekotus evm
e. Sakariina KTK-III, SLA-II, KERJ-II sh, vprt, 164cm	ei. Sakari evm, sh, prt, 162cm	eii. Kuurma evm, sh, rtkm, 159cm
		eie. Veljen Mari evm, sh, prt, 161cm
	ee. Salarikos evm, sh, tprt, 158cm	eei. Sala-Vento evm, sh, trt, 160cm
		eee. Riitasointu evm, sh, vrt, 157cm

Jälkeläiset

s. 15.12.2014 sh-t. Malvikki, e. Koistilan Malva, om. Oona VRL-11983
s. 15.12.2015 sh-o. Valitusvirsu, e. Jumalanpilkka, om. Anniina N. (VRL-09182)
s. 24.12.2015 sh-t. Turmeltajan Tassutossutin, e. Turmeltajan Kisperiina, om. annika n, VRL-10352
s. 23.01.2017 sh-o. Kaunakallokas, e. Turmeltajan Kiusankappale, om. Susiraja

Kilpailukalenteri

Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).

Valmennukset

02.06.2015 estevalmennus, valmensi annika n.

Olin kuluneen viikon aikana valmentanut jo paljon, mutta sovittiin Susirajan kanssa, että teen vielä kaksipäiväisen valmennusoperaation Susirajan hevosille. No, ensimmäisenä käsittelyyn pääsi Tossu-ori. Aiheeksi valikoitui esteratsastus (thank god, olinkin valmentanut suurimmaksi osaksi kouluratsastuksen parissa viime aikoina..). Alkuverryttelyt saitte tehdä itsenäisesti, paljon ympyröitä ja muita kaarroksia, jotta ori rupeaisi taipumaan vähän paremmin. Tossu vaikutti omasta mielestä oikein kivalta, ja taisinkin sanoa, että siitä haluan joskus varsan. No, kuitenkin itse valmennukseen. Ensimmäinen tehtävä oli pääty-ympyrällä hypättävä ristikko. Joo, olin laittanut korkeudeksi vain n. 50cm, mutta se oli mielestäni ihan riittävä, sillä pyrittiin hakemaan hyvää lähestymistä. Tossu oli tänään aika innokas, ja ensimmäiset hypyt tehtiinkin ehkä vähän liian yliarvioiden! No, treenattiin sitten niitä lähestymisiä jo heti tällä ekalla tehtävällä. Kun saatiin lähestymiset toimimaan hyvin, siirryttiin seuraavaan tehtävään, joka oli suhteutettu linja, väliin viisi laukka-askelta. No, ensimmäisellä yrityksellä nappasitte puomin toiselta esteeltä matkaan, kun tulitte vähän liian pohjaan. Toisella kertaa meni hyvin, mutta laukka-askeleita tuli vain neljä, joten otettiin vielä kertaalleen, jotta saatiin se viisi laukkaa mahtumaan väliin. Ja kolmas kerta onnistui, ja olin varsin tyytyväinen suoritukseen. Viimeiseksi tehtäväksi otettiin vähän pientä radantynkää, johon kuului jo nämä suoritetut tehtävät, joiden lisäksi yksi okseri ja sarja. No, ensimmäisellä kerralla jouduin nostella kahdesta esteestä puomeja, kun lähestymiset olivat hieman huonoja, mutta toisella kertaa saatiin oikein kivannäköinen, siisti rata! Aika mahtavaan fiilikseen siis lopeteltiin valmennus.

03.06.2015 kouluvalmennus, valmensi annika n.

Seuraavana päivänä Tossu pääsi vielä mun valvovan silmän alle. Tänään oli suunnitelmissa tuuppailla vähän, tehdä paljon ravityöskentelyä. Tossu oli alkuun hieman hidas pohkeelle, taisi johtua eilisen estevalmennuksesta. No, aloiteltiin kevyellä tuntumalla ravailemaan, ja tehtiin paljon ympyröitä ja kaarevia uria. Ensimmäiseksi tehtäväksi valikoituivatkin siirtymiset käynnin ja ravin välillä. Näin saatiinkin Tossuun kivasti aktiivisuutta, ja takapääkin pääsi jo pätkittäin töihin. Oikein huomasi, kun ori otti takaosaa alle paremmin. Tehtiin jonkun aikaa näitä siirtymisiä, joiden jälkeen ruvettiin treenaamaan kouluradan alkutervehdyspysähdystä. Ensin otettiin käynnissä, ja pysähdyksen jälkeen siirtyminen raviin, mutta nämä sujuivat jo alusta asti todella hyvin! Saatiin muutama oikein onnistunut pysähdys. Ruvettiin tekemään vielä ravista pysähdys-raviin tehtävää, ja pitkillä sivuilla tehtiin keskelle voltti harjoitusravissa vähän kooten. Alkuun ori ei hiffannut, että pitää hidastaa ravia, eikä siirtyä käyntiin, mutta pikkuhiljaa rupesi sujumaan nämäkin, ja kun yksi voltti oli mun mielestäni lähes täydellinen niin lopetettiin siihen. Vaikka valmennus olikin sisältänyt ihan vaan perusjuttuja, päätin, että olis hyvä lopetella, ja otettiin vielä vähän laukkaa pidemmässä muodossa molempiin suuntiin tehden vähän ympyröitä päätyihin ja keskelle. Tossu meni oikein kivasti, ja sekin vaikutti loppuun todella rennolta. Käskytin teidät ravailemaan loppuravit maastoon, sillä eihän kentällä kukaan kesähelteillä jaksa pyöriä! Ja mä vaan naureskelin itsekseni, kun lähdin hakemaan lisää kahvia.

03.08.2015 kouluvalmennus, valmensi kuristaja

Tossu ja narri olivat rivakkaa tahtia jo tekemässä alkuveryttelyjä, kun saavuin paikalle Susirajaan kouluvalmennuksen merkeissä. Tarkoituksena olisi ratsukon kanssa katsoa hieman orin koulutustason mukaisia tehtäviä. Aloitimmekin ihan vain lisäyksillä käynnissä ja ravissa. Tossusta huomasi, että se oli nöyrä ratsu joka yritti parhaansa mielyttääkseen ratsastajaansa. Lisäykset onnistuivatkin moitteetta ja katsoimme seuraavana hieman vastalaukkaa, joka näytti sujuvan hyvin kyseiseltä parivaljakolta. Tästä olisikin hyvä jatkaa laukanvaihtoihin. Orilla olikin silmää tässä ja se vaihtoi sulavasti aina pyynnöstä laukan ja valmentajana sain olla tyytyväisenä hiljaa, sekä nauttia näkemästäni. Loppu tunnista otimmekin vain siirtymisiä, jotka pitäisikin kyseiselle ratsukolle olla lastenleikkiä. Laitoin kummallekin pitkälle suoralle tötteröt joiden kohdalla tulisi peruuttaa, sekä nostaa peruutuksesta suoraan ravi. Tossu ja narri tekivätkin mahtavaa yhteistyötä ja valmentajana sai olla ylpeä heistä! Lopuksi vielä hyvästelin ratsukon ja he saivat tehdä itsenäisesti loppuveryttelyt.

11.08.2015 estevalmennus, valmensi kuristaja

Oli toinen valmennuspäiväni narrin ja Tossun kanssa Susirajassa, mutta tällä kertaa vain esteiden merkeissä. Olin kaavaillut, että hyppäisimme tänään yksittäisiä esteitä ja pitäisimme enemmänkin vain kivaa ja hioisimme lähestymistä siihen eri kulmissa. Ratsukko sia tehdä alkuveryttelyjä sillä välin, kun itse asettelin esteen kentän keskikohdille ja nostin sen aluksi vain 40cm korkeuteen. Lähtisimmekin alkuveryttelyjen jälkeen tulemaan estettä ja alkaisin pikku hiljaa nostaa korkeutta aina onnistuneen hypyn jälkeen. Tossu näytti aluksi hieman jännityneeltä, joka onneksi kaikkosi jo heti ensimmäisen onnistuneen hypyn jälkeen. Nostinkin samantien estettä ja muutinkin heidän lähestymistään hieman. Jatkoimme samaan rataan valmennusta kunnes olimme jo Tossun kisakorkeudessa, jolloin alkoi tulemaan jo hieman haasteitakin eri lähestymisiin. Mutta narri ja Tossu suoriutui kumminkin kaikista kunnialla ja siihen oli hyvä lopetella.

27.05.2016 maastoestevalmennus, valmensi Mette VRL-13589

Saavuin aurinkoisena toukokuun päivänä Susirajan maastoesteradalle, jossa minua odottelikin tämän kertainen valmennettavani, Tossu ratsastajineen. Naurahdin hieman hevosen nimelle, sillä Tossu ei millään lailla kuvastanut 161cm korkeaa ja komeaa ruunikkoa oria. Ratsukko oli kuulemma jo lämmitellyt, joten pääsimme heti tositoimiin. Alkuun pyysin ratsastajaa ohjaamaan Tossun pienehkölle tukille. Ori lähestyi sitä korvat hörössä, mutta juuri ennen estettä se vaikutti hieman epäröivältä ja päättikin varmuuden vuoksi ottaa vähän isomman loikan, ettei jännittävä tukki vain söisi sitä suihinsa. Ratsastaja pysyi isommassa hypyssä hyvin mukana ja kehotin heitä tulemaan esteen uudelleen. Tällä kertaa ratsastaja oli hieman päättäväisempi ja Tossukin teki maltillisemman hypyn jo tutun tukin ylitse. Tossun hyppytyylissä ei ollut mitään vikaa, joten ajattelin, että keskittyisimme tänään erilaisten esteiden kertaamiseen, jotta ori ja ratsastaja saisivat vahvemman pohjan luottamukselle ja yhteiselle tekemiselle. Niinpä seuraavaksi ohjeistin ratsukon veteen, jonka alussa ja lopussa olivat pienet esteet. Tossu katseli tukin jälkeen tulevaa vettä selvästi kummissaan, mutta hyppäsi silti rohkeasti. Vedessä ori siirtyi aivan muutaman askeleen ajaksi raviin, mutta ratsastajan hieman kannustettua Tossu nosti laukan uudelleen ja ylitti veden ja tukin oikein mallikkaasti. Toistimme pätkän vielä, sillä halusin, ettei ori edes miettisi vettä kavioidensa alla, vaan keskittyisi ratsastajaansa täysillä. Toinen kerta toden sanoi ja nyt suoritus oli hieno. Lisäsimme vaikeusastetta ja viimeiseksi tehtäväksi otimme alashypyn veteen. Nyt Tossu ei nähnyt, mitä alhaalla odotti, vaan sen piti vain luottaa ratsastajaansa. Ori hyppäsi hienosti ja laukkasi koko vesialueen läpi kuin hienoinkin kuninkaallinen ratsu. Pyysin ratsastajaa kehumaan Tossua oikein paljon ja aloittamaan loppuverryttelyt.

20.07.2016 kouluvalmennus, valmensi Siiri K.

Tuttu tallipiha siinsi jo horisontissa huristellessani pienellä autollani kohti Susirajaa. Olin sopinut valmennus-keikan tällä kertaa ihan uudelle tuttavuudelle, joka totteli kuulemma nimeä Tuiskulan Tohveli. En tiennyt tästä hevosesta entuudestaan oikeastaan mitään, joten hieman jännittyneenä parkkeerasin autoni ja marssin suoraa tietä maneesiin. Päivä oli hyvin harmaa ja sää-ennuste oli luvannut sadetta, joten siirsimme treenit suosiolla sisätiloihin ennen rankkasateiden alkua.

Maneesista löysinkin jo suloisen punaruunikon hurmurin ratsastajineen kävelemässä alkukäyntejä. Huikkasin tervehdykseni ja vaihdoimme hieman kuulumisia, vaikka edellisestä visiitistäni olikin ehtinyt kulua vasta pari päivää. Höpöttelyn lomassa seurasin oripojan liikkeitä ja korjailin pieniä virheitä niin ratsastajalta kuin hevoseltakin ennen kuin pääsimme pienen hengähdystauon (ja toisen kahvikupin) jälkeen tositoimiin. Tänään pyrimme työskentelemään rennommassa muodossa ja vapaammin kuin mitä kisoissa vaaditaan. Aloitimme ravissa ja siinä Tohveli olikin varsin letkeä ja jopa energinen, joten ratsastaja sai ottaa sitä välillä kunnolla kiinni jotta hevonen keskittyisi kaahailun sijaan työskentelyyn. Olin kuitenkin tyytyväinen siitä, että ori oli eteenpäinpyrkivä ja sillä oli oma moottori, jota on lähes aina miellyttävämpi ratsastaa kuin vähemmän reaktiivista hevosta. Huomasin hevosen olevan aavistuksen kankea tänään, joten vetreytimme sitä hieman ratsastamalla väistöjä koko lävistäjän pituudelta molempiin suuntiin. Niissä hevosta saatiin jumpattua ja se alkoi hakeutua liikkua oikein hyvin, pienen alkutakertelun jälkeen tosin. Ratsastaja yllättyi positiivisesti siitä, ettei ori ollutkaan niin kankea kuin olisi voinut olla, ilmeisesti parin päivän hieman rennompi ratsastelu oli saanut sen pieneen offline-moodiin. Oli hyvä kuulla että hevonen oli miellyttävä ratsastaa kevyemmän päivän tai loman jälkeen, joten jatkossa sille voisi varmaan suoda muutaman välipäivänkin ilman, että aikaisemmin tehty työ valuu täysin hukkaan. Lyhyen kävelytauon jälkeen teimme valmennuksen loppuun vielä laukkatyöskentelyä, paljon ympyröitä joissa hevosta taivuteltiin ja pyrittiin saamaan kunnolla takaosan päälle. Alkuun laukka oli varsin tönkköä eikä Tohveli halunnut kunnolla myödätä niskastaan, mutta ahkera taivuttelu ja houkuttelu molempiin suuntiin lopulta tepsi ja hevonen oli todella kivan näköinen loppua kohden. Loppuun annoin ratsukon vielä laukata pitkässä muodossa pitkin uraa ja käskin vielä tehdä huolellisen loppuverkan niin kevyessä ravissa kuin käynnissäkin. Todella hienoa työtä tänään, tätä parivaljakkoa on varmasti ilo valmentaa jatkossakin!

21.12.2016 estevalmennus, valmensi narri

Tossulle varatun estevalmennuksen pitäjä joutui perumaan tulonsa viime hetkellä (ikävä talviflunssa pääsi iskemään ja nostamaan kuumeen), joten improvisoimme äkkiä Lissun kanssa. Lissu selkään, minä pitämään valmennusta. Kuten tavallista, ratsastaja nakitti valmentajansa kasaamaan esteet sillä verukkeella, että hevonen pitää varustaa ja verkata. Eipä tuossa mitään, koska samalla sain suunnitella, mitä teettäisin parivaljakolla - näin lyhyellä varoitusajalla tehtävien improvisointi on melkoista taidetta.

Lissun verkattua Tossun valmiiksi ja saatuani esteet pystyyn selitin tehtävän Lissulle. Tänään hypättiin melko pieniä perusesteitä. Olin rakentanut pitkälle sivulle seitsemän esteen sarjan kavaleteista, jotka kaikki olivat vinossa. Tarkoitus oli hypätä ne suoraan, eli mutkitella esteiden avulla kaunista serpentiiniä. Joka esteen päällä laukan piti vaihtua. Toisella pitkällä sivulla oli pysty, neljä ravipuomia ja okseri. Tehtävään saavuttiin laukalla, välissä ravi puomeille, sitten taas laukalla oksereille.
Ei siis mitään huisin vaikeaa, etenkään Tossulle, joka on varma hyppääjä kun pysytään perusasioissa. Isommat ja jännemmät esteet asia erikseen, mutta päivän tehtävän ei pitänyt olla orille mitenkään superhaastava. Ja kuten olin arvannutkin, ei mitään superhaastavaa ollut. Suurin haaste oli varmasti se, että Lissulla jäi kiemurtelutehtävässä ulko-ohja hieman turhan vahvaksi eikä laukka vaihtunut aina esteen päällä vaan Tossu tuli seuraavalle esteelle joko vastalaukalla tai vaihtoi askeleessa. Motkotin tästä Lissulle aikani ja suoritus paranikin joka hypyn perästä. Hyppy-ravi-hyppy-tehtävässä ei taas ollut mitään ongelmaa! Tossu hidasti kiltisti pienestä pidätteestä, ravasi puomit varmaotteisesti ja kolistamatta, nosti laukan heti kun sitä pyydettiin.

Lue päiväkirjaa