Harakanhammas VH18-018-2179
| Nimi | Harakanhammas "Haiku" | Kasvattaja | Team Ketä, Suomi |
| Rotu, sukupuoli | suomenhevonen, tamma | Omistaja | Susiraja (VRL-06046 ja VRL-12701) |
| Säkäkorkeus, väri | 153cm, punaruunikko | Meriitit | VIR MVA Ch, KTK-II, SLA-I, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I |
| Syntynyt, ikääntyminen | s. 14.05.2018, 16v satunnainen (4v 14.06.2018) |
Painotuslaji, koulutustaso | yleispainotteinen he A / 90cm / 90cm / tutustumisluokka |
20.12.2018 herasilmäinen harakkahevosemme kantakirjattiin R-suunnalle KTK-II -palkinnolla. Pikkujoulujen paikka!
Huhtikuussa 2019 lintutammalle myönnettiin Championin arvonimi.
Tammikuussa 2019 Haikulle myönnettiin myös VIR MVA -arvonimi Championin seuraksi.
20.03.2020 tamma palkittiin KERJ-I -palkinnolla hyvin sievästi tasan 100 pisteen tuloksella.
31.03.2020 harakkaisemme esiintyi myös esteratsastusjaoksen tuomareille palaten kotiin ERJ-I -palkittuna.
15.04.2020 arvon kaviolintu edusti kouluratsastusjauoksen laatuarvostelussa. Kotiin Haiku lähti KRJ-I -palkittuna!
20.04.2020 Haiku edusti vielä rotunsa laatuarvostelussa. Herasilmäinen harakkamme palasi kotiin SLA-I -palkittuna!
Kuvaaja ei halua nimeään mainittavan.
Luonnekuvaus
Haiku on hapansilakka. Kolmella sanalla. Ainakin muille hevosille. Haiku on ihmisen kanssa oikein kiva, vaikka sen ilme on yleensä hapannaamainen ja sillä on pieniä pahoja tapoja - näykkiminen satulavyön kanssa ja jalan kiskominen putsatessa, ei sen kummempaa. Muille hevosille sen käytös kuitenkin vaihtelee happamesta irvistelystä täyteen lohikäärmeilyyn, aivan sen mukaan, miten paljon sitä kaverin naamataulu ottaa pattiin. Hieman raskassoutuinen pikkutamma ei ole maailman ihmeellisin tapaus kapasiteetiltaan tai ratsastettavuudeltaan, mutta korvaa pienet puutteensa kauneudellaan.
Mitäpä Haikusta, ei hevosta kummempi. Hoitotoimenpiteet eivät ole mikään ongelma, vaikka pari epämukavaa juttua elämässä onkin. Tamma ei tykkää korviin koskemisesta ja vie arempia hoitajia kuin pässiä narussa siinä suhteessa, mutta jos korviin on pakko koskea syystä tai toisesta, niin sitten on pakko. Haiku alistuu kyllä siihenkin, kun sen täytyy. Tammalla on paha tapa näykkiä satulavyötä kiristäessä, mutta ketjuissa käytävällä tämäkään ei ole mikään ongelma. Kieltämisen sijasta kannattaa jättää Haikun käytös huomiotta, sillä se on varsin harmitonta, eikä sitä ole saatu kitkettyä oikein millään pois. Pikkuruunikko myös kiskoo jalkaansa sitä nostaessa, mikä luonnollisesti aiheuttaa kengittäjälle jonkin verran harmaita hiuksia - ei kuitenkaan mahdottomasti, sillä Haiku kyllä lopettaa kun tajuaa, ettei käsittelijä anna sen laskea jalkaansa ennen kuin kaikki on valmista.
Haiku on hieman hidas liikkeissään narun nokassa ja sitä saakin patistella eteenpäin ihan surutta. Noin muuten sen kanssa ei ole ongelmia suuntaan tai toiseen - se tulee perässä ja pysähtyy pyydettäessä, ei kisko taluttajaansa vattupuskaan tai ryntäile päättömästi sinne tänne. Varsin mutkaton perushevonen siis.
Mikään aloittelijoiden ratsu tämä ei ole, vaikka Haikun hitaudesta voisi niin päätellä. Jonkin verran kädelle painava ja raskassoutuinen ruunikko vaatii ratsastajaltaan jämäkkyyttä ja periksiantamattomuutta, sillä vaikka Haiku ei ole varsinaisesti laiska, se ei tee enempää töitä, kuin on pakko. Tamma osaa loistavasti huijata olevansa töissä, vaikka todellisuudessa se vain kauhoo jaloillaan vähän sinne päin ja makaa surutta ratsastajansa kädellä. Tästä ei tietenkään seuraa mitään harmonista kouluratsastusta, vaan etupainoinen kyntöaura, joka on unohtanut takajalkansa talliin.
Haiku on yleisestikin ottaen hieman raskassoutuinen ratsastaa ja hidas reaktioissaan. Kun sen saa heräteltyä töihin eikä suostu siihen, että tamma koettaa fuskata, se on kuitenkin ihan perusnäppärä peli, joka suoriutuu helppojen luokkien tehtävistä mallikkaasti. Mikään liitokavio se ei ole, mutta tekee, mitä ratsastaja pyytää, eikä viivyttele siinä turhia. Viivyttele turhia on toki suhteellinen käsite, Haiku kun ei tosissaan ole reaktioissaan järin nopea, mutta eivät sen piuhat kolmea viikkoa sentään kestä.
Hypätessä tamman raskassoutuisuus oikein korostuu. Haiku on hirvittävän vaikea nostaa esteen jälkeen takaisin ylös ja se painaa kädelle aika paljon. Todella paljon. Vähän liikaakin. Eikä edes vähän liikaa, vaan paljon liikaa. Muutoin se hyppää mukavasti. Hyppy on hidas, mutta Haikulla on hyvä tyyli ja se käyttää selkäänsä sekä takasiaan. Tuntuu oikeastaan siltä, että Haiku keskittyy hyppyyn niin kovin, että se on hidas siksi. Tamman laukkaa on melko hankala säädellä, eikä se loista aikaradoilla tai niillä kaikkein teknisimmillä. Jos ruunikon kuitenkin saa nostamaan nokkansa ylös, sillä tekee erinomaisen siistejä perussuorituksia.
Maastossa hapansilakkamme kulkee kuten muuallakin. Iloksemme sinisilmä ei näe pikkumörköjä tai isompia ufoja, minkä lisäksi Haiku on siedättynyt erinomaisesti niin kahiseviin tuulipukuihin, traktoreihin ja muihin koneisiin, fasaaneihin... no, vähän kaikkeen, mitä pikkupitäjän (metsä)teillä voi tulla vastaan. Valitettavasti ruunikko tuppaa maastossakin olevaan vähän hidas ja raskassoutuinen, tamma ei todellakaan koe mitään ihmepiristymistä tai löydä luonnon helmasta sen suurempia menohaluja. Täydellinen peruspuksu metsien samoamiseen, jos yhtään enempää vauhtia tai yritystä haluaa niin satulassa pitää taas tehdäkin jotain. Itsekseen Haiku ei liiku edes kakkosvaihteella, ykköselle jää yskimään. Ei sentään pistä pakkia päälle.
Haiku lastautuu asiallisesti, mutta matkustuksen taso riippuu ihan puhtaasti seurasta. Tamma matkaa parhaiten yksin, kaverista riippuen se voi tarvita vain tavallisen, joka trailerin väliseinän tai orilevyn. Jos vieruskaveri ärsyttää, ruunikko ei epäröi näyttää sitä. Tai lähinnä saattaa tarpeeksi ääntä maailmaan, jotta kaikki tietävät, että tämä vieruskaveri ei kelpaa.
Mitään maagista ryhdistäytymistä ei kannata kisapaikalla odottaa ja Haikun punainen rusetti ei ole vain koriste. Kisoissa on oikeastaan samanlaista kuin kotona: Haiku on ihan asiallinen käsitellä, inhoaa toisia hevosia ja toisille tyytyy näyttämään vain rumaa naamaa, on raskassoutuinen ratsastaa ja vaatii huolellisen, jämäkän verryttelyn. Mistään erityismahtavasta kilpurista ei siis ole kyse, mutta Haiku on tasaisen varma ja erityisesti esteillä sen hyvä tyyli pääsee oikeuksiinsa.
Sukutaulu
| i. Vainoajan Vuoksi evm, sh, trn, 154cm |
ii. Lupasperän Luode evm, sh, vrt, 155cm |
iii. Lupasperän Leevi evm, sh, vprt, 158cm |
| iie. Merentyvä evm, sh, vrt, 149cm | ||
| ie. Varjosukka evm, sh, klm, 151cm |
iei. Syvänne evm, sh, rn, 154cm | |
| iee. Rinteen Ruusu evm, sh, prn, 150cm | ||
| e. Variksenvarvas evm, sh, prt, 150cm |
ei. Hailaulu evm, sh, trt, 154cm |
eii. Joen Juoksu evm, sh, vprt, 160cm |
| eie. Sonetti evm, sh, rt, 152cm | ||
| ee. Sotkansormi evm, sh, tprt, 151cm |
eei. Rahvan Ilo evm, sh, rt, 153cm | |
| eee. Kukonkorva evm, sh, tprt, 151cm |
i. Vainoajan Vuoksi oli tiivisrunkoinen, tanakka hevonen jonka etujalat olivat suorat ja takaset hieman pihtiset, lanne oli köyry ja kaula leveä. Se liikkui kuitenkin kohtalaisen hyvin ja suoritti helppo A -radoilla varsin mukiinmenevästi. Luonteeltaan rauhallinen, mutta myös itsepäinen ja välillä jopa ihmisiä kunnioittamaton ori ei paljoa hyppäämisestä piitannut. Se ylitti 60cm esteet ilman intohimoa, vaikka tyyli olikin (valmentajan sanoin) "aika hyvä" ei Vainoajan Vuoksi kisannut esteitä ollenkaan.
Jalostuskäytössä ori jätti ulkonäköään, mutta ei niinkään liikettä tai luonnetta. Varsoissa olikin monenkirjavaa sakkia käyttö- ja luonneominaisuuksiltaan, mutta näyttelyissä arvostelut olivat yhteneväisiä.
ii. Lupasperän Luode oli tanakkarakenteinen ratsu, jonka liinajouhet ja leppoisa ilme tekivät siitä joulukorttien rekihevosen perikuvan. Myös luonteeltaa se oli varsin leppoisa tapaus, jolta löytyi kyllä omaa tahtoa ja omaa päätä, mutta myös työteliäisyyttä suorittaa ihmisen kanssa. Varsinaisesti loistoratsu se ei ollut, Lupasperän Luode suoritti kelvollisesti helppo B -tasolla ja se hyppäsi 80cm ratoja, mutta vauhtia riitti yllättävän paljon!
Ori jätti jalostuksessa paljon itsensä näköisiä varsoja, joita elämä ei turhaan hetkauttanut suuntaan tai toiseen. Varsoilla oli omaa tahtoa, kapasiteetti ei ehkä päätä huimannut, mutta monipuolisia kaikki sen neljätoista varsaa olivat.
ie. Varjosukka oli sievä, kohtalaisen kevyt, lyhytrunkoinen ja leveäkaulainen tamma, jonka luonteessa oli hieman toivomisen varaa. Se oli säikky ja nöyryys uupui siitä kokonaan, mutta kouluradoilla oikean ratsastajan kanssa hevosesta irtosi kuitenkin helppo A -tasoa. Esteitä Varjosukka ei hypännyt lainkaan, koska mikä tahansa tavallisesta tolpasta poikkeava johde sai sen pomppimaan paikallaan silmät päässä pyörien.
Varjosukalla teetettiin kaksi varsaa, jotka muistuttivat isiään niin hyvässä kuin pahassa. Emä periytti niille kyllä liikettä helppo A -tasolle asti, mutta kaikkien onneksi huonohermoisuus tasoittui varsoista täysin pois.
e. Variksenvarvas, sievä ja sähäkkä tamma, jonka leppoisasta ulkonäöstä ja tanakasta, työhevosmaisesta rakenteesta (erittäin suora-asentoiset jalat!) ei olisi koskaan uskonut, miten nopea se voi liikkeissään olla. Helppo A -radoilla käväissyt tamma hyppäsi nopealla, kissamaisella tyylillä metrin ratoja ja jätti useita ratsastajia matkasta tekemällä nopeita päätöksiä itsenäisesti. Paitsi ratsastajan tiputuksia, Variksenvarvas toi kotiin myös ruusukkeita.
Tamman siirryttyä jalostukseen se jätti kolme varsaa, kaikki yhtä nopeita liikkeissään kuin emänsä. Luonne ja käyttöominaisuudet vaihtelivat jonkin verran, mutta päteviä keskitason kisaratsuja kaikista tuli.
ei. Hailaulu oli erinomainen esteratsu. Neliön mallinen rakenne, kevyt kaula ja vain lyhyet etusääret ja käyrähköt kintereet vaikutelmaa rumentamassa. Orilla kilpailtiin 110cm radoilla ja se pärjäsi etenkin aikaluokissa hyvin. Koulupuolelle liike ei ollut riittävän koottavaa helppo B -luokkia pidemmälle, eikä Hailaulu loistanut myöskään nöyryydellään. Se oli nopea, tarkka hevonen, jolla riitti esteälyä vaikka muille jakaa. Käsitellessä ei ori ollut ihan jokaisen hevonen vaan vaati paljon tarkkuutta, mutta se oli silti asiallinen kaikin tavoin, kun ihminen ei lepsuillut.
Varsoja Hailaulu sai vain kahdeksan, kavioruston luutumat karkottivat suuren osan tammanomistajista. Ori ei jättänyt juurikaan omaa tyyppiään, mutta hyppykykyään ja nopeuttaan (myös reaktioihin) se taas periytti sitäkin enemmän.
ee. Sotkansormi ei ollut mitenkään kummoinen hevonen. Se oli kohtalainen rakenteeltaan, lyhytkaulainen, syvärunkoinen, huipukas lautanen ja suoranlaiset jalat. Liikkeet olivat matalat ja tasaiset, hyppy raskas ja hieman selätön. Sotkansormi ei myöskään luonteeltaan ollut kovin mieleenpainuva: kiltti, mutta intohimoton, eteenpäimenevä vaan ei pyrkivä. Tamma suoritti helppo A/80cm kohtalaisesti ja monella eri ratsastajalla, sen suurin saavutus taisikin olla nimenomaan kaikille sopivuus.
Orivalinnoilla haettiin vähän enemmän luonnetta ja Sotkansormi jättikin itseään luonteikkaampia varsoja neljä. Käyttöominaisuudet olivat vähän laidasta laitaan: yksi turhan hermoheikko ja toinen erinomainen kisapeli, kolmas keskitasoinen ja neljäs estepuolelle.
Jälkeläiset
s. 14.03.2019 sh-t. Kyyhkynkyynel, i. Kallostaja, om. tvisha (VRL-01671)
s. 01.05.2019 sh-t. Luukannel, i. Luutarhuri, om. rukkanen (VRL-00583)
Kilpailukalenteri
Kalenteriin merkitään vain sijoitukset, lukuun ottamatta tarinakisoja, jotka tulevat kaikki näkyviin (tarinat löytyvät päiväkirjasta).
| ERJ - 43 sijoitusta joista 8 voittoa | KRJ - 48 sijoitusta joista 10 voittoa |
|
01.02.2019 Hornanhovi 90cm 2/30 01.02.2019 Kuuran Suomenratsut 90cm 4/40 02.02.2019 Kuuran Suomenratsut 90cm 2/40 02.02.2019 Hornanhovi 90cm 1/30 02.02.2019 Virtuaalitalli Chersey 90cm 5/50 03.02.2019 Hornanhovi 90cm 1/30 03.02.2019 Huvitus 90cm 4/30 03.02.2019 Virtuaalitalli Chersey 90cm 7/50 04.02.2019 Virtuaalitalli Chersey 90cm 5/50 04.02.2019 Huvitus 90cm 1/30 05.02.2019 Huvitus 90cm 3/30 05.02.2019 Kuuran Suomenratsut 90cm 3/40 07.02.2019 Huvitus 90cm 2/30 07.02.2019 Cadogan Ponies 90cm 2/30 07.02.2019 Hornanhovi 90cm 1/30 07.02.2019 Kuuran Suomenratsut 90cm 4/40 08.02.2019 Kuuran Suomenratsut 90cm 5/40 09.02.2019 Kuuran Suomenratsut 90cm 1/40 09.02.2019 Hornanhovi 90cm 4/30 09.02.2019 Virtuaalitalli Chersey 90cm 5/50 09.02.2019 Cadogan Ponies 90cm 2/30 10.02.2019 Cadogan Ponies 90cm 4/30 10.02.2019 Hornanhovi 90cm 1/30 11.02.2019 Cadogan Ponies 90cm 3/30 12.02.2019 Huvitus 90cm 3/30 13.02.2019 Huvitus 90cm 5/30 14.02.2019 Hornanhovi 90cm 2/30 15.02.2019 Cadogan Ponies 90cm 1/30 17.02.2019 Huvitus 90cm 5/30 19.02.2019 Huvitus 90cm 3/30 20.02.2019 Huvitus 90cm 4/30 20.02.2019 Hornanhovi 90cm 5/30 22.02.2019 Huvitus 90cm 4/30 28.02.2019 Huvitus 90cm 4/30 12.03.2019 Hiivurin Suomenhevoset 90cm 5/40 17.03.2019 Hiivurin Suomenhevoset 90cm 4/40 18.03.2019 Hiivurin Suomenhevoset 90cm 3/40 31.03.2019 Routaruusu 90cm 2/40 01.04.2019 Routaruusu 90cm 5/40 02.04.2019 Routaruusu 90cm 1/40 03.04.2019 Routaruusu 90cm 3/40 09.04.2019 Routaruusu 90cm 5/40 12.04.2019 Routaruusu 90cm 6/40 |
11.12.2018 Ruskavaara he A 5/30 12.12.2018 Ruskavaara he A 3/30 13.12.2018 Ruskavaara he A 2/30 15.12.2018 Ruskavaara he A 1/30 16.12.2018 Ruskavaara he A 4/30 17.12.2018 Ruskavaara he A 5/30 21.12.2018 Lupsakan Suomenhevoset he A 3/40 22.12.2018 Lupsakan Suomenhevoset he A 2/40 01.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 1/40 02.02·2019 Hornanhovi he A 2/30 02.02·2019 Haavelaakso he A 4/30 02.02·2019 Haavelaakso he A 2/30 03.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 1/40 04.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 2/40 04.02·2019 Hornanhovi he A 2/30 05.02·2019 Hornanhovi he A 5/30 07.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 1/40 08.02·2019 Haavelaakso he A 2/30 09.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 1/40 10.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 2/40 10.02.2019 Silverlode he A 5/40 10.02·2019 Hornanhovi he A 2/30 11.02·2019 Hornanhovi he A 5/30 11.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 1/40 12.02·2019 Haavelaakso he A 1/30 13.02.2019 Silverlode he A 3/40 15.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 6/40 16.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 2/40 16.02.2019 Silverlode he A 2/40 17.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 5/40 17.02.2019 Silverlode he A 6/40 18.02·2019 Haavelaakso he A 2/30 19.02·2019 Hornanhovi he A 1/30 21.02·2019 Hornanhovi he A 5/30 21.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 6/40 22.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 1/40 23.02.2019 Silverlode he A 3/40 23.02·2019 Hornanhovi he A 5/30 24.02·2019 Hornanhovi he A 4/30 24.02.2019 Silverlode he A 6/40 25.02.2019 Silverlode he A 6/40 26.02·2019 Hornanhovi he A 3/30 28.02·2019 Hornanhovi he A 5/30 28.02.2019 Kalman Suomenratsut he A 2/40 01.03.2019 Kalman Suomenratsut he A 2/40 01.03·2019 Hornanhovi he A 3/30 01.03.2019 Silverlode he A 3/40 02.03.2019 Kalman Suomenratsut he A 1/40 |
| KERJ - 40 sijoitusta joista 10 voittoa | VSR - 2 sijoitusta joista 0 voittoa |
|
07.12.2018 Kototalli tutustumisluokka 2/22 11.12.2018 Kototalli tutustumisluokka 3/22 21.12.2018 Kototalli tutustumisluokka 1/22 01.02.2019 Virtuaalitalli Chersey tutustumisluokka 1/34 06.02.2019 Virtuaalitalli Chersey tutustumisluokka 5/34 11.02.2019 Littleness tutustumisluokka 5/28 14.02.2019 Littleness tutustumisluokka 3/28 18.02.2019 Littleness tutustumisluokka 1/28 19.02.2019 Nekkulan Suomenhevoset tutustumisluokka 4/23 20.02.2019 Littleness tutustumisluokka 4/28 24.02.2019 Lähtölaukaus tutustumisluokka 4/21 26.02.2019 Rushock Bog tutustumisluokka 3/20 12.03.2019 Safiiritiikerin Kilpailukeskus tutustumisluokka 4/27 29.03.2019 Kadon Kartano tutustumisluokka 1/18 02.04.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 3/34 16.04.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 3/34 20.04.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 4/34 18.05.2019 Nekkulan suomenhevoset tutustumisluokka 2/12 22.05.2019 Nekkulan suomenhevoset tutustumisluokka 1/12 01.06.2019 Safiiritiikerin Kilpailukeskus harrasteluokka 4/18 15.06.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 2/32 02.07.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 2/16 03.07.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 5/27 04.07.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 1/16 05.07.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 3/27 06.07.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 2/16 07.07.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 4/16 09.07.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 3/27 10.07.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 4/27 14.07.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 5/27 15.07.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 1/27 05.10.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 4/50 07.10.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 1/50 09.08.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 4/43 10.08.2019 Hiivurin Suomenhevoset tutustumisluokka 2/43 16.10.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 7/50 18.10.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 3/50 21.10.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 4/50 28.10.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 1/50 29.10.2019 Mörkövaara tutustumisluokka 1/50 |
31.10.2019 Harmaatuulen oriasema VSR Cup he A 4/61 31.12.2019 Hiivurin Suomenhevoset VSR Cup 90cm 2/16 |
Valmennukset & päiväkirja
01.03.2020 Hölinöitä Haikusta, kirjoittanut Lissu T.
Vaikkei Haiku nyt olekaan, eikä koskaan tule olemaan, mikään huippukilpuri (ei kapasiteetiltaan, ei ominaisuuksiltaan), ruunikko on ylittänyt odotuksemme kilpakentillä. Melko tasaiseen tahtiin ruusukkeita kotiin tuonut Haiku on vaatinut kamalan paljon työtä, ensin pohjakuntonsa kanssa (meille tullessaan tamma oli melko lihakseton), sitten.. no, muuten vain. Tätä tammaa pitää ihan tosissaan ratsastaa, Haiku ei tasan tarkkaan pelasta ratsastajaansa tai tee ”ilmaista työtä”. Toki parempi näin, eipähän tule kuviteltua omistakaan kyvyistään liikoja. Myönnän kyllä, että välillä Haikun raskaussoutuisuus vain ja ainoastaan turhauttaa.
On tämä hevonen ollut aika nappiostos muutenkin kuin kilpailumenestyksensä vuoksi. Suurimpana syynä on toki suku, joka on helposti yhdisteltävissä oikeastaan mihin tahansa oreistamme. Kapasiteetiltaan Haiku on perushyväookoo heA/90cm plus tuttari, jälkikasvulle toivomme vähän korkeampaa estekapasiteettia. Orivalinnoilla paikkaamaan. Ainakin Haikun ensimmäisen, toistaiseksi ainoan, varsan kohdalla tämä kapasiteettinosto onnistui! Mörkövaaraan (riemusta kiljuen) myyty Kyyhkynkyynel on näppärä, kompakti, monta kertaa palkittu moniosaaja, jonka menestyksellä me kasvattajina mielellämme elostelemme (vaikka tvisha onkin kaiken oikean työn tehnyt ja ansaitsee kaikki kehut ja kiitokset, toisin kuin me maineessa kylpevät haahkat). Mörkövaaralaisesta rautaisesta osaamisesta, sekä ehkä vähän Kyyhkynkyynelen kyvyistä, kertoo tamman VVJ-III -palkinto. Täysin valjakko-öö -tasoisten, lajissa kisaamattomien vanhempien kersa, palkittu lajilaatuarvostelussa Lähetimme Mörkövaaraan kukkia.
Mitäs sitä muuta. Näyttelykehistäkin Haiku on eläköitynyt aikapäiviä sitten, VIR MVA Ch ja KTK-II ratsusuunnalle. VSN:n puolella emme ajatelleet pyöriä, aika harvoinhan meillä shownäyttelyissä ketään käytetään. Kisapuolella Haiku osallistuu enää cupeihin. Valmennuksissa tulee käytyä edelleen, satunnaisesti Takapajulan ratsastuskoulun (istunta)tunneilla, niin hevosen kuin ratsastajienkin takia.
Niin tosiaan, se luonne. Jostain täysin ymmärrettävästä käsittämättömästä syystä tallimme maine tuntuu nojaavan vähän.. luonteikkaammanpuoleisiin hevosiin. No, Haiku ei ole mikään kävelevä katastrofi. Raskassoutuinen hapansilakka se kyllä on, eikä tamma tosiaan välitä muista hevosista, mutta ihan normaalijärkinen tapaus tämä kyllä on.
03.03.2020 Lähes Tuhkimo, kirjoittanut Lissu T.
Asioita, joita en elämääni kaipaa; irtokengät. Tässä tapauksessa lähes irtonainen kenkä. Hakiessani Haikua tarhasta huomasin tamman könkkäävän oikeaa etustaan kovin ihmeellisen näköisesti. Lähemmäs käveltyäni huomasin kengän roikkuvan kaviosta enää parilla naulalla ja pyörivän ikävän näköisesti. Onneksi matka tarhoilta talliin ei ole mitenkään älyttömän pitkä, tammaparan ei tarvinnut kovin kauaa könkätä hankalalla, istuvuutensa menettäneellä monollaan. Haiku, tietenkin, niitä jalkojaan nykiviä hevosia, eikä kengän simppeli irrotus ollut mitenkään hauskaa. Periaatteessa nopea pikkuhomma irrottaa lähes kokonaan irronnut kenkä, mutta ei, Haiku nyki juuri sopivissa kohdin juuri sopivalla voimalla, että pari kertaa pihdit lipsahtivat (eivät onneksi osuneet mihinkään) ja jouduin mallaamaan ne uusiksi. Ai että, miksi tämmöiset hyrräkengät eivät osu ikinä sellaisille hevosille, jotka seistä nököttävät nätisti paikoillaan nojaamatta ja kinttujaan kiskomatta?
Kavio ei ollut lohjennut tai mitään, mutta kenkä tuli sen verran kantojen yli, että kaikesta päätellen Haiku oli onnistunut polkaisemaan kengän suurin piirtein jaloistaan. Tamman kengityksen piti olla vasta ensi viikolla, mutta kerran tässä oli jo yksi jalka paljaana, kävin nykimässä Perttiä hihasta. Haiku sai uudet monot allensa, eikä etusen könkkääminen onneksi jatkunut. Se oli selkeästi tasan tarkkaan puoli-irtonaisesta kengästä johtuvaa, ymmärrettävää epämukavuutta, ei mitään isompaa. Minä olin ehtinyt kirota jo mahdollista ontumista ja tiedä mitä, kinttuleikkauksesta koronaan.
10.03.2020 Mitäpä sitä omillaan ratsastamaan, kirjoittanut Sorel
"Oliko sulla tänään jotain ohjelmaa tiedossa? Ai ei? No mutta nyt on". Aamupäivän kahvihetkeni jäi lyhyeksi, kun Susirajasta soitettiin. Olin ajatellut viettää rentoa vapaapäivää mutta hetkeä myöhemmin pakkasin tavaroita autoon ja lähdin suunnistamaan kohti Susirajaa. Koska omia suomenhevosiahan ei ole kuin jonoksi asti ratsastettavana, livistin tehtävästäni ja suostuin valmentamaan muutamaa Susirajan suomalaista.
Päästyäni perille tutut ystäväni olivat jo valmistelleet ensimmäistä ratsua minulle. Tallin käytävällä seisoi ruunikko herasilmäinen tamma, jonka ilme oli varsin kyllästynyt ja ärtynyt. Lissu kiristi tamman satulavyötä ja epätoivoisesti hapan pieni tamma yritti louskuttaa leukojaan hoitajansa polvitaivetta kohti. Hymyilin vienosti vieressä, kunnes käteeni annettiin kyseisen tamman ohjat. Sitten ei muuta kuin hommiin!
Ulkona oli sopivan lämpöinen mutta kostea ilma. Kenttä oli hiljattain lanattu ja pohja tuntui hyvältä, ehkä aavistuksen raskas mutta tulee ainakin tuntuvampi treeni jos ei muuta. Varmistin satulavyötä kädelläni ja tamma reagoi yritykseeni heti luimistelemalla ja kääntämällä päänsä minua kohti. Puhelin Haikulle rauhoittavasti, että vyö oli sopivan kireällä, ei tarvisi kiukkuilla. Nousin satulaan ja annoin tamman kävellä muutaman kierroksen pitkillä ohjilla.
Askel tuntui kevyeltä ja sopivan reippaalta. Keräsin ohjat käteen ja aloin tekemään pieniä pidätteitä ja hakemaan takaosaa kulmissa enemmän ulos. Vasemmassa kierroksessa hevonen vastusti enemmän pohjetta, joten jäin vielä isolle ympyrälle tekemään väistöjä tarkemmin. Jatkoin tehtävää ravissa. Haiku tuntui nyt hieman väsyneeltä ja haluttomalta tehdä yhtään mitään. Edelleenkin vasen kierros tuntui jäykemmältä mutta hetken kuluttua tilanne parantui. Teimme ravissa voltteja, väistöjä kulmissa ja asettelin hevosta niin ulos kuin sisäänkin päin. Tamman askel alkoi keventyä, mutta myös käsissäni tuntuva ohjasote. Haiku nojasi ja turvautui herkästi makaamaan ohjalle mutta nyt olin saanut tamman jo ratsastettua hieman pystympään.
Laukassa Haiku päätti kokeilla jotain muuta ja teki yllättävän pienen pukkihyppely esityksen. Sitä en tiedä mistä moinen johtui, kaikki tapahtui kesken pitkän suoran laukkapätkän. Testaaminen oli odotettavissa ja ainakin tällä kertaa minä vein tapahtuneesta voiton, enkä antanut periksi. Laukassa pyrin hakemaan hevosta oikeaan muotoon ja testata sen voimaa. Laukka pyöri hyvin, vaikka aluksi laukka taantui etupainoiseksi. Hevonen jaksoi kantaa itseään hyvin. Ravissa tehtiin vielä laukan jälkeen erilaisia kiemuroita ja suunnan vaihdoksia. Haiku oli nyt paljon vetreämpi ja kaikki avut menivät hyvin läpi. Nyt olisi voinut osallistua vaikka suoraan kilpastarttiin, sen verran mukavalta tuntui.
Haikulla on todella kiva liike, kun sen saa kaivettua (taivutettua) esille. Eteen ja ylös ratsastus on tärkeää, ettei hevosen liike jää etupainoiseksi ja makaavaksi löntystelyksi. Hieroja voisi olla hyvä kutsua vierailulle, koska vasen kierros tuntui todella jämäkältä. Haiku oli hauska ratsastettava, osaava ja taitava mutta kokoajan pieni pilke silmäkulmassa toi virkeyttä ja hauskuutta hommaan.