Cathedral Gardens

Warga, Alankomaat, 2015
"..hyvin rauhallinen, järkevä tamma, ei välitä mistään mitään, toimii lastenkin kanssa.."
"En etsi mitään lastenratsua, vaan kilpahevosta." Länkisäärinen hevoskauppias hymyili leveästi taputtaen minua selkään; olisi vain pitänyt kätensä kaukana minusta.
"Gracie on kilpahevonen. Erinomaisia tuloksia nuorten luokista, nyt tamma tosin vain nostaa tasoaan eikä ole kilpaillut. Vähän tuollainen vanhan mallin kouluratsuhan se on.." Olikohan tuo mies koskaan hiljaa?
"..ja kuten sanoin, Gracie ei välitä mistään, ei yleisöstä sen enempää kuin naapurin rakennustyömaasta, vähän vakava luonne.." Ei, ei tainnut olla. Raivostuttava ihmistyyppi.

Kentällä tallityöntekijän pitelemä punaruunikko näytti lehmältä. Ei se ruma hevonen ollut, eikä mitenkään matalaryhtinen, mutta lehmän olemus sillä oli. En välttämättä olisi kuvaillut sitä rauhallisuudeksi, ehkä välinpitämättömyydeksi. Silmät eivät sentään olleet typerän eläimen.
"Gracien lisäksi meillä olisi pari kriteereihinne sopivaa oria", hevoskauppias jatkoi jutusteluaan, vaikken ollutkaan hänen hölinöitään hetkeen noteerannut. "Sanoin etsiväni tammaa", vastasin tylyyn sävyyn ottaessani tallityöntekijän tarjoamat ohjat käteeni, "haluan hevosen, jolla on aivot." Mielestäni olin tehnyt miehelle varsin selväksi, millaista hevosta etsin. Ilmeisesti viestinnässäni tai hänen ymmärryksessään oli joitain.. puutteita. Kallistuin jälkimmäisen vaihtoehdon kannalle.

Hevoskauppias työntekijöineen vaihtoi jokusen sanan hollanniksi pidentäessäni jalustimia. Työntekijä poistui tallin suuntaan, hevoskauppias asettui katsomoon tupakoimaan.
Gracieksi kutsuttu tamma ei juuri muistuttanut nykyisiä ratsujani. Se kyllä protestoi, kun annoin tahallani turhan terävästi pohkeita tai tein turhan kovan pidätteen. Protestit olivat kuitenkin pieniä, terävämpiä askelia, hännän huiskintaa, satunnaista kuolaimen puremista. En minä välttämättä pukittelevaa hevosta kaivannut, vähän vahvemmin virheisiin reagoivaa kylläkin. Tamma ei myöskään jäänyt vihoittelemaan; virhe meni, tilanne meni, työnteko jatkui.

Ja se tamma teki töitä, kuunteli, reagoi. Liikkui valtavilla askelilla, isosti ja ilmavasti. Aivan toisenlainen liikemekaniikka kuin sillä tanskalaisruunalla, jolla olin tämän kauden kisannut. Se hevonen oli kaiken päälle idiootti.

Hevoskauppiaan leveä virne sai miehen näyttämään vieläkin luotaantyöntävämmältä. Tajusi sentään pysytellä vaiti siihen asti, että nousin ratsailta.

Järjestäessäni tammalle kuljetusta Alankomaista Venäjälle jouduin suunnattomaksi harmikseni asioimaan pelkästään ylitsevuotavan puheliaiden ihmisten kanssa. Puhuivat sentään saksaa.

Dressage Masters 2025
Tuotos Dressage Mastersin tekstituotosluokkaan

Tuomas Holopainen - The Last Sled

Tämä on luultavasti Gracen viimeinen kilpailu.

Vaikken ole sentimentaalinen ihminen, ajatus saa minut miltei haikeaksi. Miltei. Olisihan Gracella vielä kilpavuosia, tammani fyysisestä kunnosta tai henkisestä vireestä ei löydy moitittavaa. Grace kuitenkin ikääntyy, ja haluan näin hyvästä tammasta useamman varsan. Vielä enemmän haluan Gracelle useita hyviä, niin kilpailuista kuin varsoistakin vapaita eläkevuosia. Aikaa olla vain hevonen, ratsuna sen verran ettei kunto rapistu, mutta muutoin hevonen. Ei kilparatsu, ei emätamma, pelkkä Grace.

Dressage Masterin kür-luokat ovat kutistuneet valitettavan pieniksi, saamme verrytellä kaikessa rauhassa muiden, harvojen oman ohjelmansa suunnittelemiseen vaivautuneiden ratsastajien pysytellessä verryttelykentän toisessa päässä. Grace tosin ei välitä muista hevosista, kilpailualueen kuulutuksista tai mistään muustakaan, enemmän kanssakilpailijat häiritsevät minua tuhlatessaan happea turhan lähellä. Tamman toinen korva kyllä kuuntelee ympäristöä toisen ollessa kääntyneenä minua kohden, kuten yleensäkin. Myötään hieman ohjalla, rapsutan hetken tamman säkää. Se alankomaalainen jobbari ei ymmärtänyt lainkaan, millainen aarre hänellä oli aikoinaan käsissään. Eikä pelkän kapasiteetin tai aidosti korrektien, liioittelemattomien ja silti näyttävien liikkeiden vuoksi. Gracea parempaa hevosta ei yksinkertaisesti ole. Hymähdän itsekseni, kaiketi sentimentaalisuus kuitenkin sai minusta otteen. Vaatimattomuus ei kuitenkaan kaunista ketään eikä tosiasioita käy kiistäminen; en usko koskaan saavani yhtä hyvää hevosta kuin Grace. Minulla on uraa edessäni vielä vuosikymmenet mikäli satun haluamaan, ja elämäni hevonen osui välittömästi ensimmäiseksi omaksi hevosekseni. Joku saattaisi löytää tilanteesta komiikkaa tai ironiaa. Yleensä mestariteos, paras kilpakumppani, mikä ikinä, toivottiin uran loppuhuipennukseksi. Viimeinen kumarrus uran huipulla ennen esirippua, voittajana poistumista.

Aion vakaasti tarjota juuri sellaisen loppuhuipennuksen Gracelle. Eihän hevonen palkintojen tai maineen päälle ymmärrä samalla tavalla kuin ihmiset, eikä Grace tietenkään havittele Dressage Masterin titteliä toisin kuin minä. Kilpailemisen, esiintymisen, Grace sen sijaan käsittää – ja silminnähden nauttii niistä. Tiedän tamman nauttivan valtavasti päästessään verryttelykentältä yleisön eteen, Grace on aina paitsi osannut myös halunnut esiintyä. Turha syntymäsäikähtäneitä, arkoja tai epävarmoja hevosia on kilpailumaailmalla kiusata. Toisaalta nykyisen olympiakouluratsastuksen alennustilan huomioiden minunkin pitäisi kenties olla tammoineni klassisen ratsastuksen puolella.. Missä piaffe on vielä piaffe ja lisätty ravi lisätty ravia eikä epämääräistä huitomista ja kauhomista, missä ratsujen takaosat ovat kunnolla mukana mahdollistaen niiden aidon keventymisen etuosasta. Kenties seuraavan hevosen kanssa.

Odottaessani vuoroamme käyn vielä ohjelman läpi mielessäni, vaikka osaankin sen ulkoa unissanikin. Rakensin tämänkertaisen, viimeisen kürimme hieman eri tavalla, erilaisen musiikin tahtiin. Vähemmän minua, enemmän Gracea.

Tänään Groeneveld Manorin kilpakenttä kuuluu Gracelle.

Tuomaripisteet ja kommentit:
5 (90%) - 4 (80%) - 5 (90%) - 4 (80%) 1/4 85.000 %
"Tekstistä huokui hevosen ja ratsastajan yhteys: hevoset todella ovat omistajilleen mittaamattoman arvokkaita. Tarinan viimeisteli upea kappale, joka sopii ratsukon olemukseen ja viimeiseksi jäävään kür-ohjelmaan loistavasti."
"Kertakaikkisen loistava kunnianosoitus kilpailu-uraltaan eläköityvälle ratsulle! Teksti avaa lukijalle hyvin ratsastajan sielunmaisemaa ja teemassa ollaan erinomaisesti kouluratsastuksen ytimessä."
"Kokonaisuudessaan herkkää ja kaunista, katkeransuloista vahvaa, hallittua tekstiä, jossa kertojaääni on suurin voimavara. Liikuttaa lukijaa, siihen on saatu vangittua jotain mitä harvemmin näkee: ratsastajan ja hevosen välisen tunteettoman rakkauden. Siinä kertoja ei selkeästi halua olla sentimentaalinen, mutta tilanne on kuitenkin pakottanut siihen. Kiintymys hevoseensa ei ole kerrottu paisutellen tai säkenöiden vaan hiljaa ja hillitysti, kuin ratsastajansa tekisi kaikkensa jottei paljasta olevansa oikeasti aika rikki siitä, että tämä hänelle selkeästi tärkeä asia on loppumassa. Tunnelmana napakymppi: haikea, keskittynyt ja rehellinen, joka ei yritä liikaa muttei myöskään selittele itseään."

Tuomarien yleiskommentit luokasta:
"Yleisenä kommenttina teksteihin että kaikki olivat hyviä ja niistä kaikista kumpusi omalta osaltaan hahmon ja ratsun persoona, sekä kisojen tuntu. Olisin kaivannut enemmän järjestysmaan huomioimista teksteissä."
"Yleinen kommentti: Kovatasoinen luokka! Toinen toistaan laadukkaampia tekstejä."

17.02.2026
Aliquam finibus neque massa, in ultrices est convallis at. Nullam rhoncus tempor pharetra. Vestibulum sollicitudin accumsan justo id ultricies. Etiam lobortis purus eu lacus cursus porttitor. Fusce elementum ornare nisl, quis tempus ante pellentesque nec. In lacus mauris, dictum a egestas id, lobortis vulputate mi. Donec feugiat lectus sit amet mauris egestas, vel lobortis elit viverra. Sed gravida nulla at elit sagittis fringilla. Aliquam sit amet nisl ut ante vulputate laoreet ut at ante. Suspendisse sapien velit, viverra viverra varius a, bibendum ac diam. Sed non ullamcorper sem. Pellentesque fringilla eu eros sed eleifend. Vestibulum sagittis ligula a lectus hendrerit dictum.

17.02.2026
Aliquam finibus neque massa, in ultrices est convallis at. Nullam rhoncus tempor pharetra. Vestibulum sollicitudin accumsan justo id ultricies. Etiam lobortis purus eu lacus cursus porttitor. Fusce elementum ornare nisl, quis tempus ante pellentesque nec. In lacus mauris, dictum a egestas id, lobortis vulputate mi. Donec feugiat lectus sit amet mauris egestas, vel lobortis elit viverra. Sed gravida nulla at elit sagittis fringilla. Aliquam sit amet nisl ut ante vulputate laoreet ut at ante. Suspendisse sapien velit, viverra viverra varius a, bibendum ac diam. Sed non ullamcorper sem. Pellentesque fringilla eu eros sed eleifend. Vestibulum sagittis ligula a lectus hendrerit dictum.